Kuntavaalit 2017

Riikka Purra
PS
Kirkkonummi
101 
Vaalitulos {{getStatus('ELECTED')}}
Kunta Kirkkonummi
Ikä 39
Koulutustaso Ylempi korkea-aste
Yhteystiedot  

Olen rohkea, itsenäinen, sanavalmis ja aikaansaava realisti, jonka jalat pysyvät maassa ja jonka päästä löytyy muutakin kuin kivalta kuulostavia hubbabubba-käsitteitä. Olen vuosikaudet ollut politiikan kanssa tekemisissä, mutta yleensä sitä analysoivalla puolella. Nyt työskentelen puolueessa poliittisena suunnittelijana. Näen siis valtakunnan politiikkaa piikkipaikalta. Asiantuntemukseni politiikan ja yhteiskunnan suurista ja pienemmistä linjoista on vankkaa. Minulla on vahvoja yhteiskunnallisia mielipiteitä, arvostan selvänäköisyyttä ja kriittisyyttä, asioiden toimivuutta, tutkimukseen perustuvaa politiikan ja talouden ymmärrystä. Poliittisiin näkemyksiini tarkemmin pääset tutustumaan blogini kautta. Kirkkonummella asiat ovat hyvin, mutta täälläkin talouden kurjimus on tosiasia. Useampien pitää olla maksajia, jotta voimme hoitaa lapset ja vanhukset. Politiikassa on aina kyse priorisoinnista – mikä on tärkeää, mikä vähemmän tärkeää? Entä mikä on kaikkein tärkeintä?

Tulospalvelu

Ääniä yhteensä 253 +253
  ennakkoon 70  
  vaalipäivänä 183  
Osuus kunnan äänistä 1.4%  
  ennakkoon 1.1%  
  vaalipäivänä 1.6%  

Kannatus äänestysalueittain

Osuus Ääniä
{{$index + 1 }} {{ area.districtName }} {{ area.votePercentInDistrict | number:1 }}% {{ area.votes }}

Vaalikoneen vastaukset

Ehdokas Sinä

1 / 30

Suomenkieliset ja ruotsinkieliset koulut pitäisi sijoittaa mahdollisuuden mukaan samaan koulurakennukseen, jos siitä tulee hallinnollisia säästöjä.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Riikka Purra: "Kielipoliittisesti ratkaisu olisi mainio, vaikka hallinnollisia säästöjä ei syntyisikään. Suomen- ja ruotsinkielisiä oppilaita ei ole mitään syytä erotella äidinkielen perusteella. Ymmärrän ruotsinkielisten perheiden halun "suojella" lastensa äidinkieltä, mutta uskon tämän olevan mahdollista muillakin keinoin kuin erottelemalla kouluja ja muita lasten ympäristöjä."

2 / 30

Kirkkonummen kunnan kaavoituksessa pitäisi tulevaisuudessa keskittyä enemmän Masalan alueeseen, sillä alueesta olisi mahdollisuus rakentaa tiivis ja kaupunkimainen.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Riikka Purra: "Masalan aluetta on viime vuosina kehitetty ja tullaan edelleen kehittämään. Kehityksestä selvästi jälkeen on jäänyt ns. Masalan "keskusta", joka erityisesti tottumattoman silmään näyttää huomattavan törkyiseltä. Alueella on mm. useita täysin heitteille jätettyjä rakennuksia, joiden aivan suotta pilaavat koko alueen visuaalista ilmettä. Masalasta, kuten Kirkkonummesta yleisemminkään, ei ole syytä rakentaa tiivistä tai kaupunkimaista. Omaleimaisen kuntamme tulee säilyä sellaisena."

3 / 30

Kirkkonummen tulisi säilyä pientalovaltaisena kuntana.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Riikka Purra: "Kirkkonummelle sopii sekä kerros- että pientaloja, niin että edelliset sijoitetaan pääasiassa radan läheisyyteen. Toisaalta pienasumista tulee olla myös kohtuullisen matkan päässä julkisista liikennevälineistä ja palveluista. Masala, Luoma ja Sundsberg ovat erityisesti mieleeni."

