48 - Jutta Urpilainen, SDP

Oma esittely

Olen 39-vuotias luokanopettaja ja kasvatustieteiden maisteri, joka on toiminut Vaasan vaalipiirin kansanedustajana 12 vuotta. Kuusi vuotta SDP:n puheenjohtajana ja kolme vuotta valtiovarainministerinä. Uskon kansanvaltaan ja haluan edistää työtä - niin nuorille, ikääntyneille kuin kaikille työkykyisille - ja oikeudenmukaisuutta - niin julkisia palveluja kuin tuloerojen kaventamista - eduskunnan päätöksenteossa.

Ehdokkaan tulokset

Ääniä yhteensä {{ candidateBox.candidate.voteChange | numberPrefix  }} {{ candidateBox.candidate.votes }}
ennakkoon {{ candidateBox.candidate.votesInAdvance }}
vaalipäivänä {{ candidateBox.candidate.voteCountInElectionDay }}
Osuus vaalipiirin äänistä {{ candidateBox.candidate.votePercentInDistrict }}%
ennakkoon {{ candidateBox.candidate.votePercentOfAdvancedInDistrict }}%
vaalipäivänä {{ candidateBox.candidate.votePercentInElectionDay }}%

Tulokset äänestysalueittain

Ääniä Osuus
{{ area.districtName }} {{ area.votes }} {{ area.votePercentInDistrict | number:1 }}%

Vaalikonevastaukset

1. Suomen velkaantuminen on käännettävä laskuun vaikka se samalla tarkoittaisi leikkauksia palveluihin ja etuuksiin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Jutta Urpilainen:

Ylivelkaantuminen vie mahdollisuudet tarjota yhteiskunnan tarvitsemia julkisia palveluja ja kansalaisten tarvitsemaa perusturvaa. Se on nähty Kreikassa, mihin se johtaa. Siksi on lisättävä verotuloja ja pystyttävä tekemään asioita edullisemmin. Sote-uudistus on yksi tapa säästää palveluiden kustannuksia, vaikka palvelutaso samalla turvataan. Myös etuja on pystyttyvä priorisoimaan: esimerkiksi jotkut yritystuet vääristävät kilpailua, kun taas kansalaisen perusturvan taso on tarpeen turvata.

2. Hyvin ansaitsevien palkkaverotusta pitäisi kiristää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Jutta Urpilainen:

Verotulojakin joudutaan lisäämään. Harmaan talouden torjunta sekä veronkierron ja veroparatiisien vastainen toiminta ovat keskeisiä toimia. Veroja tulee kerätä maksukyvyn mukaan, joten hallituksen säätämää solidaarisuusveroa tulee jatkaa ja joistakin hyvätuloisten veroeduista voidaan luopua.

3. Suomi tarvitsee lisää ydinvoimaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Jutta Urpilainen:

Uusiutuvien energiamuotojen kehittäminen on tärkeää, mutta ydinvoimaa tarvitaan ylimenokauden ratkaisuna. Siksi tehdyt ydinvoimaratkaisut on toimeenpantava, jotta kohtuuhintaisen ja vähähiilisen energiansaanti turvataan niin teollisuudelle kuin kansalaisille.

4. Suomen tulee luopua kivihiilen, turpeen ja maakaasun käytöstä vuoteen 2025 mennessä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Jutta Urpilainen:

Ilmastonmuutoksen torjunta on globaali tavoite, jonka saavuttamista tulee kaikkien kansakuntien tukea. Siksi Suomenkin on pyrittävä luopumaan kasvihuonepäästöjä aiheuttavasta energiantuotannosta.

5. Suomen julkinen sektori on liian suuri ja sitä on syytä pienentää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Jutta Urpilainen:

Julkiset palvelut hyödyttävät koko kansakunnan menestystä, kuten pohjoismaiden menestyminen erilaisissa kilpailukykymittauksissa osoittavat. Suomen julkisen sektorin kokoa tuskin voidaan pienentää, kun paineet sen kasvamiseen ovat niin suuret mm. väestön ikääntyessä. Sen kasvupainetta täytyy kuitenkin jämerästi hillitä, jotta laadukkaat palvelut voidaan tuottaa ilman ylivelkaantumista.

6. Ruotsin pakollisesta opiskelusta tulisi luopua.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Jutta Urpilainen:

Kaksikielisen kaupungin kasvattina minulle on selvää, että ruotsinkielisellä vähemmistöllä on oikeus saada palvelut omalla äidinkielellään. Suomalaiset tarvitsevat ruotsin kielen taitoa myös osallistuttaessa pohjoismaiseen yhteistyöhön. Pohjoismaisuus on osa Suomen identiteettiä ja kansainvälistä asemaa. Pohjoismaana olemme aina olleet osa länttä. Näissä puitteissa kielivalintojen kehittämisestä voidaan keskustella - mutta ruotsin kielen osaaminen turvaten.

