KAIKKI VAALITULOKSET HS:N TULOSPALVELUSSA

Matias Marttinen, Kokoomus, 97

Oma esittely

Olen raumalainen kaupunginvaltuutettu, Rauman opetuslautakunnan puheenjohtaja ja Satakunnan maakuntahallituksen jäsen. Työskentelen eduskunnassa viestinnän tehtävissä Kokoomuksen eduskuntaryhmän tiedotussihteerinä.

JAA EHDOKKAAN SIVU KAVEREILLESI:

Vaalikonevastaukset

{{ similarity | number:0 }}%
samaa mieltä kanssasi

1. Suomen velkaantuminen on käännettävä laskuun vaikka se samalla tarkoittaisi leikkauksia palveluihin ja etuuksiin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(1) }}

Matias Marttinen:

Nykyinen hallitus on tehnyt päätöksiä menojen leikkauksista ja veronkorotuksista lähes 6,4 miljardin euron edestä. Päätökset taittavat valtion suhteellisen velkaantumisen laskuun vuoden 2018 tasolla. Suunta on nyt oikea, mutta näidenkin päätösten jälkeen Suomi ottaa uutta velkaa tänä vuonna yli neljä miljardia. Jotta hyvinvointiyhteiskunnan tärkeät palvelut voitaisiin jatkossakin turvata, talouden tervehdyttämistä on edelleen jatkettava. Tämä tarkoittaa myös uusia säästöpäätöksiä.

2. Hyvin ansaitsevien palkkaverotusta pitäisi kiristää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(2) }}

Matias Marttinen:

Verotuksen on kannustettava suomalaisia työntekoon ja yrittäjyyteen. Palkkaverotusta ei pidä kiristää missään tuloluokissa, vaan ensi vaalikaudella on pyrittävä keventämään palkkaverotusta. Verotuksen rakennetta on ohjattava kulutus-ja haittaverojen suuntaan.

3. Suomi tarvitsee lisää ydinvoimaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(3) }}

Matias Marttinen:

Ydinvoima on ilmastoa suojeleva keino tapa tuottaa energiaa. Edullinen sähkö turvaa teollisuutemme työpaikkoja. Lisäksi hankkeilla on merkittävät vaikutukset erityisesti Pohjois-Suomessa ja Satakunnassa, sillä miljardiluokan investoinnit tuovat työtä ja toimeentuloa maakuntiin. Seuraavan hallituksen on myönnettävä Olkiluoto 4 -hankkeelle uusi periaatepäätös, mikäli yhtiö päätyy lupaa hakemaan.

4. Suomen tulee luopua kivihiilen, turpeen ja maakaasun käytöstä vuoteen 2025 mennessä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(4) }}

Matias Marttinen:

Kivihiili, turve ja maakaasu ovat hyvin saastuttavia energiamuotoja, joten niiden käyttöä tulee vähentää. Kivihiilen energiakäytöstä tulee pyrkiä luopumaan 2025 mennessä, mutta maakaasun osalta se ei ole mahdollista. Energiatuotannon muuttuminen merkitsee myös lisäsatsauksia ydinvoimaan ja vesivoimaan.

5. Suomen julkinen sektori on liian suuri ja sitä on syytä pienentää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(5) }}

Matias Marttinen:

Suomen julkinen sektori on rakennettu taloudellisesti hyvien aikojen pohjalta. Nyt koko hyvinvointiyhteiskuntaamme odottavat isot haasteet esimerkiksi ikääntymisen kautta. Valtion ydintehtävät on turvattava vaikeinakin aikoina, ja siksi esimerkiksi sisäiseen turvallisuuteen ei pidä kohdistaa uusia leikkauksia. Korkea osaaminen ja koulutus ovat olleet Suomen valtteja kansainvälisessä kilpailussa, joten niihin tehtäviä leikkauksia tulee kaikin keinoin välttää.

