KAIKKI VAALITULOKSET HS:N TULOSPALVELUSSA

Hannu Uusihonko, Keskusta, 35

Oma esittely

Olen kansanedustajaehdokas Satakunnasta, joka tarkastelee ympärillään olevaa yhteiskuntaa maanviljelijän, maaseutu- ja yrityskehittäjän sekä yrittäjän näkövinkkelistä. Suomessa on meneillään keskittämiskehitys, joka on viemässä elämisen ja yrittämisen mahdollisuudet pieniltä seutukunnilta. Uskon osaavaan, yrittävään ja oikeudenmukaiseen Suomeen, joka kykenee nousemaan biotalouden ja luonnonvarojen tehokkaamman hyödyntämisen avulla uuteen kasvuun, unohtamatta meidän vahvaa osaamistamme ICT-alalla. Suomi on kyettävä edelleen tuottamaan uusia innovaatiota, joiden varaan uusi kasvu rakennetaan. Olen saanut olla mukana monissa innovaatiokokeiluissa, joista on luotu uusia vientituotteita. On astuttava rohkeammin kokeilutalouden tielle, joka tuottaa huomisen menestystuotteet. Puolisoni työskentelee erikoislääkärinä Helsingin Yliopistollisessa keskussairaalassa, uskon myös saaneeni vuosien mittaan hyvän käsityksen suomalaisesta terveydenhoidosta sekä pääkaupunkiseudun kasvukivuista.

JAA EHDOKKAAN SIVU KAVEREILLESI:

Vaalikonevastaukset

{{ similarity | number:0 }}%
samaa mieltä kanssasi

1. Suomen velkaantuminen on käännettävä laskuun vaikka se samalla tarkoittaisi leikkauksia palveluihin ja etuuksiin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(1) }}

Hannu Uusihonko:

Seuraavan vaalikauden aikana on velkaantuminen käännettävä laskuun. Se ei onnistu vielä ilman leikkauksia. Kyse on niiden kohdentamisesta oikeudenmukaisesti eri alueet ja väestönosat huomioiden. Nyt on tärkeintä saada Eurooppa ja Suomi uudelleen talouskasvun tielle. Pelkästään säästämällä ei luoda uutta kasvua.

2. Hyvin ansaitsevien palkkaverotusta pitäisi kiristää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(2) }}

Hannu Uusihonko:

Suomessa on hyvin ansaitsevien palkkaverotus jo sillä tasolla, että se on aiheuttanut osaamisen karkaamista Suomen ulkopuolelle ja palkkatulon muuntamista yritystuloksi. Korotukset voivat kääntyä itseään vastaan kokonaisverotulojen alenemisen muodossa. Pankkiveron opetukset on syytä muistaa.

3. Suomi tarvitsee lisää ydinvoimaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(3) }}

Hannu Uusihonko:

Suomen talouskasvun este ei ole ydinvoiman määrässä, vaan siinä, että emme ole tuotteistaneet uuden sukupolven energiaratkaisuja ja -järjestelmiä teollisuudelle. Nykyiset ydinvoimalat riittävät ja ne voidaan pitää käyttökunnossa, kunnes ne käyvät tarpeettomiksi uusien ympäristöystävällisempien tuotantomuotojen kehittyessä. Suomi tarvitsee uusiutuvien energiaratkaisujen lisäksi energiatehokkuutta ja kiertotalouden sovellutuksia niin teollisuudessa että kotitalouksissa.

4. Suomen tulee luopua kivihiilen, turpeen ja maakaasun käytöstä vuoteen 2025 mennessä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(4) }}

Hannu Uusihonko:

Tässä kysymyksessä on paketoitu iloisesti fossiiliset ja hitaasti uusiutuvat energialähteet. Kivihiilen käytöstä meidän pitää pyrkiä irtaantumaan jo seuraavassa hallitusohjelmassa. Paikallisesta sekä uusiutuvasta turpeesta ei ole tarpeen luopua, ennen kuin meillä on käytettävissämme vastaava aluetaloutta työllistävä lähienergiamuoto. Suomeen rakennettua maakaasuverkkoa pitää hyödyntää myös Suomessa tuotetun biokaasun jakeluun ja varmistaa kaasun riittävyys verkossa tuontikaasulla.

