KAIKKI VAALITULOKSET HS:N TULOSPALVELUSSA

Silja Keränen, Vihreät, 16

Oma esittely

Olen kolmikymppinen ympäristötekniikan diplomi-insinööri. Maailmaa nähnyt kainuulainen. Partiolainen. Metsänomistaja. Kajaanin kaupunginvaltuutettu. Olen ehdolla kansanedustajaksi toimiakseni tulevien sukupolvien elinmahdollisuuksien puolesta. Pohjois-Suomen elinmahdollisuuksia unohtamatta. Kestävän tulevaisuuden tekijä. #silja2015

JAA EHDOKKAAN SIVU KAVEREILLESI:

Vaalikonevastaukset

{{ similarity | number:0 }}%
samaa mieltä kanssasi

1. Suomen velkaantuminen on käännettävä laskuun vaikka se samalla tarkoittaisi leikkauksia palveluihin ja etuuksiin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(1) }}

Silja Keränen:

On opittava elämään kestävästi – niin talouden kuin ympäristönkin suhteen. Taloudellisen kestävyyden lisäksi pitäisi olla huomattavan huolissaan myös ekologisesta kestävyydestä. Maapalloja meillä kun on vain yksi, ja sen suhteen elämme pahasti velaksi. Talouden suhteen kestävyys pitää saavuttaa pitkällä aikavälillä. Oikea hetki ja oikea suuruus on mietittävä tarkkaan. Ei ole mitään järkeä tasapainottaa valtion taloutta pikavauhtia, jos/kun se kurjistuttaa tilannetta entisestään.

2. Hyvin ansaitsevien palkkaverotusta pitäisi kiristää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(2) }}

Silja Keränen:

Verotuksen progressiivisuus on oikeudenmukaista. Suomessa tuloerot ovat kasvamassa, joten hyvin ansaitsevien palkkaverotusta voisi kiristää. Kuitenkin, onko palkkaverotuksen kiristäminen paras keino tuloerojen tasaamiseen? Entä pääomatulovero ja kiinteistövero? Työnteon kun on oltava aina kannustavaa. Meidän pitäisi siirtyä työn verottamisesta luonnonvarojen käytön verottamiseen. Tällä muutoksella saamme lisättyä työllisyyttä ja toisaalta vähennettyä uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä.

3. Suomi tarvitsee lisää ydinvoimaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(3) }}

Silja Keränen:

Rakennettu ja rakenteilla oleva ydinvoimakapasiteetti on riittävä. En suhtaudu kategorisen kielteisesti ydinvoimaan, koska se voi globaalisti olla jopa perusteltua fossiilisista eroon pääsemiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Suomessa energiapalettimme kannattaa rakentaa tuuli-, aurinko- ja vesivoiman sekä bioenergian varaan. Tarkemmin: http://siljakeranen.fi/blogi/mita-ajattelen/energiasta/ Nyt tarvitaan poliittisia päätöksiä, jotta tekniikka voi kehittyä ja investoinnit kannattaa.

4. Suomen tulee luopua kivihiilen, turpeen ja maakaasun käytöstä vuoteen 2025 mennessä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(4) }}

Silja Keränen:

Aika pika-aikataulu, 10 vuotta. Kivihiilen osalta onnistuu, turpeen osalta voi onnistua, maakaasun osalta tuskin. (Vasta on alettu rakentaa nesteytetyn, fossiilisen maakaasun LNG-terminaaleja maan rannikolle.) Näiden polttoaineiden käytöstä on luovuttava mahdollisimman pian, jos ilmastonmuutosta halutaan hillitä edes siedettävälle tasolle. Fossiilisia polttoainevaroja on jätettävä käyttämättä. Luopumista pika-aikataululla on tavoiteltava, ja biopolttoaineisiin on satsattava voimakkaasti.

5. Suomen julkinen sektori on liian suuri ja sitä on syytä pienentää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(5) }}

Silja Keränen:

Vai yksityinen sektori liian pieni? Julkisen sektorin pienennyskaavailujen sijaan kannattaisi panostaa yksityisen sektorin kasvattamiseen – lisää yrityksiä ja sitä kautta lisää työpaikkoja.

