KAIKKI VAALITULOKSET HS:N TULOSPALVELUSSA

Heikki Vestman, Kokoomus, 325

Oma esittely

Olen lakimies, perheenisä ja valtuustoryhmän johtaja. Olen ajanut yhteisiä asioita aidosta vaikuttamisen palosta 10 vuotta Sipoon kunnanvaltuustossa, jonka varapuheenjohtajana nykyisin vaikutan. Lähdin ehdolle eduskuntaan, koska haluan turvallisemman, oikeudenmukaisemman ja sujuvamman Suomen. Työlle ja yrittäjyydelle saadaan tilaa karsimalla turhaa byrokratiaa ja ylisääntelyä. Tämä vaatii osaamista, jota minulla on asiantuntijatyöstä asianajomaailmassa ja nykyisin Energiavirastossa sekä aiemmin poliittisen avustajan työstä Euroopan parlamentissa. Lapset ja perheet tarvitsevat puolustajan. Työn ja perheen yhteensovittaminen pitää tehdä helpommaksi, ja vapaus päättää kotihoidontuen jakamisesta on turvattava. Suomalaisen koulutuksen tasosta on pidettävä kiinni. Koulutuksesta ei ole enää varaa leikata. Arjen turvallisuutta ja oikeusturvaa vahvistamalla ihmisten luottamus yhteiskuntaan säilyy. Se edellyttää riittäviä voimavaroja poliisille, oikeuslaitokselle ja puolustusvoimille.

JAA EHDOKKAAN SIVU KAVEREILLESI:

Vaalikonevastaukset

{{ similarity | number:0 }}%
samaa mieltä kanssasi

1. Suomen velkaantuminen on käännettävä laskuun vaikka se samalla tarkoittaisi leikkauksia palveluihin ja etuuksiin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(1) }}

Heikki Vestman:

Lastemme niskaan jäävät valtavat velat, jollemme muuta suuntaa. Vuodesta 2008 valtionvelka on yli kaksinkertaistunut kuntien veloista puhumattakaan. Rönsyjä ja hallintoa pitää karsia, jotta hyvinvointivaltion ydin säilyy. Koulutuksesta ja lapsiperheiltä ei mielestäni ole varaa enää leikata.

2. Hyvin ansaitsevien palkkaverotusta pitäisi kiristää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(2) }}

Heikki Vestman:

Palkkaveroprogressio on Suomessa kova, ja keski- ja hyvätuloiset maksavat Suomessa enemmän ansiotuloveroa kuin muualla Euroopassa. Suomen kokonaisveroaste on lisäksi maailman korkeimpia. Suomi pitää saada liikkeelle. Laskemalla fiksusti ansiotulo- ja yritysverotusta madalletaan kynnystä työllistää ja lisätään ostovoimaa.

3. Suomi tarvitsee lisää ydinvoimaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(3) }}

Heikki Vestman:

Suomi on riippuvainen tuontienergiasta ja hiilivoimasta, mikä on huoltovarmuuden ja ympäristön kannalta ongelma. Suomalainen ydinvoima on turvallista. Lisäydinvoima takaa, että energiaomavaraisuus vahvistuu, energiaintensiivisellä perusteollisuudella riittää kohtuuhintaista perusvoimaa jatkossa (nykyinen ydinvoimalakapasiteetti poistuu tulevien vuosikymmenten aikana) ja energia on puhdasta. Ydinvoiman lisäksi tarvitaan kotimaisten uusiutuvien energianlähteiden hyödyntämistä.

4. Suomen tulee luopua kivihiilen, turpeen ja maakaasun käytöstä vuoteen 2025 mennessä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(4) }}

Heikki Vestman:

Tavoite ei ole realistinen turpeen osalta. Turve on kotimainen ja tosiasiassa hitaasti uusiutuva energianlähde, jolla pitäisi pikaisesti korvata Venäjältä tuotavaa kivihiiltä. Suomen turvemaista vain noin 1 prosentti on turvetuotannossa. Arvokkaat suoekosysteemit esimerkiksi Etelä-Suomessa pitää ja voidaan ehdottomasti suojella, vaikka turpeen käyttöä lisättäisiinkin.

5. Suomen julkinen sektori on liian suuri ja sitä on syytä pienentää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(5) }}

Heikki Vestman:

Julkiset menot ovat liian suuret suhteessa talouden kantokykyyn: Koska Suomen kansantalous ei ole kasvanut, vaan pienentynyt, se ei kykene enää kantamaan nykyisiä julkisia menoja. Elämme velaksi. Julkisen talouden osuus BKT:sta on EU:n korkeimpia. Totta kai ensisijaista on talouskasvun aikaansaaminen, mutta koska mittavaa kasvua ei ennusteta, ja huoltosuhde heikkenee, on sopeutettava.

