KAIKKI VAALITULOKSET HS:N TULOSPALVELUSSA

Marjukka Huttunen, Vasemmistoliitto, 101

Oma esittely

Olen 28-vuotias jyväskyläläinen sosiaalityön opiskelija ja kaupunginvaltuutettu. Toimin tällä hetkellä myös Keski-Suomen Vasemmistonuorten puheenjohtajana, puolueosastoni Tulevan Vasemmiston puheenjohtajana sekä ylioppilaskunnan edustajistossa. Minulle tärkeitä teemoja ovat muun muassa ilmaston, ympäristön ja luonnonvarojen niukkuuden huomioiminen kaikessa päätöksenteossa, tasa-arvoisempi tulonjako ja perusturvan takaaminen kaikille, humaanimpi maahanmuuttopolitiikka, feminismi sekä talousjärjestelmämme muuttaminen lähtökohdiltaan oikeudenmukaisemmaksi.

JAA EHDOKKAAN SIVU KAVEREILLESI:

Vaalikonevastaukset

{{ similarity | number:0 }}%
samaa mieltä kanssasi

1. Suomen velkaantuminen on käännettävä laskuun vaikka se samalla tarkoittaisi leikkauksia palveluihin ja etuuksiin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(1) }}

Marjukka Huttunen:

Leikkauspolitiikka ei todistetusti ole ratkaisu talousvaikeuksiin. Velkaantumisen taittaminen ei myöskään ole itseisarvo, kansalaisten hyvinvointi on. Julkiset palvelut ja sosiaaliturva on rahoitettava julkisin varoin, ja laskusuhdanteessa se saattaa tarkoittaa velkaantumista. Leikkaaminen ei ole järkevä keino talouden parantamiseen - palveluiden ja sosiaaliturvan leikkaukset sekä palkanalennukset vähentävät kokonaiskysyntää ja heikentävät taloutta, ja vielä epätasa-arvoa lisäävällä tavalla.

2. Hyvin ansaitsevien palkkaverotusta pitäisi kiristää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(2) }}

Marjukka Huttunen:

Palkkatulojen verottamisen sijaan järkevämpää ja oikeudenmukaisempaa olisi keskittyä varallisuuden verottamiseen, kuten pääomaveron progression lisäämiseen. Kokonaisveroastetta ei tuloveron osalta kannata tässä taloustilanteessa nostaa, mutta progressiota voi jyrkentää.

3. Suomi tarvitsee lisää ydinvoimaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(3) }}

Marjukka Huttunen:

Ydinvoima ei ole ratkaisu ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Hiilidioksidipäästöjä syntyy lähinnä logistiikasta, mutta ongelmatonta se ei ole. Uraanin louhintaan ja ydinjätteen loppusijoitukseen liittyy ongelmia, ja valitettavasti teoriassa toimiva energiamuoto ei ihmisten ja nykyisen talousjärjestelmän käsissä ole turvallinen.

4. Suomen tulee luopua kivihiilen, turpeen ja maakaasun käytöstä vuoteen 2025 mennessä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(4) }}

Marjukka Huttunen:

Ilmastokriisi on ovella, joten uusiutuviin ja vähäpäästöisiin energiantuotantomuotoihin on siirryttävä pikaisesti ja uusiutumattomien käytöstä luovuttava. Turpeen aiheuttamat päästöt ovat kivihiilen tasoa, eikä sen kotimaisuus riitä perustelemaan mittavaa suoluonnon tuhoamista ja vesistöjen pilaamista.

5. Suomen julkinen sektori on liian suuri ja sitä on syytä pienentää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(5) }}

Marjukka Huttunen:

Toimiva ja laaja julkinen sektori on tasa-arvon ja hyvinvointivaltion perusta. Julkisen sektorin "paisuminen" on poliittisesti tarkoitushakuinen myytti. On normaalia, että julkinen sektori on alijäämäinen taantumien aikana, eikä Suomessa ole havaittavissa järjestelmällistä julkisten menojen kasvua viime vuosikymmeninä. Laaja julkinen sektori ei tietenkään tarkoita byrokratian lisäämistä, vaan esim. kattavia peruspalveluita ja infrastruktuuria.

