KAIKKI VAALITULOKSET HS:N TULOSPALVELUSSA

Mia Haglund, Vasemmistoliitto, 28

Oma esittely

Olen sosiologi ja kansanedustajan avustaja Helsingistä. Feministi, antirasisti, kasvissyöjä, pyöräilijä, luokkatutkija, aktivisti, maailmanmatkaaja, kaupunkikulttuurin suurkuluttaja, dj. Monikielinen suomenruotsalainen suomalainen joka on asunut myös Oslossa, Budapestissä ja Berliinissä.

JAA EHDOKKAAN SIVU KAVEREILLESI:

Vaalikonevastaukset

{{ similarity | number:0 }}%
samaa mieltä kanssasi

1. Suomen velkaantuminen on käännettävä laskuun vaikka se samalla tarkoittaisi leikkauksia palveluihin ja etuuksiin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(1) }}

Mia Haglund:

Suomen velka-aste on yksi euroopan matalimmista. Jotta emme joudu leikkaamaan tulevien sukupolvien hyvinvointipalveluista, joka vain syventää kestävyysvajetta, meidän tulisi tehdä elvyttävää politiikkaa ja ja ottaa halpaa lainaa investointeihin, eli niin sanottua investointivelkaa. Tällä hetkellä lainojen korot ovat hyvin matalat, tätä kirjoittaessa jopa negatiiviset, joten on hyvä aika elvyttää.

2. Hyvin ansaitsevien palkkaverotusta pitäisi kiristää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(2) }}

Mia Haglund:

Ensinnäkin pitäisi kiristää pääomaveroitusta, ei ansioveroitusta. Ansiotulojen muuntamista pääomatuloiksi tulee vaikeuttaa. Tällä hetkellä suurituloisimmat maksavat tuloistaan muita vähemmän veroja tämän verokikkailun ansiosta. Se vie valtiolta verotuloja ja on yhteiskunnan oikeudenmukaisuuden kannalta kestämätöntä.

3. Suomi tarvitsee lisää ydinvoimaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(3) }}

Mia Haglund:

Suomi ei tarvitse lisää ydinvoimaa. Tälläkin hetkellä odotamme vielä surullisen kuuluisan Olkiluoto 3:n valmistumista ja tulevaa sähköntuotantoa. Sen sijaan tarvitsemme investointeja uusiutuviin energiamuotoihin, referenssilaitoksiin, älykkäisiin verkkoihin ja energianvarastointiin. Ennen kaikkea meidän tulisi panostaa energiansäästöä edistäviin ratkaisuihin.

4. Suomen tulee luopua kivihiilen, turpeen ja maakaasun käytöstä vuoteen 2025 mennessä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(4) }}

Mia Haglund:

Suomen tulisi tehdä kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikka ja luopua fossiilisesta energiasta sekä saavuttaa nollapäästöt. Kivihiilestä ja turpeesta voimme luopua seuraavan 10 vuoden aikana, maakaasua on vaikeampi korvata näin lyhyellä aikavälillä. Tarvittavat investoinnit uusiutuvin energiamuotoihin, älykkäisiin verkkoihin ja energiatehokkuuteen on tehtävä välittämösti. Ilmastolaki on saatava voimaan mahdollisimman nopeasti.

5. Suomen julkinen sektori on liian suuri ja sitä on syytä pienentää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(5) }}

Mia Haglund:

Väite julkisen sektorin paisumisesta on myytti. Bruttokansantuotteen supistuessa vakaamman julkisen sektorin suhteellinen osuus kasvaa automaattisesti. Tosiasiassa valtiontalouden tuottavuusohjelmalla ja kuntien valtionosuuksien leikkaamisella on jo kurjistettu suomalaista hyvinvointivaltiota. Meillä ei ole varaa toistaa 90-luvun laman yhteydessä tehtyjä virheitä, jossa leikkaukset ajoivat laajamittaiseen nuorten syrjäytymisen. Hyvinvointi on investointi tulevaisuuteen.

6. Ruotsin pakollisesta opiskelusta tulisi luopua.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(6) }}

Mia Haglund:

Ruotsin kieli on yksi virallisista kielistämme ja on osa niin kulttuurihistoriaamme kuin tulevaisuuttamme. Kielten opiskelua voisi lisätä ja aikaistaa peruskoulussa, jolloin yhden lisäkielen opiskelu mahdollistuisi.

