Soini Timo
Perussuomalaiset
3
Karhumainen olemus. Silmälasit vinossa, suu virneessä ja silmissä väsyneenäkin tuiketta.
Siinä hän on – kaikkien suomalaisten tuntema ”maisterisjätkä”, perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini, 49, jonka seuraavaa sutkautusta jokainen meistä osaa jo odottaa.
Nämä sutkautukset ovat Timo Soinin huolella ja pitkään rakennetun tuotekuvan tärkeimpiä osia.
Ne ovat kryptisiä tai tylppiä, yleensä kansanomaisia yksinkertaistuksia monimutkaisten tapahtumien todellisesta tilasta.
Näitä lauseita Soini valmistelee huolella etukäteen.
Hän tietää niiden päätyvän väriläiskinä toimittajien uutisjuttuihin, ja tästä verbaalista lahjakkuudestaan hän on myös ylpeä.
Toimittajia Soinin sutkaukset ilahduttavat hieman samalla lailla kuin mäkihyppääjä Matti Nykäsen kuolemattomat lauseet.
Kun Soini kuvaa Kreikan kriisiä sanomalla, että ”norsu on ajettu kaislikkoon”, kukaan ei tarkkaan tiedä, mitä viisauksia lause sisältää, mutta huvittava lause päätyy usein piristämään kuivaa uutistekstiä.
Perussuomalaisten puoluekokouksessa kesällä Soini kertoi puheessaan, että ”hohtimia ei kannata heittää kaivoon”, ja toi näin vanhaan kirves-sanontaan modernin säväyksen. Eräässä presidenttitentissä Soinin perusteli Kreikan velvollisuutta selvitä veloistaan ilman EU-maiden tukea jokseenkin näin: ”Jos haet itsellesi jallukolan, toivon että maksat sen itse, etkä pane sitä minun maksettavakseni”.
Päivää myöhemmin hän totesi eduskunnassa Euroopan ja Suomen yleisestä poliittisesta tilanteesta: ”Kyllähän koiraa harmittaa, kun luu on jäässä.”
Parhaita hokemiaan Soini toistelee eduskunnassa. Viime aikoina näihin hokemiin ovat kuuluneet esimerkiksi lauseet ”kirves on pantu puun juurelle” ja Leonard Cohen -laina ”Everybody knows that the captain lied" (kaikki tietävät kapteenin valehdelleen).
Astetta tyylitellympi ”epätoivon vimmalla taikinatiinussa ollaan päällään pystyssä siellä euron kriisissä” ollaan kuultu eduskuntasalissa Soinin suusta tähän mennessä vain kerran.
Soini on rakentanut julkista kuvaansa mediaesiintymisten ja nettisivuillaan olevan ”plokinsa” kirjoitusten voimin.
Myös televisioesiintymisillä on ollut tärkeä rooli.
Vuoden 2007 eduskuntavaalikampanjaansa Soini kuvaa kirjassaan Maisterisjätkä (Tammi 2008) näin:
”Ensimmäinen tv-väittely oli Turussa helmikuun alussa. Tokaisin kokoomuksen Jyrki Kataiselle, että kokoomus on hyvä köyhille, mutta ei anna heille mitään. Se meni hyvin läpi. Toimin tv-keskusteluissa aina samalla tavalla: vastaan siihen mitä kysytään, enkä koskaan jaarittele pitkään. Se on aitoa Soinia, siksi se toimii.”
Monia poliitikkoja viittaus populismiin loukkaa, mutta Soini uskoo populismiin poliittisena ideologiana ja on ylpeä siitä.
Valtiotieteen maisteri Soini teki akateemisen opinnäytteensä populismista aatteena.
”Populismin tutkijana olen keskinkertainen, mutta käytännön populistina olen hyvä”, hän arvioi itseään kirjassaan.
Puoluettaan Soini on johtanut enemmän tai vähemmän yksinvaltiaan varmuudella vuodesta 1997.
Uuden 39-henkisen eduskuntaryhmän kanssa Soini on saanut tasapainoilla erityisesti puolueen kansallismielisyyden, rasististen lausuntojen ja homovastaisuuden ristiaallokossa.