6. Ruotsin pakollisesta opiskelusta tulisi luopua.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(6) }}

Silja Keränen:

Tähän en osaa ottaa selvästi kantaai. Venäjän rajan lähellä kasvaneena ja nyt asuvana, venäjällä olisi ruotsia enemmän käyttöä. Tämän perusteella en kuitenkaan halua kantaani muodostaa. Jos pakkoruotsista luovutaan, luovuttaisiinko myös ruotsia äidinkielenään puhuvien pakkosuomesta? Kielipolitiikkaan liittyvät myös vähemmistökielet: saame ja maahanmuuttajien kielet. Kuinka parhaiten taataan eri kielten oikeudet ja toisaalta kattava kielitaito, joka kansainvälisessä maailmassa on elintärkeää.

7. Velvoitteita ottaa vastaan tarjottu työpaikka pitäisi kiristää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(7) }}

Silja Keränen:

Pakon sijaan pitäisi tarjota porkkanaa. Eli tehdä työnteosta aina, ihan joka ikisessä tilanteessa, kannattavaa. Tässä on vielä paljon tehtävää. Se, että työttömänä saa tienata 300 euroa kuussa vapaasti, on lisännyt työttömien osa-aikatyötä. Loistavaa! Vastaavanlaisia työnteon kannustavuuden lisäyksiä pitäisi tehdä. Lisäksi, perustuloa pitäisi kokeilla jollain alueella, esimerkiksi Kainuussa

8. Jos ihmisellä on varallisuutta, hänen omaisuuttaan pitäisi vanhana käyttää hoivapalveluiden kustantamiseksi.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(8) }}

Silja Keränen:

Periaatteessa kyllä. On reilua, että heikoimpia autetaan ja että paremmassa asemassa olevat tulevat itse hieman vastaan. Kuitenkin, onko reilua se, että jos on elänyt säästeliäästi, joutuu siitä ’kärsimään’. Yhteiskunnan pitäisi tarjota tasapuolisesti palvelujen minimitaso kaikille. Kukin voi sitten parantaa tilannettaan käyttäen omaa varallisuuttaan.

9. Alkoholia tarjoavien ravintoloiden pitäisi saada olla auki nykyistä vapaammin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(9) }}

Silja Keränen:

Suomen alkoholipolitiikka vaikuttaa paikoin aivan ihmeellisen holhoavalta ja rajoituksissaan todella oudolta. Siinä mielessä olisin valmis purkamaan alkoholin myynnin ja anniskelun rajoituksia. Toisaalta, alkoholi aiheuttaa todella paljon inhimillistä hätää ja menoja yhteiskunnalle: kuolemia, väkivaltaa, masennusta, työkyvyttömyyttä, tapaturmia... Mikäli olen oikein ymmärtänyt, alkoholin saatavuuden rajoittamisessa – oli se sitten hinta, anniskelu tai mainonta – on väliä alkoholinkulutukselle.

10. Kuntien määrää tulee vähentää merkittävästi, vaikka pakolla.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(10) }}

Silja Keränen:

Mikä itseisarvollinen asia kuntien määrä on. Tärkeintä on se, että hommat hoituvat. Se, että minkä kokoinen kunta tai kuinka monta kuntaa hommia on hoitamassa on mielestäni toissijaista. Tiettyjen asioiden hoitaminen maakunnallisella tasolla kunnat säilyttäen olisi toimiva ratkaisu. Kainuussahan sote-palvelut on hoidettu maakunnallisena jo 10 vuotta. Jos kuntien määrään halutaan edelleenkin tippuvan, on tärkeää siirtää osa päätöksenteosta aluelautakunnille tai kaupunginosaparlamenteille.

