KAIKKI VAALITULOKSET HS:N TULOSPALVELUSSA

Pasi Ronkainen, Itsenäisyyspuolue, 335

Oma esittely

Olen entinen ”nukkuvien puolueen” jäsen, mutta heräsin todellisuuteen kun ymmärsin että äänestämättä jättäminen on pahin mahdollinen ratkaisu, joka edesauttaa nimenomaan niitä tahoja, jotka olivat syypäitä äänestämättömyyteeni. Näiden tahojen, viimeaikaisten hallitusten toimesta Suomea ollaan määrätietoisesti ajamassa konkurssiin. Tästä syystä Eduskuntaan tarvitaan nyt paljon uusilla ajatuksilla ja visioilla varustettua tuoretta porukkaa, mikäli näköpiirissä olevilta ongelmilta halutaan välttyä. Nyt on viimeiset hetket muuttaa kurssia ja välttyä haaksirikolta. Luonteeltani olen rehellinen, oikeudenmukainen ja sanani mittainen mies, mies joka arvostaa perinteisiä Suomalaisia arvoja. Elämäni olen asunut pääkaupunkiseudulla ja tällä hetkellä asun Kirkkonummella. Työelämässä olen toiminut metalli- ja rakennustekniikassa, viimevuosikymmenet yrittäjänä. Koulutus: Metallitekniikka, Laivakonetekniikka, Markkinointimerkonomi ja Sähköinsinööri.

JAA EHDOKKAAN SIVU KAVEREILLESI:

Vaalikonevastaukset

{{ similarity | number:0 }}%
samaa mieltä kanssasi

1. Suomen velkaantuminen on käännettävä laskuun vaikka se samalla tarkoittaisi leikkauksia palveluihin ja etuuksiin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(1) }}

Pasi Ronkainen:

Velkaantuminen on seurausta viime vuosikymmenten määrätietoisesta, väärästä politiikasta, Suomen- alistamisesta EU:n liittovaltiokehitykseen, itsemääräämisoikeuden vähentämiseen ja päätösten keskittämiseen, tahoille jotka ajavat pääomien ja monikansallisten yritysten etuja. Leikkausten kohdistuminen pienituloisiin on väärin, leikkausten on kohdistuttava julkisensektorin, ylisuuren hallintorakenteen tervehdyttämiseen, joka Suomen tapauksessa vastaa 22 miljoonaisen valtion hallintorakennetta.

2. Hyvin ansaitsevien palkkaverotusta pitäisi kiristää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(2) }}

Pasi Ronkainen:

Ansiotulon korkea veroaste on johtanut tilanteeseen jossa osa ”ansiotuloista” keplotellaan yritysten kautta pääomatuloiksi, jokin on silloin vialla! Koko Suomen veronkantoperusteet on kyseenalaistettava ja uudistettava, kannustamaan työn tekemistä ja ehkäisemään ”veronkiertoa”, ratkaisuna Ansio- ja pääomaverotuksen yhdenmukaistaminen, tasaverolla, joka määräytyy valtion taloudellisen tilanteen ja suunnitelmien mukaisesti, vuosittain.

3. Suomi tarvitsee lisää ydinvoimaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(3) }}

Pasi Ronkainen:

Ydinvoiman riskit ovat realisoituneet liian monta kertaa, aiheuttaneet ympäristömme globaalin saastumisen viimeksi Fukusimassa, jota ei olla, eikä saada hallintaan ja saastuminen jatkuu. Ydinvoiman aiheuttamien onnettomuuksien hintaa ei pystytä määrittämään, vaan nähtäväksi jää, niiden totaaliset vaikutukset. Ydinvoimaa suositaan vain ja ainoastaan poliittisista syistä, ei siksi että se olisi millään lailla taloudellisesti kannattavaa, paitsi aseteollisuudelle, ydinohjusten materiaalina.

4. Suomen tulee luopua kivihiilen, turpeen ja maakaasun käytöstä vuoteen 2025 mennessä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(4) }}

Pasi Ronkainen:

Turpeen käytöllä on paikallisesti haitallisia vaikutuksia luontoon suoalueiden tuhoutumisena. Maakaasua voidaan käyttää jatkossakin, sen suhteellisten pienten haittojen vuoksi. Kivihiilen käytölle ei ole tarvetta. Aurinkoenergian käyttö sen johdannaisineen, sekä maalämmön hyödyntäminen ovat perusta Suomen tulevalle energiataloudelle.

