KAIKKI VAALITULOKSET HS:N TULOSPALVELUSSA

Teppo Säkkinen, Keskusta, 22

Oma esittely

Käytännön maailmanparantaja, johtamisen opettelija ja Suomen Keskustanuorten puheenjohtaja. Juureni ovat Lapissa ja arkeni nuoren kaupunkilaisen Helsingissä. Uskon ratkaisukeskeiseen ja yhteistyöhakuiseen politiikan tekemiseen kestävän kehityksen, yritteliäisyyden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta. Olen isänmaallinen maailmankansalainen ja oman elämäni tutkimusmatkailija, jota kiehtoo myös ulkopolitiikka ja turvallisuus.

JAA EHDOKKAAN SIVU KAVEREILLESI:

Vaalikonevastaukset

{{ similarity | number:0 }}%
samaa mieltä kanssasi

1. Suomen velkaantuminen on käännettävä laskuun vaikka se samalla tarkoittaisi leikkauksia palveluihin ja etuuksiin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(1) }}

Teppo Säkkinen:

Suomi ottaa syömävelkaa seitsemättä vuotta putkeen. On selvää ettei tämä meno voi jatkua, sillä velkataakka kasaantuu tulevien sukupolvien harteille. Velkaantumisen taittaminen ei kuitenkaan tapahdu kertarysäyksellä, vaan tarvitsemme määrätietoisen 6-7 vuoden suunnitelman suunnan kääntämiseksi. Näin se voidaan toteuttaa myös oikeudenmukaisemmin. Osana tarvitaan leikkauksia, tuottavuuden nostamista, kasvun eväitä ja verotuksen säätämistä yritteliäisyyttä tukemaan.

2. Hyvin ansaitsevien palkkaverotusta pitäisi kiristää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(2) }}

Teppo Säkkinen:

Kannatan progressiivista verotusta, eli että verotus kiristyy maltillisesti sitä mukaa kuin tulot kasvavat. Kiristyminen ei voi kuitenkaan olla liian jyrkkä, sillä se loisi kannustinloukkuja työnteolle. Palkkaverotuksen alentamiseen meillä ei ole varaa.

3. Suomi tarvitsee lisää ydinvoimaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(3) }}

Teppo Säkkinen:

Ydinvoimalla on roolinsa irtauduttaessa fossiilisista energianlähteistä. En silti myöntäisi enää lupia uusien ydinvoimaloiden rakentamiselle. Nyt käynnissä olevat hankkeet ovat osoittautuneet kalliiksi ja epävarmoiksi. Miljardien eurojen tuontiteknologialla rakennettavien ydinvoimaloiden sijaan tulevaisuus on hajautetussa uusiutuvan energian tuotannossa. Kotimaisiin raaka-aineisiin ja teknologiaan nojaava energiantuotanto myös työllistää Suomessa.

4. Suomen tulee luopua kivihiilen, turpeen ja maakaasun käytöstä vuoteen 2025 mennessä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(4) }}

Teppo Säkkinen:

Tärkeintä on päästä eroon kivihiilestä 2025, sillä se on näistä kolmesta saastuttavin. Selkeä tavoite käytön lopettamisesta luo markkinoita korvaaville, uusiutuville raaka-aineille ja uudelle teknologialle. Puolet Suomen kivihiilestä kulutetaan Helsingissä, joten pääkaupungin päätöksillä on suuri vastuu tämän tavoitteen täyttämisessä. Maakaasu voidaan korvata kotimaisella biokaasulla lämmityksessä ja liikenteessä. Turvetta tarvitaan metsäenergian sivupolttoaineena, mutta sen merkitys vähenee.

5. Suomen julkinen sektori on liian suuri ja sitä on syytä pienentää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(5) }}

Teppo Säkkinen:

Suomen julkisten menojen suhde kansantuotteeseen on kansainvälisesti vertailtuna todella korkea, lähes 58 prosenttia. Osaltaan tämä kielii siitä, että vuoden 2008 finanssikriisissä Suomen BKT putosi 8% ja on tuskin toipunut romahdusta edeltävälle tasolle. Siksi tärkein keino kuroa aukkoa umpeen on edistää yksityisen sektorin eli yritysten kasvua. Kaavamainen leikkaaminen vain syventää talouden alamäkeä, vaikka säästötkin ovat välttämättömiä.

