Kuntavaalit 2017

Roni Kantola
PIR
Vantaa
430 
Vaalitulos {{getStatus('NOT_ELECTED')}}
Kunta Vantaa
Ikä 29
Koulutustaso Yliopisto
Lasten lukumäärä 0
Yhteystiedot  

Olen 29-vuotias ympäristöekologian opiskelija Helsingin yliopistossa. Kaupunkiakatemia on yksi sivuaineistani. Yksinkertaistetusti sanottuna olen edistyksellinen. Vapaus ja kehitys yhdistettynä ihmisten ja luonnon hyvinvointiin ovat tärkeimpiä arvojani. Voisin sanoa olevani sosiaalilibertaarivihreä piraatti. Tietynlaisesta vasemmistolaisuudesta huolimatta kannatan parempaa kilpailuttamista ja taloudellisen toiminnan monipuolisempaa mahdollistamista, eikä vasemmisto–oikeisto-jaottelu oikein piraatteihin sovikaan. Tärkeintä on, että tavoitteet saavutetaan. Tehokkuus on tärkeää ja antaa tilaa pehmeämmille tavoitteille. Tieteen ja ajattelun lisäksi olen puuhaillut monenlaisen taiteen parissa. Valmistuin ylioppilaaksi Helsingin kuvataidelukiosta vuonna 2006, harrastan kirjoittamista, musiikkia ja monenlaista suunnittelua. Haluaisin lisätä erityisesti paikkatietopohjaista vuorovaikutteisuutta, suorempaa demokratiaa ja moninaisempaa vaikuttamista lähiympäristöön. Tulevaisuus haltuun!

Tulospalvelu

Ääniä yhteensä 298 +118
  ennakkoon 93  
  vaalipäivänä 205  
Osuus kunnan äänistä 0.3%  
  ennakkoon 0.3%  
  vaalipäivänä 0.4%  

Kannatus äänestysalueittain

Osuus Ääniä
{{$index + 1 }} {{ area.districtName }} {{ area.votePercentInDistrict | number:1 }}% {{ area.votes }}

Vaalikoneen vastaukset

Ehdokas Sinä

1 / 30

Vantaalla on noin 1,1 miljardin euron velkataakka. Sen keventämiseksi kaupungin pitäisi ensisijaisesti korottaa kunnallisveroa.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Roni Kantola: "Kunnallisveron korottaminen ei välttämättä edes lisää verotuloja. Kunnallisveron lisääminen väliaikaisesti ei olisi kovinkaan suuri huolenaihe, varsinkin jos sille on palava tarve. Se lienee kuitenkin parempi kuin lisävelan ottaminen. Menoja voidaan kuitenkin pienentää tehostamalla monia asioita. Tulevaisuuden – ja nykyisyyden – kannalta tärkeät investointikohteet kuten lasten hyvinvointi, koulutus ja rakentaminen täytyy pitää mukana."

2 / 30

Kaupungin investointitarpeen hillitsemiseksi Vantaan pitäisi hidastaa uusien asukkaiden muuttoa esimerkiksi kaavoitusta vähentämällä.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Roni Kantola: "Asuntoja tulee saada lisää. Asukkaiden muuttoa voitaisiin periaatteessa estääkin, mutta se ei ole hyvä ratkaisu. Kaavoitusta tulee sujuvoittaa. Toisaalta taistelu maasta on kovaa, eikä asioita tule tehdä hätiköiden. Uudet asukkaat eivät myöskään ole vain menoerä, jos alue houkuttelee monenlaisia ihmisiä, kaavoitus tehdään kunnolla ja ihmisillä on hyvät olot toimia. Yleisesti ottaen väestön kasvaminen lisää taloudellista aktiivisuutta ja lopulta tuloja ihan jo kulutuksenkin lisääntymisen kautta."