5. Suomen julkinen sektori on liian suuri ja sitä on syytä pienentää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(5) }}

Hannu Uusihonko:

Julkinen sektori on annettu kasvaa pitkään vapaasti ja tulokset ovat nyt nähtävissä. Tätäkään muutosta ei voida tehdä kerralla, vaan asteittain. Kuntaliitosten viiden vuoden irtisanomissuojan lakkauttaminen on hyvä alku tehostamistoimenpiteille seuraavissa hallitusneuvotteluissa.

6. Ruotsin pakollisesta opiskelusta tulisi luopua.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(6) }}

Hannu Uusihonko:

Edelleen on hyvä kannustaa nuoria kummankin kotimaisen kielen opiskeluun, jotta ammatinvalinnassa ei tule myöhemmin kielitaitoon liittyviä rajoitteita. Voimme kuitenkin tehdä kielipainotuksiin liittyviä kokeiluja jo seuraavalla hallituskaudella, jolloin näemme alustavasti mahdolliset muutokset kielivalinnoissa. Päälinjaus pitää olla, että suomalaiset ovat tulevaisuudessa entistäkin kielitaitoisempia.

7. Velvoitteita ottaa vastaan tarjottu työpaikka pitäisi kiristää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(7) }}

Hannu Uusihonko:

Ehkä tässä on paras konsultti raha ja etuudet. Jos saanee pitkään hyvän korvauksen siitä, että on työmarkkinoiden ulkopuolella, niin se ei motivoi alanvaihtoon eikä miettimään laajemmin omia työllistymisvaihtoehtojaan. Alanvaihtoon liittyvissä tilanteissa pitää miettiä uudelleen eri variaatioita työssäoppimisesta koulutussopimuksella tai alinhankintayrittäjän kouluttamisesta päätoimeksiantajan toimesta.

8. Jos ihmisellä on varallisuutta, hänen omaisuuttaan pitäisi vanhana käyttää hoivapalveluiden kustantamiseksi.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(8) }}

Hannu Uusihonko:

Ensisijaisesti lähtökohta on se, että hankittua varallisuutta, säästöjä ja eläketuloja käytetään myös ikääntyneen koti- ja hoivapalveluiden kustantamiseen. Kuitenkin siten, että yhteiskunta osallistuu omalla osuudellaan ja määritellään omavastuut tulo- ja varallisuusluokittain.

9. Alkoholia tarjoavien ravintoloiden pitäisi saada olla auki nykyistä vapaammin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(9) }}

Hannu Uusihonko:

Ravintoloiden aukioloajat ovat nykyisin ja melko vapaat verrattuna muutamaa vuosikymmentä aikaisemmin olleisiin aukioloihin. Enemmän kaipaan rajattuja anniskeluoikeuksia tilaviinien ja sahdin tarjoamiseen sekä ulosmyymiseen valmistustiloilla. Myös miedot ruokaviinit sallisin lähikauppoihin.

10. Kuntien määrää tulee vähentää merkittävästi, vaikka pakolla.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(10) }}

Hannu Uusihonko:

Kuntien määrän vähentäminen ei saa olla itsetarkoitus. Ymmärrän ekonomistina sen, että on olemassa kuntakoko, joka ei tule taloudellisesti toimeen itsenäisesti, edes korotetuilla valtionosuuksilla. Kuntaliitokset on tehtävä vapaaehtoisuuteen perustuen, taloudellisia kannustimia hyödyntäen ja osoittaen. Pakkosanaa en haluaisi käyttää tässäkään yhteydessä.

