KAIKKI VAALITULOKSET HS:N TULOSPALVELUSSA

Erkki Perälä, Vihreät, 79

Oma esittely

Olen 32-vuotias helsinkiläinen vihreiden kaupunginvaltuutettu, demokratia-aktivisti ja pienen tytön isä. Olen ollut aiemmin töissä muun muassa ympäristöministerin erityisavustajana sekä suunnittelijana oikeusministeriön demokratiayksikössä. Tällä hetkellä olen vanhempainvapaalla ja teen graduani Helsingin yliopiston politiikan ja talouden tutkimuksen laitoksella.

JAA EHDOKKAAN SIVU KAVEREILLESI:

Vaalikonevastaukset

{{ similarity | number:0 }}%
samaa mieltä kanssasi

1. Suomen velkaantuminen on käännettävä laskuun vaikka se samalla tarkoittaisi leikkauksia palveluihin ja etuuksiin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(1) }}

Erkki Perälä:

Vaikka Suomi on joutunut ottamaan lisää velkaa taantumassa, leikkaukset julkisista palveluista tai sosiaaliturvasta eivät ole välttämättömiä valtion velkaantumisen pysäyttämiseksi. Kestävyysvajetta on kurottava umpeen esimerkiksi rakenneuudistuksilla ja työperäisellä maahanmuutolla. Lyhytnäköinen palveluiden ja sosiaaliturvan leikkaaminen taantumassa sen sijaan leikkaa myös talouskasvua kotimaisen kysynnän vähentyessä ja luo helposti lisävelkaantumisen ja kurjistumisen kierteen.

2. Hyvin ansaitsevien palkkaverotusta pitäisi kiristää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(2) }}

Erkki Perälä:

Palkkaverotusta kannattaa keventää erityisesti alimpien tuloluokkien kohdalla, mutta ansiotuloveron progressiosta on syytä pitää kiinni. Hyvätuloisilla on varaa maksaa enemmän. Jos verotusta halutaan kiristää, voisi korotusvaraa olla erityisesti mm. pääomatuloverossa, ympäristöveroissa, energiaveroissa ja valmisteveroissa, kunhan vaikutukset kompensoidaan pienituloisille.

3. Suomi tarvitsee lisää ydinvoimaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(3) }}

Erkki Perälä:

Ydinvoima on menneisyyden energiamuoto eivätkä viimeisen vuosikymmenen suomalaiset ydinvoimahankkeet ole olleet varsinaisia menestystarinoita. Uusiutuvan energian hinta on jo laskenut ja tulee edelleen laskemaan roimasti. Energiatehokkuuden parantaminen, hajautettu uusiutuvan energian pientuotanto ja älykkäät sähköverkot ovat vanhoja keskitettyjä ratkaisuja parempi resepti Suomen hiilineutraalille energiatulevaisuudelle.

4. Suomen tulee luopua kivihiilen, turpeen ja maakaasun käytöstä vuoteen 2025 mennessä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(4) }}

Erkki Perälä:

Ilmastokriisi ei odota. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi tarvitaan kunnianhimoiset ja sitovat päästövähennystavoitteet, lisää uusiutuvaa energiaa ja parempaa energiatehokkuutta. Kannatan tiukkoja aikarajoja myös muista fossiilisista energianlähteistä luopumiselle kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa (2013) linjatun kivihiilestä luopumisen lisäksi. Suomi voi toimia tässä rohkeana suunnannäyttäjänä ja kehittää samalla kasvavaa cleantech-sektoriaan vientiin.

5. Suomen julkinen sektori on liian suuri ja sitä on syytä pienentää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(5) }}

Erkki Perälä:

Suomella on varaa hyvinvointivaltioon myös tulevaisuudessa, kunhan uskallamme uudistaa sen rakenteita. Väestön ikääntymisestä ja huoltosuhteen heikentymisestä johtuvaa julkisen talouden kestävyysvajetta voidaan kuroa umpeen mm. työperäisellä maahanmuutolla ja onnistuneilla rakenneuudistuksilla. Esimerkiksi tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntämällä voidaan tuottaa pienemmillä resursseilla ja kevyemmällä hallinnolla samantasoiset palvelut kuin nykyisin.

