Lipponen Paavo
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
5
Paavo Lipposen ilmoittautuminen Sdp:n presidenttiehdokkaaksi viime elokuussa oli yllätys, sillä hän oli vuosien ajan johdonmukaisesti kieltäytynyt tehtävästä.
Vielä vuoden 2009 lopussa hän ilmoitti Helsingin Sanomien mielipidesivulla julkaistussa kirjoituksessa, ettei hänellä ole minkäänlaista motivaatiota presidentiksi.
Ehdokkaaksi lähtö oli suuri helpotus Sdp:lle. Keskeinen rooli taivuttelussa olikin Sdp:n puheenjohtajalla Jutta Urpilaisella, jolla on hyvä yhteistyösuhde puolueen entisen puheenjohtajan Lipposen kanssa.
Lipponen itse ilmoitti mielenmuutoksensa syyksi, ettei halua jäädä viereen katsomaan, miten Suomen käy. Hän on huolissaan muun muassa populismin noususta.
Lipponen on presidenttiehdokkaista vanhin. Hän täytti huhtikuussa 70 vuotta.
Ei videota: Kieltäytyi osallistumasta UKK-kävelytestiin
- Kotisivun osoite: http://www.paavolipponen.fi/
Vastaukset
- Suuri merkitys
- Pieni merkitys
-
5 Lipponen Paavo
Vertaa vastauksia muihin ehdokkaisiin
Vaalien 2. kierroksen kysymykset | ||
|---|---|---|
| 1. | EU valmistelee kuripakettia, jossa laitetaan rajat esimerkiksi sille, ettei Suomen julkinen talous mene liikaa miinukselle. Pääministeri Jyrki Katainen kannattaa EU:n tiukentuvaa talouskuria, ulkoministeri Erkki Tuomioja pitää sopimusta tarpeettomana ja jopa haitallisena. Miten mieltä olet EU:n talouskuripaketista? | |
| Tuen sitä vahvasti | ||
| Tuen sitä jossain määrin | ||
| Vastustan sitä jossain määrin | ||
| Vastustan sitä jyrkästi | ||
| 2. | Hallitus on tekemässä isoa kuntauudistusta, jossa kuntia on tarkoitus yhdistää nykyistä isommiksi ja vahvemmiksi. Kuinka paljon hallituksen pitäisi käyttää voimaa kuntaliitosten saattamiseksi aikaan? | |
| Hallituksen on pakotettava kunnat yhteen vaikka lakimuutoksin | ||
| Hallituksen on kiristettävä valtionosuusrahoja kuntaliitosten jouduttamiseksi | ||
| Hallituksen on suostuteltava kuntia liitoksiin kannustinrahoilla, vaikka se tarkoittaisi määrärahaleikkauksia muualla | ||
| Liitokset voivat perustua vain kuntien omaan vapaaehtoisuuteen | ||
| 3. | Kannatatko Guggenheimin taidemuseon rakentamista Helsinkiin? | |
| Kyllä, vaikka se maksettaisiin pelkästään julkisella rahalla | ||
| Kyllä, mutta osa rahoituksesta on saatava yksityisiltä rahoittajilta | ||
| Vain siinä tapauksessa, että yksityiset sijoittavat haluavat maksaa sen kokonaan | ||
| En, Guggenheimia ei tarvita Suomeen lainkaan | ||
Presidentin valtaoikeudet ja tehtävät | ||
| 4. | Maaliskuun alussa 2012 tulee voimaan perustuslain uudistus, joka kaventaa jonkin verran presidentin valtaoikeuksia ja lisää eduskunnan ja hallituksen valtaa. Mitä mieltä olet uudistuksen jälkeen presidentin valtaoikeuksista? | |
| Valtaa on liikaa. | ||
| Valtaa on sopivasti. | ||
| Valtaa on liian vähän. | ||
| ||
| 5. | Mitä mieltä olet Suomen Nato-jäsenyydestä? | |
| Suomen tulee liittyä Natoon heti. | ||
| Suomen tulee liittyä Natoon, jos Ruotsi liittyy. | ||
| Nato-jäsenyys ei nyt ole ajankohtainen, mutta asiaa on voitava harkita tarvittaessa uudestaan. | ||
| Suomen ei missään oloissa ole järkevää liittyä Natoon. | ||
