KAIKKI VAALITULOKSET HS:N TULOSPALVELUSSA

Tapio Huttula, Keskusta, 5

Oma esittely

Olen Tapio Huttula, korkeakoulun rehtori Helsingistä. Aiemmin olen työskennellyt mm. Toimihenkilöliitto Erton puheenjohtajana ja KKAn pääsihteerinä. Asun Punavuoressa puolisoni ja pienen cairninterrierin kanssa. Minulle tärkeitä arvoja ovat oikeudenmukaisuus, avoimuus, jakamaton ihmisarvo, vapaamielisyys ja tasa-arvo. Olemme kaikki erilaisia ja sellaisina ainutkertaisia. Jokaisen pyrkimystä onneen on kunnioitettava. Sivistys on keskeinen yhteiskunnallinen arvo ja ihmisten osaamisen kehittäminen tärkeintä tulevaisuustyötä. Hyvä yhteiskunta syntyy kansalaisten välisessä vuorovaikutuksessa. Olen valmis vaikuttaja ja arvoilla uudistaja. Vaikka olen ensimmäistä kertaa ehdolla eduskuntaan, olen koulutukseni, työkokemukseni ja osaamiseni myötä hyvin valmistautunut tehtävään. Vaalien keskeisiä asioita ovat mielestäni, talouden lisäksi, koulutus, työllisyys ja työelämän kehittäminen sekä yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus. Niiden puolesta haluan arvojeni pohjalta tehdä työtä.

JAA EHDOKKAAN SIVU KAVEREILLESI:

Vaalikonevastaukset

{{ similarity | number:0 }}%
samaa mieltä kanssasi

1. Suomen velkaantuminen on käännettävä laskuun vaikka se samalla tarkoittaisi leikkauksia palveluihin ja etuuksiin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(1) }}

Tapio Huttula:

Pidemmällä aikavälillä velkaantuminen on saatava laskuun. Velkaantuminen tarkoittaa elämistä tulevien sukupolvien kustannuksella. Palvelujen ja etuuksien leikkaaminen on kuitenkin viimeinen vaihtoehto. Palvelujen ja etuuksien tason leikkaamisen sijaan on ensin säästettävä toimintatavoista, rakenteista ja päällekkäisistä toiminnoista. Olennaista on myös miettiä, miten tuloja voidaan lisätä. Verotusta on tarkasteltava. Voimme laventaa veropohjaa ja karsia etuuksien sijaan verohelpotuksia.

2. Hyvin ansaitsevien palkkaverotusta pitäisi kiristää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(2) }}

Tapio Huttula:

Palkkaverotus on Suomessa jo varsin kireää, joten veronkorotuksiin ei ole mahdollisuutta. Verotusta tulee kehittää kannustavammaksi. Mahdolliset verohelpotukset on kohdistettava keskituloisiin.

3. Suomi tarvitsee lisää ydinvoimaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(3) }}

Tapio Huttula:

Ydinvoiman lisärakentaminen ei ole perusteltua. Sen sijaan on panostettava kotimaiseen energiaan, erityisesti työllistävään pientuotantoon. Helsingissä tavoitteena tulee olla hiilettömyys. Yleisenä tavoitteena tulee olla suurempi energiaomavaraisuus. Energiaratkaisuilla on merkittävä työllisyysvaikutus. Energiapolitiikassa on löydettävissä järkevä tasapaino luonnonsuojelun ja elinkeinojen kehittämistarpeiden välillä. Jokiensuojelulakia ei pidä avata eikä Kollajan allasta rakentaa.

4. Suomen tulee luopua kivihiilen, turpeen ja maakaasun käytöstä vuoteen 2025 mennessä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(4) }}

Tapio Huttula:

Riippuvuutta fossiilisista polttoaineista on vähennettävä radikaalisti ja siirryttävä uusiutuvien polttoaineiden käyttöön. Eriisesti kivihiilen käytöstä tulisi luopua. Kysymyksessä esitetty tavoite on kuitenkin liian kunnianhimoinen tavoitettavaksi 10 vuodessa. Lisäksi turve voidaan luokitella uusiutuvaksi polttoaineeksi ja sen järkevä hyödyntäminen tulee sallia. Takavuosien virheistä on turpeen hyödyntämisessä kuitenkin opittava.