5. Suomen julkinen sektori on liian suuri ja sitä on syytä pienentää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(5) }}

Pasi Ronkainen:

1950 luvulta julkisen sektorin koko on nelinkertaistunut, yksityinen sektori pienentynyt ja työttömien määrä räjähtänyt käsiin. Tämän velkarahalla rahoitetun kasvun selitys on hallituspuolueiden pyrkimys sementoida asemansa politiikassa, luomallaan ”hyväveliverkostolla”, joka toimii heidän ”äänipankkinaan” vaaleissa, heidän intressiensä turvaamiseen tehdyn ”puskurin” maksavat veronmaksajat ja yritykset. Lähde: http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2011/03/tietopaketti-hyvinvointivaltiosta.pdf

6. Ruotsin pakollisesta opiskelusta tulisi luopua.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(6) }}

7. Velvoitteita ottaa vastaan tarjottu työpaikka pitäisi kiristää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(7) }}

Pasi Ronkainen:

Yhteiskunnassamme ”liputetaan” ”vapaan markkinatalouden” puolesta, jossa kysyntä ja tarjonta kohtaavat, markkinatalouden pelisääntöjen mukaisesti. Kiristäminen ei kuulu tasa-arvoiseen yhteiskuntaan, jollaisena Suomi on pidettävä, sen sijaan on kiinnitettävä huomiota työn tekemisen mielekkyyteen ja houkuttavuuteen. Puitteet näille asioille luodaan yhteiskunnan yhteisillä pelisäännöillä.

8. Jos ihmisellä on varallisuutta, hänen omaisuuttaan pitäisi vanhana käyttää hoivapalveluiden kustantamiseksi.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(8) }}

Pasi Ronkainen:

Hyvinvointi valtio Suomessa on päätetty että kaikille turvataan ihmisarvoinen vanhuus, joka rahoitetaan verotuksen, eläkemaksujen, sairasvakuutusmaksujen ym. avulla. Tämä perusturva on oltava kaikille yhtenäinen, Toisaalta jokaisella ahkeralla säästäjällä on yksin oikeus päättää mihin omaisuuttaan haluaa käyttää. Toki voi halutessaan ostaa lisää ”hoivapalveluita” halutessaan.

9. Alkoholia tarjoavien ravintoloiden pitäisi saada olla auki nykyistä vapaammin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(9) }}

Pasi Ronkainen:

Ravintola alan yrittäjille on perusteltua antaa vapaammat kädet päättää aukioloajoista, koska silloin he voivat paremmin erikoistua ja erottua, tiettyyn palvelukonseptiin. Tämä mahdollistaa lisätyöpaikkojen syntymisen ravintola-alalle ja paremman palvelun asiakkaille. Tietyistä reunaehdoista tulee keskustella ja sopia, tarvittaessa säätää esim. asetuksella, ravintoloiden aukioloaikoihin liittyviä yksityiskohtia.

10. Kuntien määrää tulee vähentää merkittävästi, vaikka pakolla.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(10) }}

Pasi Ronkainen:

Kuntien määrän vähentämisellä ei saavuteta välttämättä mitään hyötyjä, päinvastoin. Kuntien valmiit organisaatiot vastaavat paremmin paikallisiin tarpeisiin, kuin että päätäntä paikallisista asioista viedään kuntalaisten ulottumattomiin. Miksi kuntia pitäisi vähentää? Päinvastoin järkevämpää on viedä päätäntä asioista mahdollisimman lähelle kuntalaista ja kyläläistä. Päätäntä prosesseihin pitää ottaa mukaan kaikki paikalliset halukkaat ihmiset, jotta demokratia toimii.

