118 - Susanna Rahkonen, VIHR

Oma esittely

Olen juristi, kaupunginvaltuutettu ja kaupunginosa-aktiivi Espoosta. Olen toiminut eduskunnassa vuosina 1999-2007. Olen myös harrastajamehiläishoitaja ja innokas käsityöharrastaja. Pidän myös kaikenlaisesta uuden opiskelusta ja keskustelemisesta. Uskon, että aina löytyy ratkaisu.

Ehdokkaan tulokset

Ääniä yhteensä {{ candidateBox.candidate.voteChange | numberPrefix  }} {{ candidateBox.candidate.votes }}
ennakkoon {{ candidateBox.candidate.votesInAdvance }}
vaalipäivänä {{ candidateBox.candidate.voteCountInElectionDay }}
Osuus vaalipiirin äänistä {{ candidateBox.candidate.votePercentInDistrict }}%
ennakkoon {{ candidateBox.candidate.votePercentOfAdvancedInDistrict }}%
vaalipäivänä {{ candidateBox.candidate.votePercentInElectionDay }}%

Tulokset äänestysalueittain

Ääniä Osuus
{{ area.districtName }} {{ area.votes }} {{ area.votePercentInDistrict | number:1 }}%

Vaalikonevastaukset

1. Suomen velkaantuminen on käännettävä laskuun vaikka se samalla tarkoittaisi leikkauksia palveluihin ja etuuksiin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Susanna Rahkonen:

Julkista taloutta on hoidettava hyvin, ja siihen kuuluu kasvun edellytyksistä huolehtiminen. Sellaiset leikkaukset palveluihin ja etuuksiin ovat tuhoisia, jotka aiheuttavat lisääntyvää pahoinvointia ja suurempia kustannuksia myöhemmin. Taloustieteilijät ovat varoittaneet liiallisista leikkauksista, koska ne heikentävät entisestään ostovoimaa. Velkaa tarvitaan sellaisiin investointeihin, jotka tuottavat kasvua. Asuntorakentaminen on yksi esimerkki.

2. Hyvin ansaitsevien palkkaverotusta pitäisi kiristää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Susanna Rahkonen:

Hyvinvointiyhteiskuntamme rahoitetaan verovaroilla eikä sitä saa päästää rapautumaan. On oikeudenmukaista, että ne joilla on enemmän maksukykyä, maksavat myös enemmän veroja. Pakon edessä nostaisin mieluummin veroja, kuin purkaisin turvaverkkoja. Veropohjan tulee olla laaja. Verotuksen porsaanreikiä on tilkittävä ja pääomien verovuotoa ulkomaille torjuttava. Lisäksi verotuksen painopistettä tulee siirtää työn ja yritystoiminnan verottamisesta ympäristöä tuhoavan toiminnan verottamiseen.

3. Suomi tarvitsee lisää ydinvoimaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Susanna Rahkonen:

Suomessa on jo tarpeeksi ydinvoimaa eikä sitä ole lisättävä. Sen sijaan meidän on panostettava uusiutuviin energiamuotoihin. Niihin panostamalla voi Suomelle löytyä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja uutta kasvua.

4. Suomen tulee luopua kivihiilen, turpeen ja maakaasun käytöstä vuoteen 2025 mennessä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Susanna Rahkonen:

Uusiutuvan energian osuus tulee nostaa Suomessa vähintään 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Energiatehokkuutta tulee myös parantaa. Biomassan ja muiden uusiutuvien energiamuotojen käyttöä on lisättävä kestävästi.

5. Suomen julkinen sektori on liian suuri ja sitä on syytä pienentää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Susanna Rahkonen:

Kysymys on outo, koska itseäni kiinnostaa enemmän julkisen sektorin toiminnan sisällöstä ja vaikuttavuudesta keskustelu kuin sen koosta väitteleminen. Suomessa kansantuote on supistunut heikon talouskehityksen vuoksi, jolloin julkisen sektorin osuus bruttokansantuotteesta näyttäytyy jonkin verran aiempaa suurempana. Tämä korjautuu, kun talous toivottavasti elpyy. Julkinen sektori koostuu mm. opettajista, poliiseista ja sairaanhoitajista ja heidän palkkakuluistaan. Heitä tarvitaan.