5. Suomen julkinen sektori on liian suuri ja sitä on syytä pienentää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(5) }}

Tapio Huttula:

Hyvä hallinto ja kaikille tasapuoliset ja laadukkaat palvelut ovat toimivan hyvinvointiyhteiskunnan kulmakiviä. Ne luovat perustan myös yksityiselle toiminnalle ja yrittäjyydelle. Julkisen sektorin laajuus ei sinällään ole tavoite, hyvin toimivat ja laadukkaat palvelut ovat. Julkisen sektorin roolia onkin tarkasteltava tästä näkökulmasta. Julkisen sektorin toimintaa on tietysti kehitettävä kuten kaikkia toimintaa. Pääosa hyvinvointipalveluista tulee jatkossakin tuottaa julkisesti.

6. Ruotsin pakollisesta opiskelusta tulisi luopua.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(6) }}

Tapio Huttula:

Suomi on kaksikielinen maa ja on tärkeää, että voimme turvata kaikille kansalaisille palvelut kahdella kielellä. Kaksikielisyys on kansallinen rikkaus ja voimavara. Ruotsinkielentaito on tärkeää myös suomalaisen elinkeinoelämän kannalta. Monipuolinen kielitaito on tärkeä alati muuttuvassa työelämässä.

7. Velvoitteita ottaa vastaan tarjottu työpaikka pitäisi kiristää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(7) }}

Tapio Huttula:

Työelämän joustavuutta on syytä lisätä. Tätä ei voi kuitenkaan tehdä kategorisesti kiristämällä esimerkiksi työttömyysturvan saannin ehtoja tai heikentämällä muuten palkansaajien asemaa. Toimivampi ja parempi työelämä saadaan, kun yksinkertaistetaan sosiaaliturvaa ja varmistetaan, että työn vastaanottaminen on aina järkevää. Tämän vuoksi olen valmis kokeilemaan esimerkiksi perustuloa. Pk-yrittäjien mahdollisuuksia työllistää on tuettava esim ensimmäisen työntekijän työnantajamaksuja alentamalla.

8. Jos ihmisellä on varallisuutta, hänen omaisuuttaan pitäisi vanhana käyttää hoivapalveluiden kustantamiseksi.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(8) }}

Tapio Huttula:

Kaikille vanhuksille on tarjottava hyvät hoivapalvelut varallisuudesta riippumatta. Vanhusten määrän kasvaessa hoivapalvelujärjestelmä ja alan henkilöstö on kovien paineiden alla. Palvelujen riittävyys on kuitenkin turvattava. Tämä edellyttää palvelujen ja toimintatapojen kehittämistä ja teknologian parempaa hyödyntämistä. Yksityisillä palveluntarjoajalla ja kolmannella sektorilla tulee olemaan merkittävä täydentävä rooli palvelujen kehittämisessä ja tarjonnassa, samoin vapaaehtoistyöllä.

9. Alkoholia tarjoavien ravintoloiden pitäisi saada olla auki nykyistä vapaammin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(9) }}

Tapio Huttula:

Nykyisiä rajoituksia voisi mielestäni lieventää. Ihmisten kulutustottumukset ovat muuttuneet ja ravintolapalveluja on voitava kehittää. Täysin vapaaseen anniskelun en silti lähtisi. Ravintoloiden valvontaa tulee vastaavasti tehostaa ja varmistaa näin reilu kilpailutilanne. Alkoholin haittoihin on puututtava muilla keinoilla, kuten verotuksella.

10. Kuntien määrää tulee vähentää merkittävästi, vaikka pakolla.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(10) }}

Tapio Huttula:

Kuntien määrä ei ole olennainen kysymys. Olennaista on, että kunnat pystyvät täyttämään tehtävänsä ja tuottamaan tehokkaasti palvelut. Palveluille on määritettävä taso, jota seurataan. Kuntien välinen yhteistyö on palvelujen tuottamisessa olennaista. Rajatolpat eivät paljon maksa, jos yhteistyö toimii. Erityisesti on varmistettava järkevät kaavoitus, asutus ja liikeneratkaisut vaikka metropolihallinnolla. Tärkeää on turvata demokraattinen päätöksenteko.