6. Ruotsin pakollisesta opiskelusta tulisi luopua.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(6) }}

Erkki Perälä:

Ruotsinkielisille on voitava tarjota kattavat julkiset palvelut omalla äidinkielellään jatkossakin. Nykyinen malli ei kenties kuitenkaan ole tähän tarkoitukseen kaikkein toimivin. Myös muita kielivähemmistöjä on pystyttävä palvelemaan. Esimerkiksi Itä-Suomessa voitaisiin kokeiluna tarjota oppilaille venäjän kielen opiskelua vaihtoehtona ruotsin sijaan, kuitenkin ruotsin kieli valinnaisena säilyttäen.

7. Velvoitteita ottaa vastaan tarjottu työpaikka pitäisi kiristää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(7) }}

Erkki Perälä:

Sosiaaliturvajärjestelmämme ongelma ei ole se, että ihmiset välttelisivät työtä vaan se, että esimerkiksi lyhytkestoisen työn vastaanottaminen ei aina kannata tukien menettämisen tai lisäbyrokratian vuoksi. Perustulo mahdollistaisi pätkätöiden tai osa-aikaisen työn vastaanottamisen työttömyysjaksolla. Se pitää ihmisen työelämässä ja yhteiskunnassa paljon paremmin kiinni kuin keinotekoiset työllistämistoimet.

8. Jos ihmisellä on varallisuutta, hänen omaisuuttaan pitäisi vanhana käyttää hoivapalveluiden kustantamiseksi.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(8) }}

Erkki Perälä:

Kaikille on taattava oikeus ihmisarvoiseen vanhuuteen varallisuudesta riippumatta. Verotus on parempi tapa ohjata varoja hoivapalveluidenkin rahoittamiseen. Jos ihmisiltä lähdettäisiin ulosmittaamaan omaisuutta, se johtaisi todennäköisesti lähinnä ennakkoperintöjen ja muiden omaisuudensiirtojärjestelyiden yleistymiseen.

9. Alkoholia tarjoavien ravintoloiden pitäisi saada olla auki nykyistä vapaammin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(9) }}

Erkki Perälä:

Ravintoloiden jatkoaikojen sääntely on turhan mielivaltaista "tasokkaiden viihdeohjelmien" vaatimuksineen. Kun ravintoloiden anniskelu tapahtuu vieläpä valvotuissa ja turvallisissa olosuhteissa, on vaikea ymmärtää, miksi ihmisiä halutaan erityisesti ohjata muualle ryyppäämään rajoittamalla aukioloaikoja näin tiukasti. Bonuksena ravintoloiden joustavammat aukioloajat loisivat uusia työpaikkoja ja helpottaisivat myös aamuneljän taksijonoja!

10. Kuntien määrää tulee vähentää merkittävästi, vaikka pakolla.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(10) }}

Erkki Perälä:

Nykyinen kuntarakenne periytyy suurimmaksi osaksi ajalta ennen kaupungistumista, nopeita liikenneyhteyksiä ja tietoyhteiskuntaa. Kuntien suuri määrä aiheuttaa paitsi turhia hallinnollisia kustannuksia myös oman edun tavoittelua yhteisen hyvän kustannuksella, mistä on seurannut sosiaalista eriarvoistumista ja väljempää yhdyskuntarakennetta muun muassa pääkaupunkiseudulla. Erilaiset kannustimet ovat kuitenkin ensisijainen keino kuntaliitosten edistämiseksi.

11. Yritysten pitäisi voida maksaa työehtosopimuksia pienempiä palkkoja, jotta Suomeen saataisiin työpaikkoja.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(11) }}

Erkki Perälä:

Työehtosopimukset takaavat työntekijälle säädyllisen palkan ja muut edut. Työpaikkoja ei kannata yrittää luoda heikentämällä työehtoja yksipuolisesti. Parempia tapoja luoda uusia työpaikkoja olisivat esimerkiksi investoinnit tutkimukseen, koulutukseen ja uusiutuvaan energiaan. Lyhyellä aikavälillä kannattaa olla kuristamatta orastavaa talouskasvua liian kireällä talouspolitiikalla.

