KAIKKI VAALITULOKSET HS:N TULOSPALVELUSSA

Li Andersson, Vasemmistoliitto, 134

Oma esittely

Olen Vasemmistonuorten puheenjohtaja, Turun kaupunginvaltuutettu ja toimin Vasemmistoliiton Turun valtuustoryhmän puheenjohtajana. Olen yhteiskuntatieteiden kandidaatti ja opiskelen maisteritasolla kansainvälistä oikeutta ja venäjän kieltä Åbo Akademissa Turussa. Monenlaisten pätkätöiden ohella olen tehnyt järjestötyötä niin opiskelijajärjestön FSS:n pääsihteerinä kuin harjoittelijana kansainvälisessä ihmisoikeusjärjestössä. Minut valittiin Vasemmistonuorten puheenjohtajaksi keväällä 2011 ja olen varakansanedustaja Varsinais-Suomen vaalipiirissä sekä vuoden 2014 eurovaalien jälkeen varaedustajaksi Euroopan parlamenttiin. Poliittisessa toiminnassani olen keskittynyt talous- työmarkkina- ja sosiaalipoliittisiin kysymyksiin. Olen kirjoittanut Äärioikeisto Suomessa-tietokirjan Dan Koivulaakson ja Mikael Brunilan kanssa sekä "Punavihreä-Sinivalkoinen: keskustelukirjeitä"-kirja, joka koostuu minun ja kokoomusnuorten puheenjohtajan Susanna Kosken kirjeenvaihdosta.

JAA EHDOKKAAN SIVU KAVEREILLESI:

Vaalikonevastaukset

{{ similarity | number:0 }}%
samaa mieltä kanssasi

1. Suomen velkaantuminen on käännettävä laskuun vaikka se samalla tarkoittaisi leikkauksia palveluihin ja etuuksiin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(1) }}

Li Andersson:

Elvytys on paras tapa saada velkasuhde laskuun. Leikkaamalla taantuman aikana palveluista ja etuuksista ainoastaan vahvistetaan negatiivista kierrettä taloudessa. Menojen leikkaaminen taantumassa johtaa valtion työttömyysmenojen kasvuun ja ihmisten kulutushalukkuuden laskuun, mikä pahentaa taloudellista tilannetta ja vaikuttaa yrittäjien liiketoimintaan negatiivisesti. Tämä on ollut nähtävissä niin Euroopassa kuin Suomessa, jossa julkinen velka on kasvanut työttömyyden rinnalla.

2. Hyvin ansaitsevien palkkaverotusta pitäisi kiristää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(2) }}

Li Andersson:

Tuloerot kasvoivat rajusti Suomessa koko 2000-luvun nousukauden ajan. Vaikka tahti on hidastunut, ollaan edelleen tilanteessa, jossa monella suurituloisella on pienempi veroprosentti kuin keskivertopalkansaajalla. Tämä johtuu eriytetystä tuloveromallista, jossa nostamalla tulot pääomatuloina on mahdollista alentaa omaa veroprosenttia merkittävästi. Oikeudenmukaisinta olisi verottaa kaikkia tuloja yhden yhtenäisen progressiivisen asteikon mukaan.

3. Suomi tarvitsee lisää ydinvoimaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(3) }}

Li Andersson:

Rakennusvaihe huomioon ottaen ydinvoima on kallis ja tehoton tapa tuottaa energiaa, ja uraanin louhinta- ja kuljetusprosessin yhteydessä syntyvien päästöjen takia myös ilmastonmuutoksen näkökulmasta huono vaihtoehto. Koska päästövähennysten suhteen on kiire, on energiapoliittisesti kannattavampaa panostaa nopeasti käyttöön otettaviin uusiutuviin energialähteisiin, kuten aurinko- ja tuulivoimaan sekä hajautettuun jätepohjaiseen bioenergiaan.

4. Suomen tulee luopua kivihiilen, turpeen ja maakaasun käytöstä vuoteen 2025 mennessä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(4) }}

Li Andersson:

Suomen on oltava hiilineutraali maa viimeistään vuonna 2050. Tämän toteuttaminen edellyttää luopumista kivihiilen, turpeen ja maakaasun kaltaisista fossiilisista polttoaineista sekä energiatehokkuuden lisäämistä huomattavasti. Kivihiilestä ja turpeesta on luovuttava kokonaan vuoteen 2025 mennessä. Mikäli maakaasun käytöstä on mahdollista luopua jo vuoteen 2025 mennessä, tukisi se Suomen ilmastopoliittisia tavoitteita. Suhtaudun kuitenkin varauksella aikataulun realistisuuteen.