6. Ruotsin pakollisesta opiskelusta tulisi luopua.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(6) }}

Teppo Säkkinen:

Kannatan mallia, jossa jokaisen tulisi opiskella oman äidinkielen lisäksi kahta vierasta kieltä. Suomessa englannin osaaminen on hyvällä tasolla, mutta monien muiden merkittävien kielten, kuten saksan, ranskan tai vaikkapa kiinan lukijoista on huutava pula. Suomi on kaksikielinen maa ja ruotsi toinen kansalliskielemme - ja myös pohjoismaisen yhteistyön kieli. Uskon, että valinnaisuuden myötä myös ruotsin osaamistaso nousisi.

7. Velvoitteita ottaa vastaan tarjottu työpaikka pitäisi kiristää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(7) }}

Teppo Säkkinen:

Pikemminkin työn vastaanottaminen pitäisi tehdä aina kannattavaksi. Monelle sosiaaliturvan varassa elävälle pienistä työtuloista ei jää käytännössä mitään käteen, sillä tulot leikkaavat yhteiskunnan tukea. Työhön kannustamiseksi meidän pitäisi käynnistää perustulokokeilu. Työttömälle lyhyetkin työkeikat rakentavat siltaa takaisin työelämään.

8. Jos ihmisellä on varallisuutta, hänen omaisuuttaan pitäisi vanhana käyttää hoivapalveluiden kustantamiseksi.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(8) }}

Teppo Säkkinen:

Suuret ikäluokat ovat eläköityessään vauraampia kuin mikään sukupolvi heitä ennen. Olisi oikein ja kohtuullista, että he voisivat käyttää työllä kerryttämäänsä varallisuutta vanhuuspäiviensä elämänlaadun parantamiseksi. Kotitalousvähennyksen ulottaminen vanhuspalveluihin ja käänteinen asuntolaina ovat malleja tämän edistämiseksi. Aikuisille lapsille vanhempien hyvinvointi on tärkeämpää kuin perinnön suuruus.

9. Alkoholia tarjoavien ravintoloiden pitäisi saada olla auki nykyistä vapaammin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(9) }}

Teppo Säkkinen:

Alkoholin kulutusta pitäisi ohjata kotitissuttelusta ravintoloihin. Tätä voitaisiin edistää esimerkiksi hölläämällä ravintoloiden aukioloaikoja ja alentamalla ravintoloissa anniskeltavan alkoholin verotusta. Pienpanimoiden laatutuotteet edistävät tervettä alkoholikulttuuria ja niiden oikeutta myydä tuotteitaan omissa myymälöissä ja saada tuotteita Alkon valikoimiin on parannettava.

10. Kuntien määrää tulee vähentää merkittävästi, vaikka pakolla.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(10) }}

Teppo Säkkinen:

Kunnat ovat lähidemokratian perusyksikköjä ja liian suuret kuntakoot etäännyttävät päätöksenteon kansalaisista. Kuntien määrä ei ratkaise julkisen talouden haasteita, sillä 100 pienimmän kunnan menot vastaavat koko kuntakentän hallintomenoja - 3% kaikista kuluista. Kuntaliitokset ovat tietysti kannatettavia silloin, kun ne lähtevät paikallisesta tahdosta. Sote-uudistus, jossa terveyspalvelut siirtyvät kuntia suuremmille harteille, ratkaisee osan kuntakentän ongelmista.

11. Yritysten pitäisi voida maksaa työehtosopimuksia pienempiä palkkoja, jotta Suomeen saataisiin työpaikkoja.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(11) }}

Teppo Säkkinen:

Suomen kansainvälinen kilpailukyky ei parane yksin palkka-alella. Aina jossain maassa pystytään valmistamaan tuotteita halvemmalla kuin meillä, eikä tähän kilpajuoksuun pohjalle kannata lähteä. Minusta silti työmarkkinoilla pitäisi olla enemmän joustoa ja jos yhdessä sopimalla työnantajan ja työntekijöiden kesken voidaan välttää irtisanomisia tai tehtaiden lakkauttamisia tinkimällä hieman palkoista, sen pitäisi olla mahdollista.