12. Koko Suomi on syytä pitää asuttuna ja valtion tuettava tätä verovaroin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(12) }}

Erkki Perälä:

Ihmisellä on oikeus asua siellä missä haluaa, mutta syrjäseudulla ei voi edellyttää samaa palvelutasoa kuin kaupungeissa. Ei pidä unohtaa, että pärjääviä kasvukeskuksia on muuallakin kuin Kehä-III:n sisäpuolella. Yhteiskuntataloudellisesti ja ekologisesti katsottuna on järkevää, että ihmiset asuvat tiiviissä yhdyskuntarakenteessa. Ruuantuotantoa voidaan tukea kohdennetusti.

13. Sote-uudistuksen yhteydessä yksityiset terveyspalvelut pitäisi nostaa julkisten palveluiden rinnalle samanlaiseen asemaan.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(13) }}

Erkki Perälä:

Lakiesityksen pohjassa yksityiset terveyspalvelujen tuottajat ovat pitkälti samanlaisessa asemassa suhteessa julkisen sektorin järjestämään palveluntuotantoon kuin ne nytkin ovat: kuntayhtymät voivat ostaa niiltä palveluita ja tarjota kuntalaisille palveluseteleitä. Suhtaudun varauksellisesti siihen, että yksityinen yritys vastaisi kokonaan esimerkiksi maakunnan kokoisen alueen sote-palvelutuotannosta.

14. Kuntien pitää saada itse tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita, eikä sote-uudistuksessa niiltä saa viedä liikaa pois valtaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(14) }}

Erkki Perälä:

Sote-uudistuksen koko ideana on, että palveluiden järjestämisvastuu siirretään 200 erilaiselta kunnalliselta organisaatiolta viidelle sote-alueelle, jotta keinotekoiset hallinnolliset rajat eivät estä yhdenvertaista ja tehokasta palveluntuotantoa. Näin myös kurotaan umpeen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä kuilua. Kunnilla olisi kuntayhtymien kautta jatkossakin keskeinen rooli palveluntuottajina.

15. Taksien pitäisi antaa kilpailla vapaasti asiakkaista ilman että valtio säätää hinnat tai rajoittaa taksilupien määriä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(15) }}

Erkki Perälä:

Taksilupia on tarvittu takaamaan mm. kyytien turvallisuus, ennakoitava hinta sekä taksien saatavuus. Uudet älypuhelinsovelluksiin perustuvat palvelut (esim. Uber, Lyft) ovat tuoneet varteenotettavan vaihtoehdon vapaammin kilpailtuun mutta silti turvalliseen taksiliikenteeseen. Taksiliikenteen vapauttamisessa voitaisiin edetä alueellisella kokeilulla esimerkiksi Helsingin seudulla, jossa julkinen liikenne toimii ja kysyntää taksikyydeille riittää. Ruotsin virheistä tulee ottaa opiksi.

16. EU:sta on Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(16) }}

Erkki Perälä:

Ylikansallisten ongelmien kuten ilmastonmuutoksen, ympäristön saastumisen ja ihmiskaupan torjuminen edellyttää ylikansallista päätöksentekoa. Tämä on myös Suomen etu. Euroopan unioni on pitänyt yllä rauhaa, luonut vaurautta ja lisännyt ihmisten, pääoman, hyödykkeiden ja palveluiden liikkuvuutta. Suomen päätös liittyä Euroopan unioniin oli oikea. Itse toivoisin EU:n olevan kunnianhimoisempi erityisesti ilmasto-, ympäristö ja sosiaalipolitiikan saralla.

17. Hallitus päätti, että Suomi jää ulos osan EU-maiden valmistelemasta rahoitusmarkkinaverosta. Suomen pitäisi mennä mukaan rahoitusmarkkinaveroon.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(17) }}

Erkki Perälä:

Suomen jättäytyminen rahoitusmarkkinaveron ulkopuolelle oli virhe. On reilua, että finanssiala maksaa osan finanssikriisin aiheuttamista kustannuksista. 0,1 prosentin vero osakkeiden ja 0,01 prosentin vero johdannaisten kaupasta tuottaisi komission arvion mukaan jopa 57 miljardia euroa vuodessa. Tällä voitaisiin paikata jäsenvaltioiden alijäämäisiä budjetteja.