| ||
| 6. | Suomea pyydettiin keväällä 2011 osallistumaan YK:n valtuuttamaan ja Naton johtamaan operaatioon Libyan lentokiellon valvomiseksi. Ruotsi lähetti hävittäjiään operaatioon. Suomi ei osallistunut. Oliko Suomen päätös jäädä sivuun | |
| oikea ratkaisu, sillä Suomen on parempi keskittyä siviilikriisinhallintaan. | ||
| virhe, jossa Suomi menetti vaikutusmahdollisuuksiaan. | ||
| ||
| 7. | Perustuslain mukaan pääministeri johtaa Suomen EU-politiikkaa ja edustaa Suomea EU:n valtionpäämiesten huippukokouksissa. Muihin EU-kokouksiin presidentti voi osallistua, jos hallitus niin erikseen päättää. Tulisiko mielestäsi presidentin osallistua esimerkiksi EU:n ja Venäjän välisiin kokouksiin? | |
| Kyllä, aina. | ||
| Kyllä, mikäli kyseessä on erityisen tärkeä kokous. | ||
| Kyllä, mutta vain jos Suomella on kokouksessa pääministerin lisäksi myös toinen paikka. | ||
| Ei, pääministeri edustaa Suomea EU-kokouksissa. | ||
| ||
| 8. | Presidentillä on oikeus armahtaa vankeja. Käytäntö on mielestäni | |
| hyvä, ja presidentin tulee käyttää sitä aktiivisesti. | ||
| hyvä olla olemassa, mutta presidentin tulisi käyttää oikeuttaan maltillisesti. | ||
| osin ongelmallinen, ja siitä luopumista tulisi harkita. | ||
| selvästi vanhanaikainen ja pitää lopettaa. | ||
| 9. | Venäjä on ilmoittanut käyttävänsä tällä vuosikymmenellä lähes 500 miljardia euroa asevoimiensa uudistamiseen ja varusteluohjelmaan. Miten tämä vaikuttaa Suomen turvallisuustilanteeseen? | |
| Turvallisuustilanne heikkenee merkittävästi. | ||
| Tilanne heikkenee jonkin verran. | ||
| Tilanne pysyy ennallaan. | ||
| Se paranee. | ||
| ||
| 10. | Tulisiko Suomen tulevaisuudessa osallistua kansainväliseen rauhanturvaamiseen ja kriisinhallintaan? | |
| Enemmän kuin nykyisin. | ||
| Yhtä paljon kuin nykyisin. | ||
| Vähemmän kuin nykyisin. | ||
| ||
| 11. | Kuvitellaan tilanne: YK:n neuvottelee maailmanlaajuista yleissopimusta seksuaalivähemmistöjen oikeuksista. YK:n pääsihteeri tarjoaa Suomelle isännöintimahdollisuutta prosessille, joka tekisi Suomesta kokouspaikan seuraavien vuosien ajaksi. Samalla Suomi sitoutuisi ottamaan seksuaalivähemmistöjen oikeuksien ajamisen kärkihankkeekseen ulkopolitiikassa ja presidentti kiertäisi maailmaa hankkimassa kannatusta sopimukselle. Miten toimisit tasavallan presidenttinä? | |
| Suomi suostuisi ilman muuta kokouspaikaksi ja presidentti ryhtyisi voimallisesti ajamaan asiaa maailmalla, sillä Suomi saisi näkyvyyttä itselleen tärkeässä teemassa. | ||
| Suomi suostuisi kokouspaikaksi, mutta presidentti ei nostaisi sukupuolivähemmistöjen oikeuksia Suomen ulkopolitiikan kärkihankkeeksi, sillä moni muu asia on Suomelle tärkeämpi. | ||
| Suomi kiittäisi kohteliaasti kunniasta, mutta ei isännöisi kokouksia eikä ajaisi asiaa. | ||
Muut politiikan teemat | ||
| 12. | Kuvitellaan tilanne: Lääkärit uhkaavat lakolla ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos varoittaa ihmishenkien olevan vaarassa. Presidentin tulisi | |
| vedota lakon osapuoliin, että he luopuisivat työtaistelusta. | ||
| vedota lakon osapuoliin ihmisten turvallisuuden takia, mutta ei ottaa selvää kantaa lakon oikeutukseen. | ||
