KAIKKI VAALITULOKSET HS:N TULOSPALVELUSSA

Jarkko Lampuoti, Vasemmistoliitto, 146

Oma esittely

26-vuotias laboratorioanalyytikko, jonka tavoitteena on reilu maailma ja kestävä yhteiskunta.

JAA EHDOKKAAN SIVU KAVEREILLESI:

Vaalikonevastaukset

{{ similarity | number:0 }}%
samaa mieltä kanssasi

1. Suomen velkaantuminen on käännettävä laskuun vaikka se samalla tarkoittaisi leikkauksia palveluihin ja etuuksiin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(1) }}

Jarkko Lampuoti:

Leikkaukset julkisiin etuuksiin tässä taloustilanteessa vain heikentävät talouden kokonaiskysyntää aiheuttaen lisäongelmia yrityksille ja pahentavat vähävaraisten ahdinkoa. Julkispalveluista leikkaaminen kostautuu helposti tulevaisuudessa hyvinvointivelkana, kun hoitamattomat ongelmat räjähtävät käsiin. Velkaantuminen on käännettävä pitkällä aikavälillä laskuun mutta leikkaaminen ei tue tätä tavoitetta.

2. Hyvin ansaitsevien palkkaverotusta pitäisi kiristää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(2) }}

Jarkko Lampuoti:

Ansiotuloverotus on tällä hetkellä se vero, jota ei ole suuresti varaa enää kiristää. Ansiotuloverojen korottamisen sijaan tulisi ansio- ja pääomatulot yhdistää yhdelle, progressiiviselle asteikolle.

3. Suomi tarvitsee lisää ydinvoimaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(3) }}

Jarkko Lampuoti:

Fossiilisten, turpeen ja sähkön tuonnin osuus Suomen energiankulutuksesta on 50 %. Toisesta 50 prosentista 43 %-yksikköä on puuta ja ydinenergiaa. Ydinvoimaväittelystä, kuten tästäkin kysymyksestä on jäänyt kokonaan pois se, millaista ydinvoimaa rakennetaan. Moderneimman, 4. sukupolven ydinvoimalat voivat merkittäviltä osin ratkaista jätteeseen, uraanin riittävyyteen ja myös turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä ja rakentamista ja kehitystä tulisikin ohjata näitä kohti.

4. Suomen tulee luopua kivihiilen, turpeen ja maakaasun käytöstä vuoteen 2025 mennessä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(4) }}

Jarkko Lampuoti:

En pidä näin nopeaa tavoitetta realistisena varsinkaan maakaasun osalta, mutta sitä kohti tulee pyrkiä. Ensimmäisenä tulisi luopua kivihiilestä ja turpeesta.

5. Suomen julkinen sektori on liian suuri ja sitä on syytä pienentää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(5) }}

Jarkko Lampuoti:

Suomen julkisen sektorin osuus bruttokansantuotteen arvonlisäyksestä on noin 21 % ja osuus työntekijöistä noin 25 %. Tämä ei ole liian suuri osuus, minkä lisäksi vahva maksuttoman koulutuksen, laadukkaan terveydenhuollon ja infrastruktuurin tarjoava julkinen sektori on suomalainen vahvuus.

6. Ruotsin pakollisesta opiskelusta tulisi luopua.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(6) }}

Jarkko Lampuoti:

Nykymuotoinen koko ikäluokan pakollinen ruotsin kielen opiskelu riippumatta todellisesta tarpeesta ja kiinnostuksesta ei ole toimiva. Vaihtoehtoina voisi olla muuttaa ruotsi valinnaiseksi kieleksi tai sitten tehdä Suomesta aidosti kaksikielinen ja aloittaa ruotsin opiskelu kunnolla jo ala-asteella tai aikaisemmin. Tällä hetkellä sisämaassa ja itärajalla ruotsia ei yleisesti ottaen puhuta tai tarvita, mikä aiheuttaa ymmärrettävää turhautumista.

7. Velvoitteita ottaa vastaan tarjottu työpaikka pitäisi kiristää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(7) }}

Jarkko Lampuoti:

Nykytilanteessa TE-toimisto voi rankaista työnhausta kieltäytyvää karenssilla, jossa tuen maksaminen katkeaa kolmeksi kuukaudeksi. Tämä aiheuttaa työttömän siirtymisen pakosta toimeentulotuen luukulle ja rahan virtaamisen sitä kautta. Ei järkevää, vaan tarpeetonta ja alentavaa. Nykyinen ongelma eivät ole työhaluttomat ihmiset, vaan se, että TE-toimistolla olisi tarjota töitä 3,4 prosentille työttömistä – siis jos kaikki työttömät lisäksi sopisivat täydellisesti tarjolla oleviin paikkoihin.