11. Yritysten pitäisi voida maksaa työehtosopimuksia pienempiä palkkoja, jotta Suomeen saataisiin työpaikkoja.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(11) }}

Hannu Uusihonko:

On olemassa tuottavuudeltaan sellaisia töitä, joihin eivät ulotu työehtosopimusten minimipalkat. Siinä on jossain määrin pelivaraa paikalliselle sopimiselle ja työuraansa aloittavan henkilön palkkaamiseksi siihen tuiki tärkeään ensimmäiseen työpaikkaansa. Kuitenkin olemme saaneet kolmikantaisella sopimisella paljon hyvää aikaiseksi työmarkkinoilla, joten nyt kaivataan pelivaraa kolmikantaan ja Suomen Yrittäjien edustus EK:n rinnalle neuvottelupöytiin. Koulutussopimukset kokeiltavaksi.

12. Koko Suomi on syytä pitää asuttuna ja valtion tuettava tätä verovaroin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(12) }}

Hannu Uusihonko:

Tämä maa on aivan liian arvokas autioituvaksi miltään osin. Suomessa on vielä löytämättä merkittäviä luonnonvaraesiintymiä, joiden tulevaisuuden hyödyntäminen vaikeutuu, mikäli annamme syrjäisten maakuntiemme infran tuhoutua. Se on selvää, että samaa palvelutasoa emme voi kaikkialla pitää ja vaatia, mutta perusasutus peruspalveluineen on pyrittävä mahdollisimman laajasti säilyttämään.

13. Sote-uudistuksen yhteydessä yksityiset terveyspalvelut pitäisi nostaa julkisten palveluiden rinnalle samanlaiseen asemaan.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(13) }}

Hannu Uusihonko:

Tämäkin kysymys yleistää liiaksi. Julkinen puoli joutuu aina kantamaan raskaamman vastuun kuin yksityinen ja siksi se pitää myös huomioida rahan seuraamisessa potilaan matkassa (tehohoidot ja syöpähoidot). Yksityinen puoli voi vapaammin valita ne erikoisalat, joissa he tarjovat monistettavia palveluitaan kannattavasti. Kannatan kuitenkin vapaan kilpailun lisääntymistä terveyspalveluiden tuotannossa. Palvelusetelit laajempaan kokeiluun.

14. Kuntien pitää saada itse tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita, eikä sote-uudistuksessa niiltä saa viedä liikaa pois valtaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(14) }}

Hannu Uusihonko:

Kuntien pitää saada tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita kilpailukykyisesti myös itse, mutta se ei saa sulkea yksityisten palveluiden tuotantoa pois. Tässä olisi parasta herättää henkiin keskustelu sekatalouden konseptista sote-puolelle. Yksityisten ja julkisten palveluiden tulisi limittyä paremmin toistensa rinnalle täydentämään toisiaan ja siten pitämään huolta kustannusvastaavuudesta.

15. Taksien pitäisi antaa kilpailla vapaasti asiakkaista ilman että valtio säätää hinnat tai rajoittaa taksilupien määriä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(15) }}

Hannu Uusihonko:

Kaupungeissa vapaampi kilpailu varmaan toimisi jo nyt, mutta se saattaisi tuoda Tukholman taksien hinnoitteluun liittyvät lieveilmiöt mukanaan. Selkeyden ja oikeusturvan nimissä on taksien "hinnoitteluputki" perusteltua ja taksiluvituksella voidaan yrittää pitää taksien määrät riittävinä myös syrjäseuduilla.

16. EU:sta on Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(16) }}

Hannu Uusihonko:

Äänestin alkujaan nuorena viljelijänä EU:ta vastaan. Kuitenkin olemme olleet EU:ssa jo niin pitkään sekä investoineet sen rakenteisiin kansallisesti ja kansainvälisesti, että näen sen mukanaan tuomat hyödyt vielä suurempina kuin haitat. Itsestäänselvyys se ei ole, että asia olisi aina näin, mutta toistaiseksi tulkintani on tämä. Välillä EU asetuksineen koettelee.

