KAIKKI VAALITULOKSET HS:N TULOSPALVELUSSA

Tiina Elo, Vihreät, 94

Oma esittely

Nyt tarvitaan rohkeutta puolustaa reilua taloutta ja puhdasta luontoa. Rohkeutta luoda uusiutuvalla energialla jopa 30 000 uutta työpaikkaa. Uskallusta ottaa käyttöön perustulo, joka antaa turvaa silpputyöläisille ja yksinyrittäjille. Nyt on varmistettava, että myös tulevat sukupolvet saavat nauttia lähiluonnosta, metsistä, soista ja puhtaasta Itämerestä. Olen työmyyrä ja tiimipelaaja. Kuuntelen, otan selvää ja toimin. Tukijani sanovat: “Tiina on rakentava yhteistyökumppani, “Tiinalla on sydän paikallaan sekä ihmisenä että päätöksentekijänä”. Toimin avoimesti ja saan siitä kiitosta niin äänestäjiltä kuin virkamiehiltäkin. Blogissanai kerron ennakkoon päätöksenteon taustoista ja raportoin tuloksista. Työskentelen kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtajana Espoossa. Viihdyn luonnossa ja pyöräilen ympäri vuoden. Perheeseeni kuuluu joukkuevoimistelua harrastava lukiolaistytär ja lintuja harrastava aviomies. Tehdään yhdessä reilu ja puhdas tulevaisuus!

JAA EHDOKKAAN SIVU KAVEREILLESI:

Vaalikonevastaukset

{{ similarity | number:0 }}%
samaa mieltä kanssasi

1. Suomen velkaantuminen on käännettävä laskuun vaikka se samalla tarkoittaisi leikkauksia palveluihin ja etuuksiin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(1) }}

Tiina Elo:

Velkaantumista on hillittävä, muttei hinnalla millä hyvänsä. Taloudellisesti vaikeina aikoina on varottava säästöjä, jotka vaarantavat talouskasvun, lisäävät työttömyyttä tai heikentävät heikoimpien asemaa. Sen sijaan investoiminen esim. homekoulujen korjauksiin ja raiteisiin vauhdittaa myös yksityisen sektorin kasvua. Julkinen talous on tasapainotettava pitkällä aikavälillä rakenteellisin ratkaisuin, mm. pidentämällä työuria ja helpottamalla työhön pääsyä tai yrittäjäksi ryhtymistä.

2. Hyvin ansaitsevien palkkaverotusta pitäisi kiristää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(2) }}

Tiina Elo:

Hyvinvointimallimme rahoitus perustuu verotukseen. Talouspolitiikalla on kavennettava tuloeroja ja turvattava myös kaikista heikoimmassa asemassa olevien hyvinvointi. Verotuksen painopistettä tulee kohdentaa työn ja yrittämisen verottamisesta ympäristölle haitallisen toiminnan verottamiseen. Veronkorotukset tulee kompensoida pienituloisille ja kokonaisverotuksen progressiivisuus tulee varmistaa. Ongelma on, jos palkkatuloja muutetaan suuressa mitassa pääomatuloksi, jota verotetaan kevyemmin.

3. Suomi tarvitsee lisää ydinvoimaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(3) }}

Tiina Elo:

Ydinvoimaan takertumisen sijaan Suomessakin on uskallettava katsoa tulevaisuuteen ja satsattava kotimaisiin uusiutuviin energialähteisiin. Uusiutuvien käyttö, energian pientuotanto ja älykkäät sähköverkot lisäävät työpaikkoja ympäri Suomen ja vauhdittavat suomalaisen teknologian vientiä. Uusiutuviin panostaminen kohentaa energiaomavaraisuutta, lisää huoltovarmuutta ja leikkaa päästöjä. Fennovoima-hanke on osoittanut, että elinkeinoelämäkään ei ydinvoimaa tarvitse eikä usko sen kannattavan.