11. Yritysten pitäisi voida maksaa työehtosopimuksia pienempiä palkkoja, jotta Suomeen saataisiin työpaikkoja.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(11) }}

Silja Keränen:

Kannatan yleissitovia työehtosopimuksia, koska yhteisten pelisääntöjen ja perustason sopiminen valtakunnallisesti auttaa sekä yrittäjää että työntekijää. Sopimuksissa voisi olla erilaisia malleja paikallisten joustojen toteuttamiseksi. Joustavuutta koko ajan hajanaisemmaksi muuttuvaan työelämään on saatava. Esimerkiksi työn tekemisen yrittäjämäisyyttä voisi lisätä: työntekijä toimii yrittäjämäisesti elantonsa hankkimiseksi, mutta on kuitenkin työntekijänä yrittäjää turvatummassa asemassa.

12. Koko Suomi on syytä pitää asuttuna ja valtion tuettava tätä verovaroin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(12) }}

Silja Keränen:

Arvokysymyksenä olen tästä samaa mieltä, koska minusta paikoilla, maaseudulla, kotiseudulla ja syrjäseuduilla on myös arvo. Minusta on tärkeää, että Pohjois- ja Itä-Suomessa on elämää ja ihmisiä. Ruoka, vesi ja uusiutuvat energianlähteet tulevat maalta. Sen vuoksi me tarvitsemme maaseutua ja ihmisiä asumaan eri puolille Suomea.

13. Sote-uudistuksen yhteydessä yksityiset terveyspalvelut pitäisi nostaa julkisten palveluiden rinnalle samanlaiseen asemaan.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(13) }}

Silja Keränen:

Terveydenhuollossa käytetään verovaroja, vieläpä huomattavia summia. Yritys haluaa aina katteen toiminnalleen. Verovaroista tätä katetta ei kannata maksaa, jos ei ole erityisen perusteltua ulkoistaa jotain toimintoa yrityksille. Jos yritys tuottaa palvelun julkista organisaatiota tehokkaammin, ulkoistamisen sijaan julkisen puolen pitää pyrkiä yhtä tehokkaaseen toimintaan. Tehokkuus on myös määriteltävä: onko se terve ihminen vai monta potilasta tunnissa vastaanottava lääkäri.

14. Kuntien pitää saada itse tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita, eikä sote-uudistuksessa niiltä saa viedä liikaa pois valtaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(14) }}

Silja Keränen:

Kainuussa sosiaali- ja terveydenhuolto on maakunnallisella kuntayhtymällä. Sote-kuntayhtymä on mahdollistanut raja-aitojen poistamisen niin kuntarajojen kuin sosiaalipalvelujen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Asiakkaan näkökulmasta homma toimii loistavasti. Ja päätöksentekijän näkökulmasta palvelut tuotetaan tehokkaasti. Sote-uudistuksen myötä tullaan maakunnittain perustamaan tuotantoalueita, jotka toimivat kuntayhtymämallilla. Kainuun kokemuksiin perustuen: hyvä juttu.

15. Taksien pitäisi antaa kilpailla vapaasti asiakkaista ilman että valtio säätää hinnat tai rajoittaa taksilupien määriä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(15) }}

Silja Keränen:

Periaatteessa kannatan vapaata kilpailua ja sääntelyn purkua. Siitähän tässä on kyse. On kuitenkin tärkeää tunnistaa sääntelyn syyt. Jos taksitoiminnan sääntely puretaan, voiko vaalalainen mummo luottaa siihen, että kyyti terveysasemalle löytyy.

16. EU:sta on Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(16) }}

Silja Keränen:

EU perustettiin edistämään rauhaa, ihmisoikeuksia, demokratiaa, tasavertaisuutta ja ihmisten hyvinvointia. Tätä tarvitaan edelleen. EU:ssa on paljon korjattavaa, mutta on ehdottomasti parempi, että EU on olemassa kuin ettei olisi. Ja että Suomi on siinä mukana. Lisäksi EU-maiden välinen vapaa liikkuvuus, kaupankäynti, opiskelu, työnteko sekä yhteinen valuutta ovat tärkeitä asioita, jotka helpottavat arkea. Nykymaailmassa pärjätään vain tekemällä yhteistyötä, ja siihen EU on erinomainen foorumi.