12. Koko Suomi on syytä pitää asuttuna ja valtion tuettava tätä verovaroin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(12) }}

Teppo Säkkinen:

Puhuisin enemmin koko Suomen elinvoimaisuudesta ja yhdenvertaisista mahdollisuuksista elää ja yrittää, asui sitten Stadissa tai Savossa. Esimerkiksi kuntien valtionosuuksien tasauksissa on kyse siitä, että palvelut kuten peruskoulu, neuvola tai terveysasema ovat kaikkien kansalaisten ulottuvilla riippumatta varallisuudesta tai asuinpaikasta. Iso osa Suomen kasvun eväistä, kuten luonnonvarat ovat hajallaan koko maassa, ja siten tasainen asutus mahdollistaa myös niiden hyödyntämisen.

13. Sote-uudistuksen yhteydessä yksityiset terveyspalvelut pitäisi nostaa julkisten palveluiden rinnalle samanlaiseen asemaan.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(13) }}

Teppo Säkkinen:

Julkisia palveluita täydentämään tarvitaan ketteriä ja luovia yrityksiä. Esimerkiksi vanhustenhoidossa monet yritykset tarjoavat toimivia arjen ratkaisuita vanhusten kotiasumisen järjestämiseksi. Palvelusetelit ovat myös yksi tapa antaa kansalaiselle valinnanmahdollisuuksia. Jatkossakin valtaosa julkisista palveluista tulisi kuitenkin järjestää julkisen tuottajan toimesta.

14. Kuntien pitää saada itse tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita, eikä sote-uudistuksessa niiltä saa viedä liikaa pois valtaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(14) }}

Teppo Säkkinen:

Sote-palveluita on välttämätöntä uudistaa. Nykyisen, kuntapohjaisen mallin ongelma on, että potilasta pallotellaan hoidosta toiseen ja kulut kasaantuvat erityisesti erityissairaanhoidossa. Potilaan hoitoketjun sujuvuuden vuoksi sekä perus- että erikoissairaanhoito on koottava samalle järjestäjälle. Näin myös kuluja pystytään hillitsemään. Tärkeä osa sote-uudistusta on tietojärjestelmien yhtenäistäminen, jotta lääkäreillä ja hoitajilla on aina tarvittava tieto potilaasta käytettävissään.

15. Taksien pitäisi antaa kilpailla vapaasti asiakkaista ilman että valtio säätää hinnat tai rajoittaa taksilupien määriä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(15) }}

Teppo Säkkinen:

Minusta kannattaisi kokeilumielessä antaa tilaa uusille toimintamalleille, kuten Uberille rajatuilla alueilla. Pääkaupunkiseudulla hintataso voisi muodostua markkinaehtoisena kohtuulliseksi. Varoittaviakin esimerkkejä on: Ruotsissa hintojen vapauttaminen on nostanut hinnat pilviin myös Tukholmassa.

16. EU:sta on Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(16) }}

Teppo Säkkinen:

Suomi on ollut nyt kaksikymmentä vuotta EU:n jäsenmaa, ja se on meille oikea arvo- ja viiteryhmä. Sisämarkkinat, vapaa liikkuvuus ja Euroopan yhdentymisen tuoma vakaus hyödyttävät meitäkin. On totta, että joillakin aloilla EU-tasoinen sääntely on mennyt liian yksityiskohtaiseksi. EU:n pitäisi vastata niistä alueista, joilla yhteisestä päätöksenteosta on todella lisäarvoa kaikille, ja jättää muut alueet jäsenmaiden päätettäväksi.