| osoittaa kysyttäessä tukensa potilaille ja omaisille, mutta ei itse aktiivisesti ottaa kantaa. | ||
| jättäytyä päivänpolitiikan yläpuolelle ja olla kommentoimatta koko asiaa. | ||
| ||
| 13. | Väitetään, että rasismi ja vihapuhe ovat yleistyneet Suomessa. Presidentin tulisi kannanotoissaan | |
| tuomita rasismi jyrkästi ja vaatia vähemmistöjen aseman parantamista. | ||
| tuomita rasismi, mutta varoa asettumasta kenenkään puolelle. | ||
| tuomita rasismi, mutta puolustaa sananvapautta ja ymmärtää myös niitä, jotka haluavat rajata maahanmuuttoa. | ||
| olla puuttumatta asiaan, sillä rasismin ja vihapuheen lisääntymisestä ei ole selvää näyttöä. | ||
| olla puuttumatta asiaan, koska asia ei kuulu presidentin tehtäviin. | ||
| ||
| 14. | Peruskoulussa on kaksi pakollista vierasta kieltä, joista toisen pitää olla toinen kotimainen kieli. Pitäisikö toisen kotimaisen kielen opiskelu muuttaa vapaaehtoiseksi? | |
| Kyllä | ||
| Ei | ||
| ||
| 15. | Mitä linjaa Suomen tulee ajaa euroalueen kehittämisessä pitkällä aikavälillä? | |
| Euroalueesta pitää luoda syvempi poliittinen ja taloudellinen liitto. | ||
| Yhteisten pelisääntöjen noudattaminen tulee varmistaa kiristämällä valvontaa ja rangaistuksia. | ||
| Nykymalli on hyvä, jos jäsenmaat sitoutuvat pitämään taloutensa tasapainossa. | ||
| Eurojärjestelmä hajoaa velkakriisiin myötä joka tapauksessa, joten Suomen tulee valmistautua palaamaan markkaan. | ||
| Suomen tulee aktiivisesti pyrkiä eroamaan talous- ja rahaliitosta, eli luopua euron käytöstä. | ||
| ||
| 16. | Pitäisikö presidentin keskustella Venäjän johdon kanssa Karjalan palauttamisesta? | |
| Kyllä, Suomen presidentin tulee olla asiassa aloitteellinen. | ||
| Kyllä, mutta vain jos Venäjän johto ottaa asian ensin esille. | ||
| Ei, se voisi haitata maiden välisiä suhteita. | ||
| Ei, Karjalan palauttamiseen ei ole mitään syytä. | ||
| ||
| 17. | Presidentti on tärkeä arvovaikuttaja. Mihin teemoihin uuden presidentin tulisi virkaan astumisensa jälkeen julkisissa kannanotoissaan ottaa ensimmäiseksi kantaa? (VALITSE KOLME) | |
| Euroopan velkakriisi. | ||
| EU:n tulevaisuus. | ||
| Rasismi ja vihapuhe. | ||
| Sukupuolten välinen tasa-arvo. | ||
| Maahanmuutto. | ||
| Venäjä. | ||
| Tuloerojen kasvu. | ||
| Talouden tila. | ||
| Työttömyys. | ||
| Koulutus. | ||
| Ilmasto- ja ympäristö. | ||
| Globaali köyhyys. | ||
| Suomalainen köyhyys. | ||
| Lasten ja nuorten pahoinvointi. | ||
| Terrorismi. | ||
| Innovaatiopolitiikka. | ||
| Kuntauudistus. | ||
| Puolustusvoimien uudistaminen. | ||
| Aluepolitiikka. | ||
| Rahan valta. | ||
| Globalisaatio. | ||
| Pohjois-Afrikan demokratiakehitys. | ||
| Presidentin valtaoikeudet. | ||
| Ihmisoikeudet. | ||
| Vähemmistöjen asema. | ||
| Kehitysyhteistyörahojen määrä. | ||
| Valtiontalouden sopeutustoimet. | ||
| Joku muu teema. | ||
| ||
Arvokysymykset | ||
| 18. | Tasa-arvoisen avioliittolain idea on, ettei laissa erotella ihmisiä sukupuolen tai seksuaalisen suuntautumisen mukaan vaan myös samaa sukupuolta olevat voivat mennä naimisiin. Samalla laki toisi oikeuden adoptioon ja yhteiseen sukunimeen. Kannatatko sukupuolineutraalia avioliittolakia? | |