Soinin vastaus puolueen äärilaitojen kohua saaneisiin homo-, rotu-, somali-, islam- ja Kreikka-lausuntoihin toistaa usein samaa kaavaa: Soini moittii mediakohua tarkoitushakuiseksi ja vetoaa omaan maltillisuuteensa vähemmistöasioissa.
Ei videota: Kieltäytyi osallistumasta UKK-kävelytestiin
- Kotisivun osoite: http://www.timosoini.fi/
Vastaukset
- Suuri merkitys
- Pieni merkitys
-
3 Soini Timo
Vertaa vastauksia muihin ehdokkaisiin
Vaalien 2. kierroksen kysymykset | ||
|---|---|---|
| 1. | EU valmistelee kuripakettia, jossa laitetaan rajat esimerkiksi sille, ettei Suomen julkinen talous mene liikaa miinukselle. Pääministeri Jyrki Katainen kannattaa EU:n tiukentuvaa talouskuria, ulkoministeri Erkki Tuomioja pitää sopimusta tarpeettomana ja jopa haitallisena. Miten mieltä olet EU:n talouskuripaketista? | |
| Tuen sitä vahvasti | ||
| Tuen sitä jossain määrin | ||
| Vastustan sitä jossain määrin | ||
| Vastustan sitä jyrkästi | ||
| 2. | Hallitus on tekemässä isoa kuntauudistusta, jossa kuntia on tarkoitus yhdistää nykyistä isommiksi ja vahvemmiksi. Kuinka paljon hallituksen pitäisi käyttää voimaa kuntaliitosten saattamiseksi aikaan? | |
| Hallituksen on pakotettava kunnat yhteen vaikka lakimuutoksin | ||
| Hallituksen on kiristettävä valtionosuusrahoja kuntaliitosten jouduttamiseksi | ||
| Hallituksen on suostuteltava kuntia liitoksiin kannustinrahoilla, vaikka se tarkoittaisi määrärahaleikkauksia muualla | ||
| Liitokset voivat perustua vain kuntien omaan vapaaehtoisuuteen | ||
| 3. | Kannatatko Guggenheimin taidemuseon rakentamista Helsinkiin? | |
| Kyllä, vaikka se maksettaisiin pelkästään julkisella rahalla | ||
| Kyllä, mutta osa rahoituksesta on saatava yksityisiltä rahoittajilta | ||
| Vain siinä tapauksessa, että yksityiset sijoittavat haluavat maksaa sen kokonaan | ||
| En, Guggenheimia ei tarvita Suomeen lainkaan | ||
Presidentin valtaoikeudet ja tehtävät | ||
| 4. | Maaliskuun alussa 2012 tulee voimaan perustuslain uudistus, joka kaventaa jonkin verran presidentin valtaoikeuksia ja lisää eduskunnan ja hallituksen valtaa. Mitä mieltä olet uudistuksen jälkeen presidentin valtaoikeuksista? | |
| Valtaa on liikaa. | ||
| Valtaa on sopivasti. | ||
| Valtaa on liian vähän. | ||
| ||
| 5. | Mitä mieltä olet Suomen Nato-jäsenyydestä? | |
| Suomen tulee liittyä Natoon heti. | ||
| Suomen tulee liittyä Natoon, jos Ruotsi liittyy. | ||
| Nato-jäsenyys ei nyt ole ajankohtainen, mutta asiaa on voitava harkita tarvittaessa uudestaan. | ||
| Suomen ei missään oloissa ole järkevää liittyä Natoon. | ||
| ||
| 6. | Suomea pyydettiin keväällä 2011 osallistumaan YK:n valtuuttamaan ja Naton johtamaan operaatioon Libyan lentokiellon valvomiseksi. Ruotsi lähetti hävittäjiään operaatioon. Suomi ei osallistunut. Oliko Suomen päätös jäädä sivuun | |
| oikea ratkaisu, sillä Suomen on parempi keskittyä siviilikriisinhallintaan. | ||
| virhe, jossa Suomi menetti vaikutusmahdollisuuksiaan. | ||
| ||
