KAIKKI VAALITULOKSET HS:N TULOSPALVELUSSA

Veronika Honkasalo, Vasemmistoliitto, 29

Oma esittely

Olen 39-vuotias punavihreä feministi, valtiotieteiden tohtori ja kahden lapsen äiti, vasemmiston valtuustoryhmän puheenjohtaja ja kaupunginhallituksen jäsen Koillis-Helsingistä. Työssäni nuorisotutkijana olen keskittynyt monikulttuurisuuteen, rasismiin ja seksuaalikasvatukseen. Lähdin politiikkaan vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen, kun maahanmuuttokriittisyydeksi verhoiltu rasismi tunkeutui suomalaiseen politiikkaan. Minun ihanteeni on oikeudenmukainen Suomi, joka ei syrji ihmisiä sukupuolen, etnisyyden, seksuaalisuuden tai iän perusteella. Ajan kattavia ja julkisia hyvinvointipalveluita kaikille, ilman verokikkailuja ja voitontavoittelua. Minulle tasa-arvo ei ole vain kaunis sana, vaan toimintaa ohjaava periaate kaikilla elämänalueilla. Työelämässä se tarkoittaa, että työntekijöitä on kohdeltava yhdenvertaisesti työn teon muodoista riippumatta. Tarvitsemme kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa globaalin eriarvoisuuden ehkäisemiseksi. Ihmisoikeudet ovat hyvän yhteiskunnan ydin.

JAA EHDOKKAAN SIVU KAVEREILLESI:

Vaalikonevastaukset

{{ similarity | number:0 }}%
samaa mieltä kanssasi

1. Suomen velkaantuminen on käännettävä laskuun vaikka se samalla tarkoittaisi leikkauksia palveluihin ja etuuksiin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(1) }}

Veronika Honkasalo:

Leikkaaminen pienituloisilta leikkaa suoraan ostovoimaa, mikä lisää työttömyyttä ja yhteiskunnan kahtiajakautumista. Taantuman aikana pitää investoida, myös velalla, eikä leikata. Kun kansantalouden tuottavuus elvytyksen kautta taas nousee, velkaantumisaste kääntyy laskuun ja velkaa voidaan lyhentää. Toisaalta joitain etuuksia, kuten korvauksia yksityisistä sairauskuluista, pitääkin tarkastella kriittisesti.

2. Hyvin ansaitsevien palkkaverotusta pitäisi kiristää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(2) }}

Veronika Honkasalo:

Palkkaverotuksen kiristäminen ei kohdistu suurimpiin tuloihin (esim. pääomaan ja varallisuuteen), vaan tarvitaan myös pääomatulojen progressiivista verotusta. Pienituloisten verotusta pitää alentaa ja verotettavan tulon alarajaa nostaa, ja näin vahvistaa ostovoimaa, mikä tukee kotimaista kysyntää. Suomessa pitää siirtyä yhtenäiseen verotukseen, jossa kaikkia tuloja, sekä palkka- että pääomatuloja verotetaan yhdessä nousevan asteikon verotaulukossa.

3. Suomi tarvitsee lisää ydinvoimaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(3) }}

Veronika Honkasalo:

Uusia voimaloita ei tule rakentaa, vaan investoinnit pitää suunnata energiatehokkuuden parantamiseen ja uusiutuvien energiamuotojen kehittämiseen.

4. Suomen tulee luopua kivihiilen, turpeen ja maakaasun käytöstä vuoteen 2025 mennessä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(4) }}

Veronika Honkasalo:

Suomen energiajärjestelmää tulee muuttaa määrätietoisesti hiilivapaaksi. Ensimmäiseksi tulee luopua kivihiilen käytöstä. Turpeen energiakäytöstä tulee luopua vaiheittain ottaen huomioon tuotantoalueen ympäristö- ja aluetaloudelliset erityispiirteet. Maakaasusta luopumisella ei ole samanlainen kiire, koska maakaasun kasvihuonevaikutukset eivät ole yhtä voimakkaat kuin kivihiilellä ja turpeella ja maakaasun käytön teknologiaa voidaan hyödyntää myös biokaasun käytössä.

