KAIKKI VAALITULOKSET HS:N TULOSPALVELUSSA

Kari Ilkkala, Perussuomalaiset, 35

Oma esittely

Olen 54-vuotias insinööri ja monialayrittäjä. Käyn suoraan päin vaikeitakin asioita, puhun niiden oikeilla nimillä, enkä kumarra mitään kuvia. Olen elämälle kiitollinen: minulla on ollut onni ja tilaisuus kerätä laaja ja monipuolinen työ- ja elämänkokemus. Olen toiminut kehitys- ja johtotehtävissä sekä koti- että ulkomaisessa yritysmaailmassa. Omaan maailmanlaajuisen verkoston. Pystyn tarkastelemaan Suomea sekä sisältä että suhteessa Eurooppaan ja maailmaan. Olen talousosaaja. Silti vastuullisin ja vaikein tehtäväni ikinä on ollut toimia suurehkon perheen, ml. perhesijoituslasten isänä. Käytän kaiken osaamiseni, aikani ja tarmoni kansakunnan korjaustalkoisiin. Niihin tarvitaan rohkeita, kansanvaltaisia suomalaisia. Perussuomalaisia. Teen töitä Suomelle. Teen töitä Sinulle.

JAA EHDOKKAAN SIVU KAVEREILLESI:

Vaalikonevastaukset

{{ similarity | number:0 }}%
samaa mieltä kanssasi

1. Suomen velkaantuminen on käännettävä laskuun vaikka se samalla tarkoittaisi leikkauksia palveluihin ja etuuksiin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(1) }}

Kari Ilkkala:

Ulkomaisen velkarahan sijaan lainattava kotimaasta: korot palautuisivat Suomen talouteen ja rahoituskriisien sietokyky paranisi. Subjektiivisia etuja karsittava, tulorajat (esim. lapsilisälle). Elin- ja asumiskustannuksia (kuten energia ja verot) on samalla laskettava: Suomessa on voitava tulla toimeen omalla työllä tai eläkkeellä.

2. Hyvin ansaitsevien palkkaverotusta pitäisi kiristää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(2) }}

Kari Ilkkala:

Palkkaverotuksessa on kyse enemmän oikeudenmukaisuudesta kuin kestävyysvajeen korjaamisesta. Paljon oleellisempaa on huolehtia veropohjasta, verojen kierron ja harmaan talouden ehkäisystä. Vuodesta 2003 Suomesta on kadonnut 60 miljardia euroa tietymättömiin (maksutaseen ns. virhetermi). Kyse ei ole virheestä vaan rikollisuudesta.

3. Suomi tarvitsee lisää ydinvoimaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(3) }}

Kari Ilkkala:

Omavaraisuus, huoltovarmuus ja uusiutuvien käyttö edellyttävät riittävää perustehoa. Ydinjätteisiin sitouduttiin jo vuonna 1977. Tuotanto on pakko rakentaa maksimitehon eikä kulutuksen mukaan - tätä eivät maallikot tajua. Olkiluoto III ja Fennovoima valmiiksi, sitten toppi, samalla panostetaan kotimaisiin uusiutuviin. Ydinvoima ostaa meille aikaa CO2-vähennystalkoissa.

4. Suomen tulee luopua kivihiilen, turpeen ja maakaasun käytöstä vuoteen 2025 mennessä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(4) }}

Kari Ilkkala:

Kivihiilen käytöstä tulee luopua, mutta sen korvaaminen kotimaisella polttoaineella edellyttää turpeen käyttöä tukipolttoaineena. Soiden ja eri suotyyppien suojelu onnistuu Suomen suomäärillä rinnan kestävän turvetuotannon kanssa.

5. Suomen julkinen sektori on liian suuri ja sitä on syytä pienentää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(5) }}

Kari Ilkkala:

Suomen julkisten kulutusmenojen suhde bkt:hen vuonna 2013 oli 28 EU-maan neljänneksi korkein, 24,9 %. Edellä olivat vain Ruotsi (oma valuutta), Hollanti ja Tanska (oma valuutta joskin kiinteä kurssi). Julkiset palkkamenot sivukuluineen 2013 olivat yli 29 miljardia. Koska julkinen sektori on nykyään palkkajohtaja (mitä se ei saa olla), sopeuttaminen voitaisiin aloittaa progressiivisesta palkka-alesta.

6. Ruotsin pakollisesta opiskelusta tulisi luopua.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(6) }}

Kari Ilkkala:

Iloinen, osallistava, kannustava ja jokapäiväinen liikuntakin parantaisi Suomen kansantaloutta enemmän, kuin pakkoruotsi.