6. Ruotsin pakollisesta opiskelusta tulisi luopua.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(6) }}

Heikki Vestman:

Olen valinnanvapauden puolella kieliopinnoissa. Suomi on kuitenkin kaksikielinen maa, ja kouluruotsilla turvataan, että Suomessa saa jatkossakin palvelua myös toisella kotimaisella kielellä.

7. Velvoitteita ottaa vastaan tarjottu työpaikka pitäisi kiristää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(7) }}

Heikki Vestman:

Jotta Suomella on varaa ylläpitää palveluja jatkossakin, työllisyysastetta pitää nostaa. Erityisesti pitkäaikaistyöttömyyteen pitää pureutua. Työ on myös lääke toimettomuuden olotilaan, johon joutenolo ihmisen ajaa.

8. Jos ihmisellä on varallisuutta, hänen omaisuuttaan pitäisi vanhana käyttää hoivapalveluiden kustantamiseksi.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(8) }}

Heikki Vestman:

Hoivapalvelujen perustaso tulee ehdottomasti taata kaikille ikäihmisille. Sen sijaan on syytä rajata, mikä on omarahoitteinen lisäpalvelu. Omaisuuden käyttämiseen hoivapalvelujen rahoittamiseksi tulisi muutenkin kannustaa.

9. Alkoholia tarjoavien ravintoloiden pitäisi saada olla auki nykyistä vapaammin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(9) }}

Heikki Vestman:

Järkeä sääntelyyn! Nykyisin vain alle kymmenes alkoholista kulutetaan ravintoloissa. Aukiolorajoituksilla kahlitaan yrittäjien mahdollisuuksia luoda työpaikkoja. Suomen alkoholipolitiikan ongelma on ongelmien ehkäiseminen varmuuden varalta vaikeuttamalla tavallisten suomalaisten elämää, vaikka tehokkaampaa olisi kohdistaa voimavarat niihin, jotka apua todella tarvitsevat.

10. Kuntien määrää tulee vähentää merkittävästi, vaikka pakolla.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(10) }}

Heikki Vestman:

Kuntien menoja ei vähennä kuntien lukumäärän vaan kuntien lakisääteisten tehtävien vähentäminen. Siten kunnat voivat keskittyä oleellisiin peruspalveluihin. Tutkimusten mukaan tehokkaimpia ovat sitä paitsi noin 20 000 asukkaan kunnat. Kuntien pakkoliitos perusteltu vain, jos kunta ei kykene hoitamaan asioitaan eli talous on kriisiytynyt. Kannatan vapaakuntakokeilua, jossa kunta saa laajat vapaudet järjestää palvelut paikallisten olosuhteiden mukaisesti.

11. Yritysten pitäisi voida maksaa työehtosopimuksia pienempiä palkkoja, jotta Suomeen saataisiin työpaikkoja.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(11) }}

Heikki Vestman:

En kannata yleisesti palkka-alea, vaan palkkamalttia. Vähimmäispalkasta tulisi kuitenkin voida joustaa paikallisesti: se nimittäin turvaa vähimmäispalkan vain niille, joille työtä riittää eli jotka on varaa työllistää. Esimerkiksi nuorille on tärkeä päästä töihin. Erityisesti pk-yritysten kynnystä työllistää pitää kiireesti alentaa.

12. Koko Suomi on syytä pitää asuttuna ja valtion tuettava tätä verovaroin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(12) }}

Heikki Vestman:

Tolkkua aluepolitiikkaan! Järkevää on tukea perusinfran kuten teidän rakentamista sekä sijoittaa maakuntiin kustannustehokkaasti yhteiskunnan toimintoja. Mutta ihmisten ja yritysten pitäminen hinnalla millä hyvänsä maakunnissa ei ole kestävää.

13. Sote-uudistuksen yhteydessä yksityiset terveyspalvelut pitäisi nostaa julkisten palveluiden rinnalle samanlaiseen asemaan.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(13) }}

Heikki Vestman:

Pitäisi ottaa mallia Ruotsissa, jossa ns. raha seuraa potilasta -malli on lyhentänyt terveyskeskusjonot. Se tarkoittaa, että ihmiset voivat hakea palvelunsa myös yksityiseltä tuottajalta. Nykyisinhän tämä mahdollisuus on vain niillä, jotka ovat työterveyshuollon piirissä tai joilla on muutoin varaa yksityisiin palveluihin. Terve kilpailu palvelun tuottajien välillä parantaisi laatua ja hillitsisi kustannuksia ihmisten hyväksi.