3 / 30

Suuria ruokakauppoja pitää saada perustaa vapaasti keskustojen ulkopuolelle.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Roni Kantola: "Kysymys on monessa paikassa kinkkinen, mutta Vantaalla ei ehkä niin ongelmallinen. Kaupan suuryksiköiden sijoittamista ohjaa lakikin. Käytännössä ei haluta, että jotkut alueet jäävät kaupatta, jos suuri kauppa haittaa muiden toimintaa. Lisäksi on hyvä saada saavutettava verkosto, jossa on monia selkeitä keskittymiä. Vantaa on kuitenkin tavallaan keskusta-aluetta hyvin monin paikoin. Silti sijoittumisella on väliä. On tärkeää, että uudetkin toimijat saavat hyviä paikkoja. Kilpailu hyödyttää."

4 / 30

Vantaan terveyspalvelut pitäisi useiden terveysasemien sijaan keskittää muutamaan suureen, täyden palvelun yksikköön.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Roni Kantola: "Vantaan terveyspalvelut on jo nyt keskitetty melko hyvin yksiköihin. Keskittämällä enemmän tuskin säästettäisiin tuntuvasti. Peijaksen sairaala on valtakunnallisestikin tärkeä. Terveysasemia tarvitaan kuitenkin monesta syystä. Niiden puitteiden ei tarvitsekaan olla täydellisiä. Tiedon, asiakkaiden ja henkilökunnan siirtymisen sujuvuutta on kuitenkin parannettava."

5 / 30

Helsinki ottaa käyttöön hallintomallin, jossa kaupunkia johtaa virkamiehen sijaan valtuutettujen joukosta valittu pormestari. Vantaan pitäisi siirtyä samankaltaiseen malliin.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Roni Kantola: "Virkamies kaupunginjohtajana on hyvä lähtökohta, mutta käytännössä se ei toimi; kaupunginjohtajaa ei valita pätevyyden perusteella. Toisaalta lain mukaan näin pitäisi olla, joten valintojen laillisuuttakin voitaisiin tutkia. Joka tapauksessa kyseessä on usein monella tavalla jonkinlainen lehmänkauppa. Prosessi voisi olla suoremmin demokraattinen ja avoin. Pormestarimalli vaikuttaa hyvältä."

6 / 30

Kuntani pitäisi rohkeammin käyttää maiden pakkolunastuksia kaavoituksen vauhdittamiseksi.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Roni Kantola: "Pakkolunastuksen tulisi olla viimeinen oljenkorsi, ei mitä tahansa vauhdittamista, vaan perusteltua. Suomessa on vahva omistusoikeus, mutta toisaalta kunnalla ja ihmisillä on viime kädessä oikeus vaikuttaa sellaisten luonnonvarojen käyttöön, joka on rajallinen ja toisilta pois. Usein on kyse pelloista. Sopimusmenettely on kuitenkin parempi ja halvempi raakamaan hankintaan. Pienempien kohteiden kanssa voidaan toimia rohkeammin, jos kunta aiheuttaa vain vähän haittaa."

7 / 30

Kuntalaisten valitusoikeutta kaavoituskysymyksissä tulee rajoittaa.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Roni Kantola: "Valitusoikeuden rajoittaminen ei oikein ole mahdollista. Sen sijaan osallistumista lisäämällä voitaisiin saada huomio yhteiseen kehittämiseen. Suomessahan on perinteisesti vaikutettu asioihin lähinnä lillukanvarsiin tarttumalla valittamalla."

8 / 30

Kuntani pitäisi luopua vaatimuksesta rakentaa autopaikkoja uusien asuntojen yhteyteen.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Roni Kantola: "Lain vaatimukset autopaikoista ovat jossakin määrin perusteltuja, mutta eivät ne useinkaan enää ole tätä päivää, eivätkä tulevaisuutta. Ei kaikkialle tarvita omia autopaikkoja. Jotkut haluavat mieluummin asua autopaikattomammalla alueella. Autopaikat vievät tuhottomasti tilaa muulta ympäristöltä, toisaalta vertikaalisemmin aseteltuina maksavat paljon. Tulevaisuuden autonomisia autoja ja niiden parkkitilaa tarvitaan vähemmän, koska ne voivat siirtyä sinne, missä milloinkin tarvitaan."

