KAIKKI VAALITULOKSET HS:N TULOSPALVELUSSA

Mai Kivelä, Vasemmistoliitto, 32

Oma esittely

Olen Vasemmistonuorten pääsihteeri ja punavihreä kansalais- ja ympäristöaktivisti Helsingistä. Koulutukseltani olen Master in Environment & Development Lontoon yliopistosta. Olen Kallion Vasemmiston varapuheenjohtaja, Vasemmistoliiton ympäristötyöryhmän jäsen ja YK-liiton hallituksen jäsen. Asun Arabianrannassa kumppanini ja kolmevuotiaan lapsemme kanssa. Aikamme suurimmat haasteet ovat ympäristökriisin ratkaiseminen ja eriarvoisuuden vähentäminen. Tästä syystä olen työskennellyt yli kymmenen vuoden ajan kansalaisjärjestöissä, toiminut yhteiskunnallisissa liikkeissä sekä osallistunut suoran toiminnan mielenosoituksiin niin metsissä kuin merillä. Olen sitoutunut toimimaan ekologisen kestävyyden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta. Siksi olen myös ehdolla kansanedustajaksi. Kestäviä ratkaisuja on olemassa, tarvitaan vain poliittista voimaa ja tahtoa niiden toteuttamiseksi!

JAA EHDOKKAAN SIVU KAVEREILLESI:

Vaalikonevastaukset

{{ similarity | number:0 }}%
samaa mieltä kanssasi

1. Suomen velkaantuminen on käännettävä laskuun vaikka se samalla tarkoittaisi leikkauksia palveluihin ja etuuksiin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(1) }}

Mai Kivelä:

Kuripolitiikka on pahentanut työttömyyttä ja köyhyyttä, eikä se ole laskenut velkasuhdetta. Suomessa tällä hallituskaudella tehdyt 6,5 miljardin sopeutustoimet ovat johtaneet velkasuhteen ja työttömyyden kasvamiseen. Leikkauksien sijaan on toteutettava laaja investointiohjelma, joka kohdistetaan uusiutuvaan energiaan, vähäpäästöiseen teknologiaan, raide- ja joukkoliikenteeseen, asuntotuotantoon sekä koulutukseen ja tutkimukseen. Velkaantuminen taitetaan elvytyksen luomalla kasvulla.

2. Hyvin ansaitsevien palkkaverotusta pitäisi kiristää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(2) }}

Mai Kivelä:

Pienyrittäjien, itsensätyöllistäjien ja pienituloisten verotusta pitää laskea. Verotusta pitää yksinkertaistaa: tärkein uudistus olisi siirtyä kaikkien tulojen (palkka, pääoma ja sosiaaliturva) verotukseen samassa progressiivisessa verotaulukossa. Suurin omaisuuksiin kohdistuva varallisuusvero, joka poistettiin v. 2006, pitää palauttaa. Myös massiiviseen verovälttelyyn on puututtava, tämä on kaikkien veronmaksajien etu. Verotuksella paitsi kustannetaan julkiset palvelut, myös tasataan tuloeroja.

3. Suomi tarvitsee lisää ydinvoimaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(3) }}

Mai Kivelä:

Ydinvoima kuuluu menneisyyteen. Ydinvoima on riskialtista eikä ydinjäteongelmaa ole ratkaistu missään maailmalla. Ydinvoima on myös erittäin kallista, hidasta rakentaa sekä joustamatonta. Ydinvoimaa ei ongelmineen ja riskeineen tarvita, koska on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista tuottaa energia 100-prosenttisesti hajautetulla ja paikallisella uusiutuvalla energialla. Tarvitaan energiavallankumous!

4. Suomen tulee luopua kivihiilen, turpeen ja maakaasun käytöstä vuoteen 2025 mennessä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(4) }}

Mai Kivelä:

Nämä yhdessä kattavat viidenneksen Suomen kokonaiskulutuksesta. Tavoite on erittäin kova, aikataulullisesti tiukempi kuin mitä ympäristöjärjestöt esittävät. Ilmastonmuutos on kuitenkin niin massiivinen ongelma, että kovat tavoitteet ovat tarpeen. Nykymenolla tavoitteen realistinen toteutuminen on epätodennäköistä. Meidän tehtävämme on muuttaa nykymenoa ja tehdä mahdoton mahdolliseksi. Ilmastopäästöjen vähentämiseksi on uusiutuvan energian lisäksi on panostettava voimakkaasti energiatehokkuuteen.