4. Suomen tulee luopua kivihiilen, turpeen ja maakaasun käytöstä vuoteen 2025 mennessä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(4) }}

Tiina Elo:

Ilmastonmuutoksen torjumiseksi fossiilisista polttoaineista on päästävä eroon ja korvattava ne uusiutuvilla mahdollisimman nopeasti. Verotuksen rakennetta on muutettava niin, että saastuttavimpien energiatuotantomuotojen verotusta kiristetään ja vähäpäästöisten höllennetään. Ensisijaisesti on luovuttava kivihiilen ja turpeen käytöstä ja turpeen tuotannon haittoja suoluonnon monimuotoisuudelle ja vesistöille on vähennettävä välittömästi. Tavoiteaikataulu on erittäin haastava, mutta suunta oikea.

5. Suomen julkinen sektori on liian suuri ja sitä on syytä pienentää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(5) }}

Tiina Elo:

Vahva ja uudistumiskykyinen julkinen sektori on hyvinvointivaltion perusta. Se tarjoaa kaikille tasa-arvoisen pääsyn palveluihin. Julkinen sektori ei ole Suomessa erityisen suuri, mutta tehostamisen varaa on. Se on kuitenkin tehtävä rakenteellisin uudistuksin, kustannustehokkaasti laatua ja tuottavuutta parantamalla. Ei leikkaamalla palveluista. Kunnissa tehdään hyvää kehitystyötä, esim. Raisiossa on parannettu perheiden ennaltaehkäisevää auttamista: Kirjastosta voi lainata perhevalmentajan.

6. Ruotsin pakollisesta opiskelusta tulisi luopua.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(6) }}

Tiina Elo:

Suomen kaksikielisyydelle on vahvat kulttuuriset ja historialliset perusteet. Se sitoo meidät osaksi pohjoismaista viitekehystä. Ruotsin kielen opiskelussa on kuitenkin huomioitava nuorten erilaiset tarpeet ja lähtökohdat. Tavoitteena tulisi olla, että nykyistä suurempi osa peruskoulun käyneistä pystyy käyttämään kieltä sujuvasti. Vihreät ovat ehdottaneet mallia, jossa osa lukisi ruotsia nykyistä enemmän ja osa vähemmän. Näin myös kaksikielisten palvelujen turvaamisen edellytykset paranisivat.

7. Velvoitteita ottaa vastaan tarjottu työpaikka pitäisi kiristää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(7) }}

Tiina Elo:

Olennaista ei ole velvoitteiden kiristäminen vaan se, että työnteko on aina kannattavaa ja lyhyidenkin työpätkien vastaanottamisesta helppoa. Askeleena kohti perustuloa tällä hallituskaudella päätettiin, että työtön saa tienata 300 euroa ilman, että se vaikuttaa työttömyysturvaan. Se on kannustanut tuhansia työttömiä osa-aikatöihin. Työllisyyspolitiikan tavoitteena pitää olla, että työttömyysjaksot jäävät mahdollisimman lyhyiksi. Työllistyminen vaikeutuu selvästi, kun työttömänä olo pitkittyy.

8. Jos ihmisellä on varallisuutta, hänen omaisuuttaan pitäisi vanhana käyttää hoivapalveluiden kustantamiseksi.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(8) }}

Tiina Elo:

Suomen väestö ikääntyy hurjaa vauhtia ja vanhusten hoivapalveluiden tarve tulee merkittävästi kasvamaan. Jo nyt vanhukset maksavat hoivapalveluista maksukyvyn mukaan 85% nettotuloista. Omaisuuden käyttöä voisi harkita hyvän vanhuuden turvaamiseksi, mutta on myös pidettävä huoli, etteivät vanhusten hoivapalvelut muutu hoivapalveluyritysten voiton maksimoinniksi vanhusten kustannuksella.