5. Suomen julkinen sektori on liian suuri ja sitä on syytä pienentää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(5) }}

Li Andersson:

Suomen ongelma ei ole julkinen sektori tai sen koko, vaan se, että vienti on romahtanut ja valtion tulot vähentyneet euroalueen taantuman takia. Keskeisintä valtiontalouden tilan kohentamisessa ja parantamisessa on työllisyyden parantaminen ja sitä kautta uuden kasvun luominen. Leikkaamalla palveluista pahennetaan tilannetta entuudestaan ja heikennetään palveluiden tasoa. Hyvin toimivat julkiset palvelut on paras tapa terveysongelmien ehkäisemiseksi.

6. Ruotsin pakollisesta opiskelusta tulisi luopua.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(6) }}

Li Andersson:

Kannatan sitä, että Suomi on kaksikielinen myös tulevaisuudessa, ja pidän epärealistisena että ruotsin asema toisena virallisena kielenä säilyisi jos toisen kotimaisen pakollisesta opiskelusta luovuttaisiin. Siksi haluan säilyttää toisen kotimaisen pakollisena. Kielen opetusta pitäisi kuitenkin uudistaa ja enemmän painottaa puhumista ja kommunikaatiota pelkän kieliopin sijasta. Toisen kotimaisen kielen opiskelun aikaistaminen on myös kannattavaa.

7. Velvoitteita ottaa vastaan tarjottu työpaikka pitäisi kiristää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(7) }}

Li Andersson:

Työttömyysturva on jo nyt vastikkeellista ja työttömien velvoitetta ottaa vastaan tarjottua työtä on kiristetty. Työssäkäyntialueen laajentamisen jälkeen työttömät ovat pakotettuja ottamaan vastaan työtä, joka sijaitsee jopa puolentoista tunnin bussi-tai junamatkan päässä asuinpaikasta. Pelkästään työmatkoihin voi siis mennä kolme tuntia päivässä. Työttömyysturvan ehtojen kiristämisen sijaan tarvitaan työllisyyttä edistävää politiikkaa sekä tukityöllistämistä.

8. Jos ihmisellä on varallisuutta, hänen omaisuuttaan pitäisi vanhana käyttää hoivapalveluiden kustantamiseksi.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(8) }}

Li Andersson:

Kaikille tarvitseville ikäihmisille tulee järjestää hoivapalvelut julkisina palveluina, tuloihin tai varallisuuteen katsomatta. Progressiivisella verotuksella, perintöverotuksella sekä varallisuusveron palauttamisella taataan palveluiden riittävä rahoitus sekä tasa-arvoinen tulonjako.

9. Alkoholia tarjoavien ravintoloiden pitäisi saada olla auki nykyistä vapaammin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(9) }}

Li Andersson:

Yhteiskunnallisesti järkevämpää politiikkaa on mahdollistaa ihmisille juhliminen ravintoloissa ja baareissa, eli valvotuissa olosuhteissa, kun kiristää sääntöjä niin, että ihmiset jäävät kotiin dokaamaan. Ravintoloiden anniskelua säädellään jo tällä hetkellä melko tarkkaan.

10. Kuntien määrää tulee vähentää merkittävästi, vaikka pakolla.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(10) }}

Li Andersson:

Ongelma ei ole kuntien määrä, vaan erityisesti kaupunkiseutujen kuntarakenteet, jotka estävät järkevän suunnittelun ja maankäytön. Kun keskuskunta kantaa päävastuun julkisesta vuokra-asuntotuotannosta sekä vanhus- ja kulttuuripalveluista, pystyvät naapurikunnat houkuttelemaan asukkaita alhaisemmalla verolla ja omakotitaloilla. Muutoksia tarvitaan siksi ensisijaisesti kaupunkiseuduilla, sen sijaan että yhdistetään kuntia jonkun tietyn mielivaltaisesti päätetyn kuntalukumäärän saavuttamiseksi.