4 / 30

Sisäilmasta kärsiviä kunnan rakennuksia pitää mielestäni korjata tarpeen vaatiessa vaikka lainarahalla.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Riikka Purra: "Sisäilmaongelmista kärsivät koulu- ja päiväkotirakennukset ovat kansallinen tragedia, joka vaikuttaa aivan liian monien perheiden arkielämään. Uudisrakentamiseen ja vanhojen rakennusten asianmukaiseen korjaamiseen pitää keskittyä selvästi enemmän. Rakentamisen laadun tulee ehdottomasti nousta, ja valvontaan tulee lisätä resursseja (vaikka se siirtyykin pois kuntien vastuulta). Ehdoton ei silti ylihintaisille kunnantaloille!"

5 / 30

Suuria ruokakauppoja pitää saada perustaa vapaasti keskustojen ulkopuolelle.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Riikka Purra: "Suomalaisessa muutaman kauppaketjun dominoimassa ruokakauppasysteemissä suurimmat ongelmat eivät liity kauppojen sijaintiin, vaan siihen, mitä niiden sisällä on. Toisaalta Kirkkonummella myös sijainnit ovat mallillaan - esimerkiksi Masalasta, ja pian Sundsbergistakin, löytyvät pikkukaupat, kun taas isommille ostoksille voi mennä keskustaan tai Espoon puolelle."

6 / 30

Kuntani pitäisi rohkeammin käyttää maiden pakkolunastuksia kaavoituksen vauhdittamiseksi.

  • {{ answerChoices[option].text }}

7 / 30

Kuntalaisten valitusoikeutta kaavoituskysymyksissä tulee rajoittaa.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Riikka Purra: "Rakentamisen säätelyä tulee keventää, myös kuntalaisvalitusten yhteydessä. Isojen rakennushankkeiden jäätyminen esimerkiksi siksi, että liian läheltä on löytynyt pari liito-oravan papanaa, ei ole kannatettavaa - vaikka liito-oravan suojelu sitä olisikin."

8 / 30

Kuntani pitäisi luopua vaatimuksesta rakentaa autopaikkoja uusien asuntojen yhteyteen.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Riikka Purra: "Ongelma on lähinnä akuutti Helsingissä ja muissa suurissa kaupungeissa. Yleisesti ottaen olen sitä mieltä, että rakentamista tulee sujuvoittaa ja rakennusvaatimuksista (esim. autopaikat, esteettömyys) on oltava mahdollisuus poiketa."

9 / 30

Pyörätiet ja jalkakäytävät pitäisi puhdistaa lumesta ja hiekoittaa ennen autoteitä.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Riikka Purra: "Käytän itse enemmän jalkapatikkaa, pyörää ja julkista liikennettä kuin autoa. En kuitenkaan missään tapauksessa haluaisi tätäkin teemaa nähtävän mustavalkoisena. Autoteiden hoito on välttämätöntä ja myös turvallisuuskysymys. Käyttämäni Kirkkonummen jalkakäytävät ja pyörätiet ovat yleisesti ottaen hyvässä kunnossa. Sen sijaan Helsingissä tämäkin kysymys olisi oleellisempi."

10 / 30

Kunnassani on tärkeämpää huolehtia yksityisautoilun edellytyksistä kuin joukkoliikenteestä.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Riikka Purra: "Yksityisautoilun edellytykset ovat Kirkkonummella hyvät - osin jopa liian hyvät, kun keskustaa rumentaa liiankin moni tyhjillään seisova autohalli. Toisaalta joukkoliikenne, eritoten HSL:n bussiliikenne, on mennyt huonompaan suuntaan. Joka-aamuiset aivan täyteen tupatut vuorot, liian harvat lähdöt ruuhka-aikaan, seisomapaikat, pielessä olevat aikataulut - välillä etuajassa, yleensä myöhässä - eivät tee kenenkään matkanteosta hyvää. Osa vuoroista ja linjoista ajaa vastaavasti tyhjänä."