11. Yritysten pitäisi voida maksaa työehtosopimuksia pienempiä palkkoja, jotta Suomeen saataisiin työpaikkoja.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(11) }}

Tapio Huttula:

Palkkojen määräytymisestä sovitaan työmarkkinaosapuolten kesken työehtosopimuksilla. Niissä voidaan sopia myös paikallisista ratkaisumahdollisuuksista. Yrityksissä tehdään järkeviä ratkaisuja neuvotellen ja yhdessä sopien. Tässä ei lainsäädäntöä tarvita.

12. Koko Suomi on syytä pitää asuttuna ja valtion tuettava tätä verovaroin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(12) }}

Tapio Huttula:

Suomalaisilla tulee olla mahdollisuus valita asuinpaikkaansa. Asumiskustannukset ja palvelujen järjestämiskustannukset vaihtelevat väestörakenteen ja muiden tekijöiden perusteella. Valtion on tasattava näitä alueiden välisiä kustannuksia. Kaikkia palveluja ei voi kuitenkaan taata jokapaikkaan. Esimerkiksi erikoisterveydenhuolto on järkevä tuottaa keskitetysti harvemmilla paikkakunnilla. Tasainen asutus mahdollistaa luonnonvarojen hyödyntämisen ja on myös turvallisuuspoliittisesti tärkeää.

13. Sote-uudistuksen yhteydessä yksityiset terveyspalvelut pitäisi nostaa julkisten palveluiden rinnalle samanlaiseen asemaan.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(13) }}

Tapio Huttula:

Yksityisillä terveyspalveluilla on tärkeä julkisia palveluja täydentävä rooli. Sote-uudistuksen tavoitteena tulee olla palvelujen laadun ja saatavuuden turvaaminen, mikä edellyttää myös toiminnan tehostamista. Yksityisillä terveyspalveluilla on toimintojen kehittämisessä oma roolinsa vaikka perusvastuu palveluista tulee jatkossakin olla julkisesti tuotetuille palveluilla. Palvelujen kilpailutusta ja ennakoitavuutta on kehitettävä, jotta palvelyrittäjyys on mahdollista.

14. Kuntien pitää saada itse tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita, eikä sote-uudistuksessa niiltä saa viedä liikaa pois valtaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(14) }}

Tapio Huttula:

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisessa täytyy varmistaa, että muodostuu tehokas kokonaisuus joka pystyy turvaamaan palvelujen riittävyyden. Olennaista on, että valta on niillä, joilla on vastuu tuottaa palvelut. Toivon, että kunnilla on jatkossa selkeä rooli ja päätösvalta lähipalvelujen tuottamisessa. Hahmoteltu kuntayhtymäpohjainen malli ei ole tässä mielessä paras mahdollinen. Maakuntamalli valtuustoineen ja verotusoikeuksineen voisi olla demokraattisempi ja tehokkaampi tapa.

15. Taksien pitäisi antaa kilpailla vapaasti asiakkaista ilman että valtio säätää hinnat tai rajoittaa taksilupien määriä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(15) }}

Tapio Huttula:

Täysin vapaa kilpailu laskisi palvelujen tasoa ja ei mahdollistaisi yrittäjille toiminnan kehittämistä. Nykyinen malli hienosäädöllä on varsin toimiva.

16. EU:sta on Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(16) }}

Tapio Huttula:

EU on ennenkaikkea rauhanprojekti. Sellaisena se on jäsenmaidensa kesken onnistunut. Kumppanuuspolitiikassa ja yhteistyössä se ei ole onnistunut niinkään hyvin. Osin unioni on ollut jopa luomassa jännitteitä. Taloudellisesti EU on ollut Suomelle merkityksellinen. Unionin syventäminen tulonsiirtounioniksi ei ole järkevää. Suomen kaltaiselle pienelle maalle EU on tärkeä väline vaikuttaa kv-politiikkaan, esimerkiksi kv työelämän pelinsääntöihin.

