KAIKKI VAALITULOKSET HS:N TULOSPALVELUSSA

Jarno Lappalainen, Vihreät, 108

Oma esittely

Olen 28-vuotias tietopohjaisen politiikan tekijä ja tuleva diplomi-insinööri Espoon Tapiolasta. Haluan rakentaa avointa Suomea, joka menee eteenpäin. Se vaatii ennakkoluulotonta, uutta tapaa tehdä politiikkaa. Valtiontalous tulee tasapainottaa pitkäjänteisellä toiminnalla. Tarvitsemme sekä rakenneuudistuksia että elvytystä. Velkaa tulisi pyrkiä ottamaan vain kasvua luoviin investointeihin. Verotusta on uudistettava: pienemmät verot työlle, suuremmat verot kulutukselle ja saastuttamiselle. Perustulo, maksuton koulutus ja toimiva maahanmuuttopolitiikka ovat terveen talouden rakennuspalikoita. Energiaratkaisut ovat kriittisiä ympäristön ja talouden kannalta. Fossiilisten polttoaineiden käytöstä on irtaannuttava. Päästöttömien energialähteiden käyttöä ja energiatehokkuutta on lisättävä. Näillä voimme myös luoda Suomeen työtä ja kasvua. Turvallisuuspolitiikassa Suomen tulee toimia osana Eurooppaa eikä sen tule jäädä yksin. Nato-jäsenyys on ratkaistava kansanäänestyksellä.

JAA EHDOKKAAN SIVU KAVEREILLESI:

Vaalikonevastaukset

{{ similarity | number:0 }}%
samaa mieltä kanssasi

1. Suomen velkaantuminen on käännettävä laskuun vaikka se samalla tarkoittaisi leikkauksia palveluihin ja etuuksiin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(1) }}

Jarno Lappalainen:

Valtion velkaantumisaste ei ole vielä hälyttävä, mutta velkaantumistahti on pitkään jatkuessaan vaarallisen voimakas. Suomessa täytyy toteuttaa talouskasvua tukevia rakenteellisia uudistuksia, panostettava infrastruktuurin parantamiseen sekä noudatettava pitkäjänteistä nuukailua julkisissa menoissa ja palkkaratkaisuissa. Leikkauksia tulee välttää ja ne täytyy tehdä hyvin harkiten, jotta ei vahingoiteta kasvun edellytyksiä.

2. Hyvin ansaitsevien palkkaverotusta pitäisi kiristää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(2) }}

Jarno Lappalainen:

Tämä tie on kuljettu loppuun. Suomen verotus täytyy uudistaa. On verotettava vähemmän sitä, mitä haluamme enemmän ja rohkeammin sitä, mitä haluamme vähemmän. Siis pienemmät verot työlle, suuremmat verot kulutukselle ja saastuttamiselle.

3. Suomi tarvitsee lisää ydinvoimaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(3) }}

Jarno Lappalainen:

Energiapolitiikan päätavoitteena tulee olla ilmastopäästöjen vähentäminen. Samalla voidaan pyrkiä luomaan energiaratkaisuilla kasvua ja työllisyyttä Suomeen. Meillä on toiminnassa ja rakenteilla suuri määrä ydinvoimaa. Painopiste tuleekin siirtää uusiutuvan energian, energiatehokkuuden ja älykkäiden järjestelmien kehittämiseen. Tämä loisi myös vientimahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Ydinvoiman lisäämistä voidaan harkita, mikäli ilmastonmuutoksen torjunta sitä odottamattomasti vaatii.

4. Suomen tulee luopua kivihiilen, turpeen ja maakaasun käytöstä vuoteen 2025 mennessä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(4) }}

Jarno Lappalainen:

Fossiilisten polttoaineiden käytöstä tulee luopua kokonaan 2050 mennessä ja turpeen sekä kivihiilen käytöstä 2025 mennessä. Maakaasun käytöstä luopuminen sekä lämmön että sähkön tuotannossa vuoteen 2025 mennessä ei ole realistista. Sen sijaan on pidettävä huolta siitä, että biokaasun tuotanto voi kehittyä, jotta olemassaolevaa kaasuinfrastruktuuria voidaan käyttää jatkossa enenevässä määrin biokaasun hyödyntämiseen.