| Kyllä, lain täytyy olla kaikille sama sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntauksesta riippumatta | ||
| Kyllä muilta osin, mutta itse termi ”avioliitto” on varattava vain naisten ja miesten välisiä liittoja varten | ||
| Ei, samaa sukupuolta olevin parien oikeuksia voidaan lisätä muuta kautta, esimerkiksi sallimalla yhteinen sukunimi, mutta avioliittolakiin ei pidä koskea | ||
| Ei, samaa sukupuolta olevien parien oikeuksia ei pidä nykyisestä lainsäädännöstä lisätä. | ||
| ||
| 19. | Tuleeko presidentin ottaa ihmisoikeuskysymykset esille vierailullaan maassa, jossa koetaan jatkuvasti vakavia ihmisoikeusloukkauksia? | |
| Ei, pienellä maalla ei ole ylipäätään varaa pitää ihmisoikeuksia esillä. | ||
| Ei, ihmisoikeudet ovat kunkin maan sisäinen asia. | ||
| Kyllä, mikäli asian esille ottaminen ei vaaranna Suomen taloudellisia tai muita intressejä. | ||
| Kyllä, ihmisoikeuksista ei tule tinkiä. | ||
| ||
| 20. | Kuuluuko presidentin uudenvuoden puheeseen ”Jumalan siunauksen” toivottaminen Suomen kansalle? | |
| Kyllä, se on kaunis tapa. | ||
| Mahdollisesti, jos sen rajaa uskoviin ja toivottaa muille vaikkapa menestystä. | ||
| Ei mielellään, siunaus olisi parempi jättää väliin, koska kaikki eivät usko jumalaan. | ||
| Ei, jumalan siunauksen toivottaminen ei sovi suomalaiseen kulttuuriin. | ||
| ||
| 21. | Suomessa raskaudenkeskeytys on sallittu ja siitä säädetään laissa. Hyväksytkö abortin? | |
| Kyllä, ihmisellä täytyy olla mahdollisuus valita raskaudenkeskeytys. | ||
| En hyväksy, paitsi siinä tapauksessa, että äiti uhkaa kuolla raskauden takia. | ||
| En hyväksy missään olosuhteissa, elämä on aina pyhä. | ||
| ||
| 22. | Positiivinen diskriminaatio tarkoittaa eriarvoisessa asemassa olevan yksilön tai ryhmän suosimista. Esimerkiksi Helsingin opetusvirasto jakaa lisärahaa kouluille, joissa on muun muassa paljon maahanmuuttajaoppilaita tai vanhemmilla alhainen koulutustaso. Miten suhtaudut positiiviseen diskriminaatioon? | |
| Se pitäisi kieltää, sillä se on omanlaistaan syrjintää: siinä syrjitään enemmistöä | ||
| Sitä ei pitäisi pääsääntöisesti harjoittaa, mutta joitakin poikkeuksia voi olla | ||
| Sitä voidaan toteuttaa, mutta ei käyttää siihen julkista rahaa | ||
| Sitä pitäisi edistää ja varata sille oma määräraha, sillä se vie kohti tasa-arvoa vähentämällä eriarvoisuutta: siinä ei suosita vaan autetaan samalle viivalle | ||
| 23. | Hallitus tavoittelee ennusteita nopeampaa talouskasvua. Mitä mieltä olet tästä? | |
| Se on välttämätöntä, vain ripeä talouskasvu turvaa työllisyyden ja hyvinvointipalvelut. | ||
| Se on välttämätöntä, kunhan myös ympäristö huomioidaan. | ||
| Se on hyvä tavoite, mutta vaikea saavuttaa. Pitää valmistautua pitkään hitaan kasvun aikaan. | ||
| Talouskasvun korostamisesta pitäisi siirtyä elämänlaadun parantamiseen muin keinoin. | ||
| ||
| 24. | Mikä on kantasi parveketupakointiin? | |
| Asukkaalla on oikeus tupakoida omassa kodissaan ja parvekkeellaan naapureista välittämättä. | ||
| Kaikkea ei pidä säätää lainsäädännöllä. Asukkaalla on oikeus tupakoida parvekkeellaan, mikäli siitä ei koidu naapureille kohtuutonta haittaa. | ||