6. Ruotsin pakollisesta opiskelusta tulisi luopua.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Susanna Rahkonen:

Kouluissa on useita aineita, jotka kuuluvat opetusohjelmaan. Ruotsin kieli on yksi näistä johtuen Suomen kaksikielisyydestä. Eri kielien opiskelu on tärkeää ja kun opiskelee yhtä kieltä, oppii helpommin myös muita. Jos ruotsin kielen aloittaa A2-kielenä, ehtii opiskella muitakin kieliä enemmän. Ruotsin kielen opiskelussa voisi hyödyntää nykyistä paremmin suomen kaksikielistä ympäristöä. Nyt ruotsinkielisten kanssa on liian vähän kanssakäymistä esim. koulumaailmassa.

7. Velvoitteita ottaa vastaan tarjottu työpaikka pitäisi kiristää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Susanna Rahkonen:

Työttömyys koettelee henkisesti ja taloudellisesti ja työn vastaanottoehdot ovat jo nyt tiukat. Työnhakijalla on kolmen kuukauden ajan ammattisuoja, mikä jälkeen on otettava vastaan mitä tahansa työtä. Myös osa-aikatyön alipalkkaus ja ylipitkä työmatka oikeuttavat kieltäytymiseen. Toisaalta toistuvasta työstä tai koulutuksesta kieltäytymisestä menettää työttömyysturvan määräajaksi. Minusta enempää keppiä ei tarvita.

8. Jos ihmisellä on varallisuutta, hänen omaisuuttaan pitäisi vanhana käyttää hoivapalveluiden kustantamiseksi.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Susanna Rahkonen:

Hoivan tarve voi olla hyvin monenlaista. Osa selviää kotona kotiavun turvin, osalle palveluasuminen tai perhekoti on hyvä vaihtoehto ja osa tarvitsee laitoshoitoa. Olisi hyvä määritellä, mitä jokaiselle vanhukselle taattava hoivan perustaso sisältää. Perustason hoivaan ei minusta tarvitsisi käyttää omaisuuttaan. Rahalla voi ostaa lisäpalveluita, mutta laadukas perushoito kuuluu kaikille. Asumisen ja palveluiden osuus voisi olla hyvä määritellä jatkossa erikseen.

9. Alkoholia tarjoavien ravintoloiden pitäisi saada olla auki nykyistä vapaammin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Susanna Rahkonen:

Voisi olla paikallaan helpottaa ravintoloiden aukiolosääntelyä nykyisestä. Ravintolan aiheuttaman melun näkökulmasta tulisi huomioida kuitenkin ravintolan sijainti. Muuten voisi antaa ravintoloiden aukioloaikojen määräytyä kysynnän mukaan. Tällöin ravintolat todennäköisesti sulkisivat ovensa arkisin klo 02 mennessä ja viikonloppuna ne olisivat auki pidempään.

10. Kuntien määrää tulee vähentää merkittävästi, vaikka pakolla.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Susanna Rahkonen:

Olisi hyvä, että kuntarakenne muodostaisi järkevän kokonaisuuden ihmisten asiointi- ja työssäkäyntialueiden pohjalta. Luottaisin tässä kuitenkin kuntien omaan harkintaan. Kuntia voidaan kannustaa hankkiutumaan tiiviimpään yhteistyöhön toistensa kanssa ja myös kuntaliitoksiin, kun se koetaan palveluiden kannalta järkeväksi.