5. Suomen julkinen sektori on liian suuri ja sitä on syytä pienentää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(5) }}

Jarno Lappalainen:

Julkinen sektori tarvitsee rakenneuudistuksia, jotta samalla rahalla saadaan enemmän. Ongelmallisinta Suomen tilanteessa ei ole julkisen sektori suuri koko, vaan liian paljon kutistunut yksityinen sektori. Turhaa sääntelyä pitää karsia, työmarkkinoiden toimintaa kehittää joustavammaksi ja yritystoiminnan esteitä täytyy raivata.

6. Ruotsin pakollisesta opiskelusta tulisi luopua.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(6) }}

Jarno Lappalainen:

Suomi tarvitsee monipuolisempaa osaamista eri kielissä, sillä tällä hetkellä osaaminen on liian kapeaa. Nykyistä kieliosaamista täydentämään tarvitaan laajempia mahdollisuuksia opiskella englannin ja ruotsin ohella muun muassa venäjää, kiinaa ja espanjaa. Joustavuutta ruotsin opiskelun suhteen on syytä lisätä ja on tarkasteltava kriittisesti sitä, olisiko pakollisen ruotsin opetuksen määrää mahdollista rajata ja raivata siten tilaa myös muiden kielten opiskelulle.

7. Velvoitteita ottaa vastaan tarjottu työpaikka pitäisi kiristää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(7) }}

Jarno Lappalainen:

Sen sijaan, että pakotetaan ihmisiä ottamaan vastaan työtä, tulisi varmistaa se, että työn vastaanottaminen on aina kannattavaa. Suomen tulee ottaa käyttöön perustulo, jotta epäsäännöllisenkin työn vastaanottaminen lisää käteen jääviä tuloja eikä aiheuta epävarmuutta tai viivästyksiä sosiaaliturvan suhteen. Jokaisella tulee olla oikeus parantaa asemaansa työnteon kautta.

8. Jos ihmisellä on varallisuutta, hänen omaisuuttaan pitäisi vanhana käyttää hoivapalveluiden kustantamiseksi.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(8) }}

Jarno Lappalainen:

Kaikille suomalaisille tulee taata arvokas ja hyvä vanhuus. Julkisen sektorin tulee taata hyvä perustaso vanhuuden hoivapalveluille. Samalla on kuitenkin purettava esteitä sen tieltä, että vanhus voi hyödyntää varallisuuttaan paremman tason hoivapalveluiden hankkimiseen esimerkiksi käänteisen asuntolainan tai eläkevakuutuksen avulla. Tällä lisätään paitsi valinnanvapautta, myös yksityisten hoivapalveluiden kirjoa ja saadaan varallisuutta kiertoon.

9. Alkoholia tarjoavien ravintoloiden pitäisi saada olla auki nykyistä vapaammin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(9) }}

Jarno Lappalainen:

Suomalaiset nauttivat alkoholia entistä enemmän ravintoloiden ulkopuolella. Alkoholihaittojen vähentämisen kannalta olisi tärkeää kasvattaa ravintoloiden vetovoimaa. Ravintoloiden vapaammat aukioloajat purkaisivat järjestyshäiriöille altista sumaa, joka syntyy, kun suuri osa ravintoloista sulkeutuu samalla kellonlyömällä. Aukioloaikojen vapauttamisen lisäksi alkoholilakia on muutenkin syytä lieventää esim. sallimalla oluiden ja viinien ulosmyynti ravintoloista.

10. Kuntien määrää tulee vähentää merkittävästi, vaikka pakolla.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(10) }}

Jarno Lappalainen:

Riittävän suuri väestöpohja on usein edellytys laadukkaiden palveluiden kustannustehokkaalle järjestämiselle. Mikäli kunnan rahkeet eivät riitä kuntalaisten oikeuksista huolehtimiseen, on syytä toteuttaa kuntaliitos. Kuntaliitoksia tulee myös tehdä sellaisilla kaupunkiseuduilla, joissa kuntarajat aiheuttavat merkittäviä ongelmia esimerkiksi yhdyskuntarakenteen kehittämiselle. Lähtökohtaisesti kuntaliitoksille tulee kuitenkin saada kuntalaisten tuki mieluiten kansanäänestyksellä.

