KAIKKI VAALITULOKSET HS:N TULOSPALVELUSSA

Mikko Kärnä, Keskusta, 80

Oma esittely

Olen 34-vuotias lappilaisten ihmisten ja elinkeinojen puolustaja, Enontekiön kunnanjohtaja ja kapteeni EVP. Aviomies, isä sekä intohimoinen eräharrastaja ja luonnonystävä.

JAA EHDOKKAAN SIVU KAVEREILLESI:

Vaalikonevastaukset

{{ similarity | number:0 }}%
samaa mieltä kanssasi

1. Suomen velkaantuminen on käännettävä laskuun vaikka se samalla tarkoittaisi leikkauksia palveluihin ja etuuksiin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(1) }}

Mikko Kärnä:

Velkaantuminen on mahdollista kääntää laskuun ilman merkittäviä leikkauksia julkisiin palveluihin ja etuuksiin. Menoissa voidaan säästää toimintoja tehostamalla ja byrokratiaa purkamalla. Erilaisten ohjaavien ja valvovien viranomaisten roolia yhteiskunnassa on tarkasteltava uudelleen, tehtäviä on yhdisteltävä ja kokeiltava, millaisia säästöjä esimerkiksi perustulolla voitaisiin saavuttaa.

2. Hyvin ansaitsevien palkkaverotusta pitäisi kiristää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(2) }}

Mikko Kärnä:

Suomessa kokonaisveroaste vuonna 2014 oli EU:n neljänneksi korkein. Verotuksen oikeudenmukaisuus toteutuu Suomessa progression kautta. Hyvin ansaitsevien palkkaverotus on kuitenkin jo nykyisellään varsin korkea ja kaikenlaisia veronkorotuksia tulisi tässä tilanteessa välttää ostovoiman säilyttämiseksi.

3. Suomi tarvitsee lisää ydinvoimaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(3) }}

Mikko Kärnä:

Suomen tulisi pyrkiä suurempaan energiaomavaraisuuteen. Teollisuuden tarpeisiin on oltava riittävästi kohtuuhintaista sähköä, jonka tuottamiseen tarvitaan myös ydinvoimaa, mihin taas nykyiset laitokset riittävät. Suomen suuri mahdollisuus on vihreässä bioenergiassa, jota voidaan tuottaa puusta, maalämmöstä, turpeesta, tuulesta ja maatalouden sivutuotteista. Jos uutta ydinvoimaa jossain vaiheessa tarvitaan, tulee panostaa uudenlaisiin sulasuolareaktoreihin, ei vanhentuneeseen teknologiaan.

4. Suomen tulee luopua kivihiilen, turpeen ja maakaasun käytöstä vuoteen 2025 mennessä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(4) }}

Mikko Kärnä:

Muualta tuodun kivihiilen käytöstä voidaan luopua, mutta erityisesti kotimaisen ja hitaasti uusiutuvan turpeen käyttöä energiantuotantomuotona tulisi kehittää. Turpeen energiahyötykäyttö voidaan toteuttaa ympäristöarvoja loukkaamatta. Maakaasun käytön suhteen meille avautuu uusia mahdollisuuksia kaasuntuotannon lisääntyessä Jäämerellä. Maakaasua voidaan hyödyntää sähköenergiantuotannon lisäksi teollisuuden tarpeisiin sekä liikenteessä koneiden ja ajoneuvojen polttoaineena.

5. Suomen julkinen sektori on liian suuri ja sitä on syytä pienentää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(5) }}

Mikko Kärnä:

Suomen julkisen sektorin osuus työvoimasta on 24 %. Julkisen sektorin kokoa suurempi ongelma on Suomen julkiset menot, jotka ovat 57 % bruttokansantuotteesta. Julkisen sektorin kokoa ei voida juurikaan leikata puuttumatta hyvinvointiyhteiskunnan perustoimintoihin, kuten terveydenhuoltoon ja koulutukseen, mutta julkisten menojen tulonsiirtoihin voidaan helposti vaikuttaa. Samoin ohjaavien ja valvovien viranomaisten määrää tulee supistaa sekä leikata ministeriöistä.

6. Ruotsin pakollisesta opiskelusta tulisi luopua.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(6) }}

Mikko Kärnä:

Pakollisen ruotsin kielen opiskelulle ei ole tänä päivänä olemassa mitään perusteita, ja se tulisikin ensi tilassa korvata valinnaisella pakollisella kielellä. Pakkoruotsin poistamisen myötä suomalaisten kielitaito monipuolistuisi, mikä taas parantaisi samalla kansallista kilpailukykyämme. On muistettava, että valtioiden kaksikielisyys ei tarkoita yksilöiden kaksikielisyyttä.