11. Yritysten pitäisi voida maksaa työehtosopimuksia pienempiä palkkoja, jotta Suomeen saataisiin työpaikkoja.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Susanna Rahkonen:

On tärkeää, että palkalla tulee toimeen eikä meille synny työtä tekevien köyhien luokkaa. Työehtosopimuksilla määritellään minimipalkkataso. Pääkaupunkiseudulla asuminen on niin kallista, että joillain on jo nyt vaikeuksia tulla palkallaan toimeen. Asumisen hintaan voidaan vaikuttaa lisäämällä asuntotarjontaa. Palkka-ale ei ole kestävä tie työpaikkojen synnyttämiseksi. Harjoittelijalle voidaan maksaa pienempää palkkaa, jotta kokemusta kertyisi.

12. Koko Suomi on syytä pitää asuttuna ja valtion tuettava tätä verovaroin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Susanna Rahkonen:

Suomi on laaja maa ja on syytä pitää koko maa elinkelpoisena. Se ei silti tarkoita, että maan joka kolkassa palvelu- ja infrastruktuuri olisi saman tasoinen. On ekologisesi ja taloudellisesti järkevää rakentaa sellaista infrastruktuuria, jossa asuminen ja palvelut sijaitsevat lähekkäin hyvien liikenneyhteyksien varrella. Tällaisia tiivistymiä on löydyttävä eri puolilta Suomea. Syrjemmällä joutuu tyytymään suppeampaan palvelutarjontaan.

13. Sote-uudistuksen yhteydessä yksityiset terveyspalvelut pitäisi nostaa julkisten palveluiden rinnalle samanlaiseen asemaan.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Susanna Rahkonen:

Julkiset terveyspalvelut rahoitetaan verovaroin, yksityiset terveyspalvelut taas yksityisin varoin (ainakin periaatteessa). Siksi ne ovat luonteeltaan erilaisia. SOTE-uudistuksessa muodostetaan isompia palvelukokonaisuuksia, jossa sote-alue päättä mitä se tilaa. Yksityisillä palveluntuottajilla on mahdollisuus toimia edelleen ostopalveuiden tuottajana. Yksityiset palvelut ovat hyvä renki mutta huono isäntä. Ne täydentävät hyvin julkista järjestelmää, kunhan pelisäänöistä sovitaan.

14. Kuntien pitää saada itse tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita, eikä sote-uudistuksessa niiltä saa viedä liikaa pois valtaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Susanna Rahkonen:

On hyvä hallita sosiaali- ja terveyspalveluita isompana alueellisena kokonaisuutena. Kunnalla on vahva rooli palveluiden maksajana, joten sillä on sitä kautta oltava sananvaltaa myös palveluiden sisällön ja toteutustavan suhteen. Jatkossa kunta saattaakin tuottaa palveluita edelleen, mutta niistä päätetään Sote-alueella, joka tilaa palvelut.

15. Taksien pitäisi antaa kilpailla vapaasti asiakkaista ilman että valtio säätää hinnat tai rajoittaa taksilupien määriä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Susanna Rahkonen:

Yrittäjän kannalta vapauttaminen saattaa johtaa epävarmaan toimeentuloon ja alan villiin menoon. Asiakkaan kannalta olisi hyvä, että hinnat todennäköisesti alenisivat, mutta palvelun laatu voisi olla kirjavampaa. Toisaalta nykytilanne on epäselvä. Uudet kyytipalvelut koettelevat jo nyt lainsäädännön rajoja ja syövät taksien kyytejä. Olisi reilumpaa arvioida ehdot uudelleen ja höllentää sääntelyä.

16. EU:sta on Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Susanna Rahkonen:

Nykyisessä verkottuneessa maailmassa yritykset toimivat ketterästi globaalisti ja myös monet ongelmat ovat globaaleja. Siksi tarvitaan valtioiden rajat ylittäviä pelisääntöjä. Esimerkiksi ympäristönormeissa EU:sta on ollut hyötyä. EU:ta kannattaa käyttää entistä tehokkaammin ihmisten parhaaksi työllisyyden edistämiseksi ja köyhyyden vähentämiseksi.