11. Yritysten pitäisi voida maksaa työehtosopimuksia pienempiä palkkoja, jotta Suomeen saataisiin työpaikkoja.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(11) }}

Li Andersson:

Luopumalla työehtosopimuksista luotaisiin Suomeen eriytetyt työmarkkinat, jossa työtä tekevien köyhien määrä räjähtäisi kasvuun. Se johtaisi työmarkkinoiden polarisoitumiseen ja tilanteeseen, jossa matalasti palkatuilla aloilla työskentelevät joutuisivat nostamaan sosiaaliturvaa pärjätääkseen. Palkkojen alentaminen on myös kotimarkkinoilla toimivien yrittäjien kannalta huonoa: kun ihmisten ostovoimaa heikkenee, on vähemmän asiakkaita jotka ovat valmiita ostamaan yritysten tuotteita ja palveluita

12. Koko Suomi on syytä pitää asuttuna ja valtion tuettava tätä verovaroin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(12) }}

Li Andersson:

Koko maan pitäminen asuttuna ei ole mikään itseisarvo. Palveluiden toimivuudesta on kuitenkin huolehdittava niissä paikoissa, missä asutusta on. Todellisuus Utsjoella eroaa tietenkin todellisuudesta Helsingissä, ja haja-asutusalueilla pitkät välimatkat ovat itsestäänselvyys. Laadukkaat julkiset palvelut ja hyvä koulutus ovat kuitenkin palveluita, joita jokaiselle Suomessa asuvalle tulee taata, tapahtuu se sitten pienen lukion, kiertävän terveyskeskusbussin tai jonkun muun keinon kautta.

13. Sote-uudistuksen yhteydessä yksityiset terveyspalvelut pitäisi nostaa julkisten palveluiden rinnalle samanlaiseen asemaan.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(13) }}

Li Andersson:

Uudistuksen tavoitteena on palveluiden parantaminen, ei palveluiden yksityistäminen. Yksityistäminen johtaa pitkällä tähtäimellä laadun heikentymiseen tai hintojen nousuun. Se heikentää päättäjien mahdollisuuksia vaikuttaa henkilöstöpolitiikkaan sekä palveluiden laatuun. Moniammatillinen yhteistyö vaikeutuu, jos osa työntekijöistä on kuntayhtymän palveluksessa ja osa yksityisen yrityksen palkkauksessa. Ongelmana on myös yritysten veronkierto, joka tulee todella kalliiksi.

14. Kuntien pitää saada itse tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita, eikä sote-uudistuksessa niiltä saa viedä liikaa pois valtaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(14) }}

Li Andersson:

Uudistuksen sisällöstä ei ole vielä varmuutta, mutta näyttää siltä, että valta palveluiden tuottamisen osalta tulee siirtymään kunnilta kuntayhtymiin. Pidän joko riittävän isoa kuntaa tai kuntayhtymää, johon valitaan päättäjät suorilla vaaleilla, tarkoituksenmukaisina vaihtoehtoina hyvien julkisten palveluiden turvaamiseksi. Kuntalaisilla tulee säilyä mahdollisuus vaikuttaa sosiaali- ja terveyspalveluihin, ja päätökset tulee tehdä niin lähellä kuntalaisia kuin vain on tarkoituksenmukaista.

15. Taksien pitäisi antaa kilpailla vapaasti asiakkaista ilman että valtio säätää hinnat tai rajoittaa taksilupien määriä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(15) }}

Li Andersson:

Taksialan sääntelyä pitää kehittää siten, että työolot ja -turvallisuus paranevat. Taksilupien myöntämistä ja määrää tulee kehittää siten, että alalle tulo ei ole kohtuuttoman vaikeaa, kuitenkin niin, etteivät taksit joudu kilpailemaan palkkojen polkemisella.

16. EU:sta on Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(16) }}

Li Andersson:

EU-jäsenyys on sitonut Suomen tiiviisti osaksi muuta Eurooppaa ja muun muassa mahdollistanut ympäristöpolitiikan teon kansainvälisesti. Samalla se on johtanut päätösvallan siirtymiseen yhä kauemmas kansalaisilta. Unionin jäsenyyttä suurempi ongelma on Suomen jäsenyys rahaliitossa. EMU:ssa on isoja rakenteellisia ongelmia, jotka johtavat vääristyneeseen kilpailuun maiden välillä sekä riippuvuuteen yksityisiltä pankeilta saadusta lainarahastan.