6. Ruotsin pakollisesta opiskelusta tulisi luopua.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(6) }}

Matias Marttinen:

Toisen kotimaisen kielen opiskelussa on siirryttävä kahden pakollisen kielen opiskeluun, jossa yhden pitkän kielen opiskelun lisäksi nuoren on opiskeltava toista kieltä, joka voi olla ruotsin lisäksi esimerkiksi ranska, venäjä tai saksa riippuen kunnan mahdollisuudesta opetuksen tarjoamiseen. Koko kielten opetusta tulee uudistaa painottamaan suullisen kielitaidon merkitystä ja kielten opintoja tulee varhentaa alkamaan aiemmin nykyisen 3. luokan sijasta.

7. Velvoitteita ottaa vastaan tarjottu työpaikka pitäisi kiristää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(7) }}

Matias Marttinen:

Työn tekemisen on oltava aina kannattavampaa kuin joutenolo. Jos sosiaaliturvan varassa olemiselle on vaihtoehtona työpaikan vastaanottaminen, niin jälkimmäisen tulee olla ensisijainen vaihtoehto. Mitä useammalla suomalaisella on mahdollisuus olla mukana työelämässä, sen vahvemmalla pohjalla hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja on.

8. Jos ihmisellä on varallisuutta, hänen omaisuuttaan pitäisi vanhana käyttää hoivapalveluiden kustantamiseksi.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(8) }}

Matias Marttinen:

Jokaiselle ikäihmiselle on taattava varallisuudesta riippumatta ihmisarvoinen hoiva. Hoivan saanti ei voi perustua omaisuuden pakkorealisointiin, mutta on toki selvää, että omaa varallisuutta voi jokainen käyttää esimerkiksi hoita- tai terveyspalveluiden hankkimiseen.

9. Alkoholia tarjoavien ravintoloiden pitäisi saada olla auki nykyistä vapaammin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(9) }}

Matias Marttinen:

Raskas byrokratia ja ylisääntely rokottavat erityisesti ravintola-alaa. Ravintolayrittäjien toimintaedellytykset on turvattava vapauttamalla aukiolosääntöjä esimerkiksi luopumalla jatkoaikalupien hakemisesta. Alkoholin kulutusta pitää ohjata entistä enemmän kotioloista ravintoloihin, jolloin sillä on myös työllistävä vaikutus.

10. Kuntien määrää tulee vähentää merkittävästi, vaikka pakolla.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(10) }}

Matias Marttinen:

Kuntatalous on ajautunut entistä ahtaammalle viime vuosina. On jokaisen suomalaisen etu, että oma asuinkunta kykenee huolehtimaan tärkeimpien palveluiden järjestämisestä. Laajempi asukaspohja ja vahvemmat kunnat voivat tästä haasteesta selviytyä. Lähtökohtana tulee olla kuntien vapaaehtoinen kuntaliitostyö.

11. Yritysten pitäisi voida maksaa työehtosopimuksia pienempiä palkkoja, jotta Suomeen saataisiin työpaikkoja.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(11) }}

Matias Marttinen:

Suomeen tarvitaan lisää työtä ja paremmat edellytykset yrittäjyydelle. Etenkin pk-yrityksissä uusien työpaikkojen syntymiseksi työllistämisen kynnystä on saatava matalammaksi. Esimerkiksi paikallisella sopimisella pk-yrityksissä on mahdollista sopia työehdoista yrityksen tilanteen mukaisesti. Jos sekä työntekijät että työnantaja ovat halukkaita poikkeamaan työehtosopimuksen säännöistä, sen pitäisi yhtenäisellä sopimuksella myös olla mahdollista.

12. Koko Suomi on syytä pitää asuttuna ja valtion tuettava tätä verovaroin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(12) }}

Matias Marttinen:

Kun väestö keskittyy kovaa vauhtia pääkaupunkiseudulle ja maakunnissa seutukeskuksiin, koko maan pitäminen asuttuna on vaikea. Maakuntien elinvoimasta on pidettävä kiinni huolehtimalla esimerkiksi toimivasta infraverkosta, toimivista palveluista ja kannustavasta ympäristöstä yritystoiminnalle. Työllä maakunnat, myös Satakunta, pysyvät asuttuina.