7. Velvoitteita ottaa vastaan tarjottu työpaikka pitäisi kiristää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(7) }}

Mia Haglund:

Jos työmatkat tai työehdot ovat kohtuuttomat, ei työpaikan vastaanottoa voida velvoittaa.

8. Jos ihmisellä on varallisuutta, hänen omaisuuttaan pitäisi vanhana käyttää hoivapalveluiden kustantamiseksi.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(8) }}

Mia Haglund:

Julkiset hoivapalvelut tulee kustantaa varallisuutta verottamalla.

9. Alkoholia tarjoavien ravintoloiden pitäisi saada olla auki nykyistä vapaammin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(9) }}

Mia Haglund:

Elävä ravintolakulttuuri tekee kaupungista viihtyisän. Esimerkiksi terasseja koskevat normit ovat liian tiukat.

10. Kuntien määrää tulee vähentää merkittävästi, vaikka pakolla.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(10) }}

Mia Haglund:

Useimpien kuntien suurimmat menot löytyvät sosiaali- ja terveyssektorilta. Uuden sote-mallin myötä, vastuu siirtyy yksittäisiltä kunnilta tuotantovastuualueille (joita tulee mallin mukaan 19) ja järjestämisvastuussa oleville sote-alueille (5 aluetta). Sote-uudistuksen myötä paine vähentää yksittäisten kuntien määrää vähenee. Kuntein määrä ei ole merkittävää, keskeistä on, että pystytään tarjoamaan lakisääteiset palvelut järkevällä tavalla. Kannatan pääkaupunkiseudun yhdistämistä yhdeksi kunnaksi

11. Yritysten pitäisi voida maksaa työehtosopimuksia pienempiä palkkoja, jotta Suomeen saataisiin työpaikkoja.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(11) }}

Mia Haglund:

Suomeen saadaan työpaikkoja elvyttämällä ja investoimalla, ei työehtoja polkemalla.

12. Koko Suomi on syytä pitää asuttuna ja valtion tuettava tätä verovaroin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(12) }}

Mia Haglund:

Julkiset palvelut on oltava saatavilla, syntyi sitä kaupunkiin tai maaseudulle. Muuttoliike kaskvukeskuksiin töiden perässä on kuitenkin tosiasia eikä meidän tulisi keinotekoisesti ylläpitää asumista paikoissa, jotka tyhjenee asukkaista itsestään.

13. Sote-uudistuksen yhteydessä yksityiset terveyspalvelut pitäisi nostaa julkisten palveluiden rinnalle samanlaiseen asemaan.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(13) }}

Mia Haglund:

Esitetyn sote-mallin parhaita puolia on se, että se vahvistaa julkisten terveyspalveluiden asemaa.

14. Kuntien pitää saada itse tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita, eikä sote-uudistuksessa niiltä saa viedä liikaa pois valtaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(14) }}

Mia Haglund:

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta tulee päättää mahdollisimman lähellä kansalaisia. Vastuu palvelujen tuottamisesta tulee olla joko kunnalla tai muulla alueellisella julkisyhteisöllä, johon alueen asukkaat valitsevat päättäjät kuntavaalien tapaan. Järjestämisvastuussa olevien julkisyhteisöjen on kerättävä palveluiden rahoitus oman verotusoikeuden kautta. Tiheään asutuilla alueilla tuotantovastuussa voisi olla myös suuri kunta, esim pääkaupunkiseudulla yhteenliitetty metropolikaupunki.

15. Taksien pitäisi antaa kilpailla vapaasti asiakkaista ilman että valtio säätää hinnat tai rajoittaa taksilupien määriä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(15) }}

Mia Haglund:

Suomessa ollaan suurten kaupunkien ulkopuolella riippuvaisia taksiliikenteestä, sillä Länsi- ja Keski-Eurooppaan verrattuna joukkoliikenne palvelee huonosti. Sääntelyä tulee kehittää, jotta alalle tulo helpottuu, mutta niin, etteivät työolot heikkene ja palvelu- ja hintataso huonone. Kilpailun lisääminen ei saa kanavoitua paineeksi laskea palkkoja, heikentää työoloja ja lisätä yksinyrittäjien ja työvoiman riskejä, kuten uudenlaisen taksitoiminnan (esim. Uber ja Lyft) yhteydessä on käynyt.