5. Suomen julkinen sektori on liian suuri ja sitä on syytä pienentää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(5) }}

Mai Kivelä:

Väite on oikeistopuolueiden ja EK:n ylläpitämä myytti. Julkisen sektorin osuus Suomen taloudesta on 20 %. (Eikä 58 % kuten Juha Sipilä ja Sauli Niinistö virheellisesti esittivät). Toimiva julkinen sektori lisää tasa-arvoa ja on taustasyy Suomen menestymiseen kansainvälisissä vertailuissa. Suuren koon sijaan ongelma päinvastoin on, että julkiselta sektorilta on viime vuosina leikattu liikaa. Säästöt ovat kohdistuneet mm. kouluihin, vanhustenhoitoon ja lähipalveluista karsimiseen. Tämä on väärin.

6. Ruotsin pakollisesta opiskelusta tulisi luopua.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(6) }}

Mai Kivelä:

Lähtökohtaisesti kannatan monipuolista ja vapaata kielten opiskelua. Monille ihmisille, ja joillain alueilla, voi olla mielekkäämpää lukea jotain muuta vähemmistökieltä. Tärkeää on kuitenkin varmistaa, että yleinen kielitaito ennemmin monipuolistuu kuin yksipuolistuu. Yksi vaihtoehto on vähentää pakollisen ruotsin opiskelun määrää, mutta antaa kuitenkin kaikille mahdollisuus tutustua toiseen kotimaiseen kieleen koulussa. En myöskään kannata nationalistisia argumentteja ruotsin opiskelua vastaan.

7. Velvoitteita ottaa vastaan tarjottu työpaikka pitäisi kiristää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(7) }}

Mai Kivelä:

Velvoitteiden kiristäminen on oikeiston toimimaton yritys ratkaista työttömyyttä lisäämällä köyhyyttä ja sitä kautta työvoiman tarjontaa. Ehtojen tiukentaminen ei poista rakenteellista työttömyyttä, vaan ongelma on uusien työpaikkojen puute. Tämän vuoden alussa on jo kiristetty työttömyysturvan ehtoja. Heikennyksien sijaan kannatan työllisyyttä lisääviä investointeja, työntekijoiden ja ay-liikkeen neuvotteluaseman parantamista, perustuloa ja ekologisesti kestävää talouspolitiikkaa.

8. Jos ihmisellä on varallisuutta, hänen omaisuuttaan pitäisi vanhana käyttää hoivapalveluiden kustantamiseksi.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(8) }}

Mai Kivelä:

Kustannukset pitää hoitaa progressiivisen verotuksen kautta.

9. Alkoholia tarjoavien ravintoloiden pitäisi saada olla auki nykyistä vapaammin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(9) }}

Mai Kivelä:

Vapaammat aukioloajat vähentäisivät sulkemisaikoihin kasautuvia ongelmia. Esimerkiksi Britanniassa aukioloaikojen vapautus vähensi väkivaltarikoksia. Suomessa olisi myös tilaa elävämmälle klubikulttuurille! Kannatan mahdollisuuksia luoda elävää kulttuuria ja edistää uudenlaisia yöelämään liittyviä hankkeita. Alkoholin haittoja pitää toki pyrkiä vähentämään ja tässä voidaan käyttää myös poliittisia ohjauskeinoja. Ravintoloiden aukiolorajoitukset eivät kuitenkaan ole tähän paras keino.

10. Kuntien määrää tulee vähentää merkittävästi, vaikka pakolla.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(10) }}

Mai Kivelä:

Kuntien tarkka määrä ei ole oleellisinta, vaan se, että kuntarakenteen lähtökohta on selkeä hallinto, turvatut peruspalvelut ja ihmisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen. Kuntien tulisi perustua luonnollisiin työssäkäynti- ja palvelualueisiin. Kuntaliitoksista voidaan järjestää kansanäänestyksiä.

11. Yritysten pitäisi voida maksaa työehtosopimuksia pienempiä palkkoja, jotta Suomeen saataisiin työpaikkoja.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(11) }}

Mai Kivelä:

Suomeen ei tule luoda töitä tekevien köyhien luokkaa. Palkan pitää riittää elämiseen, vaikka jo nyt osa ihmisistä joutuu tekemään samanaikaisesti useampaa työtä riittävän toimeentulon saavuttamiseksi. Lakiin on määriteltävä vähimmäispalkka. Työehtosopimuksista on pidettävä kiinni työntekijöiden oikeuksien ja neuvotteluaseman turvaamiseksi, ja työehtosopimusten yleissitovaa asemaa on vahvistettava. Työntekijältä alipalkkauksen muodossa varastaminen on säädettävä laissa petokseksi.