9. Alkoholia tarjoavien ravintoloiden pitäisi saada olla auki nykyistä vapaammin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(9) }}

Tiina Elo:

Alkoholin liikakäytön ongelmat ovat Suomessa mittavat ja käyttöä on syytä säädellä. Aukioloaikojen vapauttamisen sijaan laatuviinien ja oluiden tarjontaa voisi lisätä sallimalla oluiden ja viinien ulosmyynnin ravintoloista. Myös pienpanimoiden pitäisi sallia myydä tuotteitaan tuotantotilojen yhteydessä olevasta myymälästä. Nuorten alkoholinkäyttö ja humalajuominen ovat selvästi vähentyneet. Tätä kehitystä on syytä kaikin keinoin vahvistaa.

10. Kuntien määrää tulee vähentää merkittävästi, vaikka pakolla.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(10) }}

Tiina Elo:

Suomessa asukkaille tärkeiden palveluiden tuottaminen on kuntien vastuulla. Monelle kunta on myös tärkeä identiteettitekijä. Asukkaille tärkeintä on kuitenkin toimivat palvelut. Paras kuntaraja on sellainen, jota ei arkielämässä huomaa. Olennaista onkin, miten palvelut on fiksuinta ja kustannustehokkainta tuottaa. Pakon sijaan uskon kuntaliitoksissa porkkanoihin ja todennettuihin tietoihin taloudellisista ja toiminnallisista hyödyistä. Asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia unohtamatta.

11. Yritysten pitäisi voida maksaa työehtosopimuksia pienempiä palkkoja, jotta Suomeen saataisiin työpaikkoja.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(11) }}

Tiina Elo:

Työpaikkoja tulee lisätä ensisijaisesti luomalla uutta kasvua ja madaltamalla kynnystä yritysten perustamiseen ja toisen työntekijän palkkaamiseen. Harjoittelupaikkoja tarvitaan ponnahduslaudoiksi työelämään, mutta harjoittelijat eivät saa muodostua pysyväksi työvoimaksi siten, että työpaikoille muodostuu kahden kerroksen työmarkkinat. Perustulo tekisi osaltaan pienipalkkaisen osa-aikatyön vastaanottamisen kannattavaksi ja loisi siten uusia työpaikkoja.

12. Koko Suomi on syytä pitää asuttuna ja valtion tuettava tätä verovaroin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(12) }}

Tiina Elo:

Haluan, että Suomen eri alueet ovat jatkossakin elinvoimaisia ja pystyvät tarjoamaan asukkailleen työtä ja toimivat peruspalvelut. Alueiden elinvoimaisuus pohjautuu niiden omaan oman osaamisen ja vahvuuksien kehittämiseen. Uusiutuviin energialähteisiin, biotalouteen ja puhtaan ruoan tuotantoon panostaminen luovat uutta työtä myös kehittyvien kaupunkiseutujen ulkopuolelle. Myös koulutus on keskeinen keino alueiden elinvoiman ylläpitoon. Joka maakunnassa on säilytettävä ammattikorkeakoulu.

13. Sote-uudistuksen yhteydessä yksityiset terveyspalvelut pitäisi nostaa julkisten palveluiden rinnalle samanlaiseen asemaan.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(13) }}

Tiina Elo:

Uudistuksen myötä sosiaali- ja terveyspalvelut on pystyttävä tuottamaan nykyistä käyttäjäystävällisemmin ja kustannustehokkaammin kaikille asukkaille. Hyvin toimivia käytäntöjä ei pidä romuttaa. Yksityisten palveluiden tehtävänä on täydentää julkisia palveluja ja tuoda alalle kilpailua. Julkisen sektorin vastuulla on kuitenkin varmistaa mm. palveluiden kattavuus ja yhdenvertaisuus.

14. Kuntien pitää saada itse tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita, eikä sote-uudistuksessa niiltä saa viedä liikaa pois valtaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(14) }}

Tiina Elo:

Sote-uudistuksen päämääränä tulee olla, että sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan jatkossa asukkaan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Uudistuksessa ei saa vesittää sitä hyvää kehittämistyötä, jota kunnissa on tehty, vaikka kunnat eivät jatkossa palveluiden tuotannosta itse vastaisikaan. On myös pidettävä huoli siitä, että palveluiden käyttäjillä eli asukkailla sekä niiden maksajilla eli kunnilla on jatkossakin mahdollisuus vaikuttaa palvelujen järjestämiseen.

