89 - Ozan Yanar, VIHR

Oma esittely

Olen 27-vuotias itähelsinkiläinen eduskuntavaaliehdokas sekä Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton puheenjohtaja. Eduskunta tarvitsee talousosaajia, jotka puolustavat myös heikompia ja ympäristöä. Uudistajia, jotka pitävät kiinni hyvinvointiyhteiskunnasta. Tasa-arvotaistelijoita, jotka eivät pelkää sanoa ”ei” rasismille, sovinismille tai seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjinnälle. Minulla on vankka osaaminen etenkin taloustieteestä. Olen tehnyt taloustieteellistä tutkimusta Palkansaajien tutkimuslaitoksella, työ- ja elinkeinoministeriössä, SAK:ssa sekä Helsingin kaupungilla. Tutkimuksissani olen perehtynyt muun muassa työttömyyteen, työllistämistoimenpiteisiin ja palkkaeroihin. Lisäksi opiskelen taloustiedettä maisterivaiheessa Helsingin yliopistossa. Myös tasa-arvokysymykset ovat minulle todellä tärkeitä. Olen feministi, joka ajaa tasa-arvoa muun muassa johtopaikoille ja palkkaukseen. En pelkää puuttua rasismiin tai ottaa kantaa aktiivisesti maahanmuuttokeskusteluun.

Ehdokkaan tulokset

Ääniä yhteensä {{ candidateBox.candidate.voteChange | numberPrefix  }} {{ candidateBox.candidate.votes }}
ennakkoon {{ candidateBox.candidate.votesInAdvance }}
vaalipäivänä {{ candidateBox.candidate.voteCountInElectionDay }}
Osuus vaalipiirin äänistä {{ candidateBox.candidate.votePercentInDistrict }}%
ennakkoon {{ candidateBox.candidate.votePercentOfAdvancedInDistrict }}%
vaalipäivänä {{ candidateBox.candidate.votePercentInElectionDay }}%

Tulokset äänestysalueittain

Ääniä Osuus
{{ area.districtName }} {{ area.votes }} {{ area.votePercentInDistrict | number:1 }}%

Vaalikonevastaukset

1. Suomen velkaantuminen on käännettävä laskuun vaikka se samalla tarkoittaisi leikkauksia palveluihin ja etuuksiin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Ozan Yanar:

On selvää, että Suomen velkaantumista pitää vähentää, mutta rajut leikkaukset juuri nyt taantuman aikaan syventäisivät talouden ahdinkoa. Meidän ei tule säästää tulevan kasvun iduista tai hyvinvoinnista. Lyhytnäköiset leikkaukset esimerkiksi terveydenhuoltoon ja koulutukseen kasaavat kuluja tulevaisuuteen. Suomi tarvitsee pitkällä aikavälillä rakennemuutoksia, jotta voimme ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaa. Kunta-, sote- ja eläkeuudistukset ovat tällaisia välttämättömiä toimia.

2. Hyvin ansaitsevien palkkaverotusta pitäisi kiristää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Ozan Yanar:

Verojen korottaminen ei ole itseisarvo, mutta niiden tuomia tuloja tarvitaan rahoittamaan hyvinvointiyhteiskunnan palvelut. Taantuman iskiessä on reilua, että myös suurituloiset osallistuvat taloustalkoisiin esimerkiksi verotuksen kautta. Esimerkiksi pääoma- ja osinkoverotusta voitaisiin kiristää. Niiden kiristäminen on talouden kannalta järkevämpää kuin esimerkiksi työn verotuksen kiristäminen.

3. Suomi tarvitsee lisää ydinvoimaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Ozan Yanar:

Täysin eri mieltä. Ydinvoimaan liittyy paljon ongelmia, kuten turvallisuus, uraanin louhinnan ympäristövaikutukset ja ydinjätteen varastoiminen. Muualla Euroopassa ydinvoimasta pyritään pääsemään eroon, enkä ymmärrä miksi Suomi olisi tässä jälkijunassa. Kalliit ydinvoimahankkeet sitovat rahoitusta muilta energiavaihtoehdoilta, kuten uusiutuvalta energialta. Tarvitsemme pieniä, hajautettuja ja älykkäitä energiaratkaisuja, emme yhtä uutta riskisijoitusta.