9 / 30

Pyörätiet ja jalkakäytävät pitäisi puhdistaa lumesta ja hiekoittaa ennen autoteitä.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Roni Kantola: "Kyllä auto kulkee hyvin lumessakin, ellei lunta ole tullut yhtäkkiä hirveästi. Kumpiakin voidaan puhdistaa suunnilleen samanaikaisesti. Autotiet ovat muutamista syistä kuitenkin ensisijaisempia, esim. hätätapausten takia. Hiekoittamisessa taas tärkeintä on suurimpien riskien paikat, joita voi toki olla vaikea arvioida. Pieniä teitä on enemmän, hankalampaa. Olisi muuten mukavaa, jos jalkakäytävistä hiekotettaisiin puolet, jolloin pulkalla olisi parempi kulkea. Ei kai se niin mahdotonta voi olla."

10 / 30

Kunnassani on tärkeämpää huolehtia yksityisautoilun edellytyksistä kuin joukkoliikenteestä.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Roni Kantola: "Toimiva joukkoliikenne on ehdottoman tärkeä kaupungille. Yksityisautoilun edellytyksistä ei tarvitsisi kovin pitkälle huolehtia. Tieverkosto on pidettävä kunnossa. Joukkoliikenne ja kevyempi liikenne voisivat saada aikaan alueita, joilla autoteiden ja pysäköinnin ei tarvitsisi viedä niin paljon tilaa ja katkoa reittejä. Muuten tilanne on hyvä pitää nykyisellään, mutta joukkoliikenteen on panostettava. Julk. liikenteeseen tarvitaan myös kuskittomia vaihtoehtoja säästöjä, tilaa ja määrää tuomaan."

11 / 30

Kirjastojen pitäisi keskittyä kirjoihin, eikä laajentua enempää tavaroiden lainaamiseen tai muille vastaaville uusille alueille

  • {{ answerChoices[option].text }}

Roni Kantola: "Kirjastojen perinteinen hiljainen lukutila tulisi ei vain säilyttää, vaan myös palauttaa. Silti kirjastoista olisi parempi tehdä monitoimitiloja. Kaikenlaista uutta ja ihmeellistä on tulossa toivottavasti! Kyseessä ei tarvitsisi sinänsä olla juuri kirjasto, mutta tiloja olisi hyvä saada entistä joustavammin kaikkien käyttöön. Nettipohjaista palvelualustaa tarvittaisiin vaikka mihin, joukkoistamiseen, jakamistalouteen, yrittämiseen... Valtion, maakunnan ja Vantaan olisi kehitettävä sellaista."

12 / 30

Kuntani nykyinen kouluverkko tulee säilyttää sellaisenaan, vaikka se aiheuttaisi kustannuksia kuntalaisille.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Roni Kantola: "Vantaan kouluverkko on ihan hyvä. Ei ole järkeä tuhota olemassaolevaa, ellei sille ole oikein painavia juuri itse paikkaan liittyviä perusteita."

13 / 30

Vanhempien oikeutta valita lastensa koulu tulisi rajoittaa.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Roni Kantola: "Suhteellisen harva kuitenkin haluaa muualle kuin lähikouluun. Nykyinen käytäntö on ihan hyvä, eli että toissijaiseen kouluun haetaan. Koulumatkatuen evääminen on ymmärrettävää. Toisaalta tulevaisuudessa matkustamisesta pitäisi saada halvempaa ja kätevämpää, eikä toissijaisen koulun hakuperustelujen tarvitsisi olla niin harkinnanvaraisia. Sosioekonominen eriytyminen voisi tietenkin tulla ongelmaksi, jos kouluja alettaisiin valikoida tarkemmin."