11. Yritysten pitäisi voida maksaa työehtosopimuksia pienempiä palkkoja, jotta Suomeen saataisiin työpaikkoja.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(11) }}

Pasi Ronkainen:

Työehtosopimusten noudattamatta jättäminen ei ole ratkaisu Suomen ongelmiin. Työpaikkoja saadaan palauttamalla Suomen itsenäisyys, itsemääräämisoikeus, talous- ja rahapolitiikka, joiden avulla mikrotalouden tarvitseman terveen toimintaympäristön rakentaminen on mahdollista. Terveiden ja toimivien sisämarkkinoiden tunnusmerkkeihin lukeutuvat hyvä työllisyysaste ja sen tuoma hyvinvoinnin kasvu.

12. Koko Suomi on syytä pitää asuttuna ja valtion tuettava tätä verovaroin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(12) }}

Pasi Ronkainen:

Suomen elinvoimaisuuden turvaaminen on tärkein yhteiskunnallinen, talousrakenteiden suunnittelun lähtökohta. Kuntien taloudellista itsemääräämisoikeutta on lisättävä. Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia kunnan asioihin on lisättävä suoralla demokratialla. Haluaisin nähdä ensisijassa kunnat huolehtimassa verojenkeruusta, joista tulouttaisivat valtiolle. Valtion osuus määräytyisi asukasluvun ja valtion esittämän budjettiehdotuksen mukaisesti, jonka kuntayhtymän valtuusto hyväksyisi.

13. Sote-uudistuksen yhteydessä yksityiset terveyspalvelut pitäisi nostaa julkisten palveluiden rinnalle samanlaiseen asemaan.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(13) }}

Pasi Ronkainen:

Lähtökohtana tulee aina olla perusterveydenhuollon ja hoivapalveluiden tuottaminen valtion kontrollissa, jolla taataan palvelujen hintalaatusuhteen pysyminen järjellisissä rajoissa. SOTE- ydistettynä TTIP-sopimukseen, jossa on erikseen pykälä joka kieltää valtioita palauttamasta julkisen sektorin hallintaan jo yksityistettyjä terveydenhuolto-, hoivapalveluja, ym. palveluja, korvausvaatimusten uhalla, kertonee kaiken tarpeellisen, mistä tässä hallituksen ”lempihankkeessa” on kysymys?

14. Kuntien pitää saada itse tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita, eikä sote-uudistuksessa niiltä saa viedä liikaa pois valtaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(14) }}

Pasi Ronkainen:

Sote-uudistus on kyseenalainen uudistus. Mitä sillä haetaan ? Käytännössä se palvelee vallan keskittämisellään, palvelujen yhteisostoilla ja keskittämisellä vain ja ainoastaan sellaisia suuria toimijoita, joilla on olemassa riittävän suuret resurssit toteuttaa palvelut. Näitä tahoja ovat monikansalliset, terveysalan yritykset, jotka voivat ”investoida Suomeen” ja ostaa pienet yksityiset terveysalan yritykset itselleen. Miksi kukaan ei puhu tässä kontekstissa mitään monopoleista ?

15. Taksien pitäisi antaa kilpailla vapaasti asiakkaista ilman että valtio säätää hinnat tai rajoittaa taksilupien määriä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(15) }}

Pasi Ronkainen:

Eikös markkinataloudessa näin toimita.

16. EU:sta on Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(16) }}

Pasi Ronkainen:

EU:n myötä Suomi on joutunut luopumaan omasta talouspolitiikastaan, joka on merkittävin este Suomen kilpailukyvylle ja viennille. Työvoiman vapaan liikkuvuuden ansioista kotimaiset työntekijät joutuvat kilpailemaan vähenevistä työpaikoista, ”halpatyövoiman” kanssa. Pelkästään näistä syistä työttömyys on lisääntynyt, sosiaalimenot kasvaneet. Lisäksi Suomi on velkaantunut ulkomaisille, yksityisille pankeille, joille maksettujen korkojen summa EU:n ajalta on yli 70 miljardia.

17. Hallitus päätti, että Suomi jää ulos osan EU-maiden valmistelemasta rahoitusmarkkinaverosta. Suomen pitäisi mennä mukaan rahoitusmarkkinaveroon.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(17) }}

Pasi Ronkainen:

Jos Suomen pörssin vaihto vuodessa on n. 100 miljardia, veroja kertyisi miljardi vuodessa. Edelleenkään ei ole päätetty kenelle tuo vero kuuluisi, mutta on esitetty väitteitä kaupankäynnin siirtämisen helppoudesta muihin, ei markkinavero-maihin. Niin kauan kun on verottomia vaihtoehtoja, niitä käytetään, jolloin teoreettinen vero ei realisoidu kenellekään. Veron saajasta ei myöskään ole päätetty, joten asia on ankka.

