KAIKKI VAALITULOKSET HS:N TULOSPALVELUSSA

Timo Latikka, Keskusta, 10

  • Puolue:  Suomen Keskusta
  • Vaalipiiri:  Helsinki
  • Ehdokasnumero:  10
  • Vaalitulos:  Ei valittu
  • Ikä:  43
  • Koulutustaso:  oikeustieteen maisteri
  • Lasten lukumäärä: 
  • Ehdokkaan kotisivu »

Oma esittely

JAA EHDOKKAAN SIVU KAVEREILLESI:

Vaalikonevastaukset

{{ similarity | number:0 }}%
samaa mieltä kanssasi

1. Suomen velkaantuminen on käännettävä laskuun vaikka se samalla tarkoittaisi leikkauksia palveluihin ja etuuksiin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(1) }}

Timo Latikka:

Suomen velkaantuminen on käännettävä laskuun, tästä olen samaa mieltä. Ja mielestäni on tutkittava mitä sellaisia palveluita tai etuuksia on, joista voidaan karsia. Valtion velan korkoina maksetaan noin 1,8 miljardia euroa. Parasta velan maksua on työllisyyden lisääminen. Arvioin, että vähentämällä 200 000 työtöntä, saamme valtiolle ainakin 2 miljardin säästön. Lisäksi valtion verotulot lisääntyvät. Näin välttämättömät palvelut voidaan turvata ja samalla pienentää valtion velkaa.

2. Hyvin ansaitsevien palkkaverotusta pitäisi kiristää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(2) }}

Timo Latikka:

Kannatan kannustamista ahkeruuteen, työntekoon ja yrittämiseen. Ja tästä ahkeruudesta pitää jäädä tekijälle enemmän käteen. Mitä enemmän me teemme töitä, sitä paremmin kaikilla suomalaisilla menee. Ei siis pidä rangaista niitä, jotka ahkeruudellaan tuottavat suomalaista lisäarvoa koko yhteiskunnalle. Isoimmista tuloista maksetaan joka tapauksessa progressiivisen verotuksen kautta enemmän valtiolle.

3. Suomi tarvitsee lisää ydinvoimaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(3) }}

Timo Latikka:

Suomi tarvitsee innovaatioita ja parempaa energian käyttöä. Ydinvoima ei ole saasteeton eikä riskitön energiantuotantomuoto. Tällä hetkellä Suomen sähköntuotannosta noin neljännes on ydinvoimaa. Suomalaiseen energiapolitiikkaan pitää saada monimuotoisuutta ja mahdollisuus helppoon ja tehokkaaseen sähkön syöttöön myös pieniltä ja mikroenergiantuottajilta. En kannata lisäydinvoimaa.

4. Suomen tulee luopua kivihiilen, turpeen ja maakaasun käytöstä vuoteen 2025 mennessä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(4) }}

Timo Latikka:

Hiilivapaa Suomi on hyvä tavoite, samalla tavalla kuin hiilivapaa Helsinki. Eli selkeä ei runsaasti ympäristöä päästöillään saastuttavalle kivihiilelle. Turve on merkittävä suomalaiselle taloudelle ja sen hillitty käyttö tulee sallia jatkossakin. Maakaasu taas on erittäin vähän saastuttava energiamuoto. Sen käytössä tulee varmistaa saatavuus sekä tuotannon ja kuljetuksen vaikutus kokonaispäästöihin. Energiatuotannossa tulee suosia suomalaista uusiutuvaa bioenergiaa.

5. Suomen julkinen sektori on liian suuri ja sitä on syytä pienentää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(5) }}

Timo Latikka:

Julkisen sektorin toimintaa tulee tehostaa. Esimerkiksi yrittäjän tulee voida ilmoittaa taloustiedot yhdellä ilmoituksella yhdelle viranomaiselle, josta automaattisella tietojen hallinnalla vakuutusyhtiöt, terveyspalvelujen tuottajat, verottaja ja muut tahot saavat tiedot. Näin yrittäjän aika jää yrittämiseen, ei byrokratiaan. Tehostaminen ei tarkoita julkisesta terveydenhuollosta tai koulutuksesta luopumista. Jatkossakin yhteiskunta tarvitsee julkisen sektorin tuottamia palveluja.