14 / 30

Koulujen liikuntatuntien pitäisi olla tytöille ja pojille yhteiset.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Roni Kantola: "Alemmilla luokilla varmasti kyllä. Ylemmillä luokilla jokaisella pitäisi olla mahdollisuus valita, missä ryhmässä liikkuu. Jako tyttöihin ja poikiin voi olla luonteva, mutta lähtökohtaisesti jakoja ei tarvita, eivätkä kaikki sovi kaksijakoisuuteen. Tasoryhmät eivät olisi mukava asia. Yleensä liikuntatunneilla voi olla muutamaa eri puuhaa; sitten jakaudutaan puuhan mukaan, ei kummempia tarvita. Aivan erillisiäkin ryhmiä tai vuoroja on kuitenkin hyvä olla, koska sellaisiakin tarpeita on."

15 / 30

Koululuokissa tulisi olla ylärajat maahanmuuttajalasten osuudelle.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Roni Kantola: "Yläraja on sinänsä hyvä tavoite, mutta jos se ei toteudu, on vaikea sanoa mitä pitäisi tehdä. Koulun vaihtaminen ei oikein sovi. Suomessa saa olla kotiopetuksessakin, ja miksipä eivät maahanmuuttajat voisi olla samassa luokassa. On kuitenkin tärkeää, että on monenlaisia lapsia, jotta opitaan suomea ja muuta. Alueellisen eriytymisen estäminen olisi tietenkin tärkeää, vaikka ihmisillä onkin vapaus valita asuinpaikka. Koulut ja asuinalueet on pidettävä laadukkaina."

16 / 30

Kuntani pitää taata kokopäiväinen päivähoitopaikka kaikille alle 3-vuotiaille, vaikka näiden vanhemmista toinen olisikin kotona.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Roni Kantola: "Ei sen tarvitse välttämättä aivan kokopäiväinen olla. Joka tapauksessa nyt monilla ei ole edes mahdollisuutta kokopäivähoitoon, vaikka maksaisivat itse. Lähtökohtaisesti sillä ei pitäisi olla väliä, kuinka monta tuntia lapsi on päivähoidossa, kunhan lapsi voi hyvin. Osapäivähoitoon liittyvä byrokratia on ongelmallista ja monimutkaistaa asioita. Yksi raadollinen esimerkki on se, että käytännössä köyhien lapset voivat katsoa sivusta, kun muut syövät."

17 / 30

Kuntani pitäisi tukea rahallisesti lasten hoitamista kotona nykyistä enemmän.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Roni Kantola: "Nyt tukia ja epäsuoria tukia on monenlaisia niin kunnan kuin valtion taholta. Rahallista tukea ei välttämättä tarvitse nostaa. Vantaa-lisä vauvoille on hyvä. Kotihoidon tuen ja päiväkotimaksujen ym. järjestelmää ollaan uudistamassa. Tärkeintä on, ettei tuki ja valinnan mahdollisuudet ainakaan vähene. Järjestelmää tulisi edelleen yksinkertaistaa ja valtion roolia kasvattaa. Hyvin pienten lasten hoitaminen kotona on tärkeää, mutta myöhemmin lapsi hyötyy päivähoitopaikasta, mikä on saatava."

18 / 30

Haluaisin että alueeni terveyspalveluiden tuottaja on mieluummin julkinen kuin yksityinen.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Roni Kantola: "Palveluita ostetaan aina myös jossakin määrin yksityiseltä puolelta, ja jaottelu voi olla turhaa. Sujuvuuden, yhtenäisyyden ja oikeudenmukaisuuden takia julkinen terveyspalvelu on kuitenkin parempi. Terveyspalvelut ovat kuitenkin joka tapauksessa hyvin säänneltyjä, mutta sääntelyssä on oltava aina pidettävä kriteerinä myös se, että kaikki saavat varmasti terveyspalveluita. Ulkoistaminen ja kilpailutukset on hoidettava hyvin. Esim. vanhusten ja vammaisten palvelut ovat liian muuttuvaisia."