18. Suomen tulisi tällä vaalikaudella ryhtyä valmistelemaan hakemista Natoon.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(18) }}

Erkki Perälä:

Venäjä on Putinin valtakaudella mennyt huonompaan suuntaan ja rikkonut toistuvasti kansainvälistä oikeutta. Tämä on kiistatta vaikuttanut myös Suomen turvallisuuspoliittiseen asemaan, vaikka sotilaallista uhkaa ei ole Suomea kohtaan esiintynytkään. Näkisin mielellään niin eurooppalaisen kuin pohjoismaisenkin puolustusyhteistyön syventyvän tulevaisuudessa. Päätös mahdollisesta Nato-jäsenyydestä tulisi tehdä kansanäänestyksellä. Asia ei todennäköisesti ole ajankohtainen vielä tällä vaalikaudella.

19. Puolustusvoimille on annettava nykyistä enemmän rahaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(19) }}

Erkki Perälä:

Turvallisuuspolitiikassa ei ole ensisijaisesti kysymys rahasta. Puolustusbudjettia kasvattamalla emme siis automaattisesti lisää turvallisuutta tai budjettia leikkaamalla (esim. varuskuntia karsimalla) vähennä sitä. Budjettiin toki vaikuttavat puolustuspoliittiset valintamme yleisestä asevelvollisuudesta alueelliseen puolustusjärjestelmään sekä puolustusyhteistyöhön. Syventämällä puolustusyhteistyötä Euroopan tasolla voitaisiin saavuttaa mittavat säästöt.

20. EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien kohdalla käytetään nyt "tarveharkintaa" eli työlupien saantia rajoitetaan. Tästä on pidettävä kiinni, eikä työperäistä maahanmuuttoa pidä helpottaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(20) }}

Erkki Perälä:

Suomi tarvitsee huoltosuhteen heikentyessä yhä enemmän työperäistä maahanmuuttoa. Työvoiman tarveharkinta käytännössä jarruttaa tätä tavoitetta, aiheuttaa turhaa byrokratiaa eikä ota huomioon maahanmuuttajayrittäjiä, jotka luovat uusia työpaikkoja. Työvoimapula voi olla paitsi toimialakohtaista myös alueellista. Pääkaupunkiseudun bussiliikenne tuskin kulkisi ilman bussien kuskeina ja huoltajina työskenteleviä maahanmuuttajia.

21. Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(21) }}

Erkki Perälä:

Ihmisiä on kohdeltava yhdenvertaisesti seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta. Tasa-arvoisen avioliittolain hyväksyminen oli selkeä päätös siitä, että Suomi kunnioittaa tulevaisuudessa ihmisoikeuksia myös adoptioiden osalta. Tulevan hallituksen on vietävä tasa-arvoisen avioliittolain edellyttämiä lakimuutoksia eteenpäin nykyisen eduskunnan linjaamalla tavalla.

22. Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntaani, tarjous pitää hyväksyä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(22) }}

Erkki Perälä:

Helsingissä on jo lukuisia vastaanottokeskuksia ja lisääkin tarvittaessa mahtuu. Vastaanottokeskukset kannattaa sijoittaa hyvien liikenneyhteyksien varrelle. Suomen tulisi myös kunnioittaa tekemäänsä lupausta Suomeen yksin saapuvien alaikäisten turvapaikanhakijoiden säilöönottokiellosta sekä asettaa lapsiperheiden säilöönotolle tiukemmat aikarajat.

23. Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(23) }}

Erkki Perälä:

Jos ihmistä kohdellaan kuin vankia, hän alkaa käyttäytyä kuin vanki. Yhä useampi koulu onkin luopunut esimerkiksi jälki-istunnoista ja siirtynyt käyttämään kasvatuskeskusteluja ja vertaissovittelua, koska ne on todettu jälki-istuntoa paremmiksi käytännöiksi. Oppilaille tulisi antaa nykyistä paremmat vaikutusmahdollisuudet koulun arkeen kouludemokratiaa lisäämällä.