17. Hallitus päätti, että Suomi jää ulos osan EU-maiden valmistelemasta rahoitusmarkkinaverosta. Suomen pitäisi mennä mukaan rahoitusmarkkinaveroon.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(17) }}

Teppo Säkkinen:

Rahoitusmarkkinavero voisi hillitä nykyisten finanssimarkkinoiden epäterveitä ilmiöitä, kuten keinottelua ja pitkäksi venyvää johdannaiskauppaa. Sen ongelma on, että kiristynyt pankkisääntely on jo nyt nostanut rahan hintaa ja vakuusvaatimuksia. Tämä näkyy käytännössä siinä, että vakaankin kotimaisen yrityksen on vaikeampi saada lainaa pankista kohtuullisella korolla ja laina-ajalla ilman tuntuvia takeita. Kenties on Suomen osalta viisasta jättäytyä nyt ulkopuolelle ja seurata tuloksia.

18. Suomen tulisi tällä vaalikaudella ryhtyä valmistelemaan hakemista Natoon.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(18) }}

Teppo Säkkinen:

Suomen liittyminen Natoon nyt syventäisi vastakkainasettelua Euroopassa ja liittäisi meidät osaksi intressivyyhteä, josta vain osalla on tekemistä Suomen puolustuksen kanssa. Usein mainitun palovakuutuksen lisäksi olisimme itse palokunta, sillä turvatakuiden ohella Suomi sitoutuisi muiden jäsenmaiden puolustamiseen. Tiivis NATO-kumppanuus, joka avaa mahdollisuuksia hankintoihin ja harjoituksiin, hyödyttää Suomea ja mahdollisuus hakea jäsenyyttä on pidettävä auki.

19. Puolustusvoimille on annettava nykyistä enemmän rahaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(19) }}

Teppo Säkkinen:

Puolustuksemme uskottavuuden ja edessä olevien varustehankintojen vuoksi määrärahoja on nostettava. Epävarmassa ajassa se on myös viesti ulkomaille siitä, että pidämme huolta puolustuksestamme ja teemme oman osamme Pohjois-Euroopan vakauden hyväksi. Meidän on kyettävä vastaamaan myös uudenlaisiin uhkiin, kuten kyberiskuihin ja hybridisodankäyntiin.

20. EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien kohdalla käytetään nyt "tarveharkintaa" eli työlupien saantia rajoitetaan. Tästä on pidettävä kiinni, eikä työperäistä maahanmuuttoa pidä helpottaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(20) }}

Teppo Säkkinen:

Monet kasvavat yritykset ovat kertoneet, miten iso rasite tarveharkinta on ulkomaisen ammattilaisen palkkaamisessa. Usein kyse ei ole siitä, että tulija syrjäyttäisi suomalaisen työnhakijan, vaan työnantaja haluaa juuri tietynlaista osaamista ja kokemusta. Kuukausiin venyvä työluvan venyminen voi käännyttää tulijan ja yritys jäädä vaille tekijää. Siksi tarveharkintaa pitäisi höllätä ja jopa luopua siitä. Suomi myös tarvitsee lisää työikäisiä ja -kykyisiä kansalaisia.

21. Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(21) }}

Teppo Säkkinen:

Tasa-arvoisessa avioliitossa on minulle kyse perhearvoista. Uskon, että kahden ihmisen sitoutuminen toisiinsa yhteisen elämän rakentamiseksi ja kenties kodin tarjoamiseksi adoptiolapselle on arvokasta ja se ansaitsee lain suojan. Se ei vähennä perinteisen miehen ja naisen välisen liiton merkitystä vaan vahvistaa koko avioliittoinstituutiota. Seuraavalla vaalikaudella nyt hyväksytty kansalaisaloite on pantava voimaan.

22. Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntaani, tarjous pitää hyväksyä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(22) }}

Teppo Säkkinen:

Suomeen tuleva turvapaikanhakija majoitetaan hakemuksen käsittelyn ajaksi vastaanottokeskukseen. On hyvä, että vastaanottokeskuksia on tasaisesti eri puolilla Suomea. Tällöin yksiköt eivät tukkeudu liikaa ja kukin turvapaikanhakija saa asialleen oikeudenmukaisen käsittelyn. Vastaanottokeskuksen perustamisessa kotikuntaan tai kaupunginosaan on tärkeää paikallinen sitoutuminen hankkeeseen.

23. Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(23) }}

Teppo Säkkinen:

Eiköhän karttakeppi sormille kuulu jonnekin Vaahteramäen Eemelin aikoihin. Koulujen työrauhan kannalta esimerkiksi tukioppilastoiminta, erilaisia oppimistapoja tukeva opetus ja luokkahengen rakentaminen ovat tiukkaa kuria toimivampia keinoja. Koulutuksen tavoitteena on itsenäisesti ajatteleva, kyseenalaistava ja luova kansalainen.

24. Perinteiset arvot - kuten koti, uskonto ja isänmaa - muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(24) }}

Teppo Säkkinen:

Arvot elävät ajassa ja perinteiset arvot saavat uusia merkityksiä. Yhdelle koti voi merkitä erilaista perhettä kuin toiselle, mutta olla yhtä arvokas ja tärkeä elämän keskipiste. Isänmaallinen voi olla kansainvälinen. Uskonnollinen voi arvostaa toiselle pyhää ja tärkeää. Oman arvopohjani keskeinen osa on toisten kunnioittaminen ja avoimuus erilaisuudelle.

25. Julkisia palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(25) }}

Teppo Säkkinen:

Julkisia palveluita täydentämään tarvitaan ketteriä ja luovia yrityksiä. Esimerkiksi vanhustenhoidossa monet yritykset tarjoavat toimivia arjen ratkaisuita vanhusten kotiasumisen järjestämiseksi. Palvelusetelit ovat myös yksi tapa antaa kansalaiselle valinnanmahdollisuuksia. Jatkossakin valtaosa julkisista palveluista tulisi järjestää julkisen tuottajan toimesta.

26. Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(26) }}

Teppo Säkkinen:

Veronkorotusten ongelma on, että ne tukahduttavat taloudellista toimeliaisuutta. Kiristykset osuisivat huonoon aikaan nyt, kun tarvitsisimme kipeästi talouden kasvua - jotta voimme edelleen turvata julkiset palvelut ja sosiaalietuudet. En kuitenkaan kannata myöskään roimia veronalennuksia, jotka katettaisiin säästöillä. Voimme viilata verotusta yritteliäisyyttä edistävään suuntaan laskemalla ja nostamalla eri verokantoja.

27. Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(27) }}

Teppo Säkkinen:

Yhteiskunta, jossa on maltilliset tuloerot on vakaa ja ehyt. Uskonpa, että lahjakkuudessa ja ahkeruudessa on kyse paljon muustakin kuin tuloista ja rahasta.

28. Nykyisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(28) }}

Teppo Säkkinen:

Suomen julkinen talous on epätasapainossa: tulot eivät kata menoja. Pohjoismainen malli on kuitenkin meille edelleen hyvä lähtökohta. Hyvinvointivaltiota on uudistettava, kun väestö vanhenee ja työssäkäyvien määrä vähenee. Yhteiskunnan pitäisi kaikin tavoin kannustaa ja mahdollistaa vähäinenkin työnteko eri elämäntilanteissa. Työllisyyden nostaminen on avain tilanteen korjaamiseen.

29. Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(29) }}

Teppo Säkkinen:

Uskon, että Suomen suurimmat talouskasvun ja uusien työpaikkojen luomisen mahdollisuudet ovat vihreässä taloudessa ja ilmastonmuutokset vastaisessa taistelussa. Siihen kuuluvat esimerkiksi korkea teknologia, cleantech ja uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntäminen kestävällä tavalla energiantuotannossa ja teollisuudessa. Suomalaiset yritykset ovat jo nyt maailman parhaita esimerkiksi energiatehokkaiden sähkömoottorien tai biodieselin valmistamisessa.

30. Kaikessa päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(30) }}

Teppo Säkkinen:

Ympäristövaikutusten arviointi kuuluu jo nyt kiinteästi erilaisiin lupaprosesseihin. Luvan hakemisen ja arvioinnin pitäisi olla mahdollisimman sujuvaa, jotta investointeja ei roikkuisi jonoissa vuosikausia.
JAA EHDOKKAAN SIVU KAVEREILLESI:

Uusimmat politiikan uutiset