| Parveketupakoinnista on pyrittävä eroon vähitellen, esimerkiksi valistuksella ja tarvittaessa taloyhtiöiden omilla päätöksillä. | ||
| Parveketupakointi on kiellettävä lainsäädännöllä mahdollisimman pian. | ||
| 25. | Pitäisikö Suomessa olla mahdollisuus eutanasiaan eli armokuolemaan? | |
| Kyllä. Se pitäisi mahdollistaa lainsäädännöllä pikimmiten. | ||
| Kyllä, toivon sen olevan mahdollista. Päätös voidaan kuitenkin tehdä vasta perusteellisen arvokeskustelun jälkeen. | ||
| Ei, asiaa pitää pohtia, mutta en usko sen olevan tarpeellista. | ||
| Ei missään tapauksessa, asiaan liittyy liikaa riskejä. | ||
| ||
Henkilökohtaiset ominaisuudet | ||
| 26. | Onko presidentillä syytä olla virallinen puoliso (avioliitto tai rekisteröity parisuhde)? | |
| Kyllä, se helpottaa esimerkiksi valtiovierailujen protokollan järjestämistä | ||
| Mielellään, mutta ehdoton vaatimus se ei ole | ||
| Ei, mutta jonkinlainen elämänkumppani antaisi tukea tehtävän hoidossa | ||
| Ei, presidentti voi hyvin olla yksineläjä | ||
| 27. | Kuinka suuri merkitys on sillä, että presidentti on tyylikäs ja edustava? | |
| hyvin suuri merkitys, nykyään edustustehtävillä on iso rooli | ||
| jonkin verran merkitystä | ||
| ei juurikaan merkitystä | ||
| ei mitään merkitystä, asiaosaaminen ratkaisee | ||
| 28. | Kuinka tärkeää on se, että presidentti on helposti lähestyttävä ja kansanomainen? | |
| Hyvin tärkeää, hän on koko kansan presidentti | ||
| Suhteellisen tärkeää. | ||
| Ei kovin tärkeää. | ||
| Ei lainkaan tärkeää, hän johtaa ulkopolitiikkaa, ei juonna toritapahtumia | ||
| ||
Uusimmat uutiset
-
Uosukainen: Lipposen poisjäänti oli inhimillistä
-
Paavo Lipponen jätti virkaanastujaiset väliin
-
Äänestämässä käynyt Lipponen: Haavisto edustaa arvojani
-
Lipponen Demarissa: Sdp:n ei pitäisi asettua kummankaan ehdokkaan taakse
-
Lipposen kampanjapäällikkö odotti enemmän tukea liitoilta
-
Lipponen päätti uransa tietoiseen riskiin
-
Lipponen: Vain minä olisin pärjännyt Niinistölle
-
Urpilainen: Loppukiri alkoi liian myöhään
1964–1982: Puolueen palveluksessa
Paavo Lipponen tempautui mukaan 1960-luvun opiskelija-aktivismiin ja liikkui Helsingissä samanhenkisissä piireissä. Hän toimi muun muassa toimittajana Ylioppilaslehdessä ja oli perustamassa pasifistista Sadankomiteaa.
Sdp:hen Lipponen liittyi 1964. Vuonna 1967 puoluesihteeri Erkki Raatikainen värväsi hänet tutkimussihteeriksi puoluetoimistoon huolimatta siitä, että puoluetoimistossa monella oli epäilyjä liian radikaalina pidettyä Lipposta kohtaan.
Puoluesihteeriksi noussut Kalevi Sorsa nosti Lipposen Sdp:n kansainvälisten asioiden sihteeriksi 1971, mikä tarkoitti ahkeraa matkustelua ja tutustumista sisarpuolueisiin. Ulkopoliittisessa paitsiossa ollut Sdp rakensi suhteita myös Neuvostoliittoon ja ajoi presidentti Urho Kekkosen uudelleenvalintaa poikkeuslailla.
Vuonna 1973 Kekkonen tarjosi Lipposelle ulkopoliittisen avustajan paikkaa, mutta perui tarjouksen myöhemmin, eikä Lipponenkaan ollut paikasta pitemmän harkinnan jälkeen kiinnostunut.
1974 Lipposesta tuli Sdp:n poliittisen osaston suunnittelupäällikkö. Tuohon aikaan Sdp muun muassa vaati pankkien ja vakuutusyhtiöiden sosialisointia.