16. EU:sta on Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(16) }}

Mia Haglund:

EU:n ja Euroopan talous- ja rahaliiton instituutioiden nykymuodosta on haittaa kaikille jäsenmaille ja niiden ihmisille, joten niitä tulisi rohkeasti uudistaa. Jos haluamme pitää unelman yhteisestä, rauhanomaisesta ja rajattomasta Euroopasta, jäsenmaat talouskuripolitiikkaan pakottavista julkisen talouden säännöistä tulee luopua ja Euroopan keskuspankin tehtävät muuttaa edistämään reaalitaloutta ja työllisyyttä.

17. Hallitus päätti, että Suomi jää ulos osan EU-maiden valmistelemasta rahoitusmarkkinaverosta. Suomen pitäisi mennä mukaan rahoitusmarkkinaveroon.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(17) }}

Mia Haglund:

Suomen tulisi edistää rahoitusmarkkinaveron laajentamista kaikki EU-maat kattavaksi alkuperäisten suunnitelmien mukaan. Rahoitusmarkkinoiden transaktiovero olisi EU:lta selkeä viesti omalle finanssisektorille ja koko maailmalle: keinottelua on hillittävä, uudet finanssikriisit halutaan ehkäistä ja finanssitalous halutaan saattaa palvelemaan reaalitaloutta ja hyvinvointia. Ottaen huomioon rahoitusmarkkinoiden koon, melko vaatimattoman suuruinenkin vero tuottaisi hyvin.

18. Suomen tulisi tällä vaalikaudella ryhtyä valmistelemaan hakemista Natoon.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(18) }}

Mia Haglund:

Suomen tulee pysyä liittoutumattomana ja tavoitella kaikkien sotilasliittojen purkamista. Nato-jäsenyys heikentäisi Suomen turvallisuutta erityisesti nykyisissä ulko- ja turvallisuuspoliittisissa oloissa. Nyky-Venäjän aggressiivinen toiminta ei tee Yhdysvaltojen politiikan dominoimasta Natosta Suomelle sen sopivampaa "arvoyhteisöä" kuin ennenkään. Liittoutumattomuus, oma puolustus ja aktiivinen rooli kansainvälisenä vuoropuhelun edistäjänä ja rauhanvälittäjänä ovat Suomen todelliset turvatakuut.

19. Puolustusvoimille on annettava nykyistä enemmän rahaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(19) }}

Mia Haglund:

Puolustusvoimilla ei voi olla etuoikeutta rahoituksen säilyttämiseen tai lisäämiseen, kun muita julkisia palveluita uhataan leikata. Myös sosiaali-, terveys- ja sivistyspalveluissa on kyse kansalaisten oikeuksista ja turvallisuudesta. Pelkkä menojen suuruus ei määritä puolustuspolitiikkaa, vaan olennaista on, mitä rahoilla tehdään. Rahoituksen tulee perustua politiikkaan, jonka perustana on liittoutumattomuus ja oma puolustus, ja erityisesti asehankintoja ja asekauppaa tarkastellaan kriittisesti

20. EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien kohdalla käytetään nyt "tarveharkintaa" eli työlupien saantia rajoitetaan. Tästä on pidettävä kiinni, eikä työperäistä maahanmuuttoa pidä helpottaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(20) }}

Mia Haglund:

Meidän on päinvastoin kasvatettava työperäistä maahanmuuttoa. Kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle tarvitsemme suuremman määrän työikäisiä ja -kykyisiä kun nykyinen väestöpohja tarjoaa. Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA on arvioinnut, että tarvitsemme 34 000 maahanmuuttajaa joka vuosi, jotta työvoima ei supistuisi. Tämä on kaksinkertainen määrä nykyiseen verrattuna.

21. Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(21) }}

Mia Haglund:

Tämä on ihmisoikeuskysymys. Jo lapsenkin kannalta on tärkeää, että biologisen vanhemman kumppani, joka on usein käytännössä lapsen toinen vanhempi, voi olla hänelle myös laillinen vanhempi, joka saa esimerkiksi seurata hänen koulunkäyntiään. Mikäli biologiselle vanhemmalle sattuu jotakin, on tärkeää, että ettei lapsi menetä myös tätä toista vanhempaansa.

22. Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntaani, tarjous pitää hyväksyä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(22) }}

Mia Haglund:

Suomi voisi ottaa enemmänkin humanitäärisiä pakolaisia vastaan - Amnestyn mukaan Ruotsi on viimeisen kolmen vuoden aikana vastaanottanut yli 50 000 syyrialaista, kun Suomi vastaanottaa 500. Meillä on globaali vastuu auttaa ihmisiä, jotka eivät voi elää kotimaassaan sodan tai vainon uhan takia.

23. Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(23) }}

Mia Haglund:

Suomalaisen peruskoulun vahvuus on aina ollut luottamus opettajien kykyyn opettaa ja oppilaiden kykyyn oppia. Tulevaisuuteen katsovassa peruskoulussa pitää kannustaa luovuteen ja ongelmanratkaisuun, ei tiukempaan kuriin.

24. Perinteiset arvot - kuten koti, uskonto ja isänmaa - muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(24) }}

Mia Haglund:

Oman politiikkani arvopohjan muodostavat pikemminkin feminismi, globaali vastuu ja oikeudenmukaisuus. Tärkeimpänä tavoitteena on ilmasto- ja energiakäänteen toteuttaminen ja luokkaerojen tasaaminen.

25. Julkisia palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(25) }}

Mia Haglund:

Vaikka voikin olla olemassa tilanteita, joissa kunnan ei kannata tuottaa kaikkia palveluitaan itse, pitää päälinjana olla kuntien tuottamat laadukkaat palvelut. Monessa kaupungissa on päästy hyviin tuloksiin purkamalla ulkoistettuja sosiaali- ja terveyspalveluita.

26. Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(26) }}

Mia Haglund:

Laadukkaat julkiset palvelut ovat hyvinvointivaltion perusta, niistä ei tule säästää. Kokonaisveroaste on 2000-2012 laskenut 3,1 prosenttiyksikköä ja on nyt yli 4 prosenttiyksikköä pienempi kuin Tanskassa ja Ruotsissa. Tuloverotuksen laskua on paikattu tasaveroa lähempänä olevien verojen nostolla. Valtio olisi paremmassa asemassa kohtaamaan käynnissä olevan demografisen muutoksen, jos laskua ei olisi tehty. Lupailtuja taloudellista toimeliaisuutta lisääviä vaikutuksia alennuksilla ei ole ollut.

27. Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(27) }}

Mia Haglund:

Suuret tuloerot vähentävät yhteiskunnan vakautta, lisäävät sosiaalisia ongelmia ja vaikuttavat myös talouskasvuun. Suomessa tuloerot ovat kasvaneet voimakkaasti viime vuosina ja OECD arvioi, että se on leikannut lähes yhdeksän prosenttiyksikköä maamme talouskasvusta. Tuloerot eivät myöskään johdu joidenkin lahjakkuudesta vaan epätasa-arvoisista työmarkkinoista, joissa matalapalkka-alojen työntekijät, esimerkiksi hoitoalla, ovat alipalkattuja ahkeruudestaan riippumatta.

28. Nykyisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(28) }}

Mia Haglund:

Heikentämällä hyvinvointivaltiota luomme toisenlaisen kestävyysvajeen, joka ilmentyy köyhyyden, työttömyyden ja sairauden lisääntymisenä. Puuttumalla voimakkaasti varjotalouteen ja verotusta uudistamalla voimme saada valtion talouden parempaan tasapainoon. Esmerkiksi pääomatulojen osinkotulojen varovapaat osiot voisi poistaa ja pääomatulojen verotus yhdenmukaistaa nykyisen palkkatuloverotuksen kanssa valtion- ja kunnallisverotuksessa. Arvioitu verohyöty vähintään 900 miljoonaa.

29. Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(29) }}

Mia Haglund:

Ilmastokriisi on varmasti suurimpia koko maailmaa kohtaavia uhkia. Sen torjumisen on oltava politiikan tavoitteena, eikä tämä tavoitteen tarvitse olla ristiriidassa täystyöllisyyden kanssa. Päinvastoin, panostukset cleantech-alalle luovat enemmän työpaikkoja kuin ydinvoima.

30. Kaikessa päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(30) }}

Mia Haglund:

Talvivaara on hyvä esimerkki siitä, miten pahimmassa tapauksessa voi käydä, kun ympäristövaikutuksia ei huomioida tarpeeksi. Konkurssin tullen veronmaksajat ja luonto maksavat laskun.
JAA EHDOKKAAN SIVU KAVEREILLESI:

Uusimmat politiikan uutiset