8. Jos ihmisellä on varallisuutta, hänen omaisuuttaan pitäisi vanhana käyttää hoivapalveluiden kustantamiseksi.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(8) }}

Jarkko Lampuoti:

Verovaroin maksetut palvelut ovat kaikkia varten. Ihmistä ei pidä pakottaa realisoimaan varallisuuttaan saadakseen hoitoa vanhana, mutta olemassa olevia resursseja pitäisi ensin suunnata niitä eniten tarvitseville ja niille, joilla ei ole vaihtoehtoa valita.

9. Alkoholia tarjoavien ravintoloiden pitäisi saada olla auki nykyistä vapaammin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(9) }}

Jarkko Lampuoti:

Alkoholilainsäädännön tiukentaminen ravintoloiden päästä aiheuttaa lisämenetyksiä ravintola-alalle ja edesauttaa kotijuopottelua valvomattomissa olosuhteissa. Nykyiset kriteerit jatkoaikojen saamiseksi, kuten ”tasokas viihdeohjelma” tai ”erityisen hyvätasoinen viihderavintola” ovat melko huvittavia ja subjektiivisia kriteerejä rajoittaa anniskeluaikaa.

10. Kuntien määrää tulee vähentää merkittävästi, vaikka pakolla.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(10) }}

Jarkko Lampuoti:

Kuntien määrä ei ole avainkysymys, vaan kuntien tehtävät ja riittävä rahoitus niiden järjestämiseksi.

11. Yritysten pitäisi voida maksaa työehtosopimuksia pienempiä palkkoja, jotta Suomeen saataisiin työpaikkoja.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(11) }}

Jarkko Lampuoti:

Palkkojen leikkaaminen varsinkin nykytilanteessa pahentaisi kysyntälamaa ja vaikeuttaisi siten myös yritysten tuotteiden kysyntää ja potentiaalisesti jopa lisäisi työttömyyttä. Palkansaajan on myös voitava elää palkallaan.

12. Koko Suomi on syytä pitää asuttuna ja valtion tuettava tätä verovaroin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(12) }}

Jarkko Lampuoti:

Kuka tahansa saa valita asuinpaikkansa, mutta on epärealistista pystyä tarjoamaan julkisin varoin esimerkiksi yhtä laajaa palvelutasoa kaikissa palveluissa kaikkialle Suomeen. Valtion laitoksia ja toimintaa voidaan sijoittaa aluepoliittisin perustein.

13. Sote-uudistuksen yhteydessä yksityiset terveyspalvelut pitäisi nostaa julkisten palveluiden rinnalle samanlaiseen asemaan.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(13) }}

Jarkko Lampuoti:

Lähtökohta nyt ja tulevaisuudessa tulee olla laadukkaat, tasavertaisesti kaikille tuotetut julkiset palvelut. Näitä täydentävät markkinaehtoisesti, ilman Kela-korvauksia toimivat yksityiset yritykset.

14. Kuntien pitää saada itse tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita, eikä sote-uudistuksessa niiltä saa viedä liikaa pois valtaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(14) }}

Jarkko Lampuoti:

Sote-uudistus ei saa murentaa sellaisia kunnallisia ratkaisuja jotka nyt toimivat hyvin.

15. Taksien pitäisi antaa kilpailla vapaasti asiakkaista ilman että valtio säätää hinnat tai rajoittaa taksilupien määriä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(15) }}

16. EU:sta on Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(16) }}

Jarkko Lampuoti:

EU ei ole mikään mustavalkoinen paketti. Huomionarvoista on, että esimerkiksi EU:n ulkopuolinen Norja maksaa EU:lle pelkästään sisämarkkinoille päästäkseen suuren määrän rahaa. Nykyisessä EU:ssa finanssipolitiikan kireät raamit ovat ongelma, kuten myös demokratian puute.

17. Hallitus päätti, että Suomi jää ulos osan EU-maiden valmistelemasta rahoitusmarkkinaverosta. Suomen pitäisi mennä mukaan rahoitusmarkkinaveroon.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(17) }}

Jarkko Lampuoti:

Rahoitusmarkkinavero on mahdollisuus kontrolloida hillittömiä finanssipääomien liikkeitä ja kerätä puskuria.

18. Suomen tulisi tällä vaalikaudella ryhtyä valmistelemaan hakemista Natoon.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(18) }}

Jarkko Lampuoti:

Suomi jatkaa liittoutumattomalla linjalla ja syventää yhteistyötä Ruotsin kanssa. Sotilasliiton jäsenyys voisi viedä Suomen mukaan ulkopuolisiin sotiin, heikentää Suomen diplomaattista roolia ja kiristää suhteita Venäjään. Jäsenyys voi myös lisätä kustannuksia selvästi nykyisestä, vaikka tavoitteena ei olekaan laskea nykyisiä puolustusmenoja. Liittymisestä Natoon tulee tarvittaessa päättää kansanäänestyksellä.