6. Ruotsin pakollisesta opiskelusta tulisi luopua.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(6) }}

Marjukka Huttunen:

Niin kauan kuin Suomessa on kaksi virallista kieltä, on virkamiesruotsin vaatimus perusteltu palveluiden saatavuuden turvaamiseksi omalla kielellä. Nähdäkseni kielikeskustelu saa kummallisen suuria mittasuhteita. En kannata kouluruotsin pakollisuuden välitöntä poistamista, mutta on totta että monella alueella muista kielistä voisi olla enemmän hyötyä.

7. Velvoitteita ottaa vastaan tarjottu työpaikka pitäisi kiristää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(7) }}

Marjukka Huttunen:

Osa velvoitteista, kuten pitkät työmatkat tai minkä tahansa työn vastaanottaminen, on jo nyt kohtuuttomia. Työllisyysastetta ei nosteta lisäämällä työn tarjontaa sanktioiden avulla ja kyykyttämällä, vaan luomalla uusia työpaikkoja ja jakamalla jo olemassa olevia töitä.

8. Jos ihmisellä on varallisuutta, hänen omaisuuttaan pitäisi vanhana käyttää hoivapalveluiden kustantamiseksi.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(8) }}

Marjukka Huttunen:

Vanhustenhoidon järjestämisen tulee olla julkisen sektorin tehtävä, mutta on kohtuullista, että varakkaiden omavastuuosuus on suurempi kuin pienituloisten vanhusten.

9. Alkoholia tarjoavien ravintoloiden pitäisi saada olla auki nykyistä vapaammin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(9) }}

Marjukka Huttunen:

Alkoholin aiheuttamia haittoja vähennetään parhaiten myyntiä rajoittamalla ja verotusta nostamalla, mutta ravintoloiden aukioloajat eivät ole suurin syypää kulutuksen kasvuun. Kulttuuri- ja viihdetarjonnalle on syytä järjestää hyvät edellytykset mahdollistamalla aukioloaikojen pidennys.

10. Kuntien määrää tulee vähentää merkittävästi, vaikka pakolla.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(10) }}

Marjukka Huttunen:

Kuntien määrän vähentäminen ei liene mikään itseisarvo, mutta ei myöskään niiden väkinäinen säilyttäminen. Tärkeintä on, että palvelut saadaan järjestettyä koko maassa, ja nykyisen sote-ratkaisun myötä tarve kuntarakenneuudistukselle vähenee. Lähidemokratian säilyttäminen on olennaista, minkä takia pienten kuntien olemassaolo ja asukkaiden päätösvalta on perusteltua.

11. Yritysten pitäisi voida maksaa työehtosopimuksia pienempiä palkkoja, jotta Suomeen saataisiin työpaikkoja.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(11) }}

Marjukka Huttunen:

Palkkojen alentaminen vain pahentaisi ongelmia globaalin kysyntälaman oloissa. Suomen palkkataso ja -kehitys eivät ole mitenkään kohtuuttomia, vaikka elinkeinoelämän edustajat usein näin väittävät. Palkoilla "kilpailu" vain ajaisi työntekijät taloudellisesti ahtaammalle, kasvattaisi tuloeroja ja syventäisi taantumaa leikkaamalla kysyntää.

12. Koko Suomi on syytä pitää asuttuna ja valtion tuettava tätä verovaroin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(12) }}

Marjukka Huttunen:

Koko Suomen pitäminen asuttuna ei ole mikään itsetarkoitus. Ekologisesta näkökulmasta katsottuna olisikin järkevämpää siirtyä tiiviimpää kaupunkiasumista kohti. Nykytilanteessa palvelut on kuitenkin turvattava myös pienillä paikkakunnilla eikä niitä tule tarkoituksella näivettää.

13. Sote-uudistuksen yhteydessä yksityiset terveyspalvelut pitäisi nostaa julkisten palveluiden rinnalle samanlaiseen asemaan.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(13) }}

Marjukka Huttunen:

Terveydenhuollon tulee olla verovaroin rahoitettua ja julkisesti tuotettua ja kaikkien saatavilla olevaa palvelua, eikä sitä pidä alistaa yksityisten yritysten voitontavoittelulle.