7. Velvoitteita ottaa vastaan tarjottu työpaikka pitäisi kiristää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Jutta Urpilainen:

Hyvinvointi syntyy työstä - tämä on ollut Suomen menestyksen perusperiaate. Työmarkkinoiden murroksessa on kuitenkin tärkeää, että muutosturva on hyvällä tasolla työttömyyden sattuessa. Työmarkkinoilta syrjäytyminen ei ole yhteiskunnallisesti kestävää eikä ihmisenkään kannalta toivottavaa, joten muutosturvan pitää olla aktivoivaa. Työnteon kannusteita on kehitetty mm. työttömyysturvan suojaosalla ja sitä työtä tulee jatkaa.

8. Jos ihmisellä on varallisuutta, hänen omaisuuttaan pitäisi vanhana käyttää hoivapalveluiden kustantamiseksi.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Jutta Urpilainen:

Jokainen hankkii työllään tuloja, jotka käyttää omiin menoihinsa mukaan lukien tarvitsemamme palvelut. Sama pätee vanhuusaikaa, jolloin vastaamme itse menoistamme. Eläketurvan - ja mahdollisten säästöjen ja omaisuuden - varassa jokainen voi elää turvallisen vanhuuden. Julkiset palvelut kattavat tietyn perustason, mutta osallistumme itsekin kustannuksiin maksukykymme mukaan. Kenenkään asuntoon ei kuitenkaan pidä puuttua hoivan maksamiseksi.

9. Alkoholia tarjoavien ravintoloiden pitäisi saada olla auki nykyistä vapaammin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Jutta Urpilainen:

Alkoholin yhteiskunnalliset haitat ovat selviä, ja alkoholin käytön vähentäminen on hyvä yhteiskunnallinen tavoite. Liika holhous ei kuitenkaan ole tätä päivää. Nykytilanne aukioloaikojen osalta on mielestäni varsin toimiva.

10. Kuntien määrää tulee vähentää merkittävästi, vaikka pakolla.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Jutta Urpilainen:

Kuntien määrä vähenee. Luontevaa olisi, että työssäkäyntialueet muodostaisivat kunnan, joka vastaa alueen kehittämisestä sekä elinkeinojen, asumisen että palvelujen kannalta. Pakkoliitokset eivät ole hedelmällisin yhteistyön perusta, mutta kriisikuntien osalta pakkoakin tarvitaan.

11. Yritysten pitäisi voida maksaa työehtosopimuksia pienempiä palkkoja, jotta Suomeen saataisiin työpaikkoja.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Jutta Urpilainen:

Sopiminen on suomalaisen yhteiskunnan ja suomalaisten työmarkkinoiden menestystekijä. On selvää, että palkoista pitää sopia työntekijäosapuolen ja työnanatajaosapuolen kesken. Työehtosopimukset ovat suomalainen tapa pitää huolta kansalaisten ostovoimasta ja ylläpitää palkkamalttia, jota Suomen kilpailukyky tarvitsee. En usko, että "villi länsi" hyödyttäisi mitään osapuolta.

12. Koko Suomi on syytä pitää asuttuna ja valtion tuettava tätä verovaroin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Jutta Urpilainen:

Myös valtion aktiivisuutta tarvitaan aluekehityksessä. Sekä kaupunkipolitiikkaa että maaseutupolitiikkaa varten valtiolla on ollut omia ohjelmiaan. Hallituksen käynnistämä Innovatiiviset kaupungit -ohjelma on esimerkki siitä, miten alueen osaamispohjaa hyödyntäen voidaan edistää aluekehitystä. Hallitus laati myös biotalousohjelman, jonka puitteissa esim. uusien investointien esiselvitykset, kuten Kokkolan biovoimalan tapauksessa, ovat järkevää verovarojen käyttöä.

13. Sote-uudistuksen yhteydessä yksityiset terveyspalvelut pitäisi nostaa julkisten palveluiden rinnalle samanlaiseen asemaan.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Jutta Urpilainen:

Julkinen sektori on terveyspalvelujen tuottamisen perusta. Näin voidaan huolehtia kansalaisten perusturvasta ja tasa-arvosta. Yksityisten palvelujen rooli on täydentää, ei korvata. Esimerkiksi työterveyshuollossa yksityiset ja kunnalliset yhtiöt ovat löytäneet tämän täydentävän roolin.