11 / 30

Kirjastojen pitäisi keskittyä kirjoihin, eikä laajentua enempää tavaroiden lainaamiseen tai muille vastaaville uusille alueille

  • {{ answerChoices[option].text }}

Riikka Purra: "Kirkkonummella on loistava kirjasto, josta stadilaiset ja espoolaiset voivat vain haaveilla. On hyvä, että kirjastot pysyvät ajan hermolla, mutta liiallisuuksiin ei kannata mennä. Kirjastosta ei tarvitse voida lainata kattiloita eikä iskuporakonetta. Toisaalta kirjastojen ei verorahoin pidä edistää rajatonta monikulttuurisuutta esimerkiksi hankkimalla useiden eri kielten materiaalia. Suomi, ruotsi ja englanti sekä lasten lukutaidon edistäminen - siinä kirjastojen ydinalue."

12 / 30

Kuntani nykyinen kouluverkko tulee säilyttää sellaisenaan, vaikka se aiheuttaisi kustannuksia kuntalaisille.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Riikka Purra: "Kirkkonummen kouluverkko on pääasiassa kunnossa eikä tiivistämisen mahdollisuuksia ole, muuta kuin mikäli suomen- ja ruotsinkielisiä koulurakennuksia yhdistetään (ks. kysymys 1). Kirkkonummen kunta on laaja, ja monien lasten koulumatkat jo nyt varsin pitkiä."

13 / 30

Vanhempien oikeutta valita lastensa koulu tulisi rajoittaa.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Riikka Purra: "Emme elä 1980-luvulla. Koulujen välillä on nykyään merkittäviä eroja, joista suuri osa nimenomaan poliittisin päätöksin aikaansaatuja (esimerkiksi maahanmuuttajien suuri lukumäärä tietyillä alueilla, sosiaalisen nousun vaikeutuminen). Tästä ei tule rangaista niitä vanhempia, jotka haluavat lapsilleen mahdollisimman hyvää. "Koulushoppailu" ei useinkaan ole elitististä pyrkyryyttä, vaan looginen vastaus todellisiin ongelmiin. Peruskoulu voi paikoin hyvin huonosti."

14 / 30

Koulujen liikuntatuntien pitäisi olla tytöille ja pojille yhteiset.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Riikka Purra: "Pienten lasten liikuntatunteja tuskin on syytä sukupuolen perusteella erotella. Toisaalta vanhempien lasten kohdalla se saattaa olla jo järkevää. Tyttöjen ja poikien eroavaisuuksia on turha korostaa, mutta silloin kun niitä on, ei ole mitään syytä niitä kieltää tai estää näkymästä. Tämä on kuitenkin kysymys, josta päättäminen kannattaa jättää kouluille itselleen."

15 / 30

Koululuokissa tulisi olla ylärajat maahanmuuttajalasten osuudelle.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Riikka Purra: "Maahanmuuttajien suuri määrä vaikeuttaa kaikkien oppimista, niin kantasuomalaisten kuin tulijoidenkin. Päähuomio pitäisi kuitenkin kohdistaa maahanmuuttoon yleensä; siihen, miten ja millä edellytyksillä yhteiskuntamme kykenee - tai ei kykene - tehtävästä suoriutumaan. Se, että maahanmuutto sijoittuu sosioekonomisesti alemmille asuinalueille, on tosiseikka, ja koskettaa erityisesti näiden alueiden kouluja. Toisaalta pakkosekoittamisesta ei seuraa mitään hyvää. Rahalla pääsee muualle."

16 / 30

Kuntani pitää taata kokopäiväinen päivähoitopaikka kaikille alle 3-vuotiaille, vaikka näiden vanhemmista toinen olisikin kotona.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Riikka Purra: "Suurin vastuu lapsista ja näiden hoivasta ja kasvatuksesta kuuluu vanhemmille. Hyvin pienten lasten päivähoito on kannatettavaa ainoastaan sosiaalisista syistä; silloin kun kotihoidosta olisi enemmän haittaa. Myös maahanmuuttajien, erityisesti naisten ja lasten, kotoutumista voidaan edistää varhaiskasvatuksella. Muiden kohdalla ei ole mitään syytä käyttää päivähoitoa lasten säilytyspaikkana, mikäli vanhempi on kotona. Yli 3-vuotiaille tulee kuitenkin taata mahdollisuus osa-aikaiseen hoitoon."