19 / 30

Julkisten terveyspalvelujen asiakasmaksut tulisi poistaa kokonaan.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Roni Kantola: "Asiakasmaksujen on oltava hyvin pieniä. Niitä on ehkä kuitenkin hyvä olla, jos muuten tulisi häiriköimiseksikin laskettavaa ylenpalttista käyttöä. Sellainen olisi kuitenkin luultavasti melko harvinaista. Asiakasmaksujen suurin perustelu onkin ehkä se, että ne ovat lisärahoitusta. Maksuttomuus voisi sujuvoittaa asioita, vaikka nytkin maksu tulee usein sentään perässä. Toisaalta maksu voisi riippua muutamasta tekijästä ja olla silti helppoa. Muut kuten lääkemaksut ovat kuitenkin suurempi ongelma."

20 / 30

Koko Suomi on syytä pitää asuttuna, vaikka se tietäisikin veronmaksajille kustannuksia.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Roni Kantola: "Haja-asutusalueita on hyvä pitää elinvoimaisina siksi, ettei siellä jo asuvien ihmisten elinolot huononisi merkittävästi. Silloinkin tavoitteeseen päästäisiin suunnittelemalla hyviä keskittymiä. Vantaalla tärkeää ei ole vain keskittäminen hyvien liikenneyhteyksien varrelle, vaan monenkin vuorovaikutustekijän huomioiminen. Jokaisella keskuksella on omaa annettavaa. Joka kauas muuttaa, se itse kustantakoon, toisaalta hyötyköön halvemmasta maasta ym. Yhdyskuntarakenteen hajautumista haluan estää."

21 / 30

Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Roni Kantola: "Tästä voi jättää selitykset pois. Mutta tosiaan, huolestuneille täytyy sanoa, että eivät ne lapset pilaannu."

22 / 30

Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntaani, tarjous pitää hyväksyä.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Roni Kantola: "Vastaanottokeskukset sopivat hyvin Vantaalle. Tarjous työ rahaa ja uudenlaista toimeliaisuutta. Ei kuitenkaan ole selvää, että juuri vastaanottokeskus olisi optimaalinen tapa hoitaa asioita. Sinänsä se on kiinnostava, vähän kuin koulu tai armeija yhtenäiskulttuuria edustamassa, ja Suomeen tulijat varmasti tarvitsevat koulutusta, koulutuksenkin saaneet. Muuten ihmisten vapaa liikkuvuus on tärkeää. Ei syntyperällä pitäisi olla väliä. Turvapaikan hakijoilla on lisäksi painavia syitä."

23 / 30

Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Roni Kantola: "Tutkimukset sanovat muuta. Koululaiset käyttäytyvät paremmin kuin ennen. Tiukempi kuri taas tekee koululaisista huonompia. On tietenkin hyvä, että on tiettyjä rajoja ja tavoitteita, mutta ei niitä tarvitse yleensä saavuttaa kurinpidollisesti. Tärkeintä on koululaisten viisastuminen ja mielekäs ympäristö. Ne vaativat virikkeellisyyttä ja vapauttakin. Vastuu rakentuu parhaiten vapaudelle. Tieto ja yhteistyö vaativat painostamatonta ympäristöä."

24 / 30

Perinteiset arvot - kuten koti, uskonto ja isänmaa - muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Roni Kantola: "Kyllähän noistakin arvoista voi saada hyvää pohjaa, mutta niin voi myös huonoakin. Kaikkea sitä voikin ajaa ties millä arvolla. Uskonto on ehkä ongelmallisin, mutta voisin ajatella sen tarkoittavan vapautta ajatella vaikka sitten hölmösti. Koti on erittäin tärkeä, mutta perinteisen perheen painottaminen on usein muita elämisen muotoja haittaavaa. Essentialismi vääristää. Isänmaan puolustaminen epäoikeudenmukaisuutta vastaan on tärkeää, mutta toisaalta nationalismi on yksi tuhoisimmista asioista."

