KAIKKI VAALITULOKSET HS:N TULOSPALVELUSSA

Hannu Oskala, Vihreät, 78

Oma esittely

Olen 36-vuotias freelance-muusikko, musiikin moniottelija, MuM, pelimanni, cityvihreä betoninhalailija. Asun vaimoni kanssa Siilitiellä, esikoisemme syntyi helmikuussa. Harrastan valokuvausta, juoksemista ja politiikkaa. Politiikassa olen ollut mukana vuodesta 2003, jolloin liityin puolueeseen Osmo Soininvaaran kirjoitusten innostamana. Sittemmin olen toiminut mm. Helsingin Vihreiden puheenjohtajana. Nyt olen Helsingin kaupunginhallituksen jäsen, valtuutettu ja aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija. Ilman ihmisten hyvinvointia ei ilmastonmuutoksen torjuminenkaan onnistu. Eduskuntaan tarvitaan päättäjiä, joilla on sekä rohkeutta muutoksiin että solidaarisuutta. Olen suorapuheinen ja ymmärrettävä poliitikko enkä pelkää puolustaa myös epäsuosittuja kantoja jos koen ne oikeiksi. Toimin avoimesti ja keskustellen. Perehdyn asioihin. Olen mukana yhteiskunnallisessa toiminnassa koska uskon, että maailma on yhä pelastettavissa politiikan avulla. Ainakaan se ei parane passivisuudella.

JAA EHDOKKAAN SIVU KAVEREILLESI:

Vaalikonevastaukset

{{ similarity | number:0 }}%
samaa mieltä kanssasi

1. Suomen velkaantuminen on käännettävä laskuun vaikka se samalla tarkoittaisi leikkauksia palveluihin ja etuuksiin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(1) }}

Hannu Oskala:

Taantuma ei ole oikea aika ryhtyä rajuun leikkauspolitiikkaan – Kreikka on varoittava esimerkki. Pidemmällä aikavälillä Suomen velkaantumiskehitys saadaan käännettyä parhaiten laskuun talouskasvun kautta, jolloin velan osuus BKT:sta supistuu automaattisesti. Leikkausten sijaan on pyrittävä talouskasvua edesauttaviin rakenteellisiin muutoksiin - hyvät julkiset palvelut kuten koulutus tukevat talouskasvua. Uudistaminen ei välttämättä tarkoita palveluiden heikentämistä.

2. Hyvin ansaitsevien palkkaverotusta pitäisi kiristää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(2) }}

Hannu Oskala:

Kannatan progressiivista verotusta. Tuloverotusta kokonaisuutena tulisi keventää asteikon alapäästä, eli pienituloisten kohdalla. Korkeista tuloista tulee maksaa myös vastaavat verot ja palkkatulojen kohdalla näin onkin. Palkkaverotusta ei ole syytä kiristää. Pääomaverotus suurillakin tuloilla on taasen verrattain kevyttä. Verotuksen painopistettä tulisi joka tapauksessa siirtää pois työn verotuksesta. Pyrkisin nostamaan kiinteistöveroa ja erilaisia ympäristöveroja.

3. Suomi tarvitsee lisää ydinvoimaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(3) }}

Hannu Oskala:

Vaikka Suomen ei tulekaan luopua nykyisistä ydinvoimaloistaan nopeutetusti, on Suomen markkinoille jo nyt hyväksyttyjen lupien kautta tulossa merkittävä määrä uutta ydinvoimaa. Ydinvoiman kilpailukyky on erittäin kyseenalainen – sen vuoksi Fennovoima-hankkeessakin mukana on lähinnä Venäjän valtio ja suomalaisia julkisomisteisia energiayhtiöitä. Uusiutuvaan energiaan perustuva kokonaispaketti työllistäisi enemmän ja olisi kustannustehokkaampaa.

4. Suomen tulee luopua kivihiilen, turpeen ja maakaasun käytöstä vuoteen 2025 mennessä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(4) }}

Hannu Oskala:

Ilmastonmuutoksen torjumiseksi dramaattiset muutokset ovat tarpeen. Aikataulu vuoteen 2025 on erittäin kunnianhimoinen muttei mahdoton. Uusiutuvaan energiaan siirtyminen työllistää ja tarjoaa suomalaisille uusiutuvan energian yrityksille mahdollisuuden hankkia tilauksia kotimaasta. Näitä tarvitaan mm. Kiinan valtaville markkinoille pyrittäessä.