1979 pääministeriksi noussut Mauno Koivisto pyysi Lipposen poliittiseksi sihteerikseen. Aika oli myrskyisä: Kekkonen sairastui ja Koivistosta tuli 1981 virkaatekevä presidentti.
Seuranneessa presidentinvaalikampanjassa Lipponen tuurasi joskus Koivistoa paneelikeskusteluissa ja sai lempinimen Vara-Manu.
1983–1991: Oma poliittinen ura alkaa takerrellen
Koiviston poliittisena sihteerinä Lipponen oli alkanut suunnitella omaa poliittista uraa. Hänet valittiin 5.400 äänellä ensi kertaa eduskuntaan 1983.
Seuraavissa vaaleissa äänimäärä puolittui, ja Lipponen putosi pettymyksekseen eduskunnasta.
Hän pyrki myös turhaan Sdp:n seuraavaksi puoluesihteeriksi ja puheenjohtaja Pertti Paasion työpariksi. Paikalle valittiin yllätysnimi Ulpu Iivari.
Sivuraiteella ollut Lipponen toimi ensin vapaana toimittajana ja sai sitten vakituisen työpaikan Ulkopoliittisesta instituutista.
Hän yritti haastaa Paasion Sdp:n puheenjohtajana 1990, mutta epäonnistui surkeasti.
Hän kääntyi vähitellen Euroopan integraation kannattajaksi ja ennusti Suomen etenevän kohti EU-jäsenyyttä.
1991: Uusi nousu: Sdp:n puheenjohtajaksi
Paasion jälkeen Sdp:n johtoon valittu Ulf Sundqvist joutui eroamaan 1993 pankkikriisin jälkimainingeissa. Nyt Lipponen viimein kelpasi puheenjohtajaksi.
Suomi oli keskellä syvintä taantumaa, maata johti Esko Ahon porvarihallitus. Eduskuntavaalikampanjassa 1995 hidaspuheiseksi Moosekseksi itsensä ristinyt Lipponen lupasi tiukkaa talouskuria.
Kansa halusi Ahon hallituksesta eroon, ja Sdp sai muhkean vaalivoiton. Sen turvin Lipponen kokosi viiden puolueen sateenkaarihallituksen.
1995–2003: Pääministerinä: Lipponen I ja Lipponen II
Lipposen ykköshallituksen valtiovarainministerinä oli ensin kokoomuksen Iiro Viinanen, sitten Sauli Niinistö.
Suomi alkoi vähitellen nousta suosta. Yksi suurimmista vetureista oli Nokia, jonka nousu käynnistyi 1990-luvun lopulla. EU:n jäseneksi liittynyt Suomi pyrki Lipposen ja Niinistön johdolla kohti rahaliitto Emun jäsenyyttä. Jäsenyys toteutui 1998, ja vuoden 2002 alussa Suomen valuutaksi vaihtui euro.
Vaaleissa 1999 suurimman vaalivoiton sai kokoomus, mutta Sdp säilytti Lipposen johdolla asemansa suurimpana puolueena, ja hän saattoi jatkaa pääministerinä.
Vaalikampanjassa 2003 keskustan tuore johtaja Anneli Jäätteenmäki haastoi Lipposen poikkeuksellisen räväkästi. Hän syytti pääministerin liittäneen Suomen Yhdysvaltain-vierailullaan Irakin sotaa tukeneeseen liittoutumaan.
Todisteena Jäätteenmäki heilutteli asiakirjoja, jotka vaalien jälkeen paljastuivat presidentin neuvonantajan vuotamiksi salaisiksi papereiksi. Jäätteenmäki joutui eroamaan heti tuoreeltaan.
2003–2011: Eduskunnan puhemiehenä ja konsulttina
Keskusta voitti vaalit ja nousi pääministeripuolueeksi. Kohtalaisen hyvin vaaleista selvinnyt Sdp oli hallituksen kakkospuolue.
Jäätteenmäen vaalikampanjasta syvästi loukkaantunut Lipponen ei enää halunnut hallitukseen. Hänelle löytyi luonteva paikka eduskunnan puhemiehenä, ja hän hoiti tehtävää koko vaalikauden. Puhemiesjaksoon osuivat eduskunnan satavuotisjuhlat, joiden kustannuksista tuli jälkipyykkiä.