17 / 30

Kuntani pitäisi tukea rahallisesti lasten hoitamista kotona nykyistä enemmän.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Riikka Purra: "Kirkkonummi tarjoaa alle 3-vuotiaiden kotihoitoon kuntalisää 150,- kuukaudessa, normaalien kotihoidon tukien lisäksi. Tämä on kannatettavaa eikä siitä tule luopua. Toisaalta korotusvaraa ei ole."

18 / 30

Haluaisin että alueeni terveyspalveluiden tuottaja on mieluummin julkinen kuin yksityinen.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Riikka Purra: "Kysymykseen on mahdotonta vastata pragmaattisesti. Soteuudistuksessa oleellista ei ole se, onko tuottaja lopulta yksityinen vai julkinen, koska molemmat toimivat samojen edellytysten mukaan. Järjestelmä voidaan tehdä hyvin tai huonosti, julkinen voi olla hyvä tai huono, aivan kuten yksityinenkin. Haluan, että alueeni terveyspalvelut ovat jatkossa hyvin tuotettuja, niin vastineena verorahoille kuin hoidonkin puolesta. On selvää, että nykyisen järjestelmän on muututtava."

19 / 30

Julkisten terveyspalvelujen asiakasmaksut tulisi poistaa kokonaan.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Riikka Purra: "Soteuudistuksen myötä terveyspalvelun asiakasmaksu ei riipu siitä, onko kyseessä julkinen vai yksityinen tuottaja. Koska raha seuraa potilasta, tämä voi valita yksityisen ja julkisen välillä. Kannatan joka tapauksessa myös soten perustason maksujen säilyttämistä. Ne ovat alhaisia ja paljon käyttäville vahvasti tuettuja. Kaikista maksuista luopuminen ei ole järkevää."

20 / 30

Koko Suomi on syytä pitää asuttuna, vaikka se tietäisikin veronmaksajille kustannuksia.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Riikka Purra: "Vaikea kysymys eikä lainkaan mustavalkoinen. Kuinka paljon koko maan asuttaminen saa maksaa? Onko maa ylipäätänsä enää kokonaan asutettu ollut vuosikausiin?"

21 / 30

Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Riikka Purra: "Olen yleisesti teeman suhteen liberaali, mutta en kuitenkaan hyväksy sitä ideologista painetta, joka ko. asiaan liittyy. Vaikka avioliitto kaikille olisikin ok, sitä ei välttämättä ole vapaa adoptio-oikeus. Menen asioihin ehdottomasti lapsenetu edellä. Vaikka äidin, isän ja lasten muodostama ydinperhe olisikin ideaali, ei todellisuus läheskään aina vastaa tätä ja se on hyväksyttävä."

22 / 30

Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntaani, tarjous pitää hyväksyä.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Riikka Purra: "Ns. humanitaarinen maahanmuuttopolitiikka on täysin kestämätöntä, niin lähettävien kuin vastaanottajavaltioidenkin näkökulmasta. Kuntien intressit hyväksyä vastaanottokeskuksia harvoin löytyvät sydämestä tai solidaarisuudesta, vaan siitä, että se on usein taloudellisesti kannattavaa - koska valtio maksaa viulut ja vähän päälle. Koko yhteiskunnan kannalta rahat tulevat kuitenkin samasta lähteestä, ja maahanmuuttopolitiikkaan tuosta lähteestä menee huomattavan suuri osa."

23 / 30

Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Riikka Purra: "En kaipaa varsinaisesti kuria, vaan keskittymistä opiskeluun ja oppimiseen. Lasten keskittymishäiriöt, kotikasvatuksen puutteet, pahoinvointi, digilaitteet ym. vaikuttavat koulun arkeen. Opettajista tai näiden kurista ei ole pelastajaksi, mutta tiukemmilla säännöillä - vaikkapa sitten jälki-istunnon tai puhelimen suhteen - koulunkäynnistä voidaan kuitenkin saada toimivampaa."