25 / 30

Julkisia palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Roni Kantola: "En ole suoranaisesti ulkoistamista vastaan. Monissa julkisissa palveluissa ulkoistaminen vaikuttaa toimimattomalta, joissakin taas sitä voitaisiin lisätä. Ulkoistamisessa yksi perustavanlaatuinen ongelma on se, että omistaminen tai tuottaminen on usein halvempi ja enemmän omissa käsissä oleva vaihtoehto kuin vuokraaminen tai ostaminen. Sen lisäksi kilpailutus ja sopimuskriteerit menevät vaikeiksi, ja joskus kyse voi olla yritystuesta, jopa kähminnästä. Silti toimintojen eriytyminen voi tehostaa."

26 / 30

Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Roni Kantola: "Kyllä monista palveluista voidaan leikatakin. Veronkorotuksetkin ovat vain yksi leikkaustapa, siinä leikataan käteen jäävistä palkoista. Leikkaukset on aina tehtävä huolella, ja esimerkiksi veronkorotuksen tapauksessa olisi hyvä varmistaa, että se voidaan saada väliaikaiseksi. Veronkorotuksilla ei välttämättä saada enemmän tuloja varsinkaan pidemmän päälle."

27 / 30

Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Roni Kantola: "Tuloerot ovat hyväksyttäviä, mutta niitäkin on hyvä tarkastella monelta kannalta. Sen sijaan suuret tuloerot eivät ole niinkään hyväksyttäviä varsinkaan mainittujen lahjakkuuden tai ahkeruuden takia. Ne ovat hyväksyttäviä lähinnä siksi, että niitä on vaikea saada säänneltyä hyviä oikeusperiaatteita noudattaen. Kunnallisella tasolla ei ole perusteltua maksaa johtavassa asemassa oleville tuhottomia summia. Päteviä ihmisiä ja parempia kannustimia löytyy varmasti."

28 / 30

Nykyisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Roni Kantola: "Kysymys on liian laaja. Monet palvelut voivat olla liian raskaita. Samoin sosiaalietuuksia on hyvin monenlaisia, ja ihmiset ovat usein epäoikeudenmukaisessa asemassa toisiin nähden. Julkisen talouden yksi tärkein tehtävä on sosiaalipalvelut ja -etuudet. Monen muun asian voisi hoitaa joku muukin taho. Sinänsä kulutus on kuitenkin kasvanut melko kestämättömästi ihan jo ympäristöä ajatellen, samoin velkaantuminen on huolestuttavaa. Vaan kyllä meillä olisi perustuloon varaa."

29 / 30

Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Roni Kantola: "Varsinkin kaupungissa ympäristö on kortilla, ja siitä tulee huolehtia paremmin. Sitten on tietenkin muu ekotehokkuus kuten hiilidioksidipäästöjen vähentäminen, josta on tietenkin vähän pakkokin siellä täällä olla pitämättä täysillä kiinni. Taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys on tärkeää. Puhe työpaikkojen luomisesta on kuitenkin usein harhaanjohtamista, ympäristön kustannuksella."

30 / 30

Kaikessa päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Roni Kantola: "Tämäkin kysymys vaikuttaa melko ehdottomalta. Kyllä, mutta eihän se mitenkään ole mahdollista lopulta. Jo arviointiin menisi tuhottomasti resursseja, jos se tehtäisiin todella hyvin. Tärkeää on kuitenkin, että periaatteet läpäisevät kaikki hallinnon ja toiminnan tasot. Sekin riittää johonkin asti, että ne pidetään mielessä, sen lisäksi että noudatetaan lakeja. Mutta kyllä esimerkiksi rakentamisessa on aina otettava ympäristövaikutukset huomioon. Maakuntahallinnon mukana se helpottunee."