11. Yritysten pitäisi voida maksaa työehtosopimuksia pienempiä palkkoja, jotta Suomeen saataisiin työpaikkoja.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(11) }}

Jarno Lappalainen:

Palkkojen alentaminen supistaa myös ostovoimaa, mikä ajaa yrityksiä jälleen ahtaammalle. Kuitenkin vaikeina aikoina yrityksissä tulisi olla nykyistä paremmat mahdollisuudet sopia esimerkiksi väliaikaisista palkanalennuksista, jotta irtisanomisilta ja konkursseilta voitaisiin välttyä. Isossa kuvassa Suomi tarvitsee tulevina vuosina maltilliset palkkaratkaisut, jotta työvoimakustannukset eivät nouse.

12. Koko Suomi on syytä pitää asuttuna ja valtion tuettava tätä verovaroin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(12) }}

Jarno Lappalainen:

Kaupungit ovat taloudellisen kasvun voimakkaimmat moottorit myös tulevaisuudessa. Suomi on kaupungistumisasteessa vielä jäljessä monista muista länsimaista eikä ole syytä olettaa, että suomalaisten - ja erityisesti nuorten - muuttoliike kaupunkeihin pysähtyisi tai kääntyisi. Koko Suomen asuttuna pitämisen sijaan on syytä panostaa lukuisten kaupunkiemme pulmien korjaamiseen, kuten korkeaan asumisen hintaan ja hajautuneeseen yhdyskuntarakenteeseen.

13. Sote-uudistuksen yhteydessä yksityiset terveyspalvelut pitäisi nostaa julkisten palveluiden rinnalle samanlaiseen asemaan.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(13) }}

Jarno Lappalainen:

Sote-uudistuksessa lähtökohtana on, että järjestämisvastuu on viidellä sote-alueella, jotka antavat tuotantovastuun kuntayhtymille. Nämä suuret kuntayhtymät toimivat myös ostopalveluiden hankkijoina ja palvelusetelin antajina. On tärkeää, että otetaan laajemmin käyttöön palvelusetelin kaltaisia toimintatapoja, jotka mahdollistavat yksityisen palveluntuotannon. Tämä luo myös terveyspalveluille toimivammat markkinat ja mahdollistaa myös pienempien terveyspalveluiden tarjoajien toimimisen.

14. Kuntien pitää saada itse tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita, eikä sote-uudistuksessa niiltä saa viedä liikaa pois valtaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(14) }}

Jarno Lappalainen:

Sote-uudistus lähtee siitä, että sote-palveluiden järjestäminen on viidellä sote-alueella. Tämä on oikea ratkaisu, sillä ainoastaan riittävällä väestöpohjalla voidaan tarjota kustannustehokkaat ja laadukkaat palvelut oikeudenmukaisesti. Kuntien omaa tuotantoa sosiaali- ja terveyspalveluissa ei kuitenkaan kannata sulkea pois, vaan kaikkien kuntien vaikutusmahdollisuuksista uusilla sote-alueilla on pidettävä huolta.

15. Taksien pitäisi antaa kilpailla vapaasti asiakkaista ilman että valtio säätää hinnat tai rajoittaa taksilupien määriä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(15) }}

Jarno Lappalainen:

Nykyistä järjestelmää on perusteltu sillä, että näin varmistetaan taksien saatavuus myös ajankohtina ja paikoissa, joissa kysyntä on vähäistä. Tämän varmistamiseksi koko toimialan tiukka sääntely ei kuitenkaan ole tehokkain ratkaisu. Mikäli saatavuus muodostuisi vapautetulla markkinalla ongelmaksi, tulisi tähän ennemmin puuttua suoralla tuella päivystäville taksiyrittäjille. Edelleen asiakkaan oikeusturvasta ja turvallisuudesta tulisi huolehtia aivan kuten muussakin liiketoiminnassa.

16. EU:sta on Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(16) }}

Jarno Lappalainen:

EU on historian onnistuneimpia rauhanprojekteja. Sen tuoma vakaus, rauha ja eurooppalaisten välinen kanssakäyminen ovat mittaamattoman arvokkaita saavutuksia, joiden rinnalla unionin ongelmat kalpenevat. Korjattavaa silti on. Rahaliitto ei voi menestyä ilman rakenteiden vahvistamista ja EU:n päätöksentekoa on tehtävä läpinäkyvämmäksi ja demokraattisemmaksi. Päätökset pitää myös tehdä sillä tasolla, jolla se on järkevintä: koko mantereen asiat unionissa, paikalliset asiat paikallisesti.