18. Suomen tulisi tällä vaalikaudella ryhtyä valmistelemaan hakemista Natoon.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(18) }}

Pasi Ronkainen:

NATO on USA:n luoma sotilaallinen allianssi, joka ensisijaisesti palvelee USA:n etuja. Suomen maantieteellinen sijainti asettaa meidät geopoliittisesti tilanteeseen, jossa historian mukaan järkevä vaihtoehto on liittoutumattomuus ja oma uskottava puolustus, perustuen yhtenäiseen ja vahvaan puolustustahtoon, puolustusvoimien korkeaan tekniseen – ja ammatilliseen osaamiseen ja riittäviin materiaaliresursseihin. Viimekädessä me autamme itse itseämme ja tähän tosiasiaan on nojattava.

19. Puolustusvoimille on annettava nykyistä enemmän rahaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(19) }}

Pasi Ronkainen:

Nykyinen puolustus sodankäynti perustuu pitkälti ilmatilan hallintaan. Suomen intresseissä olisi korkean teknologisen osaamisen hyödyntäminen oman, omavaraisuuteen perustuvan puolustusjärjestelmän rakentamisessa. Uskottavan ja menestyksekkään puolustuksen rakentamiseksi puolustusvoimille on annettava ne määrärahat joita siihen vaaditaan.

20. EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien kohdalla käytetään nyt "tarveharkintaa" eli työlupien saantia rajoitetaan. Tästä on pidettävä kiinni, eikä työperäistä maahanmuuttoa pidä helpottaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(20) }}

Pasi Ronkainen:

Laitetaan ensin omat asiat kuntoon ja mietitään sitten näitä lisää.

21. Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(21) }}

Pasi Ronkainen:

Oikeudellisessa mielessä pariskunnille on turvattava samat oikeudet kuin avioliitossa olevillla on. Monet avioliitossa olevat ihmiset mieltävät avioiliiton miehen ja naisen väliseksi liitoksi, uskovaiset, "jumalan siunaamaksi liitoksi" ja näitä näkemyksiä on syytä kunnioittaa tasa-arvon ja suvaitsevaisuuden nimissä. Homot- ja lesbot voisivat luoda itselleen vastaavan instituution, seremonioineen, joilla olisi samat oikeudelliset oikeudet kuin avioliitolla, mutta erottuva instituution nimi.

22. Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntaani, tarjous pitää hyväksyä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(22) }}

Pasi Ronkainen:

Valtion olisi ennemmin pyrittävä vaikuttamaan ennaltaehkäisevästi turvapaikan hakijoiden kotimaan tilanteisiin, pyrkimällä osallistumaan ongelmien ratkaisemiseen mahdollisuuksien mukaan. Vastaanottokeskuksien sijoittelussa olisi pyrittävä löytämään sellaiset paikat jotka ovat kiinnostuneita vastaanottamaan turvapaikanhakijoita.

23. Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(23) }}

Pasi Ronkainen:

Koululaisille on taattava turvallinen ja rauhallinen oppimisympäristö. Koulukiusaamiseen on puututtava lisäämällä tarvittaessa resursseja valvoa ja puuttua ongelmiin. Koulukiusaamiseen liittyy yleensä ongelmat kiusaajien perheissä, jolloin koulun ja vanhempien on yhteistyössä pyrittävä tunnistamaan ja ratkaisemaan ne.

24. Perinteiset arvot - kuten koti, uskonto ja isänmaa - muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(24) }}

Pasi Ronkainen:

Perinteiset arvot ovat hyvä perusta Suomalaisen yhteiskunnan kehittämisessä. Perheiden ja sukulaisten keskinäisten siteiden ja suhteiden merkitys on kärsinyt inflaation kulutus- ja yksilökeskeisen yhteiskunnan ihannoimisen myötä. Identiteetti rakentuu uran, varallisuuden ja sosiaalisen aseman mukaan, jotka ohjaavat ihmisten pyrkimyksiä ja määrittävät käyttäytymistä. Liian usein omaiset jätetään yhteiskunnan armoille, kun itsekeskeisyys ei jätä aikaa heille. Tämä arvomaailma ei ole inhimillinen.