4. Suomen tulee luopua kivihiilen, turpeen ja maakaasun käytöstä vuoteen 2025 mennessä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Ozan Yanar:

Kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n mukaan meidän on vähennettävä päästöjämme paljon nykyistä nopeammin, jotta ilmaston lämpeneminen pysyisi alle kahdessa asteessa. Vuosi 2025 voi olla liian tiukka aikataulu, vaikka suunta on oikea. Suomen pitäisi nostaa uusiutuvan energian osuus vähintään 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä ja vaatia sitovia sekä kunnianhimoisia päästövähennyksiä myös EU:n tasolla. Energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan investoimalla luodaan myös työpaikkoja.

5. Suomen julkinen sektori on liian suuri ja sitä on syytä pienentää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Ozan Yanar:

Suomen julkisen sektorin ongelma ei siis ole sen koko. Sen osuus kansantaloudesta vaihtelee on noin 20-25 prosenttia eli samaa luokkaa kuin Ruotsissa ja Tanskassa. Julkisella sektorilla on yhteiskunnassamme keskeinen rooli tuottaa kansalaisten peruspalvelut. Meidän ei tule heikentää palveluita, vaan kehittää uusia ratkaisuja tuottaa laadukkaita palveluita. Julkisella sektorilla säästöjä voidaan saada aikaiseksi esimerkiksi hyödyntämällä teknologista kehitystä.

6. Ruotsin pakollisesta opiskelusta tulisi luopua.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Ozan Yanar:

On tärkeää, että ruotsinkieliset palvelut on turvattu Suomessa myös jatkossa. Kaksikielisyys on meille voimavara. Kielten opiskelusta ei koskaan ole haittaa, vaan siihen pitäisi kannustaa. Voisin harkita poikkeuslupien myöntämistä ruotsin opiskelun sijaan venäjän kieleen joissakin Itä-Suomen kunnissa.

7. Velvoitteita ottaa vastaan tarjottu työpaikka pitäisi kiristää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Ozan Yanar:

Ei ole järkevää pakottaa ihmisiä ottamaan vastaan täysin koulutusta ja kokemusta vastaamatonta työtä. Se ei nosta työmotivaatiota tai tuottavuutta. Myös koulutukseen käytetty julkinen panostus valuisi hukkaan. Sen sijaan työnteon kannattavuutta tulisi parantaa niin, että työtön voi oman alan työtä hakiessaan ottaa vastaan muiden alojen osa- ja määräaikaisia työpaikkoja ilman kohtuutonta työttömyyskorvauksen menetystä. Ihmisten mahdollisuuksia uudelleenkouluttautua on parannettava.

8. Jos ihmisellä on varallisuutta, hänen omaisuuttaan pitäisi vanhana käyttää hoivapalveluiden kustantamiseksi.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Ozan Yanar:

Suomen kaltaisessa hyvinvointivaltiossa kaikille ihmisille on taattava tietyt peruspalvelut. Arvokas vanhuus kuuluu näihin palveluihin. Henkilökohtaisen varakkuuden ei pitäisi vaikuttaa vanhuspalveluiden laatuun. Jonkinlaisen varallisuusrajan säätäminen voisi nakertaa varakkaiden halua maksaa veroja. Jos vanhuksella on varaa lisäpalveluihin, hän voi tietenkin jo nykyisellään ostaa niitä.

9. Alkoholia tarjoavien ravintoloiden pitäisi saada olla auki nykyistä vapaammin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Ozan Yanar:

Lähtökohtaisesti ravintoloissa tapahtuva kulutus on yhteiskunnalle vähemmän haitallisempaa kuin yksityinen kulutus. Ravintoloissa suurkulutuksen riskit ovat vähäisempiä. Alkoholiannoksen yksittäinen hinta on korkeampi ja jokainen ostettu annos työllistää. Alkoholin kulutus on Suomessa aito ongelma, mutta keskittyisin muihin ongelmakäyttöä ehkäiseviin ja sen haittoja vähentäviin toimiin.

10. Kuntien määrää tulee vähentää merkittävästi, vaikka pakolla.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Ozan Yanar:

Suomi tarvitsee kipeästi kuntauudistusta, jotta voimme taata ihmisille laadukkaat peruspalvelut kaikille asuinpaikasta riippumatta. Kuntien lukumäärää paljon olennaisempi asia on se, että kansalaiset saavat palveluita läheltä ja helposti. On tärkeää kuitenkin taata, että samalla ihmisten oikeus vaikuttaa kuntansa päätöksentekoon ovat hyvät.