17. Hallitus päätti, että Suomi jää ulos osan EU-maiden valmistelemasta rahoitusmarkkinaverosta. Suomen pitäisi mennä mukaan rahoitusmarkkinaveroon.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(17) }}

Silja Keränen:

Tällä verolla vähennettäisiin rahoitusmarkkinoiden ’kikkailua’ ja sekunneissa tehtävää riskialtista osakekauppaa. Siten se vakauttaa rahoitusmarkkinoita.

18. Suomen tulisi tällä vaalikaudella ryhtyä valmistelemaan hakemista Natoon.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(18) }}

Silja Keränen:

Vastasin ’vain’ jokseenkin eri mieltä, koska maailma muuttuu niin vauhdilla, ettei tällaisia kantoja kannata mielestäni lukita neljäksi vuodeksi. Oltaisiinko edellisten eduskuntavaalien aikaan osattu ennustaa Ukrainan tilannetta ja Krimin valtausta? Tai ääri-islamilaisten liikkeiden nousua? Minusta olisi parempi pysyä Naton ulkopuolella. Enkä näe juuri tällä hetkellä syytä ruveta jäsenyyttä hakemaan. Tilanne voi tosiaan tästä muuttua, ja joskus on valittava huonoista vaihtoehdoista paras.

19. Puolustusvoimille on annettava nykyistä enemmän rahaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(19) }}

Silja Keränen:

Sen verran idealisti pitää olla, että turvallisuuspoliittiset haasteet pitää pyrkiä ratkaisemaan ennalta, rauhanomaisesti. On panostettava globaalin eriarvoisuuden vähentämiseen. Vaikka asia on minulle myös itseisarvoisesti tärkeää, on se suomalaistenkin etu, kun muilla menee hyvin. Realismia kuitenkin on se, että jonkinlainen uskottava puolustus meillä on oltava. Puolustusvoimien kalustoa on tulossa käyttöikänsä päähän, ja siihen asiaan tulee varautua toiminnassa ja määrärahoissa.

20. EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien kohdalla käytetään nyt "tarveharkintaa" eli työlupien saantia rajoitetaan. Tästä on pidettävä kiinni, eikä työperäistä maahanmuuttoa pidä helpottaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(20) }}

Silja Keränen:

On ymmärrettävää pitää omien puolta – siitähän tässä tarveharkinnassa on kyse. Omien puolen pitäminen onnistuu kuitenkin huomattavasti paremmin panostamalla suomalaisten koulutukseen sekä tekemällä työnteosta kannattavaa ihan joka tilanteessa. Omien puolen pitämistä on myös suomalaisten yritysten toimintaedellytysten parantaminen. Tarveharkinnasta pitäisi siis luopua. Näin Suomeen saadaan osaavaa ja innokasta työvoimaa, joka toivottavasti vielä lisää taloudellista toimeliaisuutta.

21. Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(21) }}

Silja Keränen:

Tärkeintä on, että lapsesta pidetään hyvää huolta. Hänen perustarpeensa tyydytetään, häntä rakastetaan ja hänellä on turvallista kasvaa. Näistä asioista voi huolehtia niin monella erilaisella tavalla, ettei yhteiskunnan kannata sitä ihmisten puolesta määritellä. Lapsen voi olla ihan yhtä hyvä tai huono kasvaa ydin-, adoptio- tai homo/lesboperheessä, yksinhuoltajan tai isovanhempien kanssa.

22. Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntaani, tarjous pitää hyväksyä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(22) }}

Silja Keränen:

Kajaanissa on jo turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus, ja se on hyvä asia.

23. Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(23) }}

Silja Keränen:

Arvelen, että opettajat tekevät jo parhaansa, ja enemmänkin. Pitävät riittävän kovaa kuria, ja yrittävät huomioida erilaiset oppijat. Helppoa se ei varmasti ole. Kun halutaan parantaa kouluja, minusta pitäisi kysyä asiaa opettajilta ja oppilailta. Kuinka heidän mielestään kouluista saataisiin parempia.