15. Taksien pitäisi antaa kilpailla vapaasti asiakkaista ilman että valtio säätää hinnat tai rajoittaa taksilupien määriä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(15) }}

Tiina Elo:

Taksit täydentävät joukkoliikennettä ja helpottavat elämää ilman yksityisautoa. Erityisen tärkeitä taksit ovat liikuntaesteisille ja vanhuksille. Sääntelyllä on turvattava se, että taksipalveluita on tarjolla kattavasti myös vähemmän kannattavilla alueilla. Jos taksiliikennettä avataan kilpailulle, tulee se tehdä asteittain ja varmistaa että kilpailu tapahtuu reiluin pelisäännöin. Sinänsä auton omistamista korvaavia joustavia liikkumismuotoja on tarpeen kehittää joukkoliikenteen ohella.

16. EU:sta on Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(16) }}

Tiina Elo:

Kansainvälinen yhteistyö ja avoimuus on tärkeää Suomen kaltaiselle pienelle ja syrjäiselle maalle. Tulevaisuutemme riippuu monin tavoin siitä, kuinka pystymme rakentamaan yhteistä Eurooppaa. EU on Suomelle tärkein kanava vaikuttaa omaan ja koko maapallon tulevaisuuteen. EU:n etuja ovat muun muassa laajat sisämarkkinat, vapaa liikkuvuus sekä EU:n yksittäistä valtiota suurempi vaikutusvalta mm. ympäristö- ja veroasioissa. EU:n talouskriisi kuitenkin osoittanut, että parannettavaakin on.

17. Hallitus päätti, että Suomi jää ulos osan EU-maiden valmistelemasta rahoitusmarkkinaverosta. Suomen pitäisi mennä mukaan rahoitusmarkkinaveroon.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(17) }}

Tiina Elo:

Tavoitteena tulee olla maailmanlaajuinen rahoitusmarkkinavero. Finanssimarkkinoilla tapahtuu paljon pelkkää spekulaatiota, joka ei synnytä mitään uutta hyvinvointia. EU:n tulee olla edelläkävijä rahoitusmarkkinoiden keinottelun suitsimisessa ja Suomen mukana EU:n etujoukoissa veron käyttöön otossa. Harmillista, että Suomen nykyisen hallituksen enemmistö päätti olla lähtemättä mukaan. Vihreät kannattivat hallituksessa rahoitusmarkkinaveron käyttöönottoa Suomessa.

18. Suomen tulisi tällä vaalikaudella ryhtyä valmistelemaan hakemista Natoon.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(18) }}

Tiina Elo:

Nato-kysymys on nyt, Venäjän voimapolitiikan johdosta, kenties ajankohtaisempi kuin koskaan aiemmin. Siksi Suomenkin tulee perusteellisesti selvittää suhtautumisensa Natoon. Asiasta tulee järjestää kansanäänestys. Tähän asti olen ollut sitä mieltä, että Suomen on vastattava maanpuolustuksesta, sen voimavaroista ja kriisinhallintaoperaatioista hyvässä yhteistyössä muiden EU-maiden kanssa. Täytyy tunnustaa, että Ukrainan kriisi on saanut harkitsemaan asiaa vakavasti uudelleen.

19. Puolustusvoimille on annettava nykyistä enemmän rahaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(19) }}

Tiina Elo:

Itsenäisen ja uskottavan puolustuksen turvaaminen on turvallisuutemme kannalta välttämätöntä. Lokakuussa julkaistun parlamentaarisen työryhmän johtopäätös oli, että lisärahan tarve olisi 150 me seuraavalla eduskuntakaudella. Kun talous on tiukalla, on puolustusvoimissakin tehtävä myös rakenteellisia uudistuksia rahoitusvajeen kattamiseksi. Esimerkiksi kolmannes tai neljännes määrärahasta voisi löytyä pienentämällä sodan ajan joukon kokoa harkitusti.

20. EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien kohdalla käytetään nyt "tarveharkintaa" eli työlupien saantia rajoitetaan. Tästä on pidettävä kiinni, eikä työperäistä maahanmuuttoa pidä helpottaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(20) }}

Tiina Elo:

Useiden arvioiden mukaan Suomeen tarvitaan ulkomaista työvoimaa. Tämä näkyy jo nyt joillain aloilla ja paikkakunnilla työvoimapulana ja väestön ikääntyminen tulee vaikeuttamaan tilannetta entisestään. Työperusteista maahanmuuttoa kannattaa siis helpottaa ja byrokratiaa karsia. Samalla on kuitenkin pidettävä huoli siitä, että työt ovat tarjolla myös kotimaan työttömille ja kaikkia työntekijöitä koskevat samat työehdot.

21. Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(21) }}

Tiina Elo:

Parisuhteen tai lapsen kasvattamisen kannalta vanhempien sukupuolella, ei ole mitään merkitystä. Samaa sukupuolta olevien vanhempien perheet ovat olemassa jo nyt, joten ei ole kyse mistään lakimuutoksella synnytettävästä ilmiöstä. Maailmassa ei ole koskaan liikaa rakkautta, välittämistä ja huolenpitoa. Annetaan siis kaikille ihmisille tasa-arvoiset oikeudet rakentaa parisuhde ja perhe valitsemansa henkilön kanssa. Se ei todellakaan ole keltään muulta pois.

22. Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntaani, tarjous pitää hyväksyä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(22) }}

Tiina Elo:

Vaikka meillä on omat talousongelmamme ja liian monien suomalaisten henkilökohtainen tilanne on liian heikko, Suomella on varaa kantaa globaalia vastuuta paremmasta maailmasta. Pakolaisten vastaanoton lopettaminenkaan ei takaisi sitä, että kaikilla Suomessa jo asuvilla olisi työpaikka. Kyse on maailman kaikkein heikko-osaisimmista ihmisistä, jotka pakenevat sotaa tai henkilökohtaista vainoa. Kotikaupungillani Espoolla on resursseja turvapaikanhakijoiden vastaanottamiseen.

23. Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(23) }}

Tiina Elo:

Kuri ei ole hyvä mittari koulutyön onnistumisen arvioimiseen eikä pelolla johtaminen tuota tulosta. Huomattavasti oleellisempia asioita koulutyön onnistumiselle ovat motivointi, yhteisöllisyys, yhteisesti sovitut säännöt sekä ammattitaitoinen ja riittävä henkilökunta. Erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille on oltava tukea tarjolla. Yhteiskunnan muutos näkyy myös perheiden kasvatustavoissa. Koulu ei voi ottaa askeleita menneisyyteen tässäkään asiassa.

24. Perinteiset arvot - kuten koti, uskonto ja isänmaa - muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(24) }}

Tiina Elo:

Koti, uskonto ja isänmaa -kolmikolla on historiallista painolastia, mutta myös tärkeä positiivinen merkityksensä historiassa. Maailman muuttuessa myös arvot muuttavat muotoaan ja tilalla ovat nyt muun muassa yksilönvapaus, uskonnonvapaus ja suomalaisen yhteiskunnan avoimuus ympärillämme tapahtuvalle kansainvälistymiselle. Toisaalta kodin sekä oman lähiympäristön ja lähiyhteisön hyväksi toimiminen ovat edelleen tärkeä pohja poliittiselle vaikuttamiselle.