7. Velvoitteita ottaa vastaan tarjottu työpaikka pitäisi kiristää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(7) }}

Mikko Kärnä:

Velvoitteet ovat varsin kireät jo nyt ja niiden sijasta olisi mielestäni järkevää pohtia perustulojärjestelmän käyttöönottoa, jolloin työttömät todennäköisesti aktivoituisivat itse hakemaan kaikenlaisia osa-aikaisia ja pieniäkin työtehtäviä. Nykyisessä järjestelmässämme työttömänä oleminen on usein taloudellisesti kannattavampaa kuin osa-aikaisten töiden vastaanotto. Kodin ja osoitetun työpaikan välisen matkan on myös oltava kohtuullinen.

8. Jos ihmisellä on varallisuutta, hänen omaisuuttaan pitäisi vanhana käyttää hoivapalveluiden kustantamiseksi.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(8) }}

Mikko Kärnä:

Hyvinvointiyhteiskuntamme perustuu ilmaisiin tai kohtuuhintaisiin julkisiin palveluihin. Varakkaat maksavat jo nyt palveluistaan enemmän.

9. Alkoholia tarjoavien ravintoloiden pitäisi saada olla auki nykyistä vapaammin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(9) }}

Mikko Kärnä:

Alkoholilain tarkoituksena on kulutusta ohjaamalla ehkäistä yhteiskunnalle alkoholista aiheutuvia haittoja. On yhteiskunnan etu, että alkoholijuomien kulutusta ohjataan valvomattomista tiloista valvottuihin eli yleisiltä paikoilta ja kodeista ravintoloihin.

10. Kuntien määrää tulee vähentää merkittävästi, vaikka pakolla.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(10) }}

Mikko Kärnä:

Suomessa ongelmana ei ole niinkään kuntien määrä, vaan valtion kunnille asettamat mittavat velvoitteet. On myös huomattava, että suurikaan kunta ei takaa, että asioita hoidettaisiin siellä tehokkaasti ja etenkään Lapissa pakkoliitoksille ei ole tarvetta. Yhdistymiset toteutuvat kyllä vapaaehtoisesti, mikäli ne nähdään hyödyllisinä. Kuntien välistä yhteistyötä on syytä kehittää, mutta kuntarakenteeseen ei ole tarvetta kajota, varsinkaan mikäli soteuudistus toteutetaan.

11. Yritysten pitäisi voida maksaa työehtosopimuksia pienempiä palkkoja, jotta Suomeen saataisiin työpaikkoja.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(11) }}

Mikko Kärnä:

Lähtökohtaisesti ei, mutta työsopimuslailla voitaisiin mahdollistaa paikallinen sopiminen, joka mahdollistaisi yrityskohtaisen sopimisen työntekijän ja työnantajan välillä molempien osapuolten näin halutessa. Työntekijän mahdollisuus kieltäytyä poikkeamisesta sekä vedota työehtosopimukseen tulee kuitenkin säilyttää. Tämä olisi joustava ratkaisu kaikille osapuolille.

12. Koko Suomi on syytä pitää asuttuna ja valtion tuettava tätä verovaroin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(12) }}

Mikko Kärnä:

Suomen kaikkia voimavaroja ja mahdollisuuksia ei koskaan saada hyödynnettyä, ellei koko maata pidetä asuttuna. Tätä tavoitetta kannattaa tukea verovaroin, koska lopulta suurin hyötyjä on valtio itse. Lappi maakuntana on mahdollisuus koko Suomelle ja valtion tulisikin tehdä täällä rohkeaa arktista aluepolitiikkaa. Suomen arktisella politiikalla ei luoda kasvua ja työpaikkoja koko Suomeen, ellei sen keskeisten kansallisten resurssien saavutettavuudesta ja elinvoimasta pidetä erityistä huolta.