17. Hallitus päätti, että Suomi jää ulos osan EU-maiden valmistelemasta rahoitusmarkkinaverosta. Suomen pitäisi mennä mukaan rahoitusmarkkinaveroon.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(17) }}

Jarno Lappalainen:

Toimiakseen edes kelvollisesti rahoitusmarkkinavero vaatisi kaikkien EU-maiden mukanaolon. Mikäli näin ei tapahdu, syntyy EU:n sisälle jälleen uusi verotuksellinen eriävyys, jonka perusteella ylikansalliset yritykset voivat kilpailuttaa EU-maita toisiaan vastaan. EU:n laajuisellakin ratkaisulla on ongelmansa, jos muut maat eivät vastaavia järjestelmiä ota käyttöön. Globaaleja ratkaisuja tarvittaisiin myös finanssisektorilla.

18. Suomen tulisi tällä vaalikaudella ryhtyä valmistelemaan hakemista Natoon.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(18) }}

Jarno Lappalainen:

Suomi ei voi ummistaa silmiään turvallisuustilanteen muutokselta. Emme voi ulkoistaa puolustustamme muiden vastuulle, mutta yksin jääminen on sekä vaarallista että kallista. Viimeaikaisilla toimillaan Suomi on tehnyt oikean ratkaisun ja asemoinut itsensä osaksi Venäjän toimia Ukrainassa vastustavia länsimaita. Näiden maiden kanssa on myös luontevaa tiivistää puolustusyhteistyötä. Nato-jäsenyyttä on syytä ryhtyä valmistelemaan ja asiasta on järjestettävä kansanäänestys tulevalla vaalikaudella.

19. Puolustusvoimille on annettava nykyistä enemmän rahaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(19) }}

Jarno Lappalainen:

Toimintavalmiuden ja teknisen kyvykkyyden kehittäminen maksavat rahaa, joten maltillinen puolustusbudjetin korottaminen on perusteltua, kun suuret kalustohankinnat ovat tulossa ajankohtaisiksi. Olennaista on nostaa puolustuskyky kaikilta osin tämän päivän vaatimusten tasolle suhteessa Suomen uhkakuviin. Asevelvollisuusarmeijan tapauksessa puolustuksen kustannuksia ei kuitenkaan voida arvioida vain määrärahojen perusteella, vaan myös asvelvollisten työpanos on otettava huomioon.

20. EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien kohdalla käytetään nyt "tarveharkintaa" eli työlupien saantia rajoitetaan. Tästä on pidettävä kiinni, eikä työperäistä maahanmuuttoa pidä helpottaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(20) }}

Jarno Lappalainen:

Työlupien tarveharkinta on vanhanaikainen käytäntö, josta tulee luopua. Valtion tehtävä ei voi nykymaailmassa olla arvioida, onko yrityksellä tarvetta hankkia työvoimaa ulkomailta. Työperäinen maahanmuutto on Suomelle ja hyvinvointivaltion tulevaisuudelle elinehto, sillä väestömme vanhenee Euroopan nopeinta tahtia. Työlupien saamiseen liittyvää byrokratiaa tulee määrätietoisesti vähentää, jotta työperäinen maahanmuutto Suomeen voi lisääntyä.

21. Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(21) }}

Jarno Lappalainen:

Ei ole olemassa kestäviä perusteluita sille, miksi ihmisten oikeuksia ja vapauksia tulisi määrittää heidän seksuaalinen suuntautumisensa. Lapselle tärkeintä on rakastava perhe - ei se, mitä sukupuolta hänen vanhempansa ovat.

22. Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntaani, tarjous pitää hyväksyä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(22) }}

Jarno Lappalainen:

Olemme onnekkaita, kun saamme nykyään elää rauhan aikaa vauraassa maassa. Verrattuna useisiin paljon köyhempiin maihin on Suomeen kohdistuva turvapaikanhakijoiden määrä hyvin vähäinen. Heidän auttamiseensa meillä on varaa Suomessa ja Espoossa.

23. Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(23) }}

Jarno Lappalainen:

Koulujen ei tule palata menneisyyden kurinpitokäytäntöihin, vaan jatkaa kehitystä tulevaisuuden osaamistarpeiden täyttämiseen. Koulujen opetusta pitää kehittää parhaimman kasvatustieteellisen osaamisen valossa oppilaita enemmän aktivoivaan ja osallistavaan suuntaan. Samalla on kuitenkin selkeytettävä opettajien oikeusturvaa tilanteissa, joissa vakavaa häiriökäyttäytymistä ja esimerkiksi väkivaltaisuutta koulussa esiintyy.