25. Julkisia palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(25) }}

Tiina Elo:

Palvelut pitää järjestää asukkaiden kannalta mahdollisimman hyvin ja kustannustehokkaasti. Yksityisiä palveluja voidaan käyttää julkisia palveluja täydentävinä, mutta yritysten toimintaedellytysten turvaaminen ei voi olla julkisten palveluiden tuottamisen lähtökohta. Esimerkiksi terveyspalveluissa yksityistäminen johtaa helposti kustannusten karkaamiseen, jos ei rinnalla säilytetä julkista tuotantoa vertailukohtana.

26. Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(26) }}

Tiina Elo:

Julkisten palvelujen ja sosiaalietuuksien leikkaukset kohdistuvat eniten pienituloisiin ja niihin, jotka tarvitsevat yhteiskunnan tukea (mm. opiskelijat, lapsiperheet, työkyvyttömät). Heikoimmassa asemassa olevilta leikkaaminen pahentaa ongelmia ja voi kostautua suurempina kustannuksina toisaalla. Vaikka veronkorotukset ovat omiaan heikentämään ostovoimaa, on niillä hyvin kohdennettuna ja mitoitettuna kuitenkin vähemmän haittoja kuin palveluihin ja sosiaalietuuksiin kohdistuvilla leikkauksilla.

27. Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(27) }}

Tiina Elo:

Suomessa tuloerot ovat olleet pienet. Samalla olemme onnistuneet luomaan monella mittarilla yhden maailman parhaista yhteiskunnista. Nykyinen kehitys, jossa tuloerot pääsääntöisesti kasvavat, on huolestuttava. Globaalilla tasolla suurituloisimman 1 % arvioidaan omistavan pian yli puolet maailman varallisuudesta. Pienet tuloerot ovat liima, joka pitää yhteiskunnan yhtenäisenä. Tuloerojen kasvu on omiaan luomaan yhteiskuntaluokkien välisiä jännitteitä ja jopa hidastamaan talouskehitystä.

28. Nykyisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(28) }}

Tiina Elo:

Haluan säilyttää hyvinvointivaltion, joka pitää huolta myös heikommista. Maailma kuitenkin muuttuu ja julkisten palveluiden on pystyttävä vastaamaan muuttuneisiin palvelutarpeisiin kovista säästöpaineista huolimatta. Tarvitaan rakenteellisia uudistuksia, joiden kautta saavutetaan myös kustannussäästöjä. Esimerkiksi sosiaaliturvan uudistuksella vähennetään byrokratiaa ja kannustetaan työntekoon. Julkisten palvelujen leikkaamisen sijaan on keskityttävä siihen, miten saadaan Suomen talous nousuun.

29. Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(29) }}

Tiina Elo:

Puhdas elinympäristö ja luonnon monimuotoisuus ovat paitsi kaikkien etu, myös ehto tulevien sukupolvien onnellisuudelle ja vauraudelle. Ympäristöä ja taloutta ei voi eikä pidä asettaa vastakkain. Ilmastonmuutoksen kustannukset tulevat olemaan valtavat, jos ei päästöjä määrätietoisesti rajoiteta. Ekosysteemipalvelut, kuten puhdas vesi tai pölyttävät hyönteiset, ovat meille elintärkeitä. Ympäristönsuojelun edelläkävijyys luo uusia työpaikkoja ja niiden luomiseen Suomen kannattaa panostaa.

30. Kaikessa päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(30) }}

Tiina Elo:

Ympäristövaikutusten minimointi tulee ottaa kaiken toiminnan lähtökohdaksi. Ympäristöystävälliseen toimintaan voidaan ohjata myös taloudellisin keinoin esimerkiksi suuntaamalla verotusta ympäristön kuormittamiseen ja poistamalla ympäristölle haitallisia tukia. Puhtaan teknologian kehittäminen voidaan kääntää myös talouskasvuksi, työpaikoiksi ja vientituotteiksi. Suomessa on korkeaa insinööriosaamista, joka kannattaa valjastaa ympäristöongelmien ratkaisemiseen niiden aiheuttamisen sijaan.
JAA EHDOKKAAN SIVU KAVEREILLESI:

Uusimmat politiikan uutiset