14. Kuntien pitää saada itse tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita, eikä sote-uudistuksessa niiltä saa viedä liikaa pois valtaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Jutta Urpilainen:

Yhteistyössä toimivat kunnat jatkavat edelleen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä. Nykyisten kokoisten kuntien hartiat ovat liian kapeat tuottamaan integroidusti sosiaali- ja terveyspalveluja, kun tulisi turvata hoitoketjun toimiminen terveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen, kuten vanhustenhoidon, välillä. Suuret kunnat jatkavat palveluiden tuottamista, mutta pienempien kuntien osalta tuottaminen tapahtuu isäntökuntamallilla tai kuntayhtymämallilla.

15. Taksien pitäisi antaa kilpailla vapaasti asiakkaista ilman että valtio säätää hinnat tai rajoittaa taksilupien määriä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Jutta Urpilainen:

Suomessa taksipalvelut toimivat pääsääntöisesti hyvin ja nykymallilla palveluita pystytään turvaamaan eri puolilla Suomea myös kaupunkien ulkopuolella.

16. EU:sta on Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Jutta Urpilainen:

EU on Suomen kaltaiselle maalla tapa vaikuttaa niin taloutemme toimintaympäristöön kuin turvallisuuteemme. EU avaa yrityksillemme laajat sisämarkkinat, jotka tukevat työllisyytemme kehitystä, ja samalla luo puitteita, jotka turvaavat kansalaisten asemaa ja ympäristöä koko EU:n alueella. EU:ssa on myös parannettavaa, mutta tärkeintä olisi nyt pitää huolta, että esimerkiksi euroalue toimii yhdessä sovittujen sääntöjen mukaisesti. Muutoin uudet talouskriisit ovat oven takana.

17. Hallitus päätti, että Suomi jää ulos osan EU-maiden valmistelemasta rahoitusmarkkinaverosta. Suomen pitäisi mennä mukaan rahoitusmarkkinaveroon.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Jutta Urpilainen:

Finanssikriisi osoitti, että finanssikeinottelu luo suurta epävakautta rahoitusmarkkinoille. Rahoitusmarkkinavero on täsmätoimi nimenomaan spekulatiivisen finanssikeinottelulle. Rahoitusmarkkinoita tulisi ohjata hakemaan voittoja tuottavista investoinneista, eikä pörssikurssien pienistä heilahteluista.

18. Suomen tulisi tällä vaalikaudella ryhtyä valmistelemaan hakemista Natoon.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Jutta Urpilainen:

Nato-kumppanuus ja Naton kriisinhallintaoperaatioihin osallistuminen ovat jo luoneet edellytyksiä sille, että Suomi voi toimia yhteistyössä muiden Nato-maiden kanssa. Tämän kumppanuuden tiivistäminen on Suomen edun mukaista. Itse jäsenhakemuksen valmistelua en pidä ajankohtaisena. Optiota jäsenyydestä ei kuitenkaan ole poissuljettu sen varalta, että Suomen turvallisuus edellyttäisi jäsenyyden hakemista ja että keskeiset puolueet ja kansalaisten enemmistö sitä haluaisi.

19. Puolustusvoimille on annettava nykyistä enemmän rahaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Jutta Urpilainen:

Tällaista lupausta ei voi etukäteen antaa, koska tulevalla hallituksella on edessään valtiontalouden mittavia sopeutustoimia. Toki on laajaa yhteisymmärrystä sille, että rahan tarvetta on esimerkiksi puolustushankinnoissa. Nämä asiat tulee kuitenkin arvioida osana kokonaisuutta - ja myös erilaisia puolustushallinnon hankintoja ja muita menoja priorisoiden.

20. EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien kohdalla käytetään nyt "tarveharkintaa" eli työlupien saantia rajoitetaan. Tästä on pidettävä kiinni, eikä työperäistä maahanmuuttoa pidä helpottaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Jutta Urpilainen:

EU- ja ETA-alueen sisällä Suomeen voi tulla työnhakuun vapaasti. Hyvä niin, koska Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa. EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevalla täytyy olla työpaikka jo ennen kuin muuttaa Suomeen. On hyvä, että työlupia myönnetään, kun alalla on työvoimapulaa. On tärkeää, ettei suomalaisten yritysten toiminta jää kiinni tekijöiden puutteesta. Tarveharkinta on perusteltua, jotta työtä hakevien ja tehtävään sopivien suomalaisten työllistäminen säilyy ensisijaisena.

21. Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Jutta Urpilainen:

Parisuhteen rekisteröintimahdollisuus, siihen liittyvät henkilöiden väliset juridiset oikeudet ja puolison asemaan liittyvät muut oikeudet tulee taata kaikille kansalaisille yhdenvertaisesti. Siksi allekirjoitin sekä kansanedustajaaloitteen että kansalaisaloitteen avioliittolain korjaamiseksi. Kansainvälisen adoption pelisäännöt eivät kuitenkaan ole yksin Suomen käsissä, vaan kaikissa maissa ei välttämättä haluta adoptioyhteistyötä, jossa lapsi voi saada kaksi isää tai kaksi äitiä.

22. Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntaani, tarjous pitää hyväksyä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Jutta Urpilainen:

Monikulttuurisuus on rikkaus. Tämän ovat kotikaupunkini Kokkolan maahanmuuttajaryhmät osoittaneet. Pidän avointa, suvaitsevaista ja monikielistä ilmapiiriä osana kaupungin elinvoimaa, joka tuoreen tutkimuksen mukaan on suhteellisesti valtakunnan kärkeä kaupunkien välisessä vertailussa. Muut pohjalaiskaupungit (Vaasa, Seinäjoki) olivat myös kärkikolmikossa.

23. Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Jutta Urpilainen:

Kouluissa on ilmennyt ongelmia, joiden vuoksi opettajien mahdollisuuksia työrauhan ylläpitämiseen parannettiin. Pidän hallituksen esittämää ja eduskunnan hyväksymää työrauhalakia hyvänä askeleena, jotta kouluissa voidaan keskittyä opiskeluun ja jotta opettajien asemaa työrauhan turvaajana voitiin vahvistaa.

24. Perinteiset arvot - kuten koti, uskonto ja isänmaa - muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Jutta Urpilainen:

Koti, uskonto ja isänmaa ovat hyviä arvoja, vaikka niiden sisältö muuttuukin ajan mukana. KOTI - Kaikki tarvitsevat lapsuudessa perheen turvaa - ja aikuisenakin asunnon ja läheisiään. USKONTO - Uskonnonvapaus, sananvapauden lailla, kuuluu meille kaikille. Siihen liittyy myös enenevässä määriin toisten ihmisten ja katsomusten kunnioittaminen. ISÄNMAA - Suomen turvallisuus on valtion ydintehtävä. Isil, ebola ja Ukraina kuvaavat, kuinka erilaisten turvallisuushaasteiden keskellä tänään elämme.

25. Julkisia palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Jutta Urpilainen:

Hyvinvointiyhteiskunnan ideana on, että palvelut tulee kustantaa julkisin varoin. Julkinen sektori on usein julkisten palveluiden tuotannon perusta. Yksityisten palveluiden käyttö täydentää julkista tuotantoa. En näe tarvetta laajempaan ulkoistamiseen, ehkä fiksumpaan ulkoistamiseen.

26. Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Jutta Urpilainen:

Verotulojakin joudutaan lisäämään. Harmaan talouden torjunta sekä veronkierron ja veroparatiisien vastainen toiminta ovat keskeisiä toimia. Veroja tulee kerätä maksukyvyn mukaan, joten hallituksen säätämää solidaarisuusveroa tulee jatkaa ja joistakin hyvätuloisten veroeduista voidaan luopua.

27. Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Jutta Urpilainen:

Työnteon tulee olla kannattavaa, ja ahkeruudesta tulee palkita. Mutta se ei oikeuta tuloerojen hillitöntä kasvua, vaan verotuksen tulee toimia maksukyvyn mukaan.

28. Nykyisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Jutta Urpilainen:

Hyvinvointivaltion palvelut ja turvaverkot ovat osa Suomen kilpailukykyä. Perusturvan tasosta ei saa tinkiä, koska siinä on kyse jokaisen oikeudesta ihmisarvoiseen elämään. Palveluita ja turvaverkkoa on kuitenkin syytä koko ajan päivittää sillä perusteella, että ne kannustavat ihmisiä työntekoon, koska hyvinvointivaltion perusta on työnteossa, yrittämisessä, työpaikkojen luomisessa ja työn tuottavuuden parantamisessa - esimerkiksi vientiteollisuuden jalostusarvoa parantamalla.

29. Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Jutta Urpilainen:

Talouskasvun tavoitteena on hyvän elämän tuottaminen ihmisille. Ympäristön tuhoutuminen vie pidemmällä tähtäimellä edellytyksiä hyvään elämään, joten toiminnan ympäristövaikutukset ja talousvaikutukset on aina pyrittävä sovittamaan yhteen. Talouskasvu ilman ympäristövastuuta ei tuota hyvää elämää.

30. Kaikessa päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Jutta Urpilainen:

Kaikella toiminnalla on ympäristövaikutuksia, mutta se ei tarkoita hankkeista luopumista. Esimerkiksi autoilua tarvitaan jatkossakin, vaikka pakokaasuja ei voida kokonaan poistaa. Ympäristövaikutukset on syytä arvioida, jotta toiminnan ympäristöhaittoja voidaan minimoida.

Uusimmat politiikan uutiset