7 - Titta Andersson-Bohren, KOK

Oma esittely

Yhteiskuntatieteiden maisteri ja kandidaatti sekä tradenomi (HSO). Järki-vihreä Venäjä- ja EU-asiantuntija. Opiskellut Helsingissä, Tampereella, Caterburyssä, Moskovassa ja Pietarissa. Toiminut mm. Elinkeinoelämän keskusliitossa, Euroopan parlamentissa sekä Würth Oy:ssä. Kahden lapsen äiti ja kaupunginvaltuutettu. "Haluan rakentaa kestävän tulevaisuuden seuraaville sukupolville." Lue lisää: www.tittaab.fi

Ehdokkaan tulokset

Ääniä yhteensä {{ candidateBox.candidate.voteChange | numberPrefix  }} {{ candidateBox.candidate.votes }}
ennakkoon {{ candidateBox.candidate.votesInAdvance }}
vaalipäivänä {{ candidateBox.candidate.voteCountInElectionDay }}
Osuus vaalipiirin äänistä {{ candidateBox.candidate.votePercentInDistrict }}%
ennakkoon {{ candidateBox.candidate.votePercentOfAdvancedInDistrict }}%
vaalipäivänä {{ candidateBox.candidate.votePercentInElectionDay }}%

Tulokset äänestysalueittain

Ääniä Osuus
{{ area.districtName }} {{ area.votes }} {{ area.votePercentInDistrict | number:1 }}%

Vaalikonevastaukset

1. Suomen velkaantuminen on käännettävä laskuun vaikka se samalla tarkoittaisi leikkauksia palveluihin ja etuuksiin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Titta Andersson-Bohren:

Nykyinen velkataso on huolestuttavan korkea - ja erityisesti sen kasvuvauhti. Vuonna 2008 valtionvelkaa oli noin 54 miljardia euroa ja määrä on lähes tuplaantunut. Meidän ei pidä ottaa ns. syömävelkaa seuraavien sukupolvien maksettavaksi. Leikkausten sijaan olisi kuitenkin pyrittävä ylläpitämään nykyinen palvelutaso uudistamalla rakenteita, tehostamalla palveluita sekä allokoimalla verovarat nykyistä paremmin.

2. Hyvin ansaitsevien palkkaverotusta pitäisi kiristää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Titta Andersson-Bohren:

Suhtaudun varauksella verotuksen kiristämiseen. Ottaen huomioon kuntien tuloveronkorotukset sekä nousseet työeläkevakuutusmaksut, on palkkaverotus kiristynyt jo useampana vuonna. Kansainvälinen palkkaverovertailu osoittaa, että jo keskipalkkaisen marginaaliveroprosentti on Suomessa Pohjoismaiden korkein. Esim. noin 40 000 euron vuosituloilla tuloveroprosentti on Ruotsissa 7 %-yksikköä matalampi. Erityisesti taloustaantuman aikaan ei pidä heikentää kotimaista kulutuskysyntää veron korotuksilla.

3. Suomi tarvitsee lisää ydinvoimaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Titta Andersson-Bohren:

Tarvitsemme kohtuuhintaista ja päästötöntä energiaa. Olkiluoto 3 on kuitenkin osoittanut, että nyky-standardein rakennetun ydinvoimalan kustannukset voivat kohota ennakoimattaman suuriksi. Puhumattakaan ydinjätteeseen liittyvistä kuluista. Samaan aikaan bio-, tuuli- ja aurinkosähkön tuotannon potentiaali on lisääntynyt ja muuttuu kustannustehokkaammaksi. Lisäydinvoiman sijaan meidän tulisikin panostaa uusiutuviin energialähteisiin, energiatehokkuuteen, älyverkkoihin ja energian varastointiin.