24 / 30

Perinteiset arvot - kuten koti, uskonto ja isänmaa - muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Riikka Purra: "Erityisesti "koti ja isänmaa", siis esimerkiksi historia, kulttuuri, Suomi ja länsimaisuus, tarjoavat oikein hyvän pohjan politiikalle. Tietenkään yksinään ne eivät ole riittäviä, mutta niistä on oleellista aloittaa. Esimerkiksi kansainvälisyyttä ei voi olla ilman vakaata pohjaa omassa maassa ja kulttuurissa. Uskonnon roolia ei ole syytä korostaa, mutta kristillisprotestanttisessa perinnössä on myös paljon hyvää."

25 / 30

Julkisia palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Riikka Purra: "Kysymykseen ei voi vastata yksiselitteisesti. Esim. soteuudistuksessa oleellista ei ole se, onko tuottaja lopulta yksityinen vai julkinen, koska molemmat toimivat samojen edellytysten mukaan. Järjestelmä voidaan tehdä hyvin tai huonosti, julkinen voi olla hyvä tai huono, aivan kuten yksityinenkin."

26 / 30

Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Riikka Purra: "Suomalaisessa verojärjestelmässä on korjaamisen varaa monessa kohtaa, mutta yleisesti ottaen veroja ei tule korottaa sosiaalietuuksien tai julkisten palvelujen vuoksi - niiden taso on jo nyt liian korkea/vinoutunut. Järjestelmää tulee sen sijaan tehostaa ja muuttaa kannustavammaksi. On myös syytä priorisoida - esimerkiksi maailmanparantaminen ei voi mennä suomalaisten koulujen tai pienituloisten auttamisen edelle. Resurssit ovat rajalliset, tulevaisuudessa yhä enemmän, mm. ikääntymisen takia."

27 / 30

Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Riikka Purra: "Mitä tarkoittaa suuri tässä yhteydessä? Suomessa on perinteisesti ollut hyvin tasainen tulonjako, tosin viime vuosikymmeninä kasvava. En kannata angloamerikkalaista mallia, jossa tuloerot ovat valtavat. Kannatan silti, että esimerkiksi opiskelu ja yritteliäisyys antavat ihmisille mahdollisuuden muutakin kuin tulla juuri ja juuri toimeen. Keskiluokkaa ei saa enempää kurjistaa!"

28 / 30

Nykyisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Riikka Purra: "On syytä priorisoida. Suomalaisten veroeuroilla ei voida pelastaa maailmaa; niiden on kohdistuttava omaan maahan ja omiin kansalaisiin. Maahanmuuttojärjestelmä on kallis ja tehoton, usein epäeettinenkin. Sosiaalijärjestelmää tulee muokata kannustavammaksi, mutta ihmisiä ei tule pompotella tai syyllistää siitä, mihin he eivät itse ole vaikuttaneet."

29 / 30

Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Riikka Purra: "Asia ei ole yksinkertainen. Myös ympäristönsuojeluun - erityisesti ilmastonmuutoksen torjuntaan - liittyy paljon poliittisia ja taloudellisia intressejä, joilla ei välttämättä ole paljonkaan tekemistä ympäristön hyvän kanssa. Talouskasvu ja työpaikat ovat ensiarvoisen tärkeitä. Näiden välinen suhde täytyy määrittää kontekstissaan eikä yleisluontoisia periaatteita ole mahdollista määrittää."

30 / 30

Kaikessa päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Riikka Purra: "Ks. edellinen kysymys. "Ympäristölle haitallinen hanke" täytyy olla tosiasiassa tällainen, ei esimerkiksi siksi, että se on vihreän aatteen vastainen, epätrendikäs tai koska niin nyt vain "ei voi tehdä". Ympäristöpolitiikankin on mahdollista olla pragmaattista, siis tosimaailmaan kytkeytyvää. Asiantuntijoiden ja tutkimuksen merkitys on siinä erityisen oleellinen. Toisaalta esimerkiksi ilmastonmuutoksen yhteydessä perspektiivin täytyy olla globaali. Aina ei ole järkevää, että Suomi karsii omiaan."