17. Hallitus päätti, että Suomi jää ulos osan EU-maiden valmistelemasta rahoitusmarkkinaverosta. Suomen pitäisi mennä mukaan rahoitusmarkkinaveroon.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Susanna Rahkonen:

Rahoitusmarkkinaveroa perittäisiin osake- ja johdannaiskaupoista. Komissio on arvioinut veron tuotoksi 30-35 miljardia euroa vuodessa. Julkisen hyvinvoinnin rahoitukselle on ongelma, että pääomia katoaa verotuksen ulottumattomiin. Harva kykenee monimutkaisiin pääoma- ja verojärjestelyihin. Rahoitusmarkkinaveron kaltaisia kansainvälisiä pelisääntöjä tarvitaan. Näin pystytään tilkitsemään verovuotoja ja jakamaan verotaakkaa eikä palkansaajan tai pienyrittäjän verorasitus muodostu kohtuuttomaksi.

18. Suomen tulisi tällä vaalikaudella ryhtyä valmistelemaan hakemista Natoon.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Susanna Rahkonen:

Olen käynyt valtakunnalliset maanpuolustuskurssit jatkokursseineen enkä pysty antamaan yksinkertaista vastausta. Turvallisuustilannetta tulisi arvioida laajasta näkökulmasta tuijottamatta liikaa akuutteihin kriiseihin. Toisaalta turvallisuusympäristössämme on tapahtunut muutoksia. Nato-jäsenyyttä pitää arvioida siitä näkökulmasta, lisäisikö se Suomen turvallisuutta vai aiheuttaisiko se enemmän jännitystä alueellemme. On viisasta olla naulaamatta kantoja tässä vaiheessa liian tiukkaan.

19. Puolustusvoimille on annettava nykyistä enemmän rahaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Susanna Rahkonen:

Puolustusvoimat ovat osa julkista sektoria ja kuten kaikkia toimintoja, myös puolustusvoimien toimintaa on jatkuvasti kehitettävä vastaamaan tämän hetken haasteisiin. Puolustusvoimien budjetti on käynyt läpi samanlaisen käsittelyn kuin muutkin sektorit. Uskoisin, että puolustusvoimia on hoidettu pitkäjänteisen suunnittelun pohjalta vastuullisesti. En näe tarvetta isompiin muutoksiin.

20. EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien kohdalla käytetään nyt "tarveharkintaa" eli työlupien saantia rajoitetaan. Tästä on pidettävä kiinni, eikä työperäistä maahanmuuttoa pidä helpottaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Susanna Rahkonen:

Suomi tarvitsee sekä työperusteista maahanmuuttoa että vapaan liikkuvuuden tuomaa moninaisuutta. Avointa ja hallittua maahanmuuttopolitiikkaa tulee edistää.

21. Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Susanna Rahkonen:

Adoptiolainsäädäntö edellyttää, että henkilöiden soveltuvuus vanhemmiksi käydään läpi lain kriteerien mukaan. Kriteerit ovat aika tiukat ja lapsen etu varmistetaan aina tapauskohtaisesti. Näin olisi myös muutoksen jälkeen jatkossa.

22. Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntaani, tarjous pitää hyväksyä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Susanna Rahkonen:

Vastaanottokeskuksen kustannuksista vastaa valtio, joten ainakaan kustannussyistä sitä ei kannata vastustaa. Luultavasti puoltaisin keskusta, koska vastuuta hädänalaisessa asemassa olevista pitää kantaa.

23. Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Susanna Rahkonen:

Itselläni on kolme kouluikäistä lasta, enkä ole pitänyt kurin puutetta kovin suurena ongelmana. Sen sijaan olosuhteilla ja koulun toimintavoilla on merkitystä koulurauhalle. Riittävä määrä aikuisia ja riittävän pienet ryhmät auttavat siinä, että oppilaiden tarpeet pystytään huomioimaan. Kurinpidossa ei välttämättä tarvita järeitä keinoja. Opettajan sopivalla asenteella pääsee jo pitkälle. Kuri ei tee kouluista parempia, vaan muut asiat.