| 7. | Perustuslain mukaan pääministeri johtaa Suomen EU-politiikkaa ja edustaa Suomea EU:n valtionpäämiesten huippukokouksissa. Muihin EU-kokouksiin presidentti voi osallistua, jos hallitus niin erikseen päättää. Tulisiko mielestäsi presidentin osallistua esimerkiksi EU:n ja Venäjän välisiin kokouksiin? | |
| Kyllä, aina. | ||
| Kyllä, mikäli kyseessä on erityisen tärkeä kokous. | ||
| Kyllä, mutta vain jos Suomella on kokouksessa pääministerin lisäksi myös toinen paikka. | ||
| Ei, pääministeri edustaa Suomea EU-kokouksissa. | ||
| 8. | Presidentillä on oikeus armahtaa vankeja. Käytäntö on mielestäni | |
| hyvä, ja presidentin tulee käyttää sitä aktiivisesti. | ||
| hyvä olla olemassa, mutta presidentin tulisi käyttää oikeuttaan maltillisesti. | ||
| osin ongelmallinen, ja siitä luopumista tulisi harkita. | ||
| selvästi vanhanaikainen ja pitää lopettaa. | ||
| 9. | Venäjä on ilmoittanut käyttävänsä tällä vuosikymmenellä lähes 500 miljardia euroa asevoimiensa uudistamiseen ja varusteluohjelmaan. Miten tämä vaikuttaa Suomen turvallisuustilanteeseen? | |
| Turvallisuustilanne heikkenee merkittävästi. | ||
| Tilanne heikkenee jonkin verran. | ||
| Tilanne pysyy ennallaan. | ||
| Se paranee. | ||
| ||
| 10. | Tulisiko Suomen tulevaisuudessa osallistua kansainväliseen rauhanturvaamiseen ja kriisinhallintaan? | |
| Enemmän kuin nykyisin. | ||
| Yhtä paljon kuin nykyisin. | ||
| Vähemmän kuin nykyisin. | ||
| ||
| 11. | Kuvitellaan tilanne: YK:n neuvottelee maailmanlaajuista yleissopimusta seksuaalivähemmistöjen oikeuksista. YK:n pääsihteeri tarjoaa Suomelle isännöintimahdollisuutta prosessille, joka tekisi Suomesta kokouspaikan seuraavien vuosien ajaksi. Samalla Suomi sitoutuisi ottamaan seksuaalivähemmistöjen oikeuksien ajamisen kärkihankkeekseen ulkopolitiikassa ja presidentti kiertäisi maailmaa hankkimassa kannatusta sopimukselle. Miten toimisit tasavallan presidenttinä? | |
| Suomi suostuisi ilman muuta kokouspaikaksi ja presidentti ryhtyisi voimallisesti ajamaan asiaa maailmalla, sillä Suomi saisi näkyvyyttä itselleen tärkeässä teemassa. | ||
| Suomi suostuisi kokouspaikaksi, mutta presidentti ei nostaisi sukupuolivähemmistöjen oikeuksia Suomen ulkopolitiikan kärkihankkeeksi, sillä moni muu asia on Suomelle tärkeämpi. | ||
| Suomi kiittäisi kohteliaasti kunniasta, mutta ei isännöisi kokouksia eikä ajaisi asiaa. | ||
| ||
Muut politiikan teemat | ||
| 12. | Kuvitellaan tilanne: Lääkärit uhkaavat lakolla ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos varoittaa ihmishenkien olevan vaarassa. Presidentin tulisi | |
| vedota lakon osapuoliin, että he luopuisivat työtaistelusta. | ||
| vedota lakon osapuoliin ihmisten turvallisuuden takia, mutta ei ottaa selvää kantaa lakon oikeutukseen. | ||
| osoittaa kysyttäessä tukensa potilaille ja omaisille, mutta ei itse aktiivisesti ottaa kantaa. | ||
| jättäytyä päivänpolitiikan yläpuolelle ja olla kommentoimatta koko asiaa. | ||
| ||
| 13. | Väitetään, että rasismi ja vihapuhe ovat yleistyneet Suomessa. Presidentin tulisi kannanotoissaan | |
| tuomita rasismi jyrkästi ja vaatia vähemmistöjen aseman parantamista. | ||
| tuomita rasismi, mutta varoa asettumasta kenenkään puolelle. | ||