17. Hallitus päätti, että Suomi jää ulos osan EU-maiden valmistelemasta rahoitusmarkkinaverosta. Suomen pitäisi mennä mukaan rahoitusmarkkinaveroon.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(17) }}

Li Andersson:

Oli todella harmillista ja noloa, että Suomi jäi EU:n veroparatiisimaiden rinnalla pois rahoitusmarkkinaveron käyttöönottoa valmistelevien maiden joukosta. Rahoitusmarkkinavero on hyvä kansainvälisen yhteistyön keino finanssimarkkinoiden keinottelun ja spekulaation hillintään, ja samalla mahdollisuus kerätä rahaa esimerkiksi harmaan talouden torjuntaan.

18. Suomen tulisi tällä vaalikaudella ryhtyä valmistelemaan hakemista Natoon.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(18) }}

Li Andersson:

Nato-jäsenyydellä olisi negatiivisia vaikutuksia sekä Suomen että EU:n Venäjä-suhteisiin ja se epävakauttaisi entisestään epävakaata turvallisuustilannetta. Se olisi merkittävä muutos Suomen ulkopoliittiseen linjaan, joka nojaa sotilaalliseen liittoutumattomuuteen ja kansanarmeijaan. Liittoutumattomuus on edelleen toimiva ratkaisu. Nato-jäsenyys sitoisi Suomen ulkopoliittisesti Naton etupiiriin esim Yhdysvaltojen ja Turkin rinnalle, jonka ulkopolitiikka ei ole Suomen kanssa yhteneväinen.

19. Puolustusvoimille on annettava nykyistä enemmän rahaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(19) }}

Li Andersson:

Nato-jäsenyyden vaihtoehtona on oma uskottava maanpuolustus. Siksi puolustusvoimien määrärahoja ei ole mahdollista leikata paljoa, mutta en myöskään kannata, että verorahoja käytetään kalliisiin Natoharjoituksiin ja asevarusteluun. Keskeisintä maanpuolustuksen osalta olisi uudistaa Suomen asevelvollisuuskäytäntöä siirtymällä joko kaikille yhtenäiseen valmiusvelvollisuusmalliin, tai järjestelmään, jossa on kaikille yhteinen kansalaispalvelus, jota on mahdollista suorittaa myös siviilitehtävissä.

20. EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien kohdalla käytetään nyt "tarveharkintaa" eli työlupien saantia rajoitetaan. Tästä on pidettävä kiinni, eikä työperäistä maahanmuuttoa pidä helpottaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(20) }}

Li Andersson:

Tarveharkinta on ongelmallinen siksi, että se sitoo Suomeen työskentelemään tulleen ihmisen työnantajaansa tavalla, joka ei ole tasa-arvoinen. Tämän lisäksi se lisää paperittomuutta. Oleskelulupakäytäntöjä on yksinkertaistettava, kaikilla Suomessa oleskeluluvan nojalla elävillä on oltava oikeus tehdä töitä ja työehtojen toteutumista on valvottava tiukemmin.

21. Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(21) }}

Li Andersson:

Ei ole mitään perustetta kohdella samaa sukupuolta olevia pareja eri tavalla kuin heteropareja. Yhdenvertaisuutta kiitos.

22. Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntaani, tarjous pitää hyväksyä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(22) }}

Li Andersson:

Kannattaisin tarjouksen hyväksymistä koska Suomen tulisi nostaa pakolaiskiintiötä nykyisestä ja siten tehdä osansa maailman pakolaiskriisin ratkaisemiseksi. Edellytys tälle on kuitenkin se, että on riittävästi paikkoja tarjolla vastaanottokeskuksissa eri puolilla maata.

23. Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(23) }}

Li Andersson:

Suomalainen koulu kärsii tällä hetkellä ennen kaikkea resurssien leikkaamisesta, mikä on johtanut oppilasryhmien kokojen kasvuun, koulujen lakkauttamisiin ja henkilöstön vähentämiseen. Panostamalla riittävästi resursseja koulutukseen pidetään huolta koulutuksen korkeasta tasosta ja pitämällä luokkakoot pieninä turvataan myös koulurauhan säilyminen.