6. Ruotsin pakollisesta opiskelusta tulisi luopua.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(6) }}

Timo Latikka:

Itse olen hyötynyt siitä, että ”jouduin” opiskelemaan ruotsia koulussa. Olen ollut kaksi vuotta erään yhteispohjoismaisen liiton hallituksessa ja työkielenä oli nordiska. Käytännössä kaikki muut puhuivat omaa äidinkieltään. Ruotsin vapaaehtoisuus varmasti vähentäisi kielen opiskelua. Vaarantaisiko tämä Suomen kaksikielisyyden? Jos asetelma olisi toisinpäin, puolustaisin varmasti kiihkeästi ”vähemmistösuomen” asemaa. Ruotsin opiskelusta on hyötyä osalle jatkossakin. Hyödyt keskusteluun.

7. Velvoitteita ottaa vastaan tarjottu työpaikka pitäisi kiristää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(7) }}

Timo Latikka:

On tärkeää, että jokainen, jolla ei ole terveydellisiä esteitä tehdä työtä, myös tekee työtä. Se on tärkeää yhteiskunnalle, mutta se on erityisen tärkeää juuri yksittäiselle ihmiselle. On erotettava ”työhaluttomat” ja työkyvyttömät. Ja työnteon tulee olla aina kannattavampaa kuin työttömänä olemisen. Erityisen tärkeää on parantaa mahdollisuuksia vaihtaa työtä ja uraa sekä mahdollistaa palkkatyön ja yrittämisen joko samanaikainen tekeminen tai joustava vaihtaminen työttömyysturva säilyttäen.

8. Jos ihmisellä on varallisuutta, hänen omaisuuttaan pitäisi vanhana käyttää hoivapalveluiden kustantamiseksi.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(8) }}

Timo Latikka:

Tasa-arvoinen, hyvä hoito pitää taata jokaiselle suomalaiselle riippumatta hänen varallisuudestaan. Ei ole oikeudenmukaista, että terveellisesti ja säästäen elänyt joutuisi maksamaan esim. kotinsa myyden hoitonsa, kun samaan aikaan kaikki tulonsa esim. alkoholiin ja tupakkaan kuluttanut saisi hoitonsa verovaroin. Tällaiseen käytökseen kannustaminen ei olisi yhteiskunnan etu.

9. Alkoholia tarjoavien ravintoloiden pitäisi saada olla auki nykyistä vapaammin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(9) }}

Timo Latikka:

Alkoholin tarjonnan ja kysynnän välillä on varmasti korrelaatio. Alkoholin liikakäyttö aiheuttaa haittaa ihmisten terveydelle ja sosiaalisille suhteille. Tästäkin huolimatta olen sitä mieltä, että ravintoloiden aukiolosääntelyä pitäisi vapauttaa ja samalla ravintoloille tulisi asettaa vastuuta asiakaskunnastaan. Häiritsevän humalaisille tarjoilemisesta on otettava luvat pois. Aukioloaikojen vapauttamisesta ei saa aiheutua haittaa ravintoloiden ympäristölle.

10. Kuntien määrää tulee vähentää merkittävästi, vaikka pakolla.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(10) }}

Timo Latikka:

Kyse on kuntien tehtävistä ja niiden rahoittamisesta, siitä miten suomalaisten kunnalliset palvelut saadaan tuotettua mahdollisimman tasa-arvoisesti. Isoissa yksiköissä, kuten Helsingissä kunnallisten palveluiden (terveys, sosiaalitoimi, tekniikka yms.) tuottaminen vaatii suhteessa tuotettuihin enemmän hallintoa. Lisäksi lehdistössä esitetyissä uusissa suur-Helsinkisuunnitelmissa iso kunta jaettaisiin erilaisiin alueellisiin osiin. En kannata pakkoliitoksia vastoin asukkaiden tahtoa.

11. Yritysten pitäisi voida maksaa työehtosopimuksia pienempiä palkkoja, jotta Suomeen saataisiin työpaikkoja.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(11) }}

Timo Latikka:

Työehtosopimusten sopijoita ovat työnantajat ja työntekijät. Tilanteessa, jossa yleisesti yritykset eivät pysty työllistämään, työehtosopimusten palkkojen tulee joustaa tilapäisesti myös alaspäin. Jos tähän tavoitteeseen ei päästä järjestöjen sopimuksin, yrityksillä tulisi olla mahdollisuus ainakin tilapäisesti maksaa pienempiä palkkoja. Työntekijöiden oikeudet tulee taata minimisäännöksillä. Muuten Suomeen onnistutaan luomaan vain lisää työttömiä: irtisanotut työntekijät sekä ex-yrittäjät.