14. Kuntien pitää saada itse tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita, eikä sote-uudistuksessa niiltä saa viedä liikaa pois valtaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(14) }}

Marjukka Huttunen:

Sote-uudistuksella taataan riittävä väestö- ja rahoituspohja palveluiden tuottamiselle, ja se mahdollistaa parhaimmillaan pientenkin kuntien palveluiden tuottamisen laadukkaasti. Sote-alueen edustajisto pitäisi kuitenkin valita suorilla vaaleilla, jotta uudistus olisi demokraattisempi.

15. Taksien pitäisi antaa kilpailla vapaasti asiakkaista ilman että valtio säätää hinnat tai rajoittaa taksilupien määriä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(15) }}

Marjukka Huttunen:

Vapauttaminen todennäköisesti johtaisi siihen, että taksia sivutoimisesti ajavat voisivat polkea hintoja, jolloin ammattimainen taksiautoilu kävisi vaikeaksi. Nykyisin taksien määrää ja sijoittumista säädellään, jolloin vapautus voisi parantaa tilannetta pikkujoulukauden kaltaisina ruuhkahuippuina, mutta samalla taksipalvelut voisivat tyystin kadota syrjäisemmiltä alueilta.

16. EU:sta on Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(16) }}

Marjukka Huttunen:

Kannatan kansainvälistymistä ja Euroopan yhteistyötä, mutta EU on keskittynyt yhdentymiseen vain talouden näkökulmasta. EU on markkinaliberaali projekti, jossa rauha on pyritty takaamaan vapaakaupan avulla. Päätöksentekoa on viety epädemokraattisempaan suuntaan, kun valta keskeisissä finanssipoliittisissa kysymyksissä on siirretty komission kaltaisille elimille. Yksi suurimmista eurooppalaiseen demokratiaan kohdistuvista uhista on tämä kapitalismin ehdoilla tapahtuva liittovaltiokehitys.

17. Hallitus päätti, että Suomi jää ulos osan EU-maiden valmistelemasta rahoitusmarkkinaverosta. Suomen pitäisi mennä mukaan rahoitusmarkkinaveroon.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(17) }}

Marjukka Huttunen:

Rahoitusmarkkinaverolla voitaisiin hillitä spekulatiivista riskisijoittamista ja samalla rahoittaa EU:n yhteisiä projekteja esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnassa.. Finanssimarkkinoiden on kannettava oma vastuunsa tässä. Osakkeille, johdannaisille ja valuuttakaupalle tulee asettaa yhtenäinen 0,5 prosentin verokanta.

18. Suomen tulisi tällä vaalikaudella ryhtyä valmistelemaan hakemista Natoon.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(18) }}

Marjukka Huttunen:

Ei missään nimessä. Sotilasliitot lisäävät jännitteitä, ja on ongelmallista, että Yhdysvalloilla on käytännössä valta sanella Naton toimintaa. Todelliset turvallisuusuhat muita kuin sotilaallisia, esimerkiksi ympäristökatastrofit. Suomella on hyvät edellytykset toimia liittoutumattomana rauhanrakentajana. Naton toiminta maailmanpoliisina on jo nykyisellään riski YK-järjestelmälle.

19. Puolustusvoimille on annettava nykyistä enemmän rahaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(19) }}

Marjukka Huttunen:

Määrärahoja on leikattu huomattavasti, mutta oman puolustuksen turvaamiseksi ja liittoutumattomuuden säilyttämiseksi lisäleikkauksia tuskin kannattaa tehdä. Määrärahojen lisääminen ei kuitenkaan ole perusteltua, moni muu asia on yhteiskuntarauhan säilyttämiseksi tärkeämpää.

20. EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien kohdalla käytetään nyt "tarveharkintaa" eli työlupien saantia rajoitetaan. Tästä on pidettävä kiinni, eikä työperäistä maahanmuuttoa pidä helpottaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(20) }}

Marjukka Huttunen:

Suomessa on varsin tiukat maahantulosäännökset, joita tulee helpottaa niin työlupien kuin kaikkien oleskelulupien osalta. Monille aloille Suomessa kaivataan nyt jo osaavaa työvoimaa, ja sen pääsyä työmarkkinoille on syytä helpottaa. Tärkeää on, että meille ei synny erillisiä maahanmuuttajien "halpatyömarkkinoita".

21. Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(21) }}

Marjukka Huttunen:

Kaikille samat oikeudet seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta.

22. Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntaani, tarjous pitää hyväksyä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(22) }}

Marjukka Huttunen:

Ei mitään syytä kieltäytyä. Pakolaiseksi ei lähdetä ilman todella painavia syitä, ja turvapaikanhakijat ovat Suomessa heikoimmassa asemassa olevia, joista meillä on velvollisuus pitää huolta ja mahdollistaa ihmisarvoinen kohtelu.

23. Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(23) }}

Marjukka Huttunen:

Kouluista tekisi todennäköisemmin parempia monenlaisten oppijoiden huomioonottaminen, pulpetissa istumista monipuolisemmat opetusmenetelmät ja riittävä määrä ammattitaitoista kasvatushenkilökuntaa.

24. Perinteiset arvot - kuten koti, uskonto ja isänmaa - muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(24) }}

Marjukka Huttunen:

Ensinnäkin, näiden arvojen perinteisyys on syytä kyseenalaistaa. Toiseksi, perinteiden paremmuus on syytä kyseenalaistaa. Olennaisempia arvoja olisivat vaikkapa oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, ekologisuus ja solidaarisuus.

25. Julkisia palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(25) }}

Marjukka Huttunen:

Päinvastoin - nykyistä ulkoistamiskehitystä olisi syytä kääntää takaisin julkisten palvelujen suosimisen suuntaan, ja panostaa julkisten palveluiden kehittämiseen vastaamaan tämän päivän ihmisten tarpeita ja vaatimuksia. Verovaroja ei tule ohjata yksityisten yritysten voitontavoitteluun. Lisäksi yksityisten valvonta on hankalampaa ja päätöksenteko suljetumpaa.

26. Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(26) }}

Marjukka Huttunen:

Kumpikaan ei nykyisessä laskusuhdanteessa ole erityisen hyvä vaihtoehto eikä Suomen taloustilanne parane näillä keinoin. Veronkorotukset ovat kuitenkin huomattavasti oikeudenmukaisempi keino tasapainottaa tuloja ja menoja - leikkaukset kohdistuvat pahiten heikompiosaisiin. Verotuksen painopistettä tulee siirtää työstä ja kulutuksesta varallisuuteen ja ympäristöhaittoihin, ja pääoma- ja ansiotuloja tulisi kohdella verotuksessa yhdenmukaisesti.

27. Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(27) }}

Marjukka Huttunen:

Suuret tuloerot lisäävät todistetusti pahoinvointia yhteiskunnissa, eikä vaurauden valumisesta rikkailta köyhemmille ole todisteita. Ne voivat olla myös varsin sattumanvaraisia riippuen siitä, mihin olosuhteisiin sattuu syntymään, eivätkä aina todista lahjakkuudesta tai ahkeruudesta mitään.

28. Nykyisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(28) }}

Marjukka Huttunen:

Julkista taloutta on täysin mahdollista hoitaa oikeanlaisella talouspolitikalla niin, että hyvinvointivaltioon kuuluvien palveluiden ja etuuksien sekä laajan julkisen sektorin ylläpitäminen on mahdollista. Suhdannevaihtelut, kuten 90-luvun ja nykyinen lama, eivät ole perusteita leikata sosiaaliturvaa pysyvästi, vaikka tätä poliittisella retoriikalla melko onnistuneesti aina yritetäänkin.

29. Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(29) }}

Marjukka Huttunen:

Ympäristöasiat tulee aina asettaa etusijalle päätöksenteossa, sillä olemme täysin riippuvaisia maapallon kantokyvystä ja luonnovaroista. Talouskasvua ja työllisyyttä ei ole mahdollista irrottaa näistä ehdoista riistämättä tulevien sukupolvien lisäksi nykyään heikoimmilla olevia.

30. Kaikessa päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(30) }}

Marjukka Huttunen:

Tämä on päivänselvää. Meillä ei ole mitään oikeutta riistää luonnonvaroja ja tuhota sekä itsemme että muiden lajien elinolosuhteita maapallolla. Kestävä politiikka vaatii välttämättä ympäristön kantokyvyn huomioimista, muunlainen päätöksenteko on lyhytnäköistä.
JAA EHDOKKAAN SIVU KAVEREILLESI:

Uusimmat politiikan uutiset