KAIKKI VAALITULOKSET HS:N TULOSPALVELUSSA

Anniina Peltola, Keskusta, 9

Oma esittely

Olen tahtonainen ja oikeudenmukaisuuden puolustaja. Työskentelen koulutuspäällikkönä yksityisellä sektorilla. Kunnanvaltuutettuna olen ollut kuusi vuotta, lisäksi toiminut muun muassa koulutuslautakunnan puheenjohtajana. Asun Iitissä aviomieheni ja pienen koiramme kanssa.

JAA EHDOKKAAN SIVU KAVEREILLESI:

Vaalikonevastaukset

{{ similarity | number:0 }}%
samaa mieltä kanssasi

1. Suomen velkaantuminen on käännettävä laskuun vaikka se samalla tarkoittaisi leikkauksia palveluihin ja etuuksiin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(1) }}

Anniina Peltola:

Strategisesti tärkeistä palveluista ei pidä tinkiä. Ne on pidettävä kunnossa, korkeatasoisina ja oltava kaikkien saatavilla myös silloin, kun joudutaan leikkaamaan. 90-luvun laman virheitä ei saa enää toistaa. Hyvinvointivaltion yksi keskeinen tehtävä on vaimentaa taloussuhdanteiden iskuja ihmisten elämään.

2. Hyvin ansaitsevien palkkaverotusta pitäisi kiristää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(2) }}

Anniina Peltola:

Tärkeää on lisätä työnteon kannattavuutta, eikä palkkaverotuksen kiristäminen ole lähtökohtaisesti kannatettavaa. Hyvätuloisia voi verottaa hieman lisää, jos rahat tarvitaan ehdottamasti strategisten peruspalveluiden ylläpitoon. Palveluja tehostamalla ja sähköistämällä voidaan saada aikaan tarvittavia säästöjä, ja näin veronkorotuksilta vältyttäisiin.

3. Suomi tarvitsee lisää ydinvoimaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(3) }}

Anniina Peltola:

Suomi tarvitsee monipuolisen energiapaletin. Tällä hetkellä Suomeen on tulossa kaksi uutta ydinvoimalaa. Uusiutuvia energialähteitä pitäisi hyödyntää aiempaa enemmän sen sijaan, että resurssit sidottaisiin vielä uusiin ydinvoimaloihin.

4. Suomen tulee luopua kivihiilen, turpeen ja maakaasun käytöstä vuoteen 2025 mennessä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(4) }}

Anniina Peltola:

Energialähteissä on siirryttävä asteittain ilmastoa vähiten kuormittaviin ratkaisuihin. Samalla on kuitenkin huomioitava teollisuuden työpaikat. Suomen turvetta voidaan hyödyntää osana monipuolista energiapalettia, kunhan ympäristönäkökulmat otetaan aidosti huomioon. Energia luo myös työpaikkoja, ja energiaratkaisuja tehtäessä on työllistämis- ja ympäristövaikutusten vuoksi suosittava kotimaisia energialähteitä.

5. Suomen julkinen sektori on liian suuri ja sitä on syytä pienentää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(5) }}

Anniina Peltola:

Suuri julkinen sektori on ollut Suomen oikeudenmukaisen ja rauhallisen yhteiskunnan tae. Koko ei ole itsetarkoitus, ja julkisen sektorin on kyettävä uudistumaan ja elämään ajassa. Samalla on pohdittava, miten onnistuisimme rohkaisemaan ihmisiä ottamaan enemmän vastuuta omasta elämästään. Painopiste julkisella puolella voidaan siirtää normiohjauksesta haluttujen tulosten saavuttamiseen, jolloin jätetään tilaa julkisen sektorin toimijoiden luovuudelle.

6. Ruotsin pakollisesta opiskelusta tulisi luopua.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(6) }}

Anniina Peltola:

Suomi on kaksikielinen maa, joka on meidän vahvuutemme. Kaikki kielitaito on hyväksi. Pakkoruotsikeskustelun sijaan olisi tärkeämpää keskustella siitä, että kaikki suomalaislapset asuinpaikasta riippumatta voisivat opiskella haluamiaan kieliä. Venäjänkielen kokeilu ja ruotsinkielen opiskelusta luopuminen ei saa tarkoittaa sitä, että oppilaiden kieliopinnot vähenevät.