4. Suomen tulee luopua kivihiilen, turpeen ja maakaasun käytöstä vuoteen 2025 mennessä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Titta Andersson-Bohren:

Tavoite on hyvä, muttei realistinen. Varsinkin mikäli emme rakenna lisäydinvoimaa. Pitkällä tähtäimellä olisi pyrittävä luopumaan sekä kivihiilestä, maakaasusta että myös kotimaisesta turpeesta, joka sekin lisää ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuutta. Samalla on muistettava, että Suomen kasvihuonepäästöt ovat vain noin prosentin sadasosan ja EU:nkin noin kymmenesosa maailman päästöistä. Ilmastonmuutoksen ja hiilivuodon torjumiseksi on erittäin tärkeää edistää globaaleja päästövähennystavoitteita.

5. Suomen julkinen sektori on liian suuri ja sitä on syytä pienentää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Titta Andersson-Bohren:

Julkiset kokonaismenot olivat vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan 117 miljardia euroa ja niiden suhde bruttokansantuotteeseen oli jopa 57,8 prosenttia. Menoja ei voida lisätä loputtomiin. Julkisen sektorin hallintoa olisikin kevennettävä, rakenteita muutettava ja palveluita tehostettava. Näin voimme jatkossakin turvata kansalaisille laadukkaat ja kattavat peruspalvelut.

6. Ruotsin pakollisesta opiskelusta tulisi luopua.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Titta Andersson-Bohren:

Näen Ruotsin kielen perusteiden opetuksen perusteltuna, niin kauan kuin ruotsin kieli on toinen kansalliskieli. Ruotsin opetusta puoltaa historialliset perusteensa ja se, että se yhdistää Suomen osaksi skandinaavista viitekehystä.

7. Velvoitteita ottaa vastaan tarjottu työpaikka pitäisi kiristää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Titta Andersson-Bohren:

Työttömyysetuuteen liittyy jo monia velvoitteita. Nykylainsäädännön mukaankin työttömyysetuuden menettää 60 päiväksi, mikäli kieltäytyy tarjotusta työstä ilman pätevää syytä tai omalla toiminnallaan estää työsopimuksen allekirjoittamisen. Toisin kuin usein luullaan, koulutukseen tai työkokemukseen perustuvasta ammattitaidosta poikkeavastakaan työstä ei voi kolmen ensimmäisen työttömyyskuukauden jälkeen kieltäytyä.

8. Jos ihmisellä on varallisuutta, hänen omaisuuttaan pitäisi vanhana käyttää hoivapalveluiden kustantamiseksi.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Titta Andersson-Bohren:

Kaikille olisi tarjottava varallisuudesta riippumatta laadukasta kotipalvelua, kotisairaanhoitoa ja palveluasumista eri muodoissa. On oikein, että ikäihmiset osallistuvat hoivapalveluiden kustannuksiin siten, että henkilöiden tulot vaikuttaa maksujen suuruuteen. On kuitenkin kohtuutonta, että vanhusten olisi realisoitava omaisuuttaan maksaakseen muuten pääasiassa verovaroin tuotettavat hoivapalvelut.

9. Alkoholia tarjoavien ravintoloiden pitäisi saada olla auki nykyistä vapaammin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Titta Andersson-Bohren:

Anniskeluravintoloiden anniskeluaikojen rajoitukset sekä korkea alkoholiverotus vähentävät alkoholijuomien kulutusta anniskeluravintoloissa. En kuitenkaan usko niiden vähentävän alkoholin kokonaiskulutusta ja siten päihdehaittoja, vaan kulutus siirtyy vain entistä enemmän kontrolloimattomiin ympäristöihin kaduille ja koteihin - ja samalla ravintolaelinkeino kärsii.

10. Kuntien määrää tulee vähentää merkittävästi, vaikka pakolla.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Titta Andersson-Bohren:

Kaikki nykyiset kunnat eivät pärjää niille asetetuista velvoitteista. Pienempien kuntien yhdistyminen onkin perusteltua hallinnollisten kustannusten pienentämiseksi ja nykyisen palvelutason ylläpitämiseksi. Vapaaehtoisia liitoksia tulisi toki suosia. Viime vuonna hyväksytty kuntarakennelaki mahdollisti kuitenkin jo kriisikuntien pakkoliitokset kuntalaisten palveluiden turvaamiseksi. Kuntien tehtäviä ja velvoitteita olisi karsittava ja viiden vuoden irtisanomissuojasta liitoksissa luovuttava.