5. Suomen julkinen sektori on liian suuri ja sitä on syytä pienentää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(5) }}

Veronika Honkasalo:

Tämä on tarkoitushakuisesti toistettu väite julkisten palvelujen leikkaamiseksi ja yksityistämiseksi. Esimerkiksi KELAn tutkija Pertti Honkanen on huomauttanut, että vuosina 2010-2012 julkisten kulutusmenojen kasvu ei ole ollut bkt:n kasvua nopeampaa (Taloussanomat 12/2014). Julkisia sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluja pitää vahvistaa. Laaja ja toimiva julkinen sektori on keskeinen syy Suomen menestymiseen, mikä näkyy mm. kansainvälisissä vertailuissa.

6. Ruotsin pakollisesta opiskelusta tulisi luopua.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(6) }}

Veronika Honkasalo:

Niin kauan kuin ruotsi on perustuslaissakin toinen kotimainen kieli, on yhdenvertaisuuden vastaista luopua sen opettamisesta. Toisen kotimaisen kielen opiskelu pitää tehdä mielekkääksi esimerkiksi opetuksen aloitusta aikaistamalla ja opetustapoja monipuolistamalla. Uuteen kieleen tutustumisen otollisin aika on jo esikoulussa pelien ja leikkien yhteydessä. Näen kaksikielisyyden Suomen vahvuutena.

7. Velvoitteita ottaa vastaan tarjottu työpaikka pitäisi kiristää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(7) }}

Veronika Honkasalo:

Ei pitäisi, sillä kysymys ei ole työn vieroksunnasta, vaan siitä ettei työpaikkoja ei ole tarpeeksi ja maa kärsii rakenteellisesta työttömyydestä. Meillä on jo nyt käytössä tiukat sanktiot esimerkiksi nuorille, eikä niiden ole huomattu lisäävän työllistymistä. Muutamia poikkeustapauksia lukuunottamatta tarjolla olevat työpaikat eivät jää täyttymättä hakijoiden puutteen takia. Jo nykyisellään erilaiset palkattomat työjärjestelyt vähentävät palkallisen työn määrää ja lisäävät työttömyyttä.

8. Jos ihmisellä on varallisuutta, hänen omaisuuttaan pitäisi vanhana käyttää hoivapalveluiden kustantamiseksi.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(8) }}

Veronika Honkasalo:

Ihmiset maksavat veroja mm. saadakseen laadukkaita hoivapalveluja iäkkäänä. Mikäli ihmisten varallisuutta aletaan käyttää hoivapalvelujen kustantamiseen, voi se entisestään eriyttää hoivapalveluiden tuottamista ja asettaa ihmiset entistä eriarvoisempaan asemaan.

9. Alkoholia tarjoavien ravintoloiden pitäisi saada olla auki nykyistä vapaammin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(9) }}

Veronika Honkasalo:

Nykyiset aukioloajat ovat sopivat. Anniskeluravintola saa olla auki kello yhdeksästä kahteen ja jatkoluvalla neljään tai viiteen asti aamuyöstä. Jatkolupien myöntämisen täytyy olla läpinäkyvää ja perustua kaikille samoihin periaatteisiin. Usein esitetään virheellisesti, että Suomi olisi lähes ainoa maa, jossa alkoholinkulutusta säädellään. Tutkimukset ovat osoittaneet, että kontrolli on monissa Euroopan maissa jopa suurempaa kuin Suomessa.

10. Kuntien määrää tulee vähentää merkittävästi, vaikka pakolla.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(10) }}

Veronika Honkasalo:

Suomessa tarvitaan kaksitasoinen itsehallinnollinen kuntarakenne: Maakunnille on siirrettävä alueellisia tehtäviä - esimerkiksi kaavoitus, maankäyttö, joukkoliikenne -, joista päättävät vaaleilla valittavat maakuntavaltuustot. Peruskunnille ja niiden valtuustoille jää lähipalveluista vastaaminen. Peruskunnan koko ei ole tässä enää niin olennainen. On kuitenkin tärkeää, että kuntaliitokset kunnioittavat demokraattisesti kuntalaisten tahtoa ja siksi niiden on perustuttava kansanäänestykseen.