5. Suomen julkinen sektori on liian suuri ja sitä on syytä pienentää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(5) }}

Hannu Oskala:

On yksinkertaistus sanoa julkisen sektorin olevan yksiselitteisesti liian suuri. Julkisen sektorin pienentäminen ei ole mikään itsetarkoitus, sillä julkiset laadukkaat palvelut ovat välttämättömiä ja ne tulee hoitaa. Toisaalta huoltosuhteen heikkeneminen, eli työikäisten vähyys suhteessa lapsiin ja vanhuksiin, pakottaa meidät käytännössä laajentamaan osaa julkisesta sektoristamme. Jotta meillä olisi siihen varaa, on pystyttävä rakenteellisiin uudistuksiin toisaalla.

6. Ruotsin pakollisesta opiskelusta tulisi luopua.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(6) }}

Hannu Oskala:

Kielten opiskelu kannattaa aina, myös Ruotsin. Toisaalta nykyinen pakkoruotsi ei tuota sen tavoitteena olevaa käyttökelpoista kielitaitoa eikä ruotsi välttämättä ole kaikissa kunnissa mielekkäin valinta toiseksi vieraaksi kieleksi. Ns. virkamiesruotsin vaatimus aiheuttaa ongelmia myös maahanmuuttajien työllistymiselle julkisella sektorilla ja pohjoismainen yhteistyö hoidetaan nykyisin englanniksi joka tapauksessa. Ruotsinkielisen vähemmistön kielellisistä oikeuksista tulee pitää huoli.

7. Velvoitteita ottaa vastaan tarjottu työpaikka pitäisi kiristää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(7) }}

Hannu Oskala:

Haluaako joku todellakin työntekijän, joka ei ole lainkaan motivoitunut työntekoon? Perusturvassa pitäisi siirtyä perustuloon.

8. Jos ihmisellä on varallisuutta, hänen omaisuuttaan pitäisi vanhana käyttää hoivapalveluiden kustantamiseksi.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(8) }}

Hannu Oskala:

Nykyisin vanhusten pitkäaikaishoidon maksut riippuvat nettotuloista - 85% ulosmitataan hoidon kustannuksiksi. Suomalaisten varallisuudesta suurin osa on kiinni asunnoissa ja oman asunnon ottaminen huomioon maksun suuruutta määritellessä liittyy ongelmia. Ainakin Helsingissä asuntomarkkinoita voisi itseasiassa tervehdyttää muutos toiseen suuntaan: jos oman asunnon vuokratulo ei vaikuttaisi hoitomaksuun, vapautuisi Helsingissä vuokramarkkinoille asuntoja, joiden omistaja on pitkäaikaishoidossa.

9. Alkoholia tarjoavien ravintoloiden pitäisi saada olla auki nykyistä vapaammin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(9) }}

Hannu Oskala:

Nykyinen käytäntö, jossa jatkoaikaluvan myöntävällä viranomaisella on suuri harkintavalta, on epätasa-arvoinen ja osin jopa mielivaltainen. Aukioloaikojen vapauttaminen tulisi toteuttaa osana yleistä alkoholipolitiikan liberalisaatiota. Lupakäytännön lähtökohta voisi olla ongelmien torjunta - jos ravintola ei omaehtoisesti ymmärrä pitää ympäristön häiriöitä kohtuullisina lupaa rajoitettaisiin, mutta se olisi lähtökohtaisesti kaikille sama ja vapaa.

10. Kuntien määrää tulee vähentää merkittävästi, vaikka pakolla.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(10) }}

Hannu Oskala:

Kotipaikkaansa saa rakastaa. Hallintoon puolestaan kannattaa suhtautua järjellä. Paikallisidentiteetti ja kuntarakenne ovatkin kaksi eri asiaa. Kuntien tulee olla riittävän laajoja jotta ne selviävät tehtävistään laadukkaasti ja sote-vastuulain myötä osa pakkoliitospaineesta poistuukin. Kaupunkiseuduilla, jossa kuntarakenteen ongelmat liittyvät palveluita enemmän kaavoitukseen ja segregaatioon, pakkoliitokset ovat usein ainoa mahdollinen tapa katkaista alueellisesti epäsuotuisat kehityskulut.