13. Sote-uudistuksen yhteydessä yksityiset terveyspalvelut pitäisi nostaa julkisten palveluiden rinnalle samanlaiseen asemaan.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(13) }}

Matias Marttinen:

On toissijaista, tuottaako palvelun julkinen, yksityinen tai kolmannen sektorin tuottaja, kunhan palvelu on laadukasta ja kustannuksiltaan kohtuuhintaista. Sote-uudistuksessa on huomioitava erityisesti pienet sote-alan yritykset ja niiden asema on turvattava.

14. Kuntien pitää saada itse tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita, eikä sote-uudistuksessa niiltä saa viedä liikaa pois valtaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(14) }}

Matias Marttinen:

Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottaminen on tällä hetkellä hyvin pirstaloitunutta: palveluita tuottavat tällä hetkellä sadat kunnat ja kuntayhtymät. Sote-uudistuksen keskeisenä tavoitteena on ollut viedä palveluiden tuottaminen laajemmille hartioille, jotta tärkeät palvelut voidaan turvata jatkossakin. Keskeistä uudistuksessa ei ole hallinto tai mikä taho palvelun tuottaa, vaan asiakkaan mahdollisuus saada laadukasta hoitoa kohtuullisessa ajassa.

15. Taksien pitäisi antaa kilpailla vapaasti asiakkaista ilman että valtio säätää hinnat tai rajoittaa taksilupien määriä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(15) }}

Matias Marttinen:

Taksielinkeino on Suomessa poikkeuksellisen säännelty toimiala, jonka toimintaa on kyettävä vapauttamaan muiden elinkeinojen tavoin.

16. EU:sta on Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(16) }}

Matias Marttinen:

EU:n myötä Suomi on päässyt läntisen arvoyhteisön jäseneksi tiiviiseen yhteistyöhön muiden Länsi-Euroopan maiden kanssa. Union merkitys Suomelle sekä taloudellisesti että poliittiset on hyvin merkittävä. Euroopan sisämarkkinat ovat Suomen kaltaiselle pienelle maalle ja suomalaisille yrityksille elintärkeät.

17. Hallitus päätti, että Suomi jää ulos osan EU-maiden valmistelemasta rahoitusmarkkinaverosta. Suomen pitäisi mennä mukaan rahoitusmarkkinaveroon.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(17) }}

Matias Marttinen:

Rahoitusmarkkinaveron ottaminen käyttöön olisi erittäin haitallista Suomelle. Arvopaperikauppa on helppoa siirtää sellaisiin maihin, joissa eivät käytä rahoitusmarkkinaveroa. Lopulta veron käyttöönoton maksaisivat esimerkiksi suomalaiset eläkeyhtiöt.

18. Suomen tulisi tällä vaalikaudella ryhtyä valmistelemaan hakemista Natoon.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(18) }}

Matias Marttinen:

Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa ja mahdollistaisi tiiviin yhteistyön muiden jäsenvaltioiden kanssa puolustusmateriaalihankinnoissa sekä harjoitustoiminnassa.

19. Puolustusvoimille on annettava nykyistä enemmän rahaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(19) }}

Matias Marttinen:

Maanpuolustus kuuluu valtion ydintehtäviin, joiden rahoitus on turvattava taloustilanteesta riippumatta. Puolustusvoimat on nyt toteuttanut säästöt ja uudistukset, jotka nykyinen hallitus sille on määrännyt. Puolustusvoimien kaluston päivittäminen vaatii merkittävät panostukset tulevina vuosina. Lisämäärärahan tarpeeksi on arvioitu noin 150 miljoonaa euroa vuosittain.

20. EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien kohdalla käytetään nyt "tarveharkintaa" eli työlupien saantia rajoitetaan. Tästä on pidettävä kiinni, eikä työperäistä maahanmuuttoa pidä helpottaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(20) }}

Matias Marttinen:

Monet suomalaisyritykset ovat kiinnostuneet rekrytoimaan yritykseensä ulkomaisia osaajia kasvun vauhdittamiseksi. Saatavuusharkinta koetaan usein byrokraattiseksi ja raskaaksi esteeksi ulkomaisten osaajien rekrytoimiseksi Suomeen ja siitä tulisi luopua.

21. Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(21) }}

Matias Marttinen:

Eduskunta on hyväksynyt kansalaisaloitteen tasa-arvoisesta avioliittolaista, joka tuo samaa sukupuolta oleville pareille samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet. Mielestäni tätä eduskunnan päätöstä pitää kunnioittaa, eikä seuraavan eduskunnan ole sopivaa lähteä perumaan aiemmin tehtyjä päätöksiä.

22. Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntaani, tarjous pitää hyväksyä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(22) }}

Matias Marttinen:

On hyvä, että vastaanottokeskuksia on sijoitettu eri puolille Suomea. Tällä hetkellä uusien keskusten avaaminen ei kuitenkaan liene ajankohtaista.

23. Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(23) }}

Matias Marttinen:

Opettajille on annettava lisää keinoja puuttua järjestyshäiriöihin kouluissa. Koulukiusaamisen puuttumiseksi uudet säännöt ovat tarpeen esimerkiksi koulumatkalla tapahtuvan kiusaamiseen puuttumiseksi.

24. Perinteiset arvot - kuten koti, uskonto ja isänmaa - muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(24) }}

25. Julkisia palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(25) }}

Matias Marttinen:

Palveluiden tuottamisessa ei ole olennaista, tuottaako palvelun yksityinen, julkinen tai kolmannen sektorin toimija vaan se, että palvelu on laadukasta ja kuntalainen saa palvelua nopeasti. Terve kilpailu palveluiden tuottamisessa hillitsee kustannusten nousua ja turvaa palveluiden laadun säilymisen. Palvelusetelien laajempi käyttäminen mahdollistaa, että kuntalainen voi itse valita, mistä haluaa tarvitsemansa palvelun hankkia.

26. Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(26) }}

Matias Marttinen:

Viime vuosina Suomessa tehdyt veronkorotukset rapauttavat heikosti kehittyvän ostovoiman ja ovat haitallisia uuden kasvun kannalta. Vain talouskasvu, investoinnit ja uudet työpaikat nostavat Suomen talouden uuteen nousuun. Talouskasvun myötä on mahdollista tehdä uusia satsauksia palveluihin tai muihin julkisiin menoihin, mutta sitä ennen on saatava kasvua aikaiseksi. Leipomatonta kakkua on mahdotonta syödä.

27. Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(27) }}

Matias Marttinen:

On tärkeää, että jokaisella suomalaisella on mahdollisuus opiskella, kehittää itseään ja tehdä työtä. Tuloerot eivät ole Suomessa ongelma, mutta köyhyys ja suuret terveyserot taas ovat. Mitä suurempi osa suomalaisista voi tehdä työtä, sitä paremmin voimme huolehtia heistä, jotka tarvitsevat apua ja tukea.

28. Nykyisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(28) }}

Matias Marttinen:

Suomen valtionvelka on viime vuosina paisunut lähes 100 miljardiin euroon. Talouskasvumme mataa, eikä tulevina vuosina ole luvassa ripeämpää kasvun aikaa. Vaikka valtion menoja on sopeutettu ja veroja korotettu yli 6 miljardilla eurolla, valtio ottaa edelleen miljarditolkulla uutta velkaa. Velkaantuminen on lopetettava, jotta emme ajaudu talouden rappion tielle. Terve talous takaa sen, että voimme turvata suomalaisille tärkeät palvelut myös tulevaisuudessa.

29. Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(29) }}

Matias Marttinen:

Lähtökohtana pitää olla, että talouskasvu ja työpaikkojen luominen eivät ole ristiriitaisia ympäristönsuojelun kanssa. Normipurun tarvetta löytyy siitä huolimatta erityisesti ympäristöhallinnosta, jossa esimerkiksi tiukkien lupamenettelyiden vuoksi lupajonossa odottaa investointeja joidenkin arvioiden mukaan lähes 3,5 miljardin euron edestä. Sääntelyä ympäristön suojelemiseksi tarvitaan, mutta sen pitää olla laadukkaampaa ja määrältään vähäisempää.

30. Kaikessa päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(30) }}

Matias Marttinen:

Yritystoimintaa on harjoitettava kestävällä tavalla ottaen huomioon myös ympäristön olosuhteet. Siten ympäristölle todella haitallisia hankkeita ei lähtökohtaisesti pidä toteuttaa.
JAA EHDOKKAAN SIVU KAVEREILLESI:

Uusimmat politiikan uutiset