12. Koko Suomi on syytä pitää asuttuna ja valtion tuettava tätä verovaroin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(12) }}

Timo Latikka:

Vastakkainasettelu Helsinki - muu maa ei ole hyödyllistä. Suomi tulee pääkaupunkiseutua huomattavasti enemmän kuin muita alueita. Valtion budjetista maksetaan pääkaupunkiseudun yliopistot, taidelaitokset, virastot - tilat, palkat ja muut toimintakulut. Myös valtaosalla suomalaisista yrityksistä kotikuntana on pääkaupunkiseudun kunta. Vastaavasti pääkaupunkiseudun asukkailla on mökkejä, metsiä ja muuta palveluja tarvitsevaa omaisuutta eripuolella Suomea. On siis järkevää pitää Suomi asuttuna.

13. Sote-uudistuksen yhteydessä yksityiset terveyspalvelut pitäisi nostaa julkisten palveluiden rinnalle samanlaiseen asemaan.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(13) }}

Timo Latikka:

Kumpaakin tarvitaan. Hyvät julkiset terveyspalvelut pitää olla sivistysvaltio Suomessa kaikkien saatavilla. Yksityiset terveyspalvelut ovat yritysmuoto, jonka pitää kehittyä siellä missä niille on tilausta. Yksityisen puolen terveyspalvelujen korvattavuus on säilytettävä, mutta tämän ei saa vaarantaa julkisen terveydenhuollon resursseja.

14. Kuntien pitää saada itse tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita, eikä sote-uudistuksessa niiltä saa viedä liikaa pois valtaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(14) }}

Timo Latikka:

Kunnan tehtävä on tuottaa paikallistason tieto palvelujen tuottamiseen. Itse perustasoisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin suomalaisilla pitäisi olla yhtäläiset oikeudet riippumatta kuntarajasta. Esimerkkinä syöpäpotilas on syöpäpotilas kunnasta riippumatta ja hammashoitoa tarvitaan joka kunnassa. Julkisen terveydenhuollon alueiden ei tule kilpailla keskenään, vaan pitää pyrkiä koko Suomessa parhaaseen ja tehokkaimpaan hoitoon.

15. Taksien pitäisi antaa kilpailla vapaasti asiakkaista ilman että valtio säätää hinnat tai rajoittaa taksilupien määriä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(15) }}

Timo Latikka:

Kuten elintarvikkeille, terveyspalveluille, ravintolapalveluille ja monille muille palveluille on lupia, ehtoja ja valvontaa, joilla pyritään varmistamaan kuluttajien turvallisuus, pitäisi taksiliikenteenkin toimia näin, jolloin itse hinnanmuodostuminen palvelulle tapahtuisi markkinoiden kautta. Tämä tosin toimisi vain isoimmissa kaupungeissa. Muualla vähäisen asiakaspohjan takia kilpailu tuskin toimisi, joten hintasääntely olisi edelleen perusteltua, jotta palvelu voidaan tuottaa koko maassa.

16. EU:sta on Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(16) }}

Timo Latikka:

EU on perustettu ajatukselle, etteivät läheisessä riippuvuussuhteessa toisiinsa olevat maat sodi keskenään. Tästä on hyötyä Suomelle. Suomalaisten tuotteiden vienti EU-alueelle kärsisi tullimaksuista ilman EU-jäsenyyttä. Suomi pienenä markkina-alueena menestyy vain vientiteollisuuden tuottamalla lisäarvolla. EU:n oikeusjärjestelmä on tuonut eurooppaoikeuden suomalaisillekin, jopa suomen omia viranomaispäätöksiä vastaan, kuten esim. autoveropäätökset. Myös turismi EU-alueella on helpottunut.