25. Julkisia palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(25) }}

Pasi Ronkainen:

Suomen etujen mukaista on että Suomalaiset mikro- yritykset voivat osallistua palvelujen tuottamiseen, koska tämä tukee paikallista taloutta, lisää palvelujen paikallista saatavuutta, tuo lisäarvoa Suomen taloudelle, työllistämisen kautta. Ylikansallisten yritysten investoinnit, palvelusektorille, pienentää alan työntekijöiden ansioita, heikentää työehtoja ja huonontaa palvelun laatua, kun yhä vähemmällä henkilöstömäärällä pitää tehdä yhä enemmän tulosta. Voitot valuvat veroparatiiseihin.

26. Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(26) }}

Pasi Ronkainen:

Kysymys asettaa valitsemaan toisen kahdesta huonosta ja perustuu jossittelulle. Julkista sektoria on saneerattava poistamalla päällekkäisyyksiä, poistamalla sellaisia virkoja, joiden tuotokset ovat iltalehtien lööpeissä, järjettömyydessään. Julkinen sektori on Suomessa liian suuri väestömäärään suhteutettuna, mistä syystä sen toimintoja pitää järkeistää ja tehostaa. Kysymyksen asettelija on ilmeisen tietämätön Suomentalouden realiteeteista tai haluaa tahallaan ohjata keskustelun allikkoon.

27. Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(27) }}

Pasi Ronkainen:

Tuloeroille pitäisi säätää yksinkertainen laki joka määrittelee minimipalkkatason, suhteessa ylimpään desiiliin. Esim. vuoden 2011 ylin desiili oli noin 50 000 €/vuosi ja ensimmäinen desiili hieman alle 10 000 €/vuosi, jolloin kuukausipalkat vaihtelevat 833 - 4200 euron välillä. Suomessa ei pärjää alle 900 €/kk palkkatasolla, jolloin tässä tapauksessa minimipalkka voisi olla 1500 €/kk, joka olisi verovapaa minimipalkkaraja.

28. Nykyisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(28) }}

Pasi Ronkainen:

Nykyisen kaltainen valtion hallintorakenne on jo nyt kestämätön julkiselle taloudelle ja erityisesti veronmaksajille. Suomen eroaminen EU:sta toisi tällä hetkellä välittömiä säästöjä ainakin 12 miljardia per vuosi, sekä itsenäisyyden, oman raha- ja talouspolitiikan palautumisen kautta valtion korkosäästöt ja työllisyyden parantuminen n. 2 miljardia per vuosi.

29. Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(29) }}

Pasi Ronkainen:

Työpaikkoja sytyy nimenomaan siitä kun ympäristöstä pidetään huolta. Tarvitaan uudenlaista, vihreään teknologiaan perustuvaa suunnittelua, tuotantoa, joka synnyttää työpaikkoja, sekä uusia vientituotteita. Aurinkoenergian paikallinen hyödyntäminen johdannaisineen (tuuli, vesi, bio ym. ) luo paikallisia työpaikkoja, vireyttää paikallista taloutta jen. Ihminen on riippuvainen ympäristöstään, mutta ei "talouskasvusta" joka on finassisektorin luoma harha, jolla ihmisiä halutaan hallita.

30. Kaikessa päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(30) }}

Pasi Ronkainen:

Ydinvoima joka ei ole minkään matematiikan mukaan edes taloudellisesti kannattavaa, paitsi nykyisessä tilanteessa, jossa yksityiset kuluttajat ovat laitettu maksamaan sen kustannukset, on esimerkki hankkeista joiden ypäristölle aiheuttamien, katastrofaalisten haittojen määrää ei voida edes mitata, vaan voimme vain pelätä niiden laajuutta ja merkitystä ihmiskunnalle ja koko ekosysteemille. Ydinvoima on pelkästään poliittinen valinta, joka vastaa ydinaseteollisuuden tarpeisiin.
JAA EHDOKKAAN SIVU KAVEREILLESI:

Uusimmat politiikan uutiset