11. Yritysten pitäisi voida maksaa työehtosopimuksia pienempiä palkkoja, jotta Suomeen saataisiin työpaikkoja.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(11) }}

Hannu Oskala:

Suomen keskimääräiset työvoimakustannukset ovat samalla tasolla Saksan kanssa ja jonkin verran läheisiä kilpailijamaitamme Ruotsia ja Tanskaa alemmat. Yleisesti Euroopassa ei kannattaisi tällä hetkellä ruokkia deflaatiota. Sen sijaan pienipalkkaisen työn vastaanottamisen kannustimia tulisi parantaa - perustuloon siirtyminen työllistäisi varmasti, vaikutusmekanismi olisi pitkälti sama.

12. Koko Suomi on syytä pitää asuttuna ja valtion tuettava tätä verovaroin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(12) }}

Hannu Oskala:

Asutuksen keskittyminen kaupunkialueille on globaali trendi, jonka historiallinen tausta on maatalouselinkeinon merkityksen väheneminen. Nykyisin vain muutama prosentti suomalaisista saa leipänsä alkutuotannosta kun vielä ennen toista maailmansotaa osuus oli noin 30. Kaupungistuminen lisää taloudellista toimeliaisuutta - kaupungin tuottavuus kasvaa noin 5% kun sen työllisyystiheys kaksinkertaistuu. Perinteinen aluepolitiikka heikentää mahdollisuuksia huolehtia hyvinvointipalveluista.

13. Sote-uudistuksen yhteydessä yksityiset terveyspalvelut pitäisi nostaa julkisten palveluiden rinnalle samanlaiseen asemaan.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(13) }}

Hannu Oskala:

Jokaiselle kuuluu oikeus terveydenhuoltoon varallisuudesta ja asuinpaikasta riippumatta. Terveysasemalle pitää päästä kohtuullisessa ajassa ja hoidon on oltava laadukasta. Kuka sen palvelun tuottaa on toissijaista – se voi olla myös yksityinen yritys, jolta julkinen sektori tilaa palvelun. Tärkeintä olisi luopua monikanavaisesta rahoituksesta, joka on luonut Suomeen tutkitusti terveyseroja pahentavia rakenteellisia ongelmia. Kela-korvaukset yksityiseltä terveydenhuollolta tulisi poistaa.

14. Kuntien pitää saada itse tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita, eikä sote-uudistuksessa niiltä saa viedä liikaa pois valtaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(14) }}

Hannu Oskala:

Koko sote-uudistuksen perussyy on se että kunnat ovat muutamaa yksittäistä poikkeusta (Helsinki, Tampere) lukuunottamatta liian pieniä hoitamaan sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon. Näiden pitäminen erillään puolestaan aiheuttaa selkeitä virheellisiä kannustimia ja mekanismeja. Oma ennustukseni on että sote-alueiden myötä syntyy aito paine valita sote-valtuusto suoraan vaalilla ja yhdistää sille myös nyt mm. metropolihallinnolle kaavailtuja tehtäviä kuten maakuntakaavoitus.

15. Taksien pitäisi antaa kilpailla vapaasti asiakkaista ilman että valtio säätää hinnat tai rajoittaa taksilupien määriä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(15) }}

Hannu Oskala:

Taksilupajärjestelmä Suomessa on peräisin ajalta ennen internetiä, matkapuhelimia ja kyytien yhdistelypalveluita. Jotta Uberin kaltaiset palvelut olisivat mahdollisia, tulee taksien lupajärjestelmästä luopua. Ainakin kaupunkiseuduilla, joissa aito kilpailu on mahdollista, kilpailu alentaa hintoja ja parantaa palvelua. Syrjäseutujen taksipalveluille voidaan miettiä omaa järjestelyänsä, mutta sen ei pitäisi antaa estää kilpailua siellä, missä se voisi tuottaa selkeitä etuja.

16. EU:sta on Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(16) }}

Hannu Oskala:

Euroopan Unioni on maailmanhistorian onnistunein rauhanprojekti. Mantereemme on noussut sen ansiosta toisen maailmansodan raunioista maailman suurimmaksi talousalueeksi, jossa hyvinvointi ja demokratia etenevät. Tästä Suomi hyötyy ja on hyötynyt valtaisasti. Rakasta ystävää saa ja tulee tietenkin myös haukkua ja kehittää. Euroalueen ongelmat ovat itsestään selviä ja välillä eurooppalainen demokratiakin tuntuu kaukaiselta. Liittovaltio olisi luonnollinen kehityssuunta Euroopalle.