11. Yritysten pitäisi voida maksaa työehtosopimuksia pienempiä palkkoja, jotta Suomeen saataisiin työpaikkoja.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Ozan Yanar:

Työehtosopimukset ovat turvaamassa työntekijöitä työmarkkinoilla, joten niistä tinkiminen olisi väärin. Palkalla pitää voida elää. Samaan aikaan työmarkkinoita tulee uudistaa tavalla, joka ei heikennä työntekijöiden turvaa, vaan minimoi ihmisten jäämisen kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolelle. Kansantalouden kannalta tärkeintä olisi saada uusia vientaloja. Se riippuu enemmän kansainvälisesti vetävistä tuotteista kuin palkkakustannuksista.

12. Koko Suomi on syytä pitää asuttuna ja valtion tuettava tätä verovaroin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Ozan Yanar:

Valtion tehtävänä on turvata peruspalvelut kohtuullisella etäisyydellä kaikille kansalaisille heidän asuinpaikastaan riippumatta. Ei kuitenkaan ole itseisarvo pitää työpaikkojen ja talouden aktiivisuuden ulottumattomissa olevia alueita asuttuina. Suomen kannattaa investoida tulevaisuutensa kasvun keskuksiin. Taloudellinen lisäarvo sekä uudet työpaikat syntyvät niissä. Suomi on jäänyt kaupungistumisessaan jälkeen muista Pohjoismaista.

13. Sote-uudistuksen yhteydessä yksityiset terveyspalvelut pitäisi nostaa julkisten palveluiden rinnalle samanlaiseen asemaan.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Ozan Yanar:

Kaikkein tärkeintä sote-uudistuksessa on pitää kiinni julkisten terveyspalveluiden saatavuudesta ja laadusta. Mielestäni on tärkeää, että julkinen valta hallitsee terveydenhuoltoa. Julkista terveydenhuoltoa ei saa päästää rapautumaan, sillä se tärkeää tasa-arvon kannalta. Yksityisiä terveydenhuoltopalveluita voidaan käyttää täydentävänä toimijana.

14. Kuntien pitää saada itse tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita, eikä sote-uudistuksessa niiltä saa viedä liikaa pois valtaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Ozan Yanar:

Sote-uudistus parantaa tasa-arvoa eri kuntien asukkaiden välillä. Uudistuksessa sote-palveluiden järjestämisvastuu siirretään kunnilta viidelle sote-alueelle. Näin ollen yksittäisen kunnan heikko taloustilanne ei horjuta sote-palveluita, kuten nyt on tapahtunut eri puolilla Suomea. Kunnat ovat kuitenkin vastaisuudessakin osana kuntayhtymiä, joille sote-palveluiden tuotantovastuu myönnetään. Kunnat ovat kuntayhtymien sisällä päättämässä palveluiden tuotannosta ja mukana niiden tuottamisesta.

15. Taksien pitäisi antaa kilpailla vapaasti asiakkaista ilman että valtio säätää hinnat tai rajoittaa taksilupien määriä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Ozan Yanar:

Kannatan kasvukeskuksissa taksilupien määrän kasvattamista, en kuitenkaan täyttä vapauttamista. Siellä kilpailun lisääntyminen parantaisi taksin saatavuutta myös pienituloisemmille. Ongelmana näen esimerkiksi haja-asutusalueet, joissa täysi markkinavetoisuus voisi johtaa taksien määriän vähenemiseen ja hintojen nousuun. On tärkeää, että taksien saatavuudesta pidetään kiinni kaikkialla ja myös epäsuosittuina aikoina.

16. EU:sta on Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Ozan Yanar:

Suomi on hyötynyt EU-jäsenyydestä monin tavoin. Jäsenyys mahdollistaa Suomen tavoitteiden tehokkaamman edistämisen kansainvälisillä areenoilla. EU:n ansiosta Suomen kansalaiset voivat aikaisempaa helpommin muuttaa toiseen jäsenvaltioon työn tai opiskelun vuoksi. Myös suomalaiset yritykset ovat hyötyneet laajemmista sisämarkkinoista. Pääoman, tavaroiden ja palvelujen sekä työvoiman vapaa liikkuvuus ovat vaikuttaneet Suomen talouteen myönteisesti.