17. Hallitus päätti, että Suomi jää ulos osan EU-maiden valmistelemasta rahoitusmarkkinaverosta. Suomen pitäisi mennä mukaan rahoitusmarkkinaveroon.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(17) }}

Hannu Uusihonko:

Yksinä perusteluina ovat tämän hallituksen toteuttaman pankkiveron opetukset. Kokonaisverovaikutus oli lopulta negatiivinen ja rahoitusmarkkinaverossa saattaisi käydä myös samalla tavalla, jos suurimpien sijoittajatahojen kaupankäynti siirtyisi verottomiin maihin. Rahan liikkeet ovat nykyään melko nopeat ja arvaamattomat.

18. Suomen tulisi tällä vaalikaudella ryhtyä valmistelemaan hakemista Natoon.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(18) }}

Hannu Uusihonko:

Reservin upseerina katson edelleen, että puolueettomuudesta on meille enemmän hyötyä kuin haittaa. Meillä on olemassa kansainvälisenä suojauksena EU:n mukanaan tuomat turvatakuut, Naton rauhankumppanuus sekä oma tulkintamme Nato-optiosta, joka mahdollistaa nopeamman etenemisen jäsenyyteen, mikäli tarvetta ilmenee. Natoon hakeutumisen vastapainoksi meidän pitää tulevina vuosina vahvistaa kansallista puolustuskykyä ja tahtoa.

19. Puolustusvoimille on annettava nykyistä enemmän rahaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(19) }}

Hannu Uusihonko:

Nato-jäsenyyden vaihtoehtona meillä pitää olla uskottava itsenäinen puolustautumiskyky, joka pitää sisällään ajanmukaisen kaluston, koulutusresurssit sekä reservin kertausharjoitukset. Se vaatii selkeää kasvua puolustusmenoihin.

20. EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien kohdalla käytetään nyt "tarveharkintaa" eli työlupien saantia rajoitetaan. Tästä on pidettävä kiinni, eikä työperäistä maahanmuuttoa pidä helpottaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(20) }}

Hannu Uusihonko:

Olen itse ollut kahdesti työskentelemässä Kanadassa ja kummallakin kerralla tarvitsin tarveharkintaisen työluvan, jonka hakemisessa oli paikallinen viranomainen ja työnantajataho mukana. Ei siinä ollut ylipääsemätöntä byrokratiaa, mutta varmasti selkeytti kohdemaalle hakijan motiivit ja yhteistyötahot työllistymisen ja mahdollisen kotouttamisen osalta. Lopulta minulla oli työlupa voimassa kolme vuotta ja olisin voinut edetä suoraan pysyvämpään työlupaan (Green cardiin) Kanadassa.

21. Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(21) }}

Hannu Uusihonko:

Hyväksyn homo- ja lesbopareille avioliitto-oikeudet tai avio-liitto-oikeuksien kaltaiset oikeudet jollain muulla nimikkeellä sekä mahdollisuuden perheen sisäiseen adoptioon. Täyden adoptio-oikeuden suhteen olen edelleen varauksellinen, osaksi kansainvälisistäkin syistä (vaikeuttaa adoptiota muutamista maista).

22. Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntaani, tarjous pitää hyväksyä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(22) }}

Hannu Uusihonko:

Kotikunnallani ei ole taloudellisia eikä muitakaan edellytyksiä toimia osaavana toimijana turvapaikanhakijoiden kotouttajina.

23. Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(23) }}

Hannu Uusihonko:

Oppilaan oikeudet ovat menneet korostuneesti ohi opettajan oikeuksista pitää kuria ja järjestystä luokassa. Auktoriteetit pitävät kuria näkymättömästi ja siinä on vielä monelle opettajallekkin oppimista. Fyysistä kuritusta en kuitenkaan hyväksy missään olosuhteissa. Vanhempien on tunnettava myös vastuunsa koulukurista. Kodin asenteet ratkaisevat paljon.