19. Puolustusvoimille on annettava nykyistä enemmän rahaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(19) }}

Jarkko Lampuoti:

Nykyisistä määrärahoista ei ole tarpeen ainakaan leikata. Säästöä ja tehostamista voi olla mahdollista etsiä palvelusajan tiivistämisestä ja valikoivammasta asepalveluksesta.

20. EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien kohdalla käytetään nyt "tarveharkintaa" eli työlupien saantia rajoitetaan. Tästä on pidettävä kiinni, eikä työperäistä maahanmuuttoa pidä helpottaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(20) }}

Jarkko Lampuoti:

Työperäistä maahanmuuttoa ei ole tarpeen lisätä, mikäli Suomessa on kyseiseen työhön koulutettu tai koulutettava, työkykyinen ja työhaluinen tekijä. Vapaa liikkuvuus on ideaali, jota on kuitenkin käytännössä joiltain osin rajoitettava.

21. Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(21) }}

Jarkko Lampuoti:

Oikeus samoihin oikeuksiin lain edessä on ihmisoikeuskysymys. Avioliiton instituutio ja muoto on muuttunut historiassa useita kertoja aiemminkin. Adoptio-oikeuden rajaamista puoltavia vakuuttavia argumentteja en ole kuullut.

22. Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntaani, tarjous pitää hyväksyä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(22) }}

Jarkko Lampuoti:

Miksei.

23. Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(23) }}

Jarkko Lampuoti:

Häiritsevää käytöstä ei kannata pusertaa pois lisäämällä kuria vaan selvittää käytöksen syy. Monelle jo staattinen ja epäergonominen istuminen sisällä tunnista toiseen teoreettisten aineiden parissa aiheuttaa turhautumista, joka ei ratkea kuritoimenpiteillä.

24. Perinteiset arvot - kuten koti, uskonto ja isänmaa - muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(24) }}

Jarkko Lampuoti:

Uskonnollisilla perusteilla on täysin käsittämätöntä yrittää määrätä kaikkien eri ihmisten elämää heidän elämänkatsomuksistaan riippumatta. Uskonto ei siis kelpaa julkiseksi perusteluksi. Isänmaan ja kodin arvo syntyy siitä, millaisia ne ovat, ei siitä, että ne ylipäätään ovat.

25. Julkisia palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(25) }}

Jarkko Lampuoti:

En näe tälle yleisenä sääntönä hyviä perusteita. Tehokkaita työtapoja voidaan soveltaa yhtä hyvin niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla – tai repiä teho työntekijän selkänahasta. Yksityinen liikevoittoa tavoitteleva yritys ottaa aina tuottonsa jostakin. Ongelma on myös ylikansalliset, verosuunnittelua harjoittavat toimijat.

26. Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(26) }}

Jarkko Lampuoti:

Ei ole kuitenkaan yhdentekevää, mitä veroja korotetaan. Tässä tilanteessa veronkorotuksia ei tule etsiä palkkaverojen puolelta, vaan pääoman, varallisuuden, kiinteistöjen ja haitallisen kulutuksen puolelta.

27. Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(27) }}

Jarkko Lampuoti:

Palkat ja varallisuuserot eivät tälläkään hetkellä kuvaa pelkästään ihmisten lahjakkuutta ja ahkeruutta. Monen ihmisen itsensä toteuttaminen ja kouluttautuminen ei olisi mahdollista, jos koulutukseen ei kerättäisi riittävästi verovaroja ja samalla tasattaisi tuloeroja. Suuret tuloerot eivät lisää oikeudenmukaisuuden tunnetta yhteiskunnassa. Esimerkiksi Occupy-mielenosoitukset ovat pyrkineet kiinnittämään huomiota paikoin massiivisiin tulo- ja varallisuuseroihin, jotka koetaan kohtuuttomiksi.

28. Nykyisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(28) }}

Jarkko Lampuoti:

Nykyisen kaltaiset julkiset palvelut ja etuudet eivät ole sinänsä liian raskaita, mutta ongelmia voi syntyä, jos talouskasvu-uralle ei päästä. Ennaltaehkäisevistä palveluista leikkaaminen aiheuttaa tulevaisuudessa enemmän sekä taloudellisia että inhimillisiä kustannuksia.

29. Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(29) }}

Jarkko Lampuoti:

Ympäristöä on tähän mennessä alistettu paikoin liikaakin talouskasvun ja työllisyyden nimissä. Tuleva talouskasvu ja työllisyys pyritään synnyttämään aloille, jotka ottavat huomioon ympäristön kantokyvyn ja tukevat sitä myös suoraan.

30. Kaikessa päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(30) }}

Jarkko Lampuoti:

On tärkeää pystyä tapauskohtaisesti määrittelemään ja suhteuttamaan ”ympäristölle haitallinen”.
JAA EHDOKKAAN SIVU KAVEREILLESI:

Uusimmat politiikan uutiset