11. Yritysten pitäisi voida maksaa työehtosopimuksia pienempiä palkkoja, jotta Suomeen saataisiin työpaikkoja.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(11) }}

Veronika Honkasalo:

Suomen talousvaikeuksien takana ei ole liian korkea palkkataso, vaan se, etteivät tuotteet mene kaupaksi riittävän hyvin. Lisäksi eurokriisi on yhdessä tiukan talouskurin kanssa estänyt kasvua. Paikallinen sopiminen johtaa yleisen palkkatason laskemiseen, joka on epäedullinen kehitys, ei pelkästään työntekijöiden, vaan myös yleisen taloustilanteen kannalta. Palkkojen laskiessa heikkenee kotimainen kysyntä, mikä puolestaan heikentää työllisyystilannetta.

12. Koko Suomi on syytä pitää asuttuna ja valtion tuettava tätä verovaroin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(12) }}

Veronika Honkasalo:

Suomi ei koskaan ole ollut kokonaan asuttu. Oleellista on turvata kuntien talous ja palvelukyky myös harvaanasutuilla alueilla.

13. Sote-uudistuksen yhteydessä yksityiset terveyspalvelut pitäisi nostaa julkisten palveluiden rinnalle samanlaiseen asemaan.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(13) }}

Veronika Honkasalo:

Yksityisiltä yrityksiltä terveyspalvelujen ostaminen hukkaa sote-uudistuksen perustavoitteen. Suomessa tarvitaan kohtuuhinnalla tuotetut, kattavat ja monipuoliset sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka ovat siellä missä ihmisetkin. Tähän ei päästä keskenään kilpailevien ja voittoja hakevien yritysten malleilla, joissa voitot voidaan tulouttaa veroparatiiseihin.

14. Kuntien pitää saada itse tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita, eikä sote-uudistuksessa niiltä saa viedä liikaa pois valtaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(14) }}

Veronika Honkasalo:

Itsehallinnolliset sote-alueet tai maakunnat olisivat paras ratkaisu monien erityispalvelujen tuottamiseen. Kohtuullisen kokoiset peruskunnat pystyisivät kuitenkin tuottamaan lähipalvelut hyvin usein nytkin sosiaali- ja terveysasemilla. Isot kunnat pystyisivät myös tuottamaan lähipalvelujen rinnalla avohuollon erityispalveluja. Työnjako sote-alueiden tai maakuntien ja peruskuntien kesken voisi vaihdella alueittain.

15. Taksien pitäisi antaa kilpailla vapaasti asiakkaista ilman että valtio säätää hinnat tai rajoittaa taksilupien määriä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(15) }}

Veronika Honkasalo:

Taksit ovat tärkeä osa joukkoliikennettä. Uuden teknologian avulla niistä voidaan saada nykyistäkin joustavampi osa yksityisautoilua ekologisempaa ja kaikkia palvelevaa liikennejärjestelmää. Siksi taksielinkeinoa ei kannata vaarantaa tässä kehitysvaiheessa. Taksilupien määrää tulisi tarkastella alueen asiakkaiden tarpeiden mukaan eikä rajoittaa niitä taksiyritysten voittojen maksimoimiseksi. Samaan aikaan taksiyrittäjien työehdoista pitää pitää kiinni.

16. EU:sta on Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(16) }}

Veronika Honkasalo:

Tuskin on yhtä, kaikille suomalaisille tai Suomessa asuville yhteistä Suomen etua. EU ei itsessään ole hyvä tai huono, vaan sen päätökset ratkaisevat. EU:n tavoitteet pitää uudistaa. Nyt ne palvelevat lähinnä kansainvälisten yritysten etuja EU-asukkaiden sijaan. Tästä esimerkkinä esimerkiksi valmisteltavana oleva TTIP-sopimus.