24. Perinteiset arvot - kuten koti, uskonto ja isänmaa - muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(24) }}

Li Andersson:

Eurooppalaiset kansallisvaltiot, Suomi mukaan lukien, ovat aina sisältäneet monia kansakuntia, kulttuureja ja uskontoryhmiä. Demokraattisen yhteiskunnan tehtävä on luoda puitteet moninaisuudelle ja yhdenvertaisuudelle.

25. Julkisia palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(25) }}

Li Andersson:

Palveluiden yksityistäminen johtaa pitkällä tähtäimellä laadun heikkenemiseen tai hintojen nousuun. Yksityistäminen heikentää päättäjien mahdollisuuksia vaikuttaa henkilöstöpolitiikkaan sekä palveluiden laatuun. Moniammatillinen yhteistyö vaikeutuu, jos osa työntekijöistä on kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa ja osa yksityisen yrityksen palkkalistoilla. Sosiaali- ja terveysalalla ongelmana on myös isojen yritysten harjoittama veronkierto, joka tulee veronmaksajille todella kalliiksi.

26. Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(26) }}

Li Andersson:

Julkisten menojen leikkaaminen pahentaa ainoastaan talouden syöksykierrettä ja lisää työttömyyttä. Veronkorotukset ovat siksi parempi vaihtoehto, mutta veronkorotustenkin kohdalla on huolehdittava siitä, että ei heikennetä liikaa pieni- ja keskituloisten ostovoimaa. Siksi veronkorotukset kannattaa kohdentaa suurituloisiin, mikä samalla kaventaa tuloeroja.

27. Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(27) }}

Li Andersson:

Suuret tuloerot ovat muun muassa OECD:n selvitysten mukaan haitallisia talouskasvulle. Sen lisäksi maissa, joissa on isoja tuloeroja on myös enemmän rikollisuutta ja pahoinvointia. Koko yhteiskunta hyötyy toisin sanoen tuloerojen pitämisestä pieninä. Sen lisäksi ei ole mitään näyttöä siitä, että suurituloisuus olisi suoraan yhteydessä lahjakkuuteen.

28. Nykyisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(28) }}

Li Andersson:

Suomen ongelma ei ole julkinen sektori tai sen koko, vaan se, että vienti on romahtanut euroalueen taantuman takia ja sitä kautta myös valtion tulot ovat vähentyneet. Keskeisintä valtiontalouden tilan kohentamiseksi on työllisyyden parantaminen ja sitä kautta uuden kasvun luominen. Leikkaamalla palveluista pahennetaan tilannetta entuudestaan ja samalla heikennetään palveluiden tasoa. Hyvin toimivat julkiset palvelut ovat talouskasvun ehto ja paras tapa terveysongelmien ehkäisemiseksi.

29. Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(29) }}

Li Andersson:

Olisi täysin nurinkurista lähteä lisäämään työllisyyttä tavalla, joka pitkällä aikavälillä heikentää edellytyksiämme luoda uutta kestävää kasvua. Työllisyyden parantaminen ja ympäristön huomioimisen näkeminen vastakkaisina tekijöinä edustaa menneiden vuosikymmenten ajattelua. Todellisuudessa näitä tavoitteita on mahdollista yhdistää panostamalla työllistäviin hankkeisiin kuten uusiutuvaan energiaan ja puhtaaseen teknologiaan.

30. Kaikessa päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(30) }}

Li Andersson:

Ilmastonmuutoksen lisäksi merkittävä ympäristökriisi on myös luonnon monimuotoisuuden hyvin nopea köyhtyminen. Näiden kriisien ratkaiseminen on keskeistä ihmiskunnan tulevaisuuden näkökulmasta. Aika, jolloin politiikkaa tehtiin ympäristönäkökulmia huomioimatta, on ehdottomasti ohi. Ympäristölle haitallisista tuista on luovuttava ja ympäristönäkökulmien huomioiminen otettava osaksi kaikkea päätöksentekoa.
JAA EHDOKKAAN SIVU KAVEREILLESI:

Uusimmat politiikan uutiset