17. Hallitus päätti, että Suomi jää ulos osan EU-maiden valmistelemasta rahoitusmarkkinaverosta. Suomen pitäisi mennä mukaan rahoitusmarkkinaveroon.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(17) }}

Hannu Oskala:

Pidin alunperin rahoitusmarkkinaveron ideaa hyvänä, mutta se toimisi mielekkäästi vain jos se otetaan käyttöön koko EU:n alueella. Osittaisena se johtaa siihen että pääomat siirtyvät niihin maihin, joissa veroa ei ole. Tämän jälkeen koko EU:n rahoitusmarkkinaveron aikaansaaminen onkin mahdotonta, kun jokainen valtio edistää vain omaa kapeaa etuaan. Voikin sanoa, että osittainen rahoitusmarkkinavero on veroja kiertävän suurpääoman etu, sillä se helpottaisi EU-maiden kilpailuttamista keskenään.

18. Suomen tulisi tällä vaalikaudella ryhtyä valmistelemaan hakemista Natoon.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(18) }}

Hannu Oskala:

Vasta Neuvostoliiton romahdettua Suomi on ollut vapaa tekemään itse ulko- ja turvallisuuspoliittiset valintansa. Ja olemme tehneet niitä nopealla tahdilla suunnan ollessa selvä: olemme osa läntistä Eurooppaa, EU:ta ja demokraattista länsimaista arvoyhteisöä. Nato-jäsenyys olisi luonnollinen jatkumo Suomen ulkopoliittisen aseman kehityksessä. Nato on Euroopan turvallisuuspoliittinen ratkaisu. Päällekkäisiä järjestelmiä, kuten EU:n omaa puolustusliittoa, on turhaa rakentaa.

19. Puolustusvoimille on annettava nykyistä enemmän rahaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(19) }}

Hannu Oskala:

Suomen julkisen talouden vaje on valtaisa ja jokaista sektoria joudutaan tarkastelemaan, myös puolustusvoimia. Venäjän kehityksestä huolimatta Suomeen ei kohdistu sodan uhkaa. Liittoutumalla voidaan saada aikaiseksi myös hyötyjä esim. kalliiden puolustushankintojen, kuten torjuntahävittäjien, osalta. Kannattaa muistaa että varusmiehillemme ei makseta palkkaa - nykyinen asevelvollisuusjärjestelmämme on suuri piilokustannus, jonka kansantaloudelliset vaikutukset eivät näy budjettikirjasta.

20. EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien kohdalla käytetään nyt "tarveharkintaa" eli työlupien saantia rajoitetaan. Tästä on pidettävä kiinni, eikä työperäistä maahanmuuttoa pidä helpottaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(20) }}

Hannu Oskala:

Nykyaikainen asiantuntijatyö ja työvoiman tarveharkinta eivät ole samalta vuosituhannelta. Olen lähipiirissäni törmännyt tilanteisiin, joissa rekrytointi on ollut hankalaa tai lähes mahdotonta. Tämä antiikkinen lainsäädäntö ei voi olla vaikuttamatta myös kansainvälisten yritysten sijoittautumispäätöksiin. Ennen kaikkea olisi kuitenkin syytä karsia oleskelulupaa käsittelevien viranomaisten määrää. Tällä hetkellä elinkeinonharjoittajan oleskelulupaa käsittelee neljä eri viranomaista. Järjetöntä.

21. Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(21) }}

Hannu Oskala:

Tasa-arvo on tasa-arvoa. Ei ole olemassa jotain leikki-tasa-arvoa homoille. Suomen lainsäädäntö näyttää aina laahaavan muuta läntistä Eurooppaa kymmenen vuotta jäljessä.

22. Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntaani, tarjous pitää hyväksyä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(22) }}

Hannu Oskala:

Helsingissä on useampia vastaanottokeskuksia. Suomi ottaa vastaan aivan naurettavan määrän turvapaikanhakijoita esim. Ruotsiin verrattuna. Meillä on varaa kantaa oma vastuumme mm. Syyrian pakolaistilanteesta.

23. Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(23) }}

Hannu Oskala:

Ei tukkapölly motivoi ketään oppimaan. Työrauha voidaan saavuttaa muillakin keinoilla kuin "kurilla". Koulunkäyntiavustajat ja ryhmäkoot, joissa oppilaisiin ehditään kiinnittä huomiota tuottavat paljon parempia tuloksia kuin paluu menneisyyteen. Tulevaisuuden koulun pitäisi rakentaa luovia osaajia, ei kuuliaisia käskytettäviä.