17. Hallitus päätti, että Suomi jää ulos osan EU-maiden valmistelemasta rahoitusmarkkinaverosta. Suomen pitäisi mennä mukaan rahoitusmarkkinaveroon.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(17) }}

Veronika Honkasalo:

On tärkeää, että rahoitusmarkkinaverosta tehdään mahdollisimman kattava. Veron avulla pystytään rajaamaan yritysten keinotteluvaltaa. Huomattava osa rahoitusmarkkinoiden kaupankäynnistä on lyhyen aikavälin ostoa ja myyntiä, jolla pyritään nopeisiin voittoihin eikä se edistä reaalitalouden kehitystä. Kaupankäynnin nopeutuminen on myös lisännyt rahoitusmarkkinoiden epävakautta. Kurssien arvot heilahtelevat voimakkaasti, mikä saattaa tuottaa suuria voittoja, mutta myös suuria tappioita.

18. Suomen tulisi tällä vaalikaudella ryhtyä valmistelemaan hakemista Natoon.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(18) }}

Veronika Honkasalo:

Suomen ei pidä liittyä Natoon. Naton politiikka mm. heijastelee Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaa, eikä se tarjoa ratkaisuja maailman lukuisiin turvallisuuspoliittisiin epäkohtiin ja uhkakuviin, vaan on pikemminkin osa ongelmavyyhtiä. Vuoden 2014 syksyllä laaditusta Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan tutkimuksesta käykin ilmi, että peräti 60% suomalaisista vastustaa ja vain 30% kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä.

19. Puolustusvoimille on annettava nykyistä enemmän rahaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(19) }}

Veronika Honkasalo:

Suomen turvallisuus ei toteudu aseilla, vaan määrätietoisella ihmisten tasavertaisuutta ja luonnon kestävyyttä edistävällä yhteistyöllä. Varustelumäärärahat ovat pois rauhan rakenteiden luomisesta.

20. EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien kohdalla käytetään nyt "tarveharkintaa" eli työlupien saantia rajoitetaan. Tästä on pidettävä kiinni, eikä työperäistä maahanmuuttoa pidä helpottaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(20) }}

Veronika Honkasalo:

Suomen ikärakenne kertoo siitä, että muualta tulevaa työvoimaa tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän. Saatavuusharkintaa kuitenkin kritisoidaan eri syistä, yritysmaailma haluaa sen pois siitä syystä, että halpatyövoiman käyttö olisi helpompaa ja palkkoja voitaisiin laskea ja työehtoja huonontaa. Tämä ei ole hyväksyttävää. Suomen on huolehdittava siitä, että työehdot ovat yhdenvertaiset kaikille. Saatavuusharkinta hankaloittaa mm. monien maahanmuuttajien työllistymistä ja luo paperittomuutta.

21. Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(21) }}

Veronika Honkasalo:

Tämän pitäisi olla itsestään selvä asia. Kaikilla aikuisilla on oltava samat oikeudet rakkauteen ja ihmissuhteisiin. Myös lasten oikeudet on turvattava perhesuhteista huolimatta. Siksi esimerkiksi uuden äitiyslain eteenpäin vieminen on tärkeää.

22. Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntaani, tarjous pitää hyväksyä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(22) }}

Veronika Honkasalo:

Jokaisen kunnan velvollisuutena on kantaa vastuu globaaleista humanitaarisista kriiseistä, jotka pakottavat ihmiset lähtemään kotimaastaan. Mutta valtion on huolehdittava siitä, että se resurssoi vastaanottokeskuksia tarpeeksi, jotta vastaanottokeskuksen olosuhteet ovat sekä asukkaille että työntekijöille inhimilliset. Samalla on huolehdittava siitä, että vastaanottokeskus asettuu osaksi kunnan yhteisöä ja vastakkainasetteluiden estämiseksi tehdään töitä.

23. Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(23) }}

Veronika Honkasalo:

Kuri on eri asia kuin yhteiset säännöt ja työ niiden kehittämiseksi ja noudattamiseksi. Käskevä ja rankaiseva kuri vähentää opiskelumotivaatiota ja oppimistuloksia. On myös tärkeää osallistaa oppilaat yhdessä pohtimaan ja luomaan koulu sääntöjä, ja arvioimaan niiden merkitystä. Keskusteleva, ryhmätöitä ja opiskeluvaihtoehtoja painottava oppimismalli on paras.