24. Perinteiset arvot - kuten koti, uskonto ja isänmaa - muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Susanna Rahkonen:

Koti on meistä useimmille tärkeä ja Suomi rakas kotimaamme. Uskonto sen sijaan on jokaisen yksityisasia. Uskonnonvapaus on yksi perustavaa laatua oleva ihmisoikeus. Uskonto ei siis kuulu politiikkaan.

25. Julkisia palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Susanna Rahkonen:

Julkisten palveluiden rinnalla voidaan käyttää myös yksityisiä ostopalveluita, mutta mikään itseisarvo yksityinen palvelutuotanto ei voi olla. Julkisia palveluita tulee kehittää huomattavasti enemmän asiakaslähtöisemmiksi. Yksityisen sektorin palveluinnovaatioita ja esimerkkejä voidaan käyttää apuna. Olisi hienoa, jos julkisiin palveluihin syntyisi myös uudenlaisia sosiaalisia innovaatioita. Niitä voisi kehittää yhteistyössä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa.

26. Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Susanna Rahkonen:

Toivottavasti julkisten palveluiden tuottavuus paranee toimintatapoja uudistamalla eikä tilannetta tule eteen. Jos kuitenkin olisi pakko valita, veronkorotus on solidaarisempi keino kuin leikkaukset. Ne kohdistuvat kuitenkin eniten heikoimmassa asemassa oleviin ihmisryhmiin. Tällöin kävisi helposti niin, että ennaltaehkäisy ei toimisi ja ongelmat pahenisivat, ja lopulta kustannukset kasvaisivat.

27. Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Susanna Rahkonen:

On aivan oikein palkita lahjakkuudesta ja ahkeruudesta, muttei suhteettomasti. Kreikkalainen filosofi Platon on sanonut, että tasapainoisessa ideaaliyhteiskunnassa rikkaimmat tienaavat vain neljä kertaa köyhimpiä enemmän. Liian isojen tuloerojen maassa sekä köyhät että rikkaat voivat huonosti. Tasa-arvo lisää hyvinvointia. Tuloerot eivät saa revetä liian suuriksi ja köyhimmillä on oltava riittävä toimeentulo.

28. Nykyisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Susanna Rahkonen:

Palvelut pitää voida tuottaa nykyistä asiakaslähtöisemmin ja niiden toteutuksessa voisi hyödyntää paremmin tieto- ja viestintätekniikkaa. Julkisen sektorin ICT-kuluissa on muutenkin säästämisen varaa. Näin palveluiden tehokkuus nousee ja ne voidaan tuottaa pienemmin kustannuksin. Meidän on huolehdittava kaikkien kansalaisten perusoikeuksista ja tasa-arvoisista lähtökohdista ja hyvinvoinnin perustasta. Laajeneva pahoinvointi tulisi yhteiskunnalle ihmisiin investoimista kalliimmaksi.

29. Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Susanna Rahkonen:

Jos taloudellinen menestys syntyy ympäristöä turmelemalla, se ei ole kestävällä eikä terveellä pohjalla. Elämme maapallolla, jonka tulevaisuus pitää turvata tuleville sukupolville. Talous pitää aina sovittaa ympäristön asettamiin rajoihin. Kestävä kehitys ottaa huomioon paitsi ekologiset, myös sosiaaliset tekijät. Talouskasvu ei voi syntyä myöskään työntekijöiden ja ihmisten perusoikeuksia polkemalla.

30. Kaikessa päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Susanna Rahkonen:

Maapallon tulevaisuus on turvattava eikä ihmiskunta säily, jos tuhoamme planeettamme. Siksi ympäristöstä ja koko ekosysteemistä on pidettävä huolta.

Uusimmat politiikan uutiset