| tuomita rasismi, mutta puolustaa sananvapautta ja ymmärtää myös niitä, jotka haluavat rajata maahanmuuttoa. | ||
| olla puuttumatta asiaan, sillä rasismin ja vihapuheen lisääntymisestä ei ole selvää näyttöä. | ||
| olla puuttumatta asiaan, koska asia ei kuulu presidentin tehtäviin. | ||
| ||
| 14. | Peruskoulussa on kaksi pakollista vierasta kieltä, joista toisen pitää olla toinen kotimainen kieli. Pitäisikö toisen kotimaisen kielen opiskelu muuttaa vapaaehtoiseksi? | |
| Kyllä | ||
| Ei | ||
| ||
| 15. | Mitä linjaa Suomen tulee ajaa euroalueen kehittämisessä pitkällä aikavälillä? | |
| Euroalueesta pitää luoda syvempi poliittinen ja taloudellinen liitto. | ||
| Yhteisten pelisääntöjen noudattaminen tulee varmistaa kiristämällä valvontaa ja rangaistuksia. | ||
| Nykymalli on hyvä, jos jäsenmaat sitoutuvat pitämään taloutensa tasapainossa. | ||
| Eurojärjestelmä hajoaa velkakriisiin myötä joka tapauksessa, joten Suomen tulee valmistautua palaamaan markkaan. | ||
| Suomen tulee aktiivisesti pyrkiä eroamaan talous- ja rahaliitosta, eli luopua euron käytöstä. | ||
| ||
| 16. | Pitäisikö presidentin keskustella Venäjän johdon kanssa Karjalan palauttamisesta? | |
| Kyllä, Suomen presidentin tulee olla asiassa aloitteellinen. | ||
| Kyllä, mutta vain jos Venäjän johto ottaa asian ensin esille. | ||
| Ei, se voisi haitata maiden välisiä suhteita. | ||
| Ei, Karjalan palauttamiseen ei ole mitään syytä. | ||
| ||
| 17. | Presidentti on tärkeä arvovaikuttaja. Mihin teemoihin uuden presidentin tulisi virkaan astumisensa jälkeen julkisissa kannanotoissaan ottaa ensimmäiseksi kantaa? (VALITSE KOLME) | |
| Euroopan velkakriisi. | ||
| EU:n tulevaisuus. | ||
| Rasismi ja vihapuhe. | ||
| Sukupuolten välinen tasa-arvo. | ||
| Maahanmuutto. | ||
| Venäjä. | ||
| Tuloerojen kasvu. | ||
| Talouden tila. | ||
| Työttömyys. | ||
| Koulutus. | ||
| Ilmasto- ja ympäristö. | ||
| Globaali köyhyys. | ||
| Suomalainen köyhyys. | ||
| Lasten ja nuorten pahoinvointi. | ||
| Terrorismi. | ||
| Innovaatiopolitiikka. | ||
| Kuntauudistus. | ||
| Puolustusvoimien uudistaminen. | ||
| Aluepolitiikka. | ||
| Rahan valta. | ||
| Globalisaatio. | ||
| Pohjois-Afrikan demokratiakehitys. | ||
| Presidentin valtaoikeudet. | ||
| Ihmisoikeudet. | ||
| Vähemmistöjen asema. | ||
| Kehitysyhteistyörahojen määrä. | ||
| Valtiontalouden sopeutustoimet. | ||
| Joku muu teema. | ||
| ||
Arvokysymykset | ||
| 18. | Tasa-arvoisen avioliittolain idea on, ettei laissa erotella ihmisiä sukupuolen tai seksuaalisen suuntautumisen mukaan vaan myös samaa sukupuolta olevat voivat mennä naimisiin. Samalla laki toisi oikeuden adoptioon ja yhteiseen sukunimeen. Kannatatko sukupuolineutraalia avioliittolakia? | |
| Kyllä, lain täytyy olla kaikille sama sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntauksesta riippumatta | ||
| Kyllä muilta osin, mutta itse termi ”avioliitto” on varattava vain naisten ja miesten välisiä liittoja varten | ||
| Ei, samaa sukupuolta olevin parien oikeuksia voidaan lisätä muuta kautta, esimerkiksi sallimalla yhteinen sukunimi, mutta avioliittolakiin ei pidä koskea | ||