24. Perinteiset arvot - kuten koti, uskonto ja isänmaa - muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(24) }}

Hannu Oskala:

Uskonto on arvopohjaksi vähän hutera kun sillä voi perustella niin laupeudentyötä kuin pilapiirtäjien ampumistakin. Isänmaallisuudesta puolestaan on ollut tällä planeetalla viimeiset vuosisadat vain haittaa. Kotejakin on monenlaisia - niin sinkkuja, dinkkuja, uusioperheitä, fuusioperheitä kuin klassisia ydinperheitäkin. Mitä "koti" tarkoittaa arvopohjana? Huolenpitoa ja välittämistä? Mikäpä ettei.Tämä on HS:n arvokysymys ja tarkoitus lienee vastata omaa viitekehystä miellyttäen. Ärsyttää.

25. Julkisia palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(25) }}

Hannu Oskala:

Tärkeintä on pitää huolta siitä että julkiset palvelut ovat laadukkaita. Sillä kuka ne tuottaa ei kaikissa tapauksissa ole suurta merkitystä. Kyllähän jo nyt esim. katuja pesevät yritykset tai pitäisikö kunnan todella tuottaa kaikki työpaikkaruoka itse? Tarvitaan tapauskohtaista harkintaa. Kaikkea ei pidä yksityistää. Se ei aina ole edullisin eikä toimivin vaihtoehto. Ns. luonnollisia monopoleja ei pidä yksityistää lainkaan.

26. Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(26) }}

Hannu Oskala:

Riippuu täysin julkisesta palvelusta ja verosta. Esim. kiinteistöverossa tai energiaveroissa voisi ollakin nostamisen varaa ollakin, tuloveroissa ja alv:ssa ei. Toisaalta eivät kaikki julkisen sektorin "leikkaukset" ole heikennyksiä - asioita voidaan tehdä aidosti tehokkaammin esim. it-ratkaisuja uusimalla.

27. Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(27) }}

Hannu Oskala:

Kysymykseen on todella vaikea vastata yksiselitteisellä asteikolla. Jonkinlaiset tuloerot ovat varmasti hyväksyttäviä - tasapalkkaa tuskin edes SKP tavoittelee. Mutta tulisiko niiden kasvaa nykyisestä? Ydinkysymys on se miten muutos vaikuttaa kokonaishyvinvointiin. Toisaalta viime vuosikymmenien tuloerojen kasvu on globaalisti tarkoittanut huikean korkeatuloisen eliitin irtiottoa kaikista muista palkansaajista. Tämä ei ole oikeudenmukaista eikä edistä loppujen lopuksi edes sen 0,1% hyvinvointia.

28. Nykyisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(28) }}

Hannu Oskala:

Meidän on kyettävä tuottamaan hyvinvointipalvelut nykyistä tehokkaammin. Yksinkertainen syy siihen on vanhusväestön kasvu - yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa jatkuvasti. Samalla kasvavat julkisen sektorin terveydenhuoltomenot. Jos me emme tee mitään rakenteellisia uudistuksia, kasvaa Suomen julkinen sektori kestämättömäksi pidemmällä tähtäimellä. Nykyisen kaltaiset palvelut ovat liian raskaat - toivottavasti tulevat, modernimmat palvelut eivät. Siihen tulee pyrkiä.

29. Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(29) }}

Hannu Oskala:

Ilmasto ja ympäristö ovat se perusta, jolle elämä tällä planeetalla perustuu. Talouskasvua ei voi asettaa elämän perusedellytysten edelle. Ihmiskunta on törmäämässä kasvunsa rajoihin. Sinällään Suomessa tiukat globaalit ja eurooppalaiset ympäristönormit ovat hyväksi talouskasvulle. Suomalainen cleantech, eli uusiutuvan energian ja ympäristöä suojelevien ratkaisujen teollisuus, kasvaa selvästi muita aloja nopeammin, työllistää ja innovoi.

30. Kaikessa päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(30) }}

Hannu Oskala:

Ilmastovaikutusten tulisi olla kaikkea päätöksentekoa leikkaava teema. Piste. Hiilineutraali Suomi vaatii valtavia muutoksia ja ilmastopäästöjen huomioimista kaikissa ratkaisuissa.
JAA EHDOKKAAN SIVU KAVEREILLESI:

Uusimmat politiikan uutiset