24. Perinteiset arvot - kuten koti, uskonto ja isänmaa - muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(24) }}

Hannu Uusihonko:

Kodilla, uskonnolla ja isänmaalla on vahva historiallinen, tiettyyn poliittiseen ryhmittymään liittyvä, arvolataus. Mielestäni painotukset ovat muuttuneet jonkin verran ajassa, mutta kuitenkin näistä lähtökohdista voi tulevakin eduskunta etsiä päätöksenteon perusteita. Itselleni tärkeitä arvoja.

25. Julkisia palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(25) }}

Hannu Uusihonko:

Varsin suurta osaa julkisista palveluista voidaan tuottaa yksityisten yritysten toimesta. Huomioitavaa on kuitenkin se, että julkisia palveluja tuottavat yritykset toimivat kansallisen lainsäädännön lähtökohdista ja niillä on suomalaiset omistajat sekä maksavat veronsa Suomeen. Muutoin kilpailuasetelma ei ole tasapuolinen tai edes hyväksyttävä.

26. Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(26) }}

Hannu Uusihonko:

Verotuksen osalta alamme olla äärirajoilla, joten tulevan hallituksen on myös jatkettava paremmin suunnattujen leikkauksien tekemistä. Palvelurakenne on suhteutettava siihen, mihin meillä on pitkällä tähtäyksellä varaa. Yleinen talouskehitys Suomessa ja Euroopassa vaikuttavat siihen ajankohtaan, jolloin saamme enemmän liikkumavaraa julkisiin palveluihin kasvavien verotulojen muodossa. Talous on saatava kasvu-uralle, jos haluamme pitää kiinni hyvinvointivaltiostamme.

27. Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(27) }}

Hannu Uusihonko:

Kysymys on jälleen asetettu johdattelevasti. Eivät suuret tuloerot voi olla suoraa palkitsemista ahkeruudesta tai lahjakkuudesta. Suuret tuloerot pitää tulkita korvauksena siitä, että on yrittäjänä sijoittanut kaiken omaisuutensa vuosien ajan, suurella riskillä, yritykseensä. Tai vastaavasti käyttänyt kymmenen vuotta opiskeluun ja valmistunut ammattiin, jossa on keskimääräistä parempi palkka. Toki ahkeruus ja lahjakkuus ovat eduksi suurten tulojen tavoittelussa.

28. Nykyisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(28) }}

Hannu Uusihonko:

Joudumme toistaiseksi tarkastelemaan palveluiden ja sosiaalietuuksien laajuutta käytettävissä olevien tulojen mukaisesti ja joudumme jatkamaan julkisen talouden tehostamistoimia vielä vuosien ajan. Tärkeintä on löytää oikeudenmukainen kohdistus leikkauksille. Suuremman kuvan katsomistaito tuntuu olevan välillä päättäjillä ja virkamiehillä etsinnässä.

29. Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(29) }}

Hannu Uusihonko:

Vastaukseni ei tarkoita sitä, että sallisimme suoranaiset ympäristövahingot talouskasvun saavuttamiseksi vaan sitä, että pyritään nopeampiin päätöksiin esimerkiksi ympäristöluvituksissa. Nyt tutkitaan liiaksi koppakuoriaisten tai lepakkojen viihtyvyyttä lupakohteissa. Myös paikallisten pienten turvetuotantoalueiden lupakäytännöt ovat muodostumassa hakuprosessina liian raskaiksi ja hitaiksi turvetuotantoyrittäjän kannalta.

30. Kaikessa päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(30) }}

Hannu Uusihonko:

Viitaten edelliseen vastaukseen, kohtuullinen ympäristövaikutusten arviointi on perusteltua kaikkeen päätöksentekoon ja nostaisin siihen rinnalle vielä, etenkin syrjäseuduilla, yrittäjyysvaikutusten arvioinnin. Selkeästi ympäristön kannalta vaarallisten hankkeiden eteneminen on syytä ottaa perusteellisempaan tarkasteluun ja tarvittaessa estää kiistattomasti todettujen haitallisten hankkeiden eteneminen.
JAA EHDOKKAAN SIVU KAVEREILLESI:

Uusimmat politiikan uutiset