| Ei, samaa sukupuolta olevien parien oikeuksia ei pidä nykyisestä lainsäädännöstä lisätä. | ||
| ||
| 19. | Tuleeko presidentin ottaa ihmisoikeuskysymykset esille vierailullaan maassa, jossa koetaan jatkuvasti vakavia ihmisoikeusloukkauksia? | |
| Ei, pienellä maalla ei ole ylipäätään varaa pitää ihmisoikeuksia esillä. | ||
| Ei, ihmisoikeudet ovat kunkin maan sisäinen asia. | ||
| Kyllä, mikäli asian esille ottaminen ei vaaranna Suomen taloudellisia tai muita intressejä. | ||
| Kyllä, ihmisoikeuksista ei tule tinkiä. | ||
| ||
| 20. | Kuuluuko presidentin uudenvuoden puheeseen ”Jumalan siunauksen” toivottaminen Suomen kansalle? | |
| Kyllä, se on kaunis tapa. | ||
| Mahdollisesti, jos sen rajaa uskoviin ja toivottaa muille vaikkapa menestystä. | ||
| Ei mielellään, siunaus olisi parempi jättää väliin, koska kaikki eivät usko jumalaan. | ||
| Ei, jumalan siunauksen toivottaminen ei sovi suomalaiseen kulttuuriin. | ||
| ||
| 21. | Suomessa raskaudenkeskeytys on sallittu ja siitä säädetään laissa. Hyväksytkö abortin? | |
| Kyllä, ihmisellä täytyy olla mahdollisuus valita raskaudenkeskeytys. | ||
| En hyväksy, paitsi siinä tapauksessa, että äiti uhkaa kuolla raskauden takia. | ||
| En hyväksy missään olosuhteissa, elämä on aina pyhä. | ||
| ||
| 22. | Positiivinen diskriminaatio tarkoittaa eriarvoisessa asemassa olevan yksilön tai ryhmän suosimista. Esimerkiksi Helsingin opetusvirasto jakaa lisärahaa kouluille, joissa on muun muassa paljon maahanmuuttajaoppilaita tai vanhemmilla alhainen koulutustaso. Miten suhtaudut positiiviseen diskriminaatioon? | |
| Se pitäisi kieltää, sillä se on omanlaistaan syrjintää: siinä syrjitään enemmistöä | ||
| Sitä ei pitäisi pääsääntöisesti harjoittaa, mutta joitakin poikkeuksia voi olla | ||
| Sitä voidaan toteuttaa, mutta ei käyttää siihen julkista rahaa | ||
| Sitä pitäisi edistää ja varata sille oma määräraha, sillä se vie kohti tasa-arvoa vähentämällä eriarvoisuutta: siinä ei suosita vaan autetaan samalle viivalle | ||
| 23. | Hallitus tavoittelee ennusteita nopeampaa talouskasvua. Mitä mieltä olet tästä? | |
| Se on välttämätöntä, vain ripeä talouskasvu turvaa työllisyyden ja hyvinvointipalvelut. | ||
| Se on välttämätöntä, kunhan myös ympäristö huomioidaan. | ||
| Se on hyvä tavoite, mutta vaikea saavuttaa. Pitää valmistautua pitkään hitaan kasvun aikaan. | ||
| Talouskasvun korostamisesta pitäisi siirtyä elämänlaadun parantamiseen muin keinoin. | ||
| 24. | Mikä on kantasi parveketupakointiin? | |
| Asukkaalla on oikeus tupakoida omassa kodissaan ja parvekkeellaan naapureista välittämättä. | ||
| Kaikkea ei pidä säätää lainsäädännöllä. Asukkaalla on oikeus tupakoida parvekkeellaan, mikäli siitä ei koidu naapureille kohtuutonta haittaa. | ||
| Parveketupakoinnista on pyrittävä eroon vähitellen, esimerkiksi valistuksella ja tarvittaessa taloyhtiöiden omilla päätöksillä. | ||
| Parveketupakointi on kiellettävä lainsäädännöllä mahdollisimman pian. | ||
| 25. | Pitäisikö Suomessa olla mahdollisuus eutanasiaan eli armokuolemaan? | |
| Kyllä. Se pitäisi mahdollistaa lainsäädännöllä pikimmiten. | ||