7. Velvoitteita ottaa vastaan tarjottu työpaikka pitäisi kiristää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(7) }}

Kari Ilkkala:

Tämäkään ei ole se avainkysymys. Työnvälitysjärjestelmä vain on täysin kyvytön kohdistamaan tekijöitä ja töitä todellisen osaamisen, halun ja kiinnostuksen ja toisaalta työnantajan monitahoisen tarpeen perusteella. Ensimmäisten työntekijöiden riski on vain aivan liian suuri yrittäjille. Pienyritykset työllistävät -hokema on osin harhaa kun yksinyritysten määrä kasvaa vauhdilla.

8. Jos ihmisellä on varallisuutta, hänen omaisuuttaan pitäisi vanhana käyttää hoivapalveluiden kustantamiseksi.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(8) }}

Kari Ilkkala:

Ei saa kuitenkaan johtaa järjettömyyksiin, kuten vanhuusiän avioeroihin. Itsemääräämisoikeus ja itsekunnioitus on voitava säilyttää. Samoin oma asunto pitää suojata - vaikka usein paluuta ei olekaan, tieto siitä, ettei paluu ole enää mahdollinen, voi olla ennenaikaisesti tappava.

9. Alkoholia tarjoavien ravintoloiden pitäisi saada olla auki nykyistä vapaammin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(9) }}

Kari Ilkkala:

Asiakkaiden, työntekijöiden ja yrittäjän välinen tasapaino ratkaiskoon.

10. Kuntien määrää tulee vähentää merkittävästi, vaikka pakolla.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(10) }}

Kari Ilkkala:

Suomessa kamppaillaan jo muutenkin kansanvaltaisuuden, lähidemokratian ja päätöksenteon legitimiteetin eli hyväksyttävyyden sekä kansalaisidentiteetin kanssa. Avainkysymys on palvelujen vaikuttavuus ja prosessien tehokkuus. Ellei niitä saada yhdessä kunnassa kuntoon, kuntien niputtaminen ei auta. Jos taas saadaan, kuntien määrällä ei ole väliä muuta kuin demokratialle. Kalkkunoita risteyttämällä ei synny kotkaa...

11. Yritysten pitäisi voida maksaa työehtosopimuksia pienempiä palkkoja, jotta Suomeen saataisiin työpaikkoja.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(11) }}

Kari Ilkkala:

Yleisesti ei, mutta nuorten työssä oppivien osalta esim. oppisopimus- ja harjoitteluajan palkassa pitäisi voida huomioida yrityksen opettamiseen käyttämät resurssit ja vasta oppisen myötä kasvava tuottavuus. Valtion tulee ryhtyä huolehtimaan siitä, että elinkustannukset laskevat, eivätkä ikuisesti vain nouse. Yhä useammin työstä maksettavissa olevalla palkalla ei elä, eikä se ole yrittäjän syy, vaan korkeiden elinkustannusten.

12. Koko Suomi on syytä pitää asuttuna ja valtion tuettava tätä verovaroin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(12) }}

Kari Ilkkala:

Tämä nykyinen kansanvaellus sote-kaupunkeihin se kansantaloudelle vasta kalliiksi tulee! Siirtääkö omakotiasukas taloa tai yrittäjä verstasta tontillaan, saati maanviljelijä navettaansa tilallaan, jos tulot pysyvät silti samana? Mitä järkeä on investoida samat palvelut uuteen paikkaan ja pakottaa sitten ihmiset perässä investoimaan uudet kodit. Kasvukunnat velkaantuvat keppikerjäläisiksi ja muuttotappiokunnat on jotenkin kuitenkin hoidettava, ellei ryhdytä loppuväestön pakkosiirtoihin.

13. Sote-uudistuksen yhteydessä yksityiset terveyspalvelut pitäisi nostaa julkisten palveluiden rinnalle samanlaiseen asemaan.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(13) }}

Kari Ilkkala:

Useasti kyseessä eivät ole aidot markkinat vaan ns. näennäismarkkinat, joilla vallitsee tilaajan monopoli. Toimiviin markkinoihin kuuluu myös, että toimittaja voi valita asiakkaansa. Näennäinen valinnanvapaus tarkoittaa ylikapasiteettia, jonka asiakas (usein kunta ainoana) aina maksaa. Ei ole mitään syytä, miksi julkista palveluntuotantoa ei voisi trimmata yhtä tuottavaksi kuin yksityistä, jolloin voittovaatimuksen puuttuessa julkisen tulee olla yksityistä edullisempaa.