7. Velvoitteita ottaa vastaan tarjottu työpaikka pitäisi kiristää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(7) }}

Anniina Peltola:

Työn tekeminen on jokaisen oikeus ja velvollisuus. Vain työtä tekemällä kykenemme ylläpitämään hyvinvointivaltion ja huolehtimaan kaikista, jotka eivät pysty tekemään työtä.

8. Jos ihmisellä on varallisuutta, hänen omaisuuttaan pitäisi vanhana käyttää hoivapalveluiden kustantamiseksi.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(8) }}

Anniina Peltola:

Hyvinvointivaltion palvelujen kustannusten on jakauduttava oikeudenmukaisesti. On rehellistä myöntää, että tulevaisuudessa joudumme ottamaan osaa palveluiden rahoittamiseen entistä enemmän itse, sillä saamme elää pidempään. Tämän pitää perustua vapaaehtoisuuteen.

9. Alkoholia tarjoavien ravintoloiden pitäisi saada olla auki nykyistä vapaammin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(9) }}

Anniina Peltola:

Alkoholin nauttimisen tulisi olla sosiaalinen tapahtuma, jolloin se tulisi tapahtua baareissa ja ravintoloissa nykyistä enemmän. Lupa- ja muun alkoholipolitiikan on hyvä ottaa tämä huomioon. Esimerkiksi kesällä terassit ovat mukava paikka viettää iltaa, eikä liian tiukoilla lupakäytännöillä pidä estää lyhyestä kesästä nauttimista.

10. Kuntien määrää tulee vähentää merkittävästi, vaikka pakolla.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(10) }}

Anniina Peltola:

Pakko on harvoin paras lääke. Valtio ja kunnat ovat sopineet, että kunnat tuottavat kansalaisten peruspalvelut. Kuntien lukumäärä on toissijainen asia silloin kun pohditaan, miten ihmiset ovat kaikkialla Suomessa tasa-arvoisessa asemassa niin, että heillä on saatavilla samat palvelut.

11. Yritysten pitäisi voida maksaa työehtosopimuksia pienempiä palkkoja, jotta Suomeen saataisiin työpaikkoja.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(11) }}

Anniina Peltola:

Tapauskohtaisesti työehtosopimusten mukaisista palkoista voidaan joustaa. Suomeen on saatava enemmän työtä, ja työllistäminen on tehtävä helpommaksi. Työmarkkinajärjestöjen kanssa on neuvotelteva uusi yhteiskuntasopimus siitä, miten yhä useammalle riittää työtä ja miten kaikki voivat saada työstään kohtuullisen toimeentulon. Uutta yhteiskuntasopimusta tehtäessä ei saa unohtaa vajaatyökykyisiä eikä osa-aikatyötä tekeviä.

12. Koko Suomi on syytä pitää asuttuna ja valtion tuettava tätä verovaroin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(12) }}

Anniina Peltola:

Suomalaisilla on oltava vapaus valita, missä asuvat. Kaikille suomalaisille pitää olla tarjolla välttämättömät peruspalvelut kohtuullisen matkan päässä riippumatta heidän asuinpaikastaan. Kaupungit ovat palveluiden keskittymiä, ja luonnollisesti monipuolisemmat palvelut löytyvät kaupungeista. Koko Suomen elinvoimaisuus on kaikkien suomalaisten, myös kaupungeissa asuvien, etu.

13. Sote-uudistuksen yhteydessä yksityiset terveyspalvelut pitäisi nostaa julkisten palveluiden rinnalle samanlaiseen asemaan.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(13) }}

Anniina Peltola:

Yksityiset palvelut voivat olla tukemassa julkisia palveluja. Niilä on hyvä kehittäjän ja sparraajan rooli, mutta julkinen terveydenhuolto viime kädessä takaa sen, että ihmiset saavat tasapuolista ja tasa-arvoista hoitoa. Julkisen terveydenhuollon ongelmat on ratkaistava. Yksityisillä palveluilla on siinä oma roolinsa.

14. Kuntien pitää saada itse tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita, eikä sote-uudistuksessa niiltä saa viedä liikaa pois valtaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(14) }}

Anniina Peltola:

Silloin kun rakennetaan oikeudenmukaista ja tasa-arvoista sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää Suomeen, kaikkien on tultava vastaan. Keskiössä täytyy olla yhteisen hyvän ja tasapainoisen rakenteen aikaansaaminen. Tämä väistämättä tarkoittaa, että osin vanhoista totutuista toimintamalleista on luovuttava.