| Kyllä, toivon sen olevan mahdollista. Päätös voidaan kuitenkin tehdä vasta perusteellisen arvokeskustelun jälkeen. | ||
| Ei, asiaa pitää pohtia, mutta en usko sen olevan tarpeellista. | ||
| Ei missään tapauksessa, asiaan liittyy liikaa riskejä. | ||
Henkilökohtaiset ominaisuudet | ||
| 26. | Onko presidentillä syytä olla virallinen puoliso (avioliitto tai rekisteröity parisuhde)? | |
| Kyllä, se helpottaa esimerkiksi valtiovierailujen protokollan järjestämistä | ||
| Mielellään, mutta ehdoton vaatimus se ei ole | ||
| Ei, mutta jonkinlainen elämänkumppani antaisi tukea tehtävän hoidossa | ||
| Ei, presidentti voi hyvin olla yksineläjä | ||
| ||
| 27. | Kuinka suuri merkitys on sillä, että presidentti on tyylikäs ja edustava? | |
| hyvin suuri merkitys, nykyään edustustehtävillä on iso rooli | ||
| jonkin verran merkitystä | ||
| ei juurikaan merkitystä | ||
| ei mitään merkitystä, asiaosaaminen ratkaisee | ||
| 28. | Kuinka tärkeää on se, että presidentti on helposti lähestyttävä ja kansanomainen? | |
| Hyvin tärkeää, hän on koko kansan presidentti | ||
| Suhteellisen tärkeää. | ||
| Ei kovin tärkeää. | ||
| Ei lainkaan tärkeää, hän johtaa ulkopolitiikkaa, ei juonna toritapahtumia | ||
Uusimmat uutiset
-
Soini: Perussuomalaisten takapakkia ei pidä ylitulkita
-
Katainen torjui Kreikan vakuussopimuksen julkistamisen
-
Soini Ilta-Sanomille: Hakkarainen tarvitsee apua
-
Suomenmaa: JSN:n Uimonen ei pidä Soinin Bobrikov-heittoa vihapuheena
-
Kiviniemi harmittelee Soinin puheita
-
Soinilta ei tipu Rehnin vaatimaa anteeksipyyntöä
-
Soini Iltalehdelle: Pitseria-ampujaa ylistäneen teksti on kuvottava
-
Soini: Kokoomus välttelee vastuuta
1979-1995: Uran hankala alku Smp:ssä
Timo Soini liittyi 16-vuotiaana 1979 Suomen maaseudun puolueen (Smp) jäseneksi.
Hän kertoo olleensa innokas poliitikko jo kouluaikoina espoolaisessa lukiossa 1970–80-lukujen taitteessa.
Soini oli Smp:n puheenjohtaja Veikko Vennamon ihailija.
”Vennamo oli minulle poliittinen profeetta, jonka opin tuntemaan myös henkilökohtaisesti”, hän kertoo kirjansa ensimmäisellä sivulla.
Timo Soini testasi ensimmäisen kerran kansansuosiotaan presidentin valitsijamiesvaaleissa 1982, surkein tuloksin. Paremmin ei sujunut seuraavana vuonnakaan, kun Soini pyrki eduskuntaan ja sai vain reilut 800 ääntä.
Uurastus politiikassa kuitenkin jatkui. Soini toimi SMP:n puoluesihteerinä 1995, kun SMP suistui konkurssiin. Konkurssin myötä Soinikin jäi työttömäksi.
1995-1997: Perussuomalaisten perustajajäsen
Avoimen populistinen Perussuomalaiset perustettiin jo saman vuoden toukokuussa. Perustajajäseninä olivat Raimo Vistbacka, Kari J. Bärlund, Urpo Leppänen ja Timo Soini.
Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Raimo Vistbacka. Vuonna 1997 puheenjohtajan tehtävä siirtyi Soinille, joka on ollut siitä lähtien puolueen puheenjohtaja.
2000-2003: Onni kääntyy
Vuonna 1996 Soini yritti päästä europarlamenttiin. Hän sai tuolloin vaivaiset 1 923 ääntä.
Vuoden 1999 eduskuntavaaleissa sitkeää Soinia ei vieläkään onnistanut – hän jäi 700 äänen päähän kansanedustajan paikasta.