12. Koko Suomi on syytä pitää asuttuna ja valtion tuettava tätä verovaroin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(12) }}

Mai Kivelä:

Koko Suomen pitäminen asuttuna ei pidä olla itsetarkoitus, mutta niin kauan kuin ihmisiä asuu eri puolella Suomea, on tärkeää huolehtia erilaisten alueiden hyvinvoinnista. Tätä voidaan tukea verovaroin. Kaikkien ei tarvitse asua kaupungeissa, eikä eri asuinalueita pidä vertailla vain taloudellisen tuottavuuden näkökulmasta. Harvaan asutuilla seuduilla voidaan panostaa mm. uusiutuvan energian ja kestävän ruoan tuotantoon.

13. Sote-uudistuksen yhteydessä yksityiset terveyspalvelut pitäisi nostaa julkisten palveluiden rinnalle samanlaiseen asemaan.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(13) }}

Mai Kivelä:

Kannatan ehdottomasti julkisesti tuotettuja terveyspalveluja. Mielestäni yhteiskunnan keskeisimpiä toimintoja, kuten terveyspalveluja, ei pidä altistaa yksityiselle voitontavoittelulle. Lisäksi julkiset palvelut takaavat paremmin laadun sekä verorahojen pysymisen kotimaassa. Monet suurimmat yksityiset terveysfirmat ovat tunnettuja verosuunnittelusta, jolla vältellään verojen maksua Suomeen. Eli päinvastoin, uudistuksessa pitää turvata julkisen sektorin asema palveluiden tuottajana.

14. Kuntien pitää saada itse tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita, eikä sote-uudistuksessa niiltä saa viedä liikaa pois valtaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(14) }}

Mai Kivelä:

Tärkeää on, että päätösvalta palveluiden tuottamisesta säilyy demokraattisessa päätöksenteossa. Päättäjät sote-alueisiin pitää valita suorilla kansanvaaleilla.

15. Taksien pitäisi antaa kilpailla vapaasti asiakkaista ilman että valtio säätää hinnat tai rajoittaa taksilupien määriä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(15) }}

Mai Kivelä:

Alaa pitää pyrkiä kehittämään kokonaisvaltaisesti vastaamaan nykypäivän käyttäjien tarpeita. Tärkeää on kuitenkin samalla turvata työntekijöiden oikeudet, ei heikentää niitä.

16. EU:sta on Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(16) }}

Mai Kivelä:

Tähän vastaus riippuu tarkemmin käsiteltävästä asiasta. Esimerkiksi ympäristöpolitiikan osalta on EU:n kautta saatu tiukempia linjauksia kuin mitä Suomi yksinään on esittänyt. Toisaalta päätösvalta on siirtynyt kauemmaksi kansalaisia.

17. Hallitus päätti, että Suomi jää ulos osan EU-maiden valmistelemasta rahoitusmarkkinaverosta. Suomen pitäisi mennä mukaan rahoitusmarkkinaveroon.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(17) }}

Mai Kivelä:

Ehdottomasti. Rahoitusmarkkinaverosta on tehtävä mahdollisimman kattava. Rahoitusmarkkinaverolla voidaan hillitä nopeatahtista keinottelua ja toimia veroparatiisitaloutta vastaan. Pitkäjänteiseen sijoittamiseen sillä ei olisi merkitystä. Muutenkaan ei ole reilua, että finassiala on aliverotettu muihin aloihin verrattuna.

18. Suomen tulisi tällä vaalikaudella ryhtyä valmistelemaan hakemista Natoon.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(18) }}

Mai Kivelä:

Nato on sotilasliitto ja siihen liittyminen pikemminkin lisäisi jännitteitä ja heikentäisi Suomen turvallisuutta. Kannatan yhteistyön vähentämistä Naton kanssa ja Suomen liittoutumattomuuden korostamista. Enemmistö suomalaisista vastustaa Natoon liittymistä.

19. Puolustusvoimille on annettava nykyistä enemmän rahaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(19) }}

Mai Kivelä:

Puolustusmäärärahoilla ei pidä olla erityisasemaa muiden menojen joukossa. Menojen on vastattava todellisia tarpeita. Esimerkiksi uusien hankintojen peruste ei pidä olla Nato-yhteensopivuus. Nykyisen rahoituksen piirissä puolustusmäärärahoja voitaisiin myös käyttää enemmän siviilipalveluksen koulutuksen kehittämiseksi.

20. EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien kohdalla käytetään nyt "tarveharkintaa" eli työlupien saantia rajoitetaan. Tästä on pidettävä kiinni, eikä työperäistä maahanmuuttoa pidä helpottaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(20) }}

Mai Kivelä:

Työlupakriteereitä on lievennettävä. Suomen työlupien saanti on Euroopan kireimmästä päästä.

21. Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(21) }}

Mai Kivelä:

Tämä on itsestäänselvä ihmisoikeuskysymys.

22. Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntaani, tarjous pitää hyväksyä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(22) }}

Mai Kivelä:

Mikäli tarvetta kuntapaikoille on, pitää se priorisoida. Maahanmuuttopolitiikan lähtökohtana pitää olla perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Suomen pitää kantaa vastuuta myös kansainvälisesti. On esimerkiksi kohtuutonta, että kriisialueiden lähimaat joutuvat kantamaan kohtuuttoman taakan, kun Suomessa kiistellään muutamista paikoista.

23. Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(23) }}

Mai Kivelä:

Kouluissa on jo käytössä riittävät järjetyssäännöt. En usko kurin lisäämisen parantavan koulujen ilmapiiriä tai oppimista. Panostaisin mieluummin keskinäisen kunnioituksen ylläpitämiseen ja normikriittiseen kasvatukseen.

24. Perinteiset arvot - kuten koti, uskonto ja isänmaa - muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(24) }}

Mai Kivelä:

Minulle punavihreän politiikan lähtökohtia ovat vapaus, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, ekologinen kestävyys ja eläinten oikeudet.

25. Julkisia palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(25) }}

Mai Kivelä:

Julkisissa palveluissa on kyse konkreettisista asioista, jotka lisäävät tasa-arvoa ja helpottavat arkea: kouluista, terveyskeskuksista, vanhustenhoidosta jne. Palveluissa yksityisten yritysten voiton kerääminen on aina jostain pois. Terveydestä, ja esimerkiksi jopa lasten huostaanotoista, on tehty bisnestä. Tämä on nostanut kustannuksia ja vienyt hallintaa pois demokraattisen päätöksenteon piiristä. Hyvinvointivaltio, jota suurin osa suomalaisista kannattaa, perustuu julkisiin palveluihin.

26. Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(26) }}

Mai Kivelä:

Kuitenkin niin, että verotetaan sieltä missä rahaa on kasautuneena, eli suurituloisilta ja erityisesti pääomatuloja verottamalla. Voidaan aloittaa siitä, että perutaan viime vuosikymmeninä tehdyt veronalennukset.

27. Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(27) }}

Mai Kivelä:

Tuloerot eivät kerro eroja lahjakkuudessa tai ahkeruudessa. Tulojen suuruus ei määräydy ahkeruuden tai lahjakkuuden perusteella, vaan eri aloilla vallitsevien palkkatasojen perusteella ja alojen erilaisen arvotuksen perusteella. Myös sukupuoli vaikuttaa tuloihin. Eriarvoisuuden lisääntyminen on seurausta poliittisista päätöksistä, ei lahjakkuuseroista. Tasa-arvoinen yhteiskunta on kaikkien etu.

28. Nykyisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(28) }}

Mai Kivelä:

Huolehditaan työllisyydestä, oikeudenmukaisesta verotuksesta ja tukitaan verovuodot, niin rahat riittävät hyvinvointivaltion ylläpitämiseen. Suomi menettää arvioiden mukaan vuosittain jopa 10-14 miljardia euroa harmaan talouden seurauksena sekä laillisen veronkierron eli verosuunnittelun johdosta noin 1,6 miljardia vuodessa. Tähän voidaan puuttua, jos tahtoa on. Leikkaamisen sijaan palveluja pitää toki kehittää vastaamaan paremmin ihmisten tarpeita ja huomioimaan erilaiset elämäntilanteet.

29. Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(29) }}

Mai Kivelä:

Viime kädessä ympäristö asettaa raja-aidat kaikelle ihmisen toiminnalle ja tällä hetkellä näitä rajoja koetellaan. Koska emme voi muuttaa luonnonlakeja, on työtä ja taloutta ohjattava toimimaan ekologisen kestävyyden puitteissa. Muuttamalla yhteiskuntaa ekologisesti kestäväksi voidaan samalla luoda puhtaita työpaikkoja ja huolehtia talouden kestävyydestä (kasvupakon sijaan).

30. Kaikessa päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(30) }}

Mai Kivelä:

Ehdottomasti. Ympäristökriisi on aikamme massiivisin ja vakavin kriisi, ja se pitää ottaa huomioon kaikessa päätöksenteossa. Ympäristön- ja ilmastonsuojelu on itsesuojelua. YK:n mukaan jo nyt satoja tuhansia ihmisiä kuolee vuosittain ilmastonmuutoksen seurauksena. On suuri vääryys, että syyttömät kärsivät eniten. Kestävä ympäristö on edellytys oikeudenmukaiselle yhteiskunnalle, ihmisten terveydelle, lajien säilymiselle ja tuleville sukupolville.
JAA EHDOKKAAN SIVU KAVEREILLESI:

Uusimmat politiikan uutiset