Vuonna 2004 Lipponen yritti EU-komission puheenjohtajaksi. Yritys kaatui siihen, että oikeistopuolueiden asema unionissa oli alkanut vahvistua.
Vuonna 2005 Lipponen väistyi Sdp:n johdosta. Uudeksi puheenjohtajaksi nousi Eero Heinäluoma.
Lipponen ei lähtenyt enää 2007 vaaleissa ehdolle, vaan siirtyi pois päivänpolitiikasta.
Lipponen alkoi kirjoittaa muistelmiaan ja perusti konsulttiyhtiön, jonka nimissä hän toimi energiayhtiö Pohjolan Voiman ja kaasuputkiyhtiö Nordstreamin neuvonantajana. Konsulttitöistä nousi sen verran mediakohua, että suivaantunut Lipponen luopui muistelmien kirjoittamista varten saamastaan eduskunnan työhuoneesta ja jätti luottamustehtäviään.
Lipponen otti eläkkeelläkin ahkerasti kantaa ajankohtaisiin asioihin. Muistelmien ensimmäinen osa ilmestyi 2009.
Vuonna 2009 Lipponen kävi taustakampanjan päästäkseen EU:n uuteen huippuvirkaan, EU-presidentiksi, mutta paikka meni Suomelta sivu suun.
Vuonna 2011 Wikileaksin kautta julkisuuteen tuli diplomaattisähke, jonka mukaan Lipponen olisi rientänyt heti presidentti Vladimir Putinin ja presidentti Tarja Halosen tapaamisen jälkeen vuonna 2004 kertomaan Yhdysvaltain suurlähetystölle tapaamisen sisällöstä. ”So what?” Lipponen kommentoi. Hän kertoi, että keskustelee vaikka Kiinan keisarin kanssa eikä kysy siihen keneltäkään lupaa.
Paavo Tapio Lipponen syntyi Turtolassa eli nykyisessä Pellossa 23. huhtikuuta 1941. Hän joutui kolmivuotiaana evakkoon Ruotsiin Lapin sotaa pakoon äitinsä, terveydenhoitaja Hilkka Lipposen ja veljensä Osmon kanssa.
Hänen isänsä, metsänhoitaja Orvo Lipponen, selvisi rintamalta hengissä kotiin. Perhe asui sodan jälkeen ensin Pellossa, mutta muutti 1946 Savoon, ensin Siilinjärvelle ja sitten Kuopioon, jossa Paavo Lipponen aloitti koulunkäynnin.
Lipponen kirjoitti ylioppilaaksi 1959. Nuoruuden merkittävin kokemus oli stipendiaattijakso Yhdysvalloissa Dartmouth Collegessa.
Suomeen palattuaan Lipponen aloitti opinnot Helsingin yliopistossa 1961. Ensin pääaineena oli englantilainen filologia, joka vaihtui myöhemmin yleiseksi valtio-opiksi.
Yhdysvaltoihin valittujen stipendiaattien joukossa oli Lipposen tuleva vaimo, Aila-Marja Nikupeteri, jonka kanssa romanssi roihahti Suomeen palaamisen jälkeen. Vuonna 1963 Lipponen meni naimisiin, ja tytär Paulamaria syntyi 1964. Lääkäriksi opiskellut Paulamaria asuu nykyisin Ruotsissa.
Lipposten avioliitto kariutui 1990-luvulla. Ero astui voimaan 1997.
Paavo Lipponen oli 1994 tutustunut nuoreen Päivi Hertzbergiin, joka haastatteli häntä Sdp:n opiskelijalehteen. Ihastunut Lipponen piiritti 27-vuotiasta Hertzbergiä sinnikkäästi, ja Lipposen avioeron jälkeen he menivät naimisiin 1998.
Päivi Lipposella oli edellisestä liitostaan tytär Cecilia. Yhteinen tytär Emilia syntyi loppuvuodesta 1998, tämän pikkusisar Sofia vuonna 2000. Päivi Lipponen on nykyisin Sdp:n kansanedustaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu.
Paavo Lipponen oli nuoruudessaan innokas uimari ja vesipalloilija. Hän edusti helsinkiläisseura Kuhia ja valmensi 1970-luvulla Kuhien junnujoukkuetta. Edelleenkin hän kuntoilee uimalla.
Muita harrastuksia ovat kirjallisuus ja arkkitehtuuri.