17. Hallitus päätti, että Suomi jää ulos osan EU-maiden valmistelemasta rahoitusmarkkinaverosta. Suomen pitäisi mennä mukaan rahoitusmarkkinaveroon.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(17) }}

Tapio Huttula:

Rahoitusmarkkinaveron käyttö toimisi, jos se otettaisiin käyttöön yhtä aikaa koko maailmassa. Osan Eurooppaa kattavana se toisi epävakautta kotimaisille pääomamarkkinoille ja voisi aiheuttaa haittaa yrityksille. Sinänsä idea on kehittämisen arvoinen.

18. Suomen tulisi tällä vaalikaudella ryhtyä valmistelemaan hakemista Natoon.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(18) }}

Tapio Huttula:

Suomen nykyinen linja on hyvä. Omasta puolustuskyvystä huolehtiminen on turvallisuuspolitiikan perusta. Sitä voidaan vahvistaa hyvällä pohjoismaisella yhteistyöllä ja erityisesti tiiviillä yhteistyöllä Ruotsin kanssa. EU:lla on myös oma turvallisuuttamme lisäävä merkitys. Natojäsenyyden hakeminen on kuitenkin syytä pitää turvallisuuspoliittisena vaihtoehtona.

19. Puolustusvoimille on annettava nykyistä enemmän rahaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(19) }}

Tapio Huttula:

Puolustusvoimien toimintakyvystä on pidettävä huolta. Kalustohankinnat maksavat ja siihen tulee varautua. Lisäresurssien tarvetta voidaan kuitenkin hillitä järkevällä yhteistyöllä ja kalusteiden yhteishankinnoilla esim Ruotsin kanssa.

20. EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien kohdalla käytetään nyt "tarveharkintaa" eli työlupien saantia rajoitetaan. Tästä on pidettävä kiinni, eikä työperäistä maahanmuuttoa pidä helpottaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(20) }}

Tapio Huttula:

Suomalainen työelämä tarvitsee tulevina vuosina lisää työvoimaa ja kansainvälistymisen tuomaa innovatiivisuutta. Olemme osa globaalia taloutta ja riippuvainen viestimme kilpailukyvystä. Siksi työlupien rajoittaminen ei ole järkevää. Hyvinvointipalvelujen tuottaminen ei onnistu ilman lisätyövoimaa.

21. Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(21) }}

Tapio Huttula:

Tasa-arvoinen avioliittolaki tulee ensi vaalikaudella saattaa voimaan siinä muodossa kuin nykyinen eduskunta päätti. Kyse on ihmisten tasa-arvon toteutumisesta.

22. Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntaani, tarjous pitää hyväksyä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(22) }}

Tapio Huttula:

Suomi on yksi maailman rikkaimmista maista. Meidän tulee kantaa vastuumme maailman hädänalaisimpien auttamisesta. Tällä hetkellä pakolaiskiintiömme ovat huomattavasti pienempiä kuin esimerkiksi muiden pohjoismaiden. Samalla on tietysti varmistettava tehokas kotoutuminen ja ennen kaikkea kielikoulutus. Monikulttuurisuus on nähtävä Suomea rikastuttavana asiana. Täytyy myös muistaa, että meitä on autettu hädän hetkellä.

23. Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(23) }}

Tapio Huttula:

Tiukka kuri ja kuritus eivät kuulu kouluun. Sääntöjen noudattaminen ja kasvatus kyllä. Jos kurin tiukentamisella tarkoitetaan sitä, että koulu huolehtii näistä tehtävistä, kannatan sitä. Olennaista on, että kehitämme kouluista yhteisöjä, joissa kaikkien on hyvä ja turvallista olla, eikä ketään kiusata. Näin varmistetaan oppimisen puitteet. Kouluissa tehtävä nuorisotyö on levitettävä kaikkiin peruskouluihin. Se on tehokasta syrjäytymisen ja kiusaamisen ennaltaehkäisyä sekä yhteisön kehittämistä.

24. Perinteiset arvot - kuten koti, uskonto ja isänmaa - muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(24) }}

Tapio Huttula:

Politiikan tulee perustua arvoille. Puolueiden ja ehdokkaiden on tuotava esille, mihin arvoihin he perustavat päätöksensä. Mainitut arvot ovat hyviä. Itselleni tärkeitä arvoja ovat myös oikeudenmukaisuus, tasavertaisuus, köyhimmistä huolehtiminen, sivistys, jokaisen jakamaton ihmisarvo, avoimuus, vapaus ja vapaamielisyys. Olemme kaikki erilaisia. Sen kunnioittaminen on tärkeää. Demokratia on päätöksenteon perusta. Näistä näkökulmista olen kansanedustajana tekemässä päätöksiä.