17. Hallitus päätti, että Suomi jää ulos osan EU-maiden valmistelemasta rahoitusmarkkinaverosta. Suomen pitäisi mennä mukaan rahoitusmarkkinaveroon.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(17) }}

Timo Latikka:

Suomen pitää mennä mukaan rahoitusmarkkinaveroon, jos kaikki EU-maat tähän sitoutuvat. Vero, joka koskisi sekä rahan liikennettä että tuottoa, siirtyisi pankkien asiakkaiden maksettavaksi, mutta voisi pienentää myös rahoitusta Suomeen, jos Suomen kilpailijamaita ei olisi veron piirissä. Kevyenä vero, jonka tarkoitus on kohdistua rahoituskeinottelun estämiseen tai sen haittojen pieneen korvaamiseen valtioille ei haittaisi markkinoita EU:n alueen globaalin taloudellisen merkittävyyden takia.

18. Suomen tulisi tällä vaalikaudella ryhtyä valmistelemaan hakemista Natoon.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(18) }}

Timo Latikka:

Suomen nykyinen linja, jossa mahdollisuus NATO-hakemukselle on olemassa, on hyvä ja riittävä tällä hetkellä. Nato-jäsenyydestä tulee päättää kansanäänestyksellä. Kansainvälistä turvallisuustilannetta on silti jatkuvasti arvioitava.

19. Puolustusvoimille on annettava nykyistä enemmän rahaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(19) }}

Timo Latikka:

Puolustusvoimien budjetti tälle vuodelle on noin 2,7 miljardia euroa. Suomen uskottava puolustus vaatii riittävän resursoinnin puolustusmenoihin. Pelkkä metsissä harjoitettu ”laukaus, laukaus” harjoittelu ei ole riittävää. Tarvitaan nykyaikaista aseteknologiaa ja harjoittelua, joissa harjoittelun tuloksia voidaan arvioida. Suoritettu puolustusvoimauudistus ei saa uhata Suomen turvallisuutta. Kansainvälistä toimintaa on arvioitava Suomen uskottavan maineen ja osaamistason takaamiseksi.

20. EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien kohdalla käytetään nyt "tarveharkintaa" eli työlupien saantia rajoitetaan. Tästä on pidettävä kiinni, eikä työperäistä maahanmuuttoa pidä helpottaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(20) }}

Timo Latikka:

Suomen työttömyysaste oli joulukuussa noin 9 prosenttia. Samaan aikaan Suomessa on useilla aloilla, eniten terveydenhoidon alueella, työvoimapulaa. Suomelle on hyväksi saada myös työperäisen maahanmuuton kautta osaamista ja tieto-taitoa. Suomen kansantalouden kannalta jokainen, joka luo lisää kasvua on tarpeellinen yhteiskunnan hyvinvoinnille.

21. Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(21) }}

Timo Latikka:

Uskon, että jokaisella tulee olla samat ihmis- ja perusoikeudet. Millään sanalla (rekisteröity parisuhde/avioliitto) ei saa sallia syrjintää. Uskon myös, että niin homoissa ja lesboissa kuin myös heteroissa on sekä hyviä että huonoja vanhempia. Lapsella on oikeus yhteen tai kahteen hyvään vanhempaan ennemmin kuin vain nais- ja miesvanhempaan. Lapsella on oikeus itseensä. Raamattuun vetoavia kehotan lukemaan kirjan, sisäistämään uuden testamentin ja Jeesuksenkin saarnaaman kultaisen säännön.

22. Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntaani, tarjous pitää hyväksyä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(22) }}

Timo Latikka:

Jos tilanne olisi toisinpäin, olisimme esim. sodan tai vainon takia turvapaikan hakijoita, haluaisimmeko, että meille tarjottaisiin apua?

23. Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(23) }}

Timo Latikka:

En tiedä millaista koulukuri nykyään on oikeasti kouluissa, mutta omana kouluaikanani se vaihteli täysin opettajan mukaan. Osan tunneilla pystyimme keskittymään opetukseen ja oppimaan asioita, toisten opettajien aikana ei niin paljon. Lapsille pitäisi antaa ”kouluturvallisuudentunnetta”. Se voi tarkoittaa myös kuria. Yhden tai muutaman häirikön oikeus ei ole koskaan suurempi kuin koko luokan oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. Tämä viesti pitää olla selvä myös lasten vanhemmille.