24. Perinteiset arvot - kuten koti, uskonto ja isänmaa - muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(24) }}

Erkki Perälä:

Nimenomaan perinteisesti määriteltynä koti, uskonto ja isänmaa tarjoavat hyvin ahdasmielisen ja yksisilmäisen arvopohjan politiikalle. Edistystä tapahtuu silloin, kun tunnustamme vanhojen instituutioiden muuttumisen ajan oloon myös lainsäädännössä ja käytännöissä. Tämä tarkoittaa niin suomalaisten perheiden, elämänkatsomusten kuin kulttuurienkin monimuotoisuuden huomioimista.

25. Julkisia palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(25) }}

Erkki Perälä:

Jotkut nykyään julkisesti tuotetuista palveluista voisivat hoitua yhtä hyvin tai paremmin yksityisten yritysten, osuuskuntien tai kolmannen sektorin tuottamina. Sote-palveluiden ulkoistamiseen yrityksille suhtaudun kuitenkin nihkeämmin. Ulkoistettaessa julkisia palveluita on edullisen hinnan ohella suosittava yhteiskunnallisen vastuunsa kantavia ja hyvää laatua tarjoavia yrityksiä.

26. Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(26) }}

Erkki Perälä:

Leikkaukset ja veronkorotukset ovat molemmat kiristävää talouspolitiikkaa, joka supistaa talouskasvua ja vähentää näin entisestään verotuloja. Siksi tiukka talouskuri luo helposti leikkausten ja veronkorotusten noidankehän eikä nosta kansantalouksia taantumasta, vaan sysää ne entistä syvempään kurimukseen (vrt. Kreikka). Verojenkorotusvaraa on tarvittaessa mm. pääomatuloverossa, ympäristöveroissa ja energiaveroissa, leikkausvaraa löytyy taas mm. ympäristölle haitallisista tuista.

27. Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(27) }}

Erkki Perälä:

Lahjakkuudesta ja ahkeruudesta voidaan palkita ilman, että tuloeroja kasvatetaan suuremmiksi. Suomessa tulo- ja varallisuuserot ovat kansainvälisessä vertailussa ennestään pienet, mutta ne ovat kasvaneet nopeasti suhteessa muihin OECD-maihin. Suurten tulo- ja varallisuuserojen yhteiskunnat voivat tutkimusten mukaan kokonaisuudessaan huonommin kuin tasa-arvoisemmat yhteiskunnat.

28. Nykyisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(28) }}

Erkki Perälä:

Meillä on varaa hyvinvointivaltioon myös tulevaisuudessa, kunhan uskallamme uudistaa sen rakenteita. Palveluiden puolustaminen jääkin usein hallinnollisten rakenteiden puolustamisen varjoon. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen nykyiset palvelut voidaan tuottaa aiempaa tehokkaammin. Myös palveluverkkoa voidaan uudistaa karsimatta palveluista esimerkiksi etäyhteyksien ja jalkautuvien palveluiden avulla. Sosiaaliturvaa tulisi kehittää perustulon suuntaan, sekin säästäisi rahaa.

29. Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(29) }}

Erkki Perälä:

Talous ei voi kasvaa tai työllistää, jos se samalla tuhoaa ympäristönsä. Esimerkiksi hallitsematon ilmastonmuutos heikentää pysyvästi talouskasvua ja vähentää näin myös työpaikkoja. Ympäristönsuojelu ja ilmastonmuutoksen torjunta eivät ole pelkkä kuluerä vaan myös kasvun mahdollisuus. Suomalainen cleantech-sektori onkin kasvanut muiden teollisuudenalojen taantuessa. Tässä olisi yksi vastaus myös teollisuuden rakennemuutokseen, jonka myötä teolliset työpaikat ovat paenneet Kiinaan.

30. Kaikessa päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(30) }}

Erkki Perälä:

Jos hankkeet eivät ole ympäristön näkökulmasta kestävällä pohjalla, niistä on syytäkin luopua ja etsiä tilalle uusia ekologisempia hankkeita. Lyhytnäköisestä liikevoiton ja uusien työpaikkojen tavoittelusta ympäristön kustannuksella on Suomessakin ikäviä kokemuksia, tuoreena esimerkkinä Talvivaaran kaivosfarssi.
JAA EHDOKKAAN SIVU KAVEREILLESI:

Uusimmat politiikan uutiset