25. Julkisia palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(25) }}

Tapio Huttula:

Julkisen tuotannon tulee muodostaa palvelujen perusta. Tämän siksi, että niiden lähtökohtana ei ole voiton tavoittelu ja niiden tavoitteet asetetaan demokraattisesti. Yksityisiä palveluntuottajia tarvitaan täydentäjinä, sparraajana ja toimintojen kehittäjinä. Järjestöillä on olennainen merkitys erityispalvelujen turvaajina ja julkisen sektorin kumppaneina. Niiden asema on turvattava. Jatkossa vapaaehtoistyö tulee varmistamaan palvelujen riittävyyden. Ihmisten vapaaehtoisuutta on tuettava.

26. Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(26) }}

Tapio Huttula:

Jos valintatilanne on todella tämä, silloin kyseessä on tärkeä peruspalvelu tai etuus, joista ei voi leikata. Olennaista on määritellä mitä nämä palvelut ja etuudet on. Sen jälkeen niiden tuottaminen on turvattava vaikka veroja korottamalla. Tämä päätöksenteko on eduskunnan keskeinen tehtyä tulevalla vaalikaudella. Tärkeää on myös käydä läpi palvelujen tuottamistavat, jotta palveluntuotanto on toteutettu järkevästi. Etuuksien osalta turvaverkkoja on yksinkertaistettava.

27. Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(27) }}

Tapio Huttula:

Ahkeruudesta ja lahjakkuudesta palkitsemiseen ei tarvita suuria tuloeroja, kohtuullisuus on tässäkin hyvä. Tutkimuksissa on todettu, että tasainen tulonjako on hyvinvoinnin kannalta paras ratkaisu. Koulutusjärjestelmän tulee taata kaikille mahdollisuus kehittää itseään omien vahvuuksiensa ja tavoitteidensa mukaisesti. Hyvä ja ilmainen koulutus on taannut sosiaalisen nousun Suomessa. Näin on oltava jatkossakin.

28. Nykyisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(28) }}

Tapio Huttula:

Nykyinen hyvinvointimme on rakennettu täystyöllisyyden ihanteelle. Tavoitteet ovat olleet perusteltuja. Nykyisessä globaalissa maailmassa on epävarmaa, voimmeko turvata kaikkien nykyisten palvelujen ja etuuksien tason. Ainakin palvelujen tuottamistapa on kehitettävä paljon. Myös etuuksia on syytä tarkastella ja arvottaa niistä kaikkein tärkeimmät. Niiden turvaaminen tulee varmistaa.

29. Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(29) }}

Tapio Huttula:

Ympäristöarvojen alistaminen talouskasvun alttarille on lyhytnäköistä. Luontoarvoista ja terveellä ympäristöllä on olennainen merkitys ihmisten hyvinvoinnille. Ympäristöstä huolehtiminen on myös mahdollista kääntää työllisyydeksi ja kasvuksi. Biotalous, cleantech, puhdas vesi, ruoka ja luontomatkailu ovat asiota, joille voidaan rakentaa kestävä kasvu jatyöllisyys. Ihmisen ja luonnon hyvinvoinnin ei tarvitse olla ristiriidassa.

30. Kaikessa päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(30) }}

Tapio Huttula:

Tämä on kestävän kehityksen ja luonnon kestokyvyn kannalta täysin välttämätöntä. Oletan siis, että kyseessä on luontoa saastuttavasta tai tuhoavasta hankkeesta. Puhdas luonto on ainutkertaista ja olennainen edellytys ihmisen hyvinvoinnille. Luonnonvaroja tulee tietysti voida hyödyntää ja teollisuutta ja palveluja kehittää. Luonnon ja ihmisen välille on mahdollista löytää tasapaino. Tässä mielessä normitukseen tulee olla järkevää.
JAA EHDOKKAAN SIVU KAVEREILLESI:

Uusimmat politiikan uutiset