14. Kuntien pitää saada itse tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita, eikä sote-uudistuksessa niiltä saa viedä liikaa pois valtaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(14) }}

Kari Ilkkala:

Niin kauan kuin kunnat vastaavat rahoituksesta, niiden pitää voida myös tuottaa itse ja päättää asioista. Jos järjestämisvastuun myötä siirretään myös rahoitusvastuu jollekin muulle tasolle, asia muuttuu.

15. Taksien pitäisi antaa kilpailla vapaasti asiakkaista ilman että valtio säätää hinnat tai rajoittaa taksilupien määriä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(15) }}

Kari Ilkkala:

Tarkkaan ottaen koko julkinen liikennejärjestelmä (johon lasken taksit kuuluviksi) tulisi miettiä toimintaperiaatteiltaan, pelisäännöiltään ja sääntelyltään uusiksi. Nyt takseista on pulaa ja suurimpia kaupunkeja lukuunottamatta teillä rymistelee taistelulaivan kokoisia tyhjiä busseja, joiden kertaliput ovat järjettömän hintaisia.

16. EU:sta on Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(16) }}

Kari Ilkkala:

EU on nyt suunnaltaan ja ajatuksellisestikin aivan eri olio kuin liittymisvaiheessa. Jos ongelmien korjaaminen tuottaa vain uusia ongelmia ja vie kauemmas tavoitteista, kannattaako sellaisella polulla jatkaa?

17. Hallitus päätti, että Suomi jää ulos osan EU-maiden valmistelemasta rahoitusmarkkinaverosta. Suomen pitäisi mennä mukaan rahoitusmarkkinaveroon.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(17) }}

Kari Ilkkala:

Rahoitusmarkkinavero ei ole lainkaan EU-kysymys, vaan sille on maailmanlaajuinen tarve mm. erilaisten järjettömien instrumenttien kuten johdannaisten ja muiden epäterveiden ilmiöiden kuten pörssien robottikaupan hillitsemiseksi. Samalla rahavirrat pitää saada näkyviksi rikollisuuden ja harmaan talouden kitkemiseksi.

18. Suomen tulisi tällä vaalikaudella ryhtyä valmistelemaan hakemista Natoon.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(18) }}

Kari Ilkkala:

Kestävän rauhan saavuttaminen edellyttää Venäjän integroimista Eurooppaan. Venäjä on täällä, ei jenkkien rajalla. Jos näin jatketaan, mikä on se tapahtuma, joka aloittaa tilanteen laukeamisen, ja onko sellainen todennäköisempää kuin tilanteen jatkuva kiristyminen? Itämerestä ei voida tehdä Naton sisämerta, koska silloin asetettaisiin Venäjä strategisesti kestämättömään tilanteeseen.

19. Puolustusvoimille on annettava nykyistä enemmän rahaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(19) }}

Kari Ilkkala:

Suomi ei voi ylläpitää kriisi- tai sota-ajan materiaalivarantoa kaikkein kalleimmista asejärjestelmistä, mutta toimiva koulutus erikoistuvissa ja teknistyvissä aselajeissa sekä uskottava puolustus vaatii nykyistä enemmän resursseja. Suomen on voitava ja osattava käydä paitsi menestyksekästä low-tech -sotaa, myös cybertech -sotaa.

20. EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien kohdalla käytetään nyt "tarveharkintaa" eli työlupien saantia rajoitetaan. Tästä on pidettävä kiinni, eikä työperäistä maahanmuuttoa pidä helpottaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(20) }}

Kari Ilkkala:

Suomessa pitää olla vastaava maahanmuuttopolitiikka kuin esim. Kanadassa tai Australiassa: jokaisesta arvioidaan miten hyödyttää Suomea. Pakolaispolitiikka erikseen.

21. Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(21) }}

Kari Ilkkala:

Avio-oikeudet ok, mutta adoptio ei. Aika ei ole kypsä. Uusioperheitä, joissa vanhemmat samaa sukupuolta, syntyy tietysti joka tapauksessa. Läsnä ovat kaikki samat vanhemmuuden haasteet kuin ns. normiperheissäkin. Lisänä sitten vanhempien sama sukupuoli. Koska kaikkien adoptiovanhempien läpäistävä sama seula, kyse todella marginaali-ilmiöstä, joka loukkaa liian suurta osaa yhteiskunnasta. Paljonko vanhemmuudessa on kyse vanhempien oikeudesta lapsiin, ja paljonko lasten oikeuksista?

22. Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntaani, tarjous pitää hyväksyä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(22) }}

Kari Ilkkala:

Ei tähän ole etukäteen valmista pitää/ei pidä -vastausta. Päätetään demokraattisesti tosiasioihin perustuen.

23. Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(23) }}

Kari Ilkkala:

Ennemmin koulut pitää integroida osaksi muuta yhteiskuntaa: päivähoito, varhaiskasvatus, koulu, aikuiset ja vanhukset touhuamaan samaan aluelähipalvelukeskukseen, niin häiriökäyttäytyminen vähenee selvästi tai katoaa.

24. Perinteiset arvot - kuten koti, uskonto ja isänmaa - muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(24) }}

Kari Ilkkala:

Vaikka arvot ovat tärkeitä, uskonnot ja valtio tulee erottaa toisistaan. Oleellista on eettisyys, kumpuaako se uskonnosta tai jostakin muusta, ei ole tärkeää. Tulevaisuudessa yksilön selviämiseen ja elämän laatuun vaikuttaa lähiyhteisön toimivuus ja sen jäsenyys paljon enemmän kuin illuusio globaalista kansalaisuudesta. Siten kansalaisuus, osallisuus ja identiteetti ovat tärkeitä - koti ja isänmaa ovat osa näitä.

25. Julkisia palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(25) }}

Kari Ilkkala:

Ei ole mitään syytä, miksi julkista palveluntuotantoa ei voisi trimmata yhtä tuottavaksi kuin yksityistä, jolloin voittovaatimuksen puuttuessa julkisen tulee olla yksityistä edullisempaa.

26. Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(26) }}

Kari Ilkkala:

Veroaste suhteessa talouden suorituskykyyn alkaa olla 90-luvun alun kammottavissa huippuluvuissa. Julkisen sektorin kustannustaakkaa on nyt vain alettava pienentämään, ja oikea aloituskohde on SOTE. Kyse ei ole SOTE-palveluiden tarjonnan tai kysynnän säätelystä, vaan palveluiden vaikuttavuutta ja kansalaisten terveyttä ja toimintakykyä on parannettava niin, että palveluiden TARVETTA saadaan ajettua alaspäin. Terveempi, toimintakykyisempi kansa tulee toimeen pienemmällä julkisella sektorilla.

27. Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(27) }}

Kari Ilkkala:

Tuloeroilla ei ole enää pitkään aikaan, jos koskaan, ollut mitään tekemistä lahjakkuus- tai ahkeruuserojen kanssa. Oxfamin raportin mukaan ensi vuonna 2016 väestön 1 % omistaa yli puolet kaikesta varallisuudesta. 80 varakkainta yksilöä omistaa enemmän kuin 3,5 miljardia köyhintä.

28. Nykyisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(28) }}

Kari Ilkkala:

Olleet liian raskaita jo pitkään. Syy ei ole etuuksien saajan, talous vain ei kestä. Miten korjataan? Palveluiden vaikuttavuutta kehitettävä niin, että esim. SOTE-puolella kevyillä palveluilla torjutaan raskaiden palveluiden tarvetta. Palvelutuotanto tarvitsee korjaustalkoot alhaalta ylöspäin, ei uusia hallintohimmeleitä ylhäältä alaspäin.

29. Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(29) }}

Kari Ilkkala:

Ei kovin harkittu kysymys. Kussakin talouskasvuun ja työpaikkojen luomiseen tähtäävässä hankkeessa on tarkasteltava paitsi hankkeen yksityiset tuotot ja kulut, myös ulkoiset eli yhteiskunnalliset ja sosiaaliset tuotot ja kulut. Tapaus Talvivaarassa kannattavuus laskettu nikkelin hinnan ja tuotantokulujen kautta, eikä ympäristövaikutusten odotusarvoa (riski x kustannukset) otettu huomioon. Hanke olisi voitu toteuttaa kannattavasti, turvallisesti ja KESTÄVÄSTI huomioimalla tämä alusta asti.

30. Kaikessa päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(30) }}

Kari Ilkkala:

Sama kuin edellisessä kohdassa. Kussakin talouskasvuun ja työpaikkojen luomiseen tähtäävässä hankkeessa on tarkasteltava paitsi hankkeen yksityiset tuotot ja kulut, myös ulkoiset eli yhteiskunnalliset ja sosiaaliset tuotot ja kulut. Tapaus Talvivaarassa kannattavuus laskettu nikkelin hinnan ja tuotantokulujen kautta, eikä ympäristövaikutusten odotusarvoa (riski x kustannukset) otettu huomioon. Hanke olisi voitu toteuttaa kannattavasti, turvallisesti ja KESTÄVÄSTI huomioimalla tämä alusta asti.
JAA EHDOKKAAN SIVU KAVEREILLESI:

Uusimmat politiikan uutiset