24. Perinteiset arvot - kuten koti, uskonto ja isänmaa - muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(24) }}

Jarno Lappalainen:

Kaikilla on oikeus toimia politiikassa omalla arvopohjallaan ja pyrkiä saamaan sille arvopohjalle kansalaisten luottamuksen. Moniarvoisessa yhteiskunnassa ei ole yksiselitteistä hyvää arvopohjaa politiikalle. Suomen johtamisessa on kyse sellaisen maan rakentamisesta, joka on eri arvopohjan omaaville kansalaisille mahdollisimman hyvä. Sellaista rakennetaan tekemällä Suomesta entistä tasa-arvoisempi, vapaampi, yritteliäämpi ja oikeudenmukaisempi.

25. Julkisia palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(25) }}

Jarno Lappalainen:

Julkisten palveluiden kilpailuttamisella ja ulkoistamisella saadaan parhaimmassa tapauksessa aikaan kustannussäästöjä, laadun paranemista ja uutta yritystoimintaa. Mitä tahansa ei kuitenkaan kannata ulkoistaa eikä julkisen sektorin kykyä tuottaa itse palveluita saa romuttaa. Julkisen sektorin hankintaosaamista on parannettava ja hankintamenettelyjä uudistettava siten, että myös pienille yrityksille tarjoutuu mahdollisuuksia ottaa hoitaakseen ulkoistettavia tehtäviä.

26. Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(26) }}

Jarno Lappalainen:

Veroastetta ei ole enää kestävää nostaa. Suomessa on valtava tilaus rakenneuudistuksille ja julkisten palveluiden järkevämmälle järjestämiselle. Hyvinvointipalvelut tulee järjestää taloudellisemmin ja tehokkaammin hyödyntämällä teknologiaa ja yksityistä sektoria. Samalla sosiaaliturva on uudistettava perustulon suuntaan siten, että se ei passivoi, vaan mahdollistaa epäsäännöllisenkin työn vastaanottamisen.

27. Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(27) }}

Jarno Lappalainen:

Tuloerot ovat vapaassa yhteiskunnassa väistämättömiä ja myös tiettyyn rajaan asti hyödyllisiä. Valtavat tuloerot kuitenkin luovat raja-aitoja ihmisten välille ja tekevät hallaa mahdollisuuksien tasa-arvolle. Suurten tuloerojen yhteiskunnissa väestön kokemusmaailmat eriytyvät ja köyhemmistä taustoista tulevien on mahdotonta hyödyntää potentiaaliaan täysimääräisesti.

28. Nykyisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(28) }}

Jarno Lappalainen:

Kyllä ja ei. Suomi on edelleen vauras maa, jolla on varaa pitää yllä hyviä palveluita ja huolehtia myös heikommin toimeentulevista. Julkisen sektorin palvelut ja sosiaalietuudet pitää kuitenkin suunnitella ja toteuttaa paremmin sekä vähemmän byrokraattisesti. Perustulo on esimerkki rakenneuudistuksesta, joka vähentäisi sosiaaliturvaan liittyvää byrokratiaa merkittävästi ja parantaisi samalla lukemattomien suomalaisten asemaa.

29. Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(29) }}

Jarno Lappalainen:

Toimintamme pitää aina sovittaa ympäristön asettamiin rajoihin. Meillä on vain tämä yksi planeetta eikä sen kantokyky ole rajaton. Jotta tulevilla sukupolvilla on luonnonvaroja, puhdasta ilmaa ja mahdollisuus hyvinvointiin, on meidän pidettävä huolta ympäristöstämme. Tässä epäonnistuminen on varkautta tulevilta sukupolvilta.

30. Kaikessa päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(30) }}

Jarno Lappalainen:

Suuri osa taloudellisesta toiminnasta muokkaa ympäristöä ja aiheuttaa sille jotain vahinkoa. Tämä vahinko pitää pyrkiä minimoimaan. On arvioitava, milloin vahinko on niin suurta ettei sitä voida hyväksyä. Luonnon monimuotoisuus ja puhdas ympäristö ovat rikkautta, jota meillä ei ole varaa haaskata lyhytnäköisellä toiminnalla.
JAA EHDOKKAAN SIVU KAVEREILLESI:

Uusimmat politiikan uutiset