17. Hallitus päätti, että Suomi jää ulos osan EU-maiden valmistelemasta rahoitusmarkkinaverosta. Suomen pitäisi mennä mukaan rahoitusmarkkinaveroon.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Ozan Yanar:

Kannatan rahoitusmarkkinaveroa, sillä silloin arvopaperikaupan siirtäminen verotuksen ulottumattomiin ei olisi niin helppoa. Toimivuuden kannalta tärkeää olisi, että mukana olisivat kaikki EU-maat. Vero ei ole valtavan suuri, joten en usko pelkojen sen negatiivisista vaikutuksista taloudelle olevan aiheellisia.

18. Suomen tulisi tällä vaalikaudella ryhtyä valmistelemaan hakemista Natoon.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Ozan Yanar:

Suomen ei pidä kiirehtiä Natoon, mutta Suomen puolustuskyvystä on voitava käydä kunnollinen keskustelu, jossa kaikki mahdollisuudet arvioidaan asiallisesti. Meidän on kyettävä puolustamaan itseämme uskottavasti. Viime kuukausina on ollut esillä puolustusyhteistyön syventäminen Ruotsin kanssa. Pohjoismaiden lisäksi toinen luonteva yhteistyötaho olisi EU.

19. Puolustusvoimille on annettava nykyistä enemmän rahaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Ozan Yanar:

Uskottavan puolustuksen turvaaminen on turvallisuutemme kannalta välttämätöntä. Puolustusmäärärahojen korottamiseen on ymmärrettävästi paineita, sillä puolutushankintojen vaatimukset kasvaneet ja kallistuneet. Siksi olen valmis harkitsemaan lisäresursseja. Lisäksi rahaa on haettava myös uudistuksista, kuten sodan ajan joukkojen vahvuuden pienentämisestä.

20. EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien kohdalla käytetään nyt "tarveharkintaa" eli työlupien saantia rajoitetaan. Tästä on pidettävä kiinni, eikä työperäistä maahanmuuttoa pidä helpottaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Ozan Yanar:

Suomeen tarvitaan lisää työperäistä maahanmuuttoa. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan työmarkkinoilta poistuvien määrä on työmarkkinoille tulevien määrää suurempi vielä vuoteen 2030 saakka. Joka vuosi työmarkkinoilta poistuu yli viisikymmentätuhatta ihmistä. Esimerkiksi sairaanhoitajista on jo nyt pula. Julkisten ja yksityisten palveluiden turvaamiseksi tarvitsemme lisää työvoimaa ulkomailta.

21. Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Ozan Yanar:

Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat oikeudet kuin heteropareilla. Valtiolla ei ole oikeutta määritellä kansalaisille, mitkä rakkauden ja perheiden muodot ovat toisia virallisempia ja etuoikeutetummassa asemassa. On mahtava asia, että kansalaisaloite tasa-arvoisesta avioliittolaista meni läpi eduskunnassa.

22. Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntaani, tarjous pitää hyväksyä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Ozan Yanar:

Suomen kuntien pitää kantaa humanitäärinen vastuunsa ja osallistua ihmisten auttamiseen. Vastaanottokeskuksen perustaminen on tärkeä tapa auttaa haavoittuvassa olevia ihmisiä. Julkisessa keskustelussa äänessä ovat olleet henkilöt, jotka eivät halua lähialueilleen vastaanottokeskuksia vedoten kiinteistöjen arvoon, mikä on älytöntä ja itsekästä. On myös vakava ongelma, ettei oleskelulupia saaneita turvapaikanhakijoita saada sijoitettua Suomessa kuntiin nykyistä nopeammin.

23. Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Ozan Yanar:

Arvostan suomalaisessa koulukulttuurissa luottamusta ja sitä, että oppilaat oppivat kriittistä ajattelua. On tärkeää, että oppilaat voivat esittää kriittisiä kysymyksiä ilman liiallisen auktoriteetin pelkoa. Opettajien pitää tietenkin pystyä puuttumaan kiusaamiseen ja häiriköintiin, joka vaikuttaa kaikkien oppilaiden oppimiseen.Tiukan kurin sijaan edistäisin pienempiä luokkakokoja ja koulupsykologien saatavuutta.

24. Perinteiset arvot - kuten koti, uskonto ja isänmaa - muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Ozan Yanar:

Koti, uskonto ja isänmaa ovat käsitteitä, joilla on eri ihmisille eri merkitys. Ne ovat liian epämääräisiä ja laajoja ollakseen poliittisten arvojen pohja. Perheitä pitää tietenkin tukea, mutta niistä puhuttaessa on otettava huomioon perheiden moninaisuus. Uskontoa pidän taas ihmisten yksityisasiana. Isänmaallakin voi olla monia merkityksiä. Minun Suomeni on tasa-arvoinen, koulutettu ja kansainvälistyvä maa, josta voin olla ylpeä. Jollekin toiselle Suomi voi edustaa muita asioita.