24. Perinteiset arvot - kuten koti, uskonto ja isänmaa - muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(24) }}

Timo Latikka:

Perinteiset arvot: toisten kunnioittaminen, rehellisyys ja suomalaisuus ovat varmasti hyviä. Jokainen koti on erilainen ja kodin merkitys ja toiminnot ovat muuttuneet paljon viime vuosikymmeninä. Uskontoja on suomessakin useita. Niiden varjolla on tehty ja tehdään hyvää ja pahaa ihmisille. Valtakirkkoon kuuluu edelleen kolme neljästä. Ja suvivirsi, joulujuhlat ja muut suomalaisesta kristillisestä perinteestä juontavat tavat kuuluvat yhä suomalaiseen yhteiskuntaan. Moniarvoinen isänmaa - Suomi.

25. Julkisia palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(25) }}

Timo Latikka:

Yhteiskunnan palveluiden tulee olla laadukkaita, tehokkaasti tuotettuja ja tasa-arvoisesti saatavilla. Pelkästään se kuka tai mikä taho palvelun tuottaa ei saa olla määräävä kriteeri. Esimerkiksi terveydenhuollon kustannukset eivät saa nousta, vaikka toteuttajaksi valittaisiinkin yksityinen taho. Palvelujen tuottajilta pitää pystyä myös saamaan takuu palvelun jatkuvuudesta ja virheiden korjaamisesta sekä korvaamisesta. Viranomaisen valtaa ei tule siirtää yksityisille yrityksille.

26. Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(26) }}

Timo Latikka:

Julkisten palveluiden, niiden tason sekä sosiaalietuudet tulee selvittää niin, että niiden käytöstä ja eroista eri puolilla maata saadaan selkeä kuva. Verotuksen nostaminen ei kannusta työn tekemiseen. Työ tuo tuloja yksityiseen talouteen, jolloin sosiaalietuuksien tarve vähenee ja tuloa valtiolle, jolloin julkisten palvelujen tuottamiseen on mahdollisuuksia. Talouteen kohdistuvat toimet keskittää kasvattamaan taloudellista hyvinvointia, ei kurjistamaan.

27. Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(27) }}

Timo Latikka:

Ahkerasta työn tekemisestä ja yrittämisestä pitää palkita eikä lahjakkuudesta saa rangaista. Eikä se ole keneltäkään pois. Päinvastoin. Isommista tuloista maksetaan isompi osa veroina. Vaihtoehtoina ovat, että ihminen tekee ahkerasti töitä ja saa siitä hyvästä isompaa palkkaa, josta maksaa yhteiskunnalle enemmän tai toisena vaihtoehtona se, ettei työn tekeminen kannata, koska siihen käytetylle ajalle ei saa korvausta eikä yhteiskunta näin tuloja.

28. Nykyisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(28) }}

Timo Latikka:

Tulevan vaalikauden aikana olisi hyvä käydä keskustelua siitä mitkä palvelut ja etuudet ovat välttämättömiä ihmiselle ja mitkä sellaisia, joita ilman ihminen pärjää tai joita ilman esim. sosiaalietuuksien piiriin pääsemättömät joutuvat tulemaan toimeen, koska näihin ei pienen palkan tai muun syyn takia ole varaa. Yhteiskunnan tarjoamien etujen tulee olla viimekätisiä ja tarjota riittävä turva, mutta ihmisen pyrkimys ja halu pitää itse itsestään huolta pitää olla lähtökohta.

29. Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(29) }}

Timo Latikka:

Suomi tarvitsee työtä ja työpaikkoja, mutta ei niin, että lasku tämän päivän hinnalla-millä-hyvänsä-hyvinvoinnista siirretään seuraaville sukupolville. Jokainen on vastuussa omien tekojensa vaikutuksista tulevaisuuteen.

30. Kaikessa päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(30) }}

Timo Latikka:

Olen Helsingin ympäristölautakunnan jäsen ja ympäristöasioiden pohtiminen on tuttua. Päätöksenteossa ympäristöarviointi on hyvä tehdä ja jos hanke aiheuttaa pysyvän ja korjaamattoman haitan, eikä haittoja pystytä ehkäisemään, voi olla parempi luopua hankkeesta. Luonnon kanssa on pyrittävä kestävään yhteistyöhön, mutta ei luontoa tarvitse museoida eikä koko Suomea muuttaa ympäristöreservaatiksi.
JAA EHDOKKAAN SIVU KAVEREILLESI:

Uusimmat politiikan uutiset