Sitten onni kääntyi.
Vuoden 2000 kunnallisvaaleissa hän pääsi Espoon kaupunginvaltuustoon, ja poliittinen tunnettavuus parani.
Vuonna 2003 hän sai jo 4 387 ääntä ja pääsi eduskuntaan. Siitä suosio on tasaisesti kasvanut.
2003-2007: Vaalimenestys enteilee jytkyä
Presidentinvaaleissa 2006 Soini sai muhkeat 103 368 ääntä, joista Uudenmaan vaalipiiristä ääniä kertyi 15 258.
Presidentinvaalien uumoilema suosio Uudellamaalla näkyi vuoden 2007 vaaleissa: Soini sai kolmanneksi eniten ääniä Sauli Niinistön ja Matti Vanhasen jälkeen, eli 19 859 ääntä.
Samalla perussuomalaiset nosti paikkalukunsa eduskunnassa kolmesta viiteen.
Silloin tuskin kukaan perussuomalaisistakaan osasi edes haaveilla, että kevään 2011 vaaleissa paikkaluku räjähtäisi yli seitsenkertaiseksi, 39 paikkaan.
2007-2011: Euroskeptikko Euroopassa
Soinin taktista pelisilmää epäiltiin, kun hän asettui 2009 ehdolle Euroopan parlamenttiin.
Moni luuli, että puolueen puheenjohtaminen ei toimisi Brysselistä käsin.
Etäisyys kuitenkin toimi paremmin kuin hyvin, ja englantia hyvin osaavan Soinin kyky verkottua samanmielisten euroskeptikkojen kanssa toi hänelle poliittista uskottavuutta kotimaassakin.
Kevään 2011 vaaleissa Timo Soini oli koko maan äänikuningas 43 437 äänellä.
Timo Juhani Soini (s. 30. toukokuuta 1962) on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri, sotilasarvoltaan alikersantti.
Hän asuu Espoossa kerrostalossa, ja hänellä on vaimo ja kaksi lasta. Hän on syntynyt Raumalla, ja on Espoon kaupunginvaltuutettu. Soinin isä oli ammatiltaan konsultti ja äiti lastenhoitaja.
Uskonnoltaan Timo Soini on vakaumuksellinen messuissa käyvä katolilainen. Uskontonsa takia hän sanoo hyvin ymmärtävänsä katolisten maiden kansojen mielenlaatua, erityisesti sitä, miksi näissä maissa valtion huijaamista ei pidetä niin pahana kuin Suomessa.
Harrastuksista Soinin mediapersoonaan liittyvät jalkapallo ja ravien seuraaminen, ja kesämökki. Nuorena Soini pelasi palloa Iivisniemen lähiökentillä ja maalivahtina Espoon Tikan joukkueessa. 1980-luvulla Soini pelasi SMP:n opiskelijajärjestön joukkueessa FC Asialinjassa. Squashiakin tuli nuorempana pelailtua.
Soinin tavasta käyttää brittiläisen jalkapallojoukkue Millwallin sinivalkoista fanikaulaliinaa on tullut yksi hänen tavaramerkeistään. Hän on kertonut valinneensa Millwallin pienenä suosikkijoukkueekseen sen takia, että joukkueen sinivalkoiset värit vetosivat hänen isänmaallisuuteensa.
Vasta myöhemmin hänelle selvisi, että Millwallin kannattajat olivat tunnettuja väkivaltaisesta käytöksestä ja huliganismista, mutta silloin oli jo liian myöhäistä vaihtaa fanittamaansa seuraa, Soini selitti marraskuussa The Observer -lehden toimittajalle.
Viime eduskuntavaalien alla moni sivustaseuraaja jännitti Soinin terveyden kestämistä. Tuoreessa haastattelussa 114-kiloiseksi mainittu Soini on sairastanut kaksi kertaa keuhkokuumeen.
Jälkimmäisellä kerralla 2007 tautia seurasi verenmyrkytys, josta toipumiseen kului kaksi kuukautta.
Soinilla on lääkärivaimo Tiina, jonka kanssa keskusteltiin kuulemma pitkään ennen kuin Soini sai luvan lähteä presidenttiehdokkaaksi.