13. Sote-uudistuksen yhteydessä yksityiset terveyspalvelut pitäisi nostaa julkisten palveluiden rinnalle samanlaiseen asemaan.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(13) }}

Mikko Kärnä:

On tärkeää, että soteuudistuksen jälkeenkin toimitaan joustavasti ja asiakkaalle taataan mahdollisimman suuri valinnanvapaus. Yksityiset terveyspalvelut ovat vaihtoehto julkisten palveluiden rinnalla. Yksityisten palveluiden nostaminen julkisten palveluiden rinnalle ei kuitenkaan saa tarkoittaa julkisten palveluiden köyhdyttämistä. Kokonaan sosiaali- ja terveyspalveluita ei voida ulkoistaa, vaan julkisten ja yksityisten palveluiden tulee toimia toisiaan tukien.

14. Kuntien pitää saada itse tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita, eikä sote-uudistuksessa niiltä saa viedä liikaa pois valtaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(14) }}

Mikko Kärnä:

Soteuudistus on nyt esitetyssä muodossaan katastrofi Lapin maakunnan kannalta. Päätökset lappilaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista tehdään tällä mallilla Oulussa, eikä suurtenkaan lappilaisten paikkakuntien ääni tule juuri kuulumaan päätöksenteossa, pienistä puhumattakaan. On tärkeää, että paikallinen päätäntävalta turvataan läheisyysperiaatteen mukaisesti.

15. Taksien pitäisi antaa kilpailla vapaasti asiakkaista ilman että valtio säätää hinnat tai rajoittaa taksilupien määriä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(15) }}

Mikko Kärnä:

Takseihin kohdistuvalla sääntelyllä ehkäistään lieveilmöiden syntymistä ja on hyvä, että esimerkiksi kuljettajien koulutukselle asetetaan tiettyjä vaatimuksia. Toiminta voisi kuitenkin olla hivenen vapaampaa. Kutsutaksijärjestelmää taas tulisi korjata siten, että taksipalveluita käyttäville asiakkaille osoitettaisiin lähtökohtaisesti "omataksi" omalta paikkakunnalta.

16. EU:sta on Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(16) }}

Mikko Kärnä:

Euroopan unioni on toki tuonut Suomelle lisää vakautta, mutta samalla se on lisännyt byrokratiaa, tuonut lainsäädäntöön lisää velvoitteita ja tehnyt mahdottomaksi esimerkiksi itsenäisen maatalouspolitiikan harjoittamisen. Unioni on, ainakin tällä hetkellä, Suomelle haitallinen, mutta olisi populismia väittää, että siitä voitaisiin pyrkiä enää tässä vaiheessa eroon. Suomi on valitettavasti ollut koko jäsenyytensä ajan nettomaksajana EU:ssa.

17. Hallitus päätti, että Suomi jää ulos osan EU-maiden valmistelemasta rahoitusmarkkinaverosta. Suomen pitäisi mennä mukaan rahoitusmarkkinaveroon.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(17) }}

Mikko Kärnä:

Rahoitusmarkkinaveron asettaminen olisi todennäköisesti johtanut kaupankäynnin supistumiseen Helsingin pörssissä ja vähentänyt suomalaisia työpaikkoja. Veron vaikutuksista ei myöskään ole riittävästi näyttöä.

18. Suomen tulisi tällä vaalikaudella ryhtyä valmistelemaan hakemista Natoon.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(18) }}

Mikko Kärnä:

Suomen tuleva hallitus ei voi sulkea ovea mahdolliselta Nato-jäsenyydeltä, mutta toisaalta sen ei tule hakeakaan sitä ilman vahvaa mandaattia kansalta. Mielestäni tulevalla hallituskaudella tulee selvittää erilaiset puolustusratkaisuvaihtoehdot ja niiden hintalaput, jotta tiedämme mistä oikeastaan keskustelemme. Kansallista puolustuskykyämme on joka tapauksessa vahvistettava, sillä uskottavaa puolustusratkaisua meillä ei enää ole.

19. Puolustusvoimille on annettava nykyistä enemmän rahaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(19) }}

Mikko Kärnä:

Suomella ei ole uskottavaa puolustusratkaisua. Niin Nato-jäsenyyttä vastustavien kuin sitä kannattavienkin tulisi ymmärtää, että kansallisesta puolustuskyvystä on pidettävä huolta riippumatta siitä, haetaanko jäsenyyttä vai ei.

20. EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien kohdalla käytetään nyt "tarveharkintaa" eli työlupien saantia rajoitetaan. Tästä on pidettävä kiinni, eikä työperäistä maahanmuuttoa pidä helpottaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(20) }}

Mikko Kärnä:

Työlupien saantia voidaan rajoittaa kansallisten intressien mukaisesti.

21. Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(21) }}

Mikko Kärnä:

Homoilla ja lesboillla on jo nykyiselläänkin mahdollisuus adoptioon ja prosessi on Suomessa varsin tarkka. Riippumatta ihmisten uskonnollisesta tai muusta vakaumuksesta en näe muita vaihtoehtoja kuin kohdella kaikkia Suomen kansalaisia yhdenvertaisesti lain edessä. Tätä edellyttää jo perustuslakimmekin.

22. Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntaani, tarjous pitää hyväksyä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(22) }}

Mikko Kärnä:

Enontekiö olisi varsin haastava ympäristö pakolaisten kotouttamiseen.

23. Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(23) }}

Mikko Kärnä:

Median välittämän kuvan mukaan opettajien auktoriteetti suhteessa oppilaisiin on vähentynyt, mutta on muistettava, ettei koulun kurinpitokeinot tai niiden puute ole häiriökäyttäytymisen syy. Vastuu lapsen kasvatuksesta kuuluu ensisijaisesti tämän huoltajille. Kurittominkin kakara tarvitsee usein kurin lisäksi rakkautta.

24. Perinteiset arvot - kuten koti, uskonto ja isänmaa - muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(24) }}

Mikko Kärnä:

Nämä ovat erinomaiset tausta-arvot politiikan tekemiselle, joskin näiden lisäksi tarvitaan esimerkiksi suvaitsevaisuutta ja erilaisuuden ymmärtämistä. Lisäksi uskonto on pidettävä erillään maallisten asioiden käsittelystä.

25. Julkisia palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(25) }}

Mikko Kärnä:

Julkisia palveluita voidaan tuottaa yksityisten yritysten kautta joustavasti silloin kun se nähdään tarpeellisena ja se hyödyttää julkisten palveluiden asiakkaita eli veronmaksajia. Mielestäni ei kuitenkaan ole mitään ylä- tai alarajaa sille, kuinka paljon palveluita tulisi tuottaa yksityisen sektorin kautta, vaan se on täysin tapaus- ja kuntakohtaista.

26. Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(26) }}

Mikko Kärnä:

Suomen kokonaisveroaste on maailman korkeimpia ja näkemykseni mukaan veronkorotusten tie on pitkälti kuljettu loppuun. Julkisten palveluiden ja sosiaalietuuksien sijaan leikkaisin kuitenkin mieluummin julkisia menoja, kuten suoria ja vastikkeettomia yritystukia. Yritystukien sijaan yritysten rahoitustarpeet tulisi kattaa korottomilla ja pitkän maksuajan omaavilla lainoilla.

27. Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(27) }}

Mikko Kärnä:

Tuloerot ovat osaltaan hyväksyttäviä, mutta verotuksen progression kautta on taattava, että nettovarallisuus ei kumuloidu liian pienelle piirille.

28. Nykyisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(28) }}

Mikko Kärnä:

Nykyinen palvelurakenteemme on varsin tasapainoinen ja julkisen talouden tasapaino voidaan saavuttaa ilman palveluiden leikkaamista, mutta osaltaan nykyisistä sosiaalietuuksista voidaan tinkiä. Parasta olisi kuitenkin selvittää, millaisia vaikutuksia perustulojärjestelmällä voitaisiin saavuttaa.

29. Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(29) }}

Mikko Kärnä:

Joskus on välttämätöntä tinkiä ympäristöasioista, kun kyseessä on kansantaloudellinen pakko. Yhdelläkään hankkeella ei kuitenkaan pidä vaarantaa ympäristöarvoja peruuttamattomasti ja hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnit on toteutettava kattavasti. Lähestulkoon kaikkea toimintaa voidaan toteuttaa ympäristöarvot huomioiden. Tästä esimerkkinä on Suurikuusikon kultakaivos, joka toimii keskellä menestyvää matkailualuetta ja ristiriidattomasti myös poroelinkeinon kanssa.

30. Kaikessa päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(30) }}

Mikko Kärnä:

Hankkeet, jotka aiheuttavat ympäristölle peruuttamatonta haittaa on luonnollisesti hylättävä. Joskus on kuitenkin välttämätöntä tinkiä esimerkiksi maisema-arvoista tai suojelusta, jotta voidaan synnyttää alueelle talouskasvua ja työpaikkoja.
JAA EHDOKKAAN SIVU KAVEREILLESI:

Uusimmat politiikan uutiset