25. Julkisia palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Ozan Yanar:

Valtion pitää taata tärkeimpien kansalaisten elämään liittyvien palveluiden toteutuminen, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä koulutus. Ulkoistamiseen liittyy huolia siitä, syntyvätkö säästöt alimitoitetusta henkilöstöstä tai palvelun laadun heikkenemisestä. Jos joitakin palveluita ostetaan yksityisiltä yrityksiltä, palveluiden laadusta on pidettävä huolta eikä voiton tavoittelu saa vaikuttaa negatiivisesti siihen. Varsinkin sote- ja koulutuspalveluissa kannatan valtiovetoisuutta.

26. Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Ozan Yanar:

Taloudelliset päätökset ovat harvoin näin mustavalkoisia, mutta mielestäni on erittäin tärkeää huolehtia kansalaisten peruspalveluista eli esimerkiksi terveydenhuollosta, koulutuksesta ja toimeentulosta. Nämä painavat päätöksenteossani enemmän kuin huoli verojen korotuksesta. Vahvuutemme on koulutettu ja hyvinvoiva väestö. On toki perusteltua leikata turhaa byrokratiaa ja hallinnon turhia päällekkäisyyksiä myös julkiselta sektorilta vaarantamatta turvaverkkoja ja palveluiden laatua.

27. Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Ozan Yanar:

Suuret tuloerot aiheuttavat epävakautta, sosiaalisia ongelmia ja epäluottamusta. Ihmisellä on oikeus tavoitella menestystä ja varakkuuttakin, mutta hyvä yhteiskunta tasaa eroja ihmisten välillä verotuksen ja tulonsiirtojen kautta. Pohjoismaalaisen hyvinvointivaltion hienoimpia piirteitä on aito sosiaalinen liikkuvuus. En usko, että korkeat tuloerot toisivat lahjakkuutta mitenkään enemmän esiin. On kaikkien etu, että menestys elämässä ei riipu perheen tuloista tai sosiaalisesta taustasta.

28. Nykyisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Ozan Yanar:

Meidän tulee pitää kiinni julkisista palveluista ja parantaa niitä entisestään. En leikkaisi sosiaalietuuksien tasoa, mutta sen sijaan uudistaisin nykyistä tukiviidakkoa. Tarvitsemme sellaista sosiaaliturvaa, joka mahdollistaa sujuvat siirtymät elämän eri vaiheiden välillä ja on suunniteltu nykyisiä työmarkkinoita ajatellen. Julkisten palveluiden ylläpitämiseksi tarvitsemme verotuloja, siksi on tärkeää, että luomme uusia työpaikkoja ja nostamme työllisyysastetta.

29. Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Ozan Yanar:

Monesti talouskasvu ja työpaikkojen luominen asetetaan keinotekoisesti ympäristöasioita vastaan. Ympäristösäännösten tiukentuminen pakottaa yritykset parantamaan toimintaansa ja kehittämään vähemmän saastuttavaa teknologiaa. Tämä on muuttunut kilpailueduksi, työpaikoiksi ja vientiratkaisuiksi, kun ajattelemme vihreän ja puhtaan teknologian cleantech-ratkaisuja. Tapauksissa, joissa ympäristö- ja lyhyen ajan taloudelliset edut ovat vastakkain, tulee asettaa ympäristö talouden edelle.

30. Kaikessa päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä

Ozan Yanar:

Ympäristön huomioiminen on paitsi eettisesti oikein myös taloudellisesti viisasta. Jos saastutamme liikaa Itämerta, tulevaisuuden kalasaaliit ovat olemattomia. Jos annamme planeettamme lämmetä hallitsemattomasti, taloudelliset seuraukset ovat katastrofaalisia.Joissain tapauksissa lyhyen ajan taloudellinen hyöty ja ympäristönsuojelu ovat toisiaan vastakkain. Meidän velvollisuutemme on tällaisissakin tapauksissa suojella ympäristöä ja etsiä vaihtoehtoisia tapoja saavuttaa muut tavoitteemme.

Uusimmat politiikan uutiset