14. Kuntien pitää saada itse tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita, eikä sote-uudistuksessa niiltä saa viedä liikaa pois valtaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(14) }}

Heikki Vestman:

Kuntien palvelutuotantoa on sinänsä syytä säilyttää. Mutta jos Suomessa otettaisiin käyttöön rahaa seuraa potilasta -malli, valta siirtyisi ihmiselle: yhteiskunta antaisi summan, jolla tämä voi hankkia palvelunsa. Kunnat olisivat yksi palveluntuottaja muiden joukossa. Niin sanotun järjestämisvastuun siirtyminen kuntia leveämmille harteilla on perusteltua.

15. Taksien pitäisi antaa kilpailla vapaasti asiakkaista ilman että valtio säätää hinnat tai rajoittaa taksilupien määriä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(15) }}

Heikki Vestman:

Taksitoiminta on säilytettävä luvanvaraisena, jotta laadusta voidaan pitää kiinni. Vapauttaisin kuitenkin lupien määrää ja kiintiöitä. Uber on osoittanut, mitä terveellä kilpailulla saadaan aikaan.

16. EU:sta on Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(16) }}

Heikki Vestman:

Pienelle Suomelle on ollut ehdottomasti hyötyä yhteisistä pelisäännöistä, vapaasta kaupasta EU:n sisämarkkinoilla, yhteisen valuutan vakaudesta sekä yhteisestä rintamasta ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Eurossa on kuitenkin ongelmansa. Lisäksi Suomen pitää uskaltaa puolustaa suomalaisten etua ja työpaikkoja rohkeammin. Tässä ei ole aina onnistuttu EU-lainsäädäntöä valmisteltaessa ja implementoitaessa. Rikkidirektiiveihin ei enää ole varaa.

17. Hallitus päätti, että Suomi jää ulos osan EU-maiden valmistelemasta rahoitusmarkkinaverosta. Suomen pitäisi mennä mukaan rahoitusmarkkinaveroon.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(17) }}

Heikki Vestman:

Rahoitusmarkkinaveron kustannukset maksaisi lopulta kuluttaja. Se nostaisi rahoituksen välityksen kustannuksia ja vaikeuttaisi erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten rahoituksen saantia. Rahoituksen saaminen on jo muutenkin tänä päivänä kiristinyt.

18. Suomen tulisi tällä vaalikaudella ryhtyä valmistelemaan hakemista Natoon.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(18) }}

Heikki Vestman:

Oman maanpuolustuksen uskottavuuden turvaaminen on tulee ensin. Toiseksi Suomen tulee liittyä Naton jäseneksi niin pian kuin mahdollista. Nato-jäsenyys turvaisi rauhaa Suomessakin. Suomi on osa samaa läntistä arvoyhteisöä kuin muut jäsenmaat, Naton rauhankumppani ja osallistuu jo yhteisharjoituksiin. Vain Naton 5 artiklan suoma turva meiltä puuttuu.

19. Puolustusvoimille on annettava nykyistä enemmän rahaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(19) }}

Heikki Vestman:

Maanpuolustuksemme uskottavuuden turvaaminen edellyttää, että puolutusvoimat saavat riittävät voimavarat. Puolustusvoimia on ajettu alas vuosia. Tämä pitää korjattava vähintään tasolle, jota parlamentaarinen työryhmäkin esitti (150 miljoonaa euroa lisää 2020 mennessä).

20. EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien kohdalla käytetään nyt "tarveharkintaa" eli työlupien saantia rajoitetaan. Tästä on pidettävä kiinni, eikä työperäistä maahanmuuttoa pidä helpottaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(20) }}

Heikki Vestman:

Ensin suomalaiset pitää saada töihin. Työperäistä maahanmuuttoa kuitenkin tarvitaan, kun työikäisten määrä vähenee lähivuosina.

21. Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(21) }}

Heikki Vestman:

Eduskunta on jo päättänyt tasa-arvoisesta avioliittolaista, ja asia on siten pois päiväjärjestyksestä. Mielestäni tähän on käytetty jo riittävästi aikaa. Adoptiojärjestöt päättävät edelleen vuosia kestävässä prosessissa, mihin perheeseen on lapsen edun mukaista antaa lapsi adoptoitavaksi. Lisäksi kirkollisesti avioliittoon vihkimisestä päättää kirkko. Tätä kirkon oikeutta pitää kunnioittaa, eikä kirkkoa pidä painostaa.

22. Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntaani, tarjous pitää hyväksyä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(22) }}

Heikki Vestman:

Riippuu kunnan tilanteesta: joissain kunnissa vastaanottoa on jo riittämiin. Olen ollut tekemässä päätöstä, että Sipooseen ruvetaan ottamaan vastaan pakolaisia. Kotouttamista on seurattava, ja se pitää hoitaa onnistuneesti.

23. Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(23) }}

Heikki Vestman:

Kotien kasvatusvastuuta ei saa unohtaa. Oleellista on, miten kouluviihtyvyyttä saadaan lisättyä. Yhä suurempi joukko nuoria, lapsiakin on vailla kiinnostusta mihinkään saati uuden oppimiseen. Perusopetuslaissa on toistakymmentä oppilaan oikeutta ja kaksi velvollisuutta. Kouluviihtyvyysongelma ei siis johdu ainakaan oppilaan oikeuksien puutteesta. Opettajien edellytyksiä puuttua työrauhaongelmiin ja erityisesti kiusaamiseen pitää parantaa.

24. Perinteiset arvot - kuten koti, uskonto ja isänmaa - muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(24) }}

Heikki Vestman:

Nämä ovat minulle vakaa arvopohja: koti tarkoittaa läheisistä välittämistä ja perheen arvostamista, uskonto pyhyyden ymmärtämistä ja toistenkin vakaumuksen kunnioittamista ja isänmaa puolustamisen arvoista rauhaa, vapautta ja oikeutta, kansainvälisyyttäkin.

25. Julkisia palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(25) }}

Heikki Vestman:

Ihmiselle tärkeintä on ovat laadukkaat palvelut eikä se mikä taho ne tuottaa. Ulkoistaminen ei itse asiassa ole ratkaisu, vaan palvelusetelimalli, jolloin valinnanvapaus on ihmisillä. Kyse on markkinoiden ja kilpailun valjastamisesta tuottamaan laadukkaampia palveluja ja hillitsemään kustannuksia.

26. Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(26) }}

Heikki Vestman:

Vrt. vastaus kysymykseen 2. Suomen kokonaisveroaste on maailman korkeimpia. Maamme saaminen liikkeelle edellyttää, että kokonaisveroasetetta alennetaan. Siten työnteko ja yrittäminen tulevat kannattavammiksi, ja ostovoima kasvaa. Jos Suomen taloutta ei saada kuntoon ja velkaantumista pysäytettyä, olemme Kreikan tiellä.

27. Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(27) }}

Heikki Vestman:

Elämme vaikeita aikoja, jolloin pörssi- ja valtionyhtiöiden hallitusten ja johtajien on näytettävä esimerkkiä palkkamaltin kanssa ja pidättäydyttävä korotuksista. Kouluttautumisen, ahkeran työnteon ja yrittämisen on oltava aina kannattavaa. Verojen tarkoitus on muun muassa kustantaa hyvät peruspalvelut sekä yhteiskuntajärjestyksen ylläpitäminen, ei rangaista ihmisiä.

28. Nykyisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(28) }}

Heikki Vestman:

Nykyisillä palvelurakenteilla ne ovat liian raskaita julkiselle taloudelle. Tästä kertoo Suomen kestävyysvaje, jonka on arvioitu olevan 8-12 miljardia euroa. Suomen palauttaminen kestävälle tielle vaatii, että palvelujen kustannukset palautetaan 2000-luvun alkuvuosien tasolle - eihän palvelutaso silloin itse asiassa ollut heikko. Kuntien tehtävien karsiminen on oleellista, sillä niitä on lisätty viime vuosina runsaasti. On keskityttävä oleelliseen, ja tehtävä se tehokkaasti ja laadukkaasti.

29. Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(29) }}

Heikki Vestman:

Talouskasvu ja hyvän ympäristön vaaliminen lapsillemme eivät ole toisensa poissulkevia, mutta se edellyttää fiksuja ratkaisuja. Ei ole järkeä rangaista esimerkiksi maailmanlaajuisesti puhdasta suomalaista tuotantoa ja pakottaa sitä ja työpaikkoja siirtymään alempien ympäristönormien maihin. Turhaa ympäristöbyrokratiaa kuten päällekäisiä selvitysvelvollisuuksia pitää karsia. Ympäristö ei niistä hyödy, mutta työpaikat kärsivät. Ympäristön pilaamista yli sen sietokyvyn en hyväksy.

30. Kaikessa päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(30) }}

Heikki Vestman:

Järkevän päätöksenteon edellytys on vaikutusten arviointi. Suomessa lakien vaikutusarviointi on ylipäätään heikkoa, mitä pitää parantaa, ks. ehdotukseni: goo.gl/H6hGcd Hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa (YVA) oleellista on tiedon tuottaminen päätöksentekoa varten. Vaikka samoja asioita arvioidaan kaavoituksessa ja luvituksessa, Suomessa YVA on erillinen. Nämä tulisi yhdistää. Sallimme ympäristölle jossain määrin haitallista toimintaa: haitat eivät saa ylittää ympäristön sietokykyä.
JAA EHDOKKAAN SIVU KAVEREILLESI:

Uusimmat politiikan uutiset