24. Perinteiset arvot - kuten koti, uskonto ja isänmaa - muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(24) }}

Veronika Honkasalo:

Hyvä arvopohja politiikalle on ihmisoikeudet, yhdenvertaisuus, oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo. Kodista, uskonnosta ja isänmaasta on hyvin erilaisia käsityksiä ja niitä käytetään poliittisina lyömäaseina ja väkivallan oikeuttajina. Erilaiset kodit ja uskonnot ovat ilman muuta arvokkaita, kunhan ne eivät loukkaa kenenkään ihmisoikeuksia.

25. Julkisia palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(25) }}

Veronika Honkasalo:

Laadun kustannuksella kilpailu ja yksityinen eduntavoittelu ei sovellu hyvinvointipalveluiden tuottamiseen. Palvelun ulkoistaminen lisää usein tuottamisen kokonaiskustannuksia samalla kun työntekijöiden palkkataso ja työolot heikkenevät. Sote- ja koulutuspalvelujen tuotanto kattavina ja kohtuuhintaisina onnistuu parhaiten julkisesti ja tapauskohtaisesti yhteistyössä yksityisten ja kolmannen sektorin kanssa.

26. Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(26) }}

Veronika Honkasalo:

Suomessa on varaa lisätä verotuksen progressiivisuutta myös pääomatuloissa. Suurituloisten korotetusta verotuksesta ja pääomaverojen korotuksista kertyneitä varoja käytetään julkisten palveluiden tuottamiseen ja henkilöstön palkkoihin. Julkisia palveluja ei ole varaa heikentää, vaan niitä tulee vahvistaa. Raha on tällöin talouden kannalta tehokkaammassa käytössä usein pieni- tai keskituloisilla julkisen sektorin työntekijöillä. Se vahvistaa ostovoimaa, mikä tukee kotimaista kysyntää.

27. Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(27) }}

Veronika Honkasalo:

Tasainen tulonjako on talouden ja työllisyyden kannalta suuria tuloeroja tehokkaampi. Pienet tuloerot ovat kansantalouden toiminnan kannalta hyödyllisiä, tuloerojen kasvu taas vähentää talouskasvua vaurauden kasautuessa harvoille. Lahjakkuudesta ja ahkeruudesta voi palkita ilman suuria tuloerojakin. Tuloeroja tasaamalla voidaan taata hyvinvointi kaikille, mikä myös tukee yhteiskuntarauhaa.

28. Nykyisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(28) }}

Veronika Honkasalo:

Hyvinvointivaltion palvelujen ja siihen liittyvien sosiaalietuuksien ylläpitäminen tukee yhteiskuntarauhaa ja ylläpitää kotimaista kysyntää. Julkinen palvelutuotanto luo työpaikkoja, missä raha on kansantalouden kannalta tehokkaassa käytössä. Nykyjärjestelmä on kuitenkin turhan monimutkainen, ja oikein toteutettuna perustulo toisi kevyemmän ratkaisun.

29. Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(29) }}

Veronika Honkasalo:

Ne eivät ole vastakkaisia asioita. Ekologinen tuotanto on myös hyvä työllistäjä. Talouskasvu ei tietenkään saa ajaa ympäristönäkökohtien yli, kuten ei ihmisoikeuksienkaan.

30. Kaikessa päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(30) }}

Veronika Honkasalo:

Ympäristövaikutusten arviointi on jo nykykäytäntö, mutta vain harvoin päädytään siihen, että hanketta ei toteuteta, sillä huomio keskitetään haitallisten vaikutusten vähentämiseen. Liian haitallisista hankkeista tulisi luopua kokonaan. Ympäristövaikutusten arvioinnin ongelmana on liiaksi se, että hankevastaava voi itse tilata vaikutusarvion valitsemaltaan konsulttiyritykseltä, eikä arvio siten aina ole täysin puolueeton.
JAA EHDOKKAAN SIVU KAVEREILLESI:

Uusimmat politiikan uutiset