11. Yritysten pitäisi voida maksaa työehtosopimuksia pienempiä palkkoja, jotta Suomeen saataisiin työpaikkoja.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Titta Andersson-Bohren:

Työnteon pitää aina olla kannattavaa. On pienpalkka-aloja, joilla työehtosopimusten määrittelemä vähimmäispalkka on jo hyvin alhainen. Työehtosopimuksiin kaivattaisiinkin pääasiassa enemmän joustoja ja paikallista sopimista, erityisesti mikro- ja pk-yrityksissä. Mm. koeaikaa voitaisiin pidentää, määräaikaisuuden ehtoja lieventää ja työajoista sopia nykyistä vapaammin. Lisäksi oppisopimuskoulutusta pitäisi edistää kehittämällä niin kutsuttua koulutussopimus-järjestelmää.

12. Koko Suomi on syytä pitää asuttuna ja valtion tuettava tätä verovaroin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Titta Andersson-Bohren:

Ajatus on hyvä, mutta valitettavasti maantieteelliset ja taloudelliset realiteetit on huomioitava. Vaikkei taloudellinen ja yhteiskunnallinen toiminta voi keskittyä vain ruuhka-Suomeen, on koko maan kattava palveluverkosto käytännössä mahdoton rahoittaa.

13. Sote-uudistuksen yhteydessä yksityiset terveyspalvelut pitäisi nostaa julkisten palveluiden rinnalle samanlaiseen asemaan.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Titta Andersson-Bohren:

Yksityiset palvelut ovat hyviä ja tärkeitä julkisten palveluiden täydentäjiä. Uudistuksen päätavoitteena on laadukkaat, kustannustehokkaat ja integroidut sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka voidaan taata tasavertaisesti koko maassa - olipa tuottaja mikä taho tahansa.

14. Kuntien pitää saada itse tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita, eikä sote-uudistuksessa niiltä saa viedä liikaa pois valtaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Titta Andersson-Bohren:

Palveluiden järjestämisvastuun siirtäminen kunnilta laajemmille sote-alueille on perusteltua. Hallinnon yksinkertaistamisen näkökulmasta on kuitenkin harmillista, mikäli tuottamisvastuussa voivat olla vain kuntayhtymät vahvojen peruskuntien sijaan. Kuntien tulisi voida myös itse tuottaa palveluita - tai hankkia ne yksityisiltä toimijoilta tai kolmannelta sektorilta. Seuraavalla vaalikaudella päätettävä sote-palveluiden rahoitusjärjestelmä tulee viime kädessä määrittämään kuntien roolin.

15. Taksien pitäisi antaa kilpailla vapaasti asiakkaista ilman että valtio säätää hinnat tai rajoittaa taksilupien määriä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Titta Andersson-Bohren:

Hintojen vapauttaminen voisi Ruotsin tapaan johtaa kallistuviin matkoihin, mutta taksilupien määrän rajoituksesta pitäisi luopua. Näin helpotettaisiin esimerkiksi juhlapyhien taksijonoja ja pimeitä takseja isoissa kaupungeissa. Oikein toteutettuna en usko, että taksilupien määrän vapauttaminen vaarantaisi taksien saatavuutta vähemmän asutuilla alueilla. Taksitoiminnan pitää olla jatkossakin luvanvaraista, jotta kuljettajien ammattitaito sekä palveluiden turvallisuus ja laatu pystytään takaamaan.

16. EU:sta on Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Titta Andersson-Bohren:

Vaikka EU-jäsenyyteen liittyy myös haasteita, näen kokonaisvaikutuksen positiivisena. Yhteiset sisämarkkinat ovat luoneet kasvumahdollisuuksia suomalaisille yrityksille ja vapaa liikkuvuus on avannut suomalaisille mahdollisuudet matkustaa, opiskella ja työskennellä EU:n alueella. Unioni on vahvistanut turvallisuuttamme tuomalla vakautta maanosaamme sekä liittämällä meidät selvästi osaksi länttä. Lisäksi EU:n kautta pystymme vaikuttamaan kansainväliseen toimintaympäristöömme kokoamme enemmän.