24. Perinteiset arvot - kuten koti, uskonto ja isänmaa - muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(24) }}

Silja Keränen:

Jokaisella poliitikolla saa olla omanlaisensa arvopohja. Äänestäjät päättävät, millaisilla arvoilla politiikkaa tehdään. Minun arvojani ovat oikeudenmukaisuus ja kohtuullisuus. Ja minulle tärkeitä asioita ovat kestävyys, ympäristö ja luonto sekä inhimillisyys.

25. Julkisia palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(25) }}

Silja Keränen:

Miksi pitäisi? Jos julkinen palvelu on järkevämpää (eli pitkällä tähtäimellä halvempaa) tuottaa yritysten voimin, sitten se kannattaa ulkoistaa. Mutta itseisarvoisesti julkisten palvelujen yksityistämisessä ei ole järkeä. Yritystoimintaa pitää luoda lisää muilla tavoin kuin yksityistämällä julkisia palveluja.

26. Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(26) }}

Silja Keränen:

Molempia tarvitaan, koska julkinen talous täytyy saada tasapainoon. Hätiköimään ei kuitenkaan kannata ruveta, etteivät leikkausten ja veronkorotusten negatiiviset vaikutukset ole liian radikaaleja. Kiire sen sijaan alkaa olla siinä, että saavutetaan tasapaino ihmiselon ja maapallon kestokyvyn välillä. Tasapainoa kohti, sekä julkisen talouden että maapallon kestokyvyn suhteen, päästäisiin siirtämällä verotuksen painopistettä työn verottamisesta kohti luonnonvarojen käytön verottamista.

27. Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(27) }}

Silja Keränen:

Tuloerot ovat hyväksyttäviä, että systeemi on kannustava. Suuret tuloerot kuitenkaan eivät ole. Kohtuullisuus on mielestäni tärkeää, tässäkin asiassa.

28. Nykyisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(28) }}

Silja Keränen:

Valitettavasti joudun olemaan samaa mieltä tämän väitteen kanssa. Olisi loistavaa kyetä pitämään nykyiset palvelut ja etuudet. Kun aletaan kajota palveluihin ja etuuksiin, pitää ensisijaisesti taata heikompiosaisten hyvinvointi sekä ihmisten tasa-arvoinen kohtelu, jossa ihmisarvo on luovuttamaton. Heikoimpia tuetaan ja kaikille taataan samat mahdollisuudet.

29. Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(29) }}

Silja Keränen:

Tästä voi hyvällä omallatunnolla olla eri mieltä, koska ympäristön kannalta fiksut ratkaisut tuovat työtä ja talouskasvua. Panostamalla uusiutuvaan energiaan (biopolttoaineisiin ja tuuli- ja aurinkoenergiaan) sekä energian varastointitapoihin luodaan työtä Suomeen. Ensin kotimarkkinoille ja sitten myös tekniikan sekä tuotteiden vientimahdollisuuksiin. Lisäksi, tämä meidän yksi, rajallinen maapallo asettaa kyllä todelliset rajat ihmistoiminnalle. Meidän pitäisi se vain ihan oikeasti ymmärtää.

30. Kaikessa päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(30) }}

Silja Keränen:

Ympäristövaikutukset ovat todella laaja käsite: ilmastonmuutos, veden/maaperän/ilman puhtaus, ihmisten terveys... Keskeistä on arvioida kokonaisvaikutukset, ettei yhden asian optimointi johda kokonaisuudessaan huonompaan tulokseen. On tärkeää vertailla eri vaihtoehtojen vaikutuksia, sekä toiminnan hyötyjä ja haittoja. Esim. harvan asutuksen alueilla jätteiden rinnakkaispoltolla on pienemmät ympäristövaikutukset kuin sen korvanneella jätteiden kuskaamisella isoihin polttolaitoksiin.
JAA EHDOKKAAN SIVU KAVEREILLESI:

Uusimmat politiikan uutiset