15. Taksien pitäisi antaa kilpailla vapaasti asiakkaista ilman että valtio säätää hinnat tai rajoittaa taksilupien määriä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(15) }}

Anniina Peltola:

Suomessa on korkealaatuiset taksipalvelut. Taksipalveluiden tarpeet ovat haja-asutusalueilla ja kaupungeissa erilaisia, ja kaikkiin palvelutarpeisiin pitää vastata. Kysynnässä on usein piikkejä, ja olisikin mietittävä, miten taksipalveluita olisi saatavilla kysyntäpiikkien aikana samalla pitäen kuitenkin huolta palvelulupauksesta. Taksipalvelut pitää järjestää niin, että kaikki saavat taksin silloin kun sitä tarvitsevat.

16. EU:sta on Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(16) }}

Anniina Peltola:

EU on lisännyt kauppaa ja ihmisten kanssakäymistä yli valtioiden rajojen Euroopassa. Esimerkiksi opiskelijavaihdot ovat antaneet paljon hyvää myös suomalaisille. Samaan aikaan EU:n maataloudelle aiheuttamat rasitteet ovat kiistattomia. Lisäksi direktiivitulva istuu huonosti suomalaiseen tapaan toimia ja sopia asioista. EU on jo kuitenkin muokannut suomalaista yhteiskuntaa, ja paluuta vanhaan on vaikea kuvitella.

17. Hallitus päätti, että Suomi jää ulos osan EU-maiden valmistelemasta rahoitusmarkkinaverosta. Suomen pitäisi mennä mukaan rahoitusmarkkinaveroon.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(17) }}

Anniina Peltola:

Rahoitusmarkkinavero on askel suuntaan, jossa epätoivotut ja valtion rahoituspohjaa syövät epäterveet käytännöt kitkettäisiin pois kansainvälisesti. Tavoitteena on suitsia rahoitusmarkkinoita niin, että ne tukisivat kansalaisten hyvinvointia. Veron taakse on saatava mahdollisimman laaja joukko valtioita, ja sen toteuttamistapoja on syytä pohtia. Pankkitoiminnalle aiheutuvat rasitteet tulee ottaa veron toteutuksessa huomioon.

18. Suomen tulisi tällä vaalikaudella ryhtyä valmistelemaan hakemista Natoon.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(18) }}

Anniina Peltola:

Natoon liittyminen ei lisää Suomen turvallisuutta. Suomen kannattaa jatkaa nykyisellä yhteistyötä korostavalla linjalla ulkopolitiikassa. Sotilasliitot ovat omiaan luomaan vastakkainasettelua.

19. Puolustusvoimille on annettava nykyistä enemmän rahaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(19) }}

Anniina Peltola:

Puolustusvoimilta on leikattu säästöpaineessa, joten on tarpeellista tarkastella puolustusmäärärahojen kasvattamista.

20. EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien kohdalla käytetään nyt "tarveharkintaa" eli työlupien saantia rajoitetaan. Tästä on pidettävä kiinni, eikä työperäistä maahanmuuttoa pidä helpottaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(20) }}

Anniina Peltola:

Useissa maissa on käytössä ulkomaalaisille työnhakijoille pisteytyssysteemi, jossa arvioidaan tulijan ammatitaustaa ja -taitoja suhteessa siihen, millaista työvoimaa maassa tarvitaan. Työlupajärjestelmän on syytä olla sellainen, ettei se sulje työteliäitä ja yritteliäitä ihmisiä pois.

21. Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(21) }}

Anniina Peltola:

En näe syytä minkä vuoksi enemmistön tulisi ylläpitää lainsäädäntöä, joka asettaisi vähemmistön epätasa-arvoiseen asemaan. Lapsen etu on aina rakastava ja hyvinvoiva koti ja perhe. Meidän tulee lainsäädännön tasolla kunnioittaa yhtälailla kaikkia ihmisiä omista mieltymyksistämme huolimatta.

22. Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntaani, tarjous pitää hyväksyä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(22) }}

Anniina Peltola:

Jokainen kunta tarkastelee asiaa omista lähtökohdistaan, ja kunnanvaltuusto tekee asiasta demokraattisen päätöksen. Päätökseen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa tarvittavat tilat ja kunnan sitoutuneisuus järjestää vastaanottokeskus niin, että se tukee turvapaikanhakijoiden integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan.

23. Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(23) }}

Anniina Peltola:

Sääntöjen toteuttamisesta vastaavat koulussa opettajat, joita tulee kunnioittaa. Keskustelu lepsuilusta ja kurista on kuitenkin toisarvoista. Aiemmin koulukuriin liittyi pelko. Nyt yhteiskunta on muuttunut pehmeämmäksi, ja asioiden tekeminen lähtee ihmisestä itsestään, ja hän ymmärtää, miten asiat toimivat ja haluaa aidosti tehdä asioita omasta tahdostaan, eikä kurilla. Tällaisen periaatteen päälle rakentaminen on lasten ja yhteiskunnan kannalta oikea suunta.

24. Perinteiset arvot - kuten koti, uskonto ja isänmaa - muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(24) }}

Anniina Peltola:

Koti ja perhe ovat ihmisen kotisepä ja turvasatama, joka takaa terveen itsetunnon kehittymisen. Uskonto on tavalla tai toisella osa monen jokapäiväistä elämää, vähintäänkin juhlapyhien ja läheisten yhdessäolon merkeissä. Isänmaa on kuin laajennettu koti. Tämä on hyvä arvopohja, joskaan ei riittävä. Tämä arvopohja ei saa tarkoittaa sisäänpäinkääntyneisyyttä, vaan nimenomaan olla lähtöpiste maailman uteliaalle tarkastelulle. Kun ihminen tuntee omat juurensa, hän voi olla avoin maailmalle.

25. Julkisia palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(25) }}

Anniina Peltola:

Suomessa kunnat järjestävät valtaosan peruspalveluista, jolloin tämä asia on kunnanvaltuustojen ratkaisuvallassa. Ulkoistaminen voi olla toimiva ratkaisu, mutta tärkeintä on, että voidaan palata palveluiden julkiseen tuottamiseen, mikäli ulkoistamisella kuntalaisten ja kansalaisten palvelutaso ei vastaa odotuksia.

26. Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(26) }}

Anniina Peltola:

Mikäli palvelujen leikkaukset kohdistuisivat kaikkein heikoimpiosaisiin, silloin on mielestäni parempi korottaa veroja. Jokaisella suomalaisella tulee olla kohtuullinen toimeentulo ja laadukkaat palvelut.

27. Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(27) }}

Anniina Peltola:

Mitäpä jos lahjakkaat ja ahkerat ihmiset tuntuvamman rahallisen korvauksen sijaan käyttäisivät kapasiteettiaan yhteiskunnan ja lähiyhteisönsä hyvinvoinnin ja perheensä hyvinvoinnin edistämiseen? Ihminen elää toisten ihmisten kanssa ja kautta. Raha ei tuo onnea. Verotuksen on kuitenkin oltava oikeudenmukaista niin, että esimerkiksi yrittäjät voivat nauttia työnsä hedelmistä. Kukaan ei ole niin paljon ahkerampi tai älykkäämpi, jotta ansaitsisi ylisuuret optiot, palkkiot tai tulospalkkauksen.

28. Nykyisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(28) }}

Anniina Peltola:

Palvelujen kustannukset ovat kasvaneet, sillä monet esimerkiksi terveydenhuollon palveluista ovat kehittyneet merkittävästi viime vuosina. Joudumme todennäköisesti määrittelemään keskeiset perus- ja erityispalvelut, jotka ovat kaikkien saatavissa ilman jonoja.

29. Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(29) }}

Anniina Peltola:

Nämä kaksi voivat olla keskenään ristiriidassa vain lyhyellä aikavälillä. Ympäristöä kunnioittavaa ja työpaikkoja luovaa yhteiskuntaa on niin halutessamme mahdollista rakentaa. Siihen Keskusta tarjoaa omaa biotaloutta korostavan vaihtoehdon. Vastakkainasettelulla saavutamme harvoin mitään hyvää.

30. Kaikessa päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(30) }}

Anniina Peltola:

Se, mikä on haitallista ympäristölle, on useimmissa tapauksissa subjektiivista. Jos elintapamme kuuluu viljeltyjen tai kasvatettujen elintarvikkeiden nauttiminen ja esimerkiksi rmetallien käyttö, on meidän oltava valmiita tuottamaan, kasvattamaan ja louhimaan näitä raaka-aineita. Monia asioita voidaan kuitenkin tuottaa ympäristöystävällisemmin. Kaikkien on sitouduttava ympäristörasituksen vähentämiseen niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin.
JAA EHDOKKAAN SIVU KAVEREILLESI:

Uusimmat politiikan uutiset