17. Hallitus päätti, että Suomi jää ulos osan EU-maiden valmistelemasta rahoitusmarkkinaverosta. Suomen pitäisi mennä mukaan rahoitusmarkkinaveroon.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Titta Andersson-Bohren:

Enemmistö EU:n jäsenmaista jäi Suomen tavoin ulos rahoitusmarkkinaverosta. Siihen liittymällä lisäisimme rahoituksen välillisiä kustannuksia ja siten heikentäisimme suomalaisten yritysten kilpailukykyä. Rahoitusmarkkinavero myös lisäisi työeläkemaksujen korotustarvetta, mikäli veroa jouduttaisiin maksamaan myös suomalaisten työeläkevakuuttajien sijoituksista.

18. Suomen tulisi tällä vaalikaudella ryhtyä valmistelemaan hakemista Natoon.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Titta Andersson-Bohren:

Natosta on käyty tiivistä keskustelua jo pidemmän aikaa. Usein unohdetaan, että myös liittymättä jättäminen on päätös. Kannatan itse jäsenyyttä, mutta päätöksen tärkeyden vuoksi koen, että seuraavalla hallituskaudella olisi liittymisestä järjestettävä kansanäänestys. Nato-jäsenyys ei ole ongelmatonta, mutta näen, että se merkittävästi lisäisi puolustuksemme uskottavuutta ja siten parantaisi turvallisuuspoliittista asemaamme. Meidän ei tule jäädä sotilaallisesti yksin.

19. Puolustusvoimille on annettava nykyistä enemmän rahaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Titta Andersson-Bohren:

Suomella on oltava uskottava puolustus, joka perustuu yleiseen asevelvollisuuteen sekä tarvittaviin materiaalihankintoihin. Puolustuksen määrärahoja on lisättävä erityisesti, mikäli päätämme olla liittymättä Natoon.

20. EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien kohdalla käytetään nyt "tarveharkintaa" eli työlupien saantia rajoitetaan. Tästä on pidettävä kiinni, eikä työperäistä maahanmuuttoa pidä helpottaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Titta Andersson-Bohren:

Suomen työttömyydestä iso osa on rakenteellista työttömyyttä, johon työperäisen maahanmuuton rajoittaminen ei vaikuta. En näe tarvetta estää ulkomaalaisten työntekijöiden palkkaamista, mikäli palkkauksessa noudatetaan Suomen lainsäädäntöä ja työehtosopimuksia. Sosiaaliturvalla elävien maahanmuuttajien määrään ei muutos vaikuttaisi, sillä työperäisten maahanmuuttajien oleskelulupa on sidottu työpaikkaan. Työpaikan menetyksen myötä perutaan siis myös työlupa, ja oikeus Suomessa oleskeluun päättyy.

21. Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Titta Andersson-Bohren:

Kaikkien tulisi olla lain edessä yhdenvertaisia.

22. Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntaani, tarjous pitää hyväksyä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Titta Andersson-Bohren:

Periaatteessa kyllä, sillä Suomella - ja siten sen kaikilla kunnilla - on moraalinen velvollisuus vastaanottaa turvapaikanhakijoita. Kuntien taloudelliset resurssit on kuitenkin arvioitava tarkkaan keskusten sijoituksista päätettäessä.Keskuksissa on pystyttävä tarjoamaan turvapaikanhakijalle majoitus, oikeusapua ja tulkkauspalveluita, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä taloudellista tukea perustarpeisiin. Vaikka valtio osallistuu kustannuksiin, on keskuksen perustaminen siis merkittävä sitoumus.

23. Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Titta Andersson-Bohren:

Järjestyksenpito kouluissa muodostuu koko ajan vaikeammaksi ja työrauhan ylläpitäminen vie jo ison osan opetukseen tarkoitetusta ajasta. Opettajat uupuvat ja oppimistulokset kärsivät. Fyysiset rangaistukset eivät voi olla sallittuja, mutta opettajilla pitäisi olla nykyistä enemmän toimivaltaa ja työvälineitä häiriköintiin puuttumiseksi. Vaikka lasten kasvatusvastuu on toki vanhemmilla, voitaisiin myös opettajakoulutuksessa tarjota laajemmin eväitä kasvatustyöhön.

24. Perinteiset arvot - kuten koti, uskonto ja isänmaa - muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

25. Julkisia palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Titta Andersson-Bohren:

Uskon, että tarvitsemme jatkossa entistä enemmän sekä yksityisiä palveluntuottajia että kolmatta sektoria. Nykyisen palvelutason ylläpitäminen yhä pienenevillä varoilla vaatii yhä kekseliäämpiä keinoja. Samaan aikaan on todettava, että kunnallisten palveluiden yksityistäminen on vain yksi mahdollisuus muiden joukossa. Kunnilla on myös monia tehtäviä, joissa ei ole todellisia, kunnollisia markkinoita. Tällöin kilpailuttaminen ei luonnollisestikaan ole järkevää.

26. Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Titta Andersson-Bohren:

Suomen talouden kasvua on edistettävä parantamalla yritysten toimintaympäristöä ja sitä kautta työllisyyttä. Palvelutaso ja sosiaalietuudet on pyrittävä pitämään nykyisellä tasolla palveluita tehostamalla. Esimerkiksi hallintoa karsimalla saisimme aikaan säästöjä vähentämättä peruspalveluiden laatua tai saatavuutta. Vasta viimeisenä vaihtoehtona - mikäli peruspalveluiden järjestäminen ei muuten onnistu - tukeutuisin kotimaista kysyntää laskeviin veronkorotuksiin.

27. Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Titta Andersson-Bohren:

Kohtuulliset tuloerot ovat edellytys sille, että yrittelijäisyyteen ja ahkeruuteen kannustetaan. Erittäin suuret tuloerot syntyvät kuitenkin helposti yhteiskunnan heikompiosaisten kustannuksella, eivätkä ne siten ole hyväksyttäviä. Liialliset tuloerot ovat myös haaste yhteiskuntarauhalle.

28. Nykyisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Titta Andersson-Bohren:

Julkisen talouden velkataakka kasvaa nykymenolla täysin kestämättömälle tasolla. Jotta pystymme tarjoamaan laadukkaita peruspalveluita myös tulevaisuudessa, on meidän toteutettava suunnitellut rakenneuudistukset ja saatava talous kasvuun. Päätöksiä ei voida jatkuvasti lykätä tulevaisuuteen vaan muutoksia on saatava aikaan pikaisesti.

29. Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Titta Andersson-Bohren:

Puhdas luonto ei ole ehtymätön luonnonvara. Meidän on siis huomioitava ympäristön sietokyky emmekä voi enää toteuttaa talouskasvua ympäristön kustannuksella. Taloutta ja ympäristöä ei tosin tarvitsekaan asettaa aina vastakkain. Esimerkiksi ympäristöstandardien tiukentuminen ulkomailla lisää Suomen cleantech- eli "puhtaan teknologian" osaamisen kysyntää ja uusiutuvien energialähteiden kehittäminen lisää kyseiselle alalle työpaikkoja. Ympäristöystävällisyys voi olla myös kilpailuvaltti.

30. Kaikessa päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Titta Andersson-Bohren:

Ympäristövaikutusten arviointiin on panostettava ja päätöksenteossa on huomioitava ympäristönäkökulmat. Ympäristölle selvästi haitallisia hankkeita ei tulisi toteuttaa. Jäteveron kaltaisia haittaveroja sekä ympäristörikoksista langetettavia sanktioita on lisättävä, jotta toimintaa voidaan ohjata aidosti ympäristöystävällisempään suuntaan.

Uusimmat politiikan uutiset