Kuntavaalit 2017

Hanna Gete Mithiku
Vas
Helsinki
305 
Vaalitulos {{getStatus('NOT_ELECTED')}}
Kunta Helsinki
Ikä 34
Koulutustaso Teologian kandidaatti
Lasten lukumäärä 0
Yhteystiedot  

Kaupunginvaltuutettu (vara) HSL:n hallituksen jäsen Opetuslautakunnan jäsen (vara) Yhteisen kirkkoneuvoston ja -valtuuston sekä Haagan seurakuntaneuvoston jäsen Olen puoliksi etiopialainen, neljäsosa laihialainen, kokonainen suomalainen. Opiskelen teologiaa ja kehitysmaatutkimusta. Vaikuttamisesta olen ollut aina kiinnostunut. Ensimmäiset mielenosoitukseni järjestin ala-asteella. Lapsuuteni haaveammatteja olivat presidentti ja Ruotsin prinssi. Politiikkaan minut sai lähtemään mukaan liian usein keskusteluissa toisteltu lause: ”Meillä ei ole vaihtoehtoja, talous vaatii…” Mielestäni juuri politiikan tehtävä on luoda vaihtoehtoja, niin yhteiskunnan kehitykselle kuin yksittäiselle ihmiselle. Näitä vaihtoehtoja luodaan rakentamalla hyvinvointiyhteiskuntaa, jossa jokaisella ihmisellä on oikeus ja mahdollisuus toimeentuloon, terveydenhuoltoon ja koulutukseen. Ilman näitä perusoikeuksia tasa-arvolla ei ole mitään mahdollisuuksia toteutua.

Tulospalvelu

Ääniä yhteensä 279 -132
  ennakkoon 85  
  vaalipäivänä 194  
Osuus kunnan äänistä 0.1%  
  ennakkoon 0.1%  
  vaalipäivänä 0.1%  

Kannatus äänestysalueittain

Osuus Ääniä
{{$index + 1 }} {{ area.districtName }} {{ area.votePercentInDistrict | number:1 }}% {{ area.votes }}

Vaalikoneen vastaukset

Ehdokas Sinä

1 / 25

Maahanmuuttajataustaisten lasten osuudella koululuokassa pitäisi olla yläraja.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Hanna Gete Mithiku: "Maahanmuuttajia on monenlaisia ja monesta taustasta tulevia. Mekaanisessa rajoituksessa maahanmuuttajalasten osuudelle ei ole tämän vuoksi mitään järkeä. Monet maahanmuuttajalapset tarvitsevat kuitenkin etenkin alkuvaiheessa enemmän tukea koulunkäynnissä (esim. kieli). Tämä vaatii koululta resursseja. Paras keino puuttua koulujen eriytymiseen on panostaa asuntopolitiikkaan, jossa samoille asuinalueille rakennetaan niin vuokra kuin omistusasuntoja."

2 / 25

On parempi, että kunta nostaa veroäyriä kuin että se leikkaa palveluistaan.

  • {{ answerChoices[option].text }}

3 / 25

Kasvisruoan määrää pitäisi lisätä kouluissa ja liharuuan vähentää.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Hanna Gete Mithiku: "Monipuolinen kasvisruoka on sekä ympäristön että ihmisten terveyden kannalta hyvä vaihtoehto."

4 / 25

Kuntani pitää auttaa ihmisiä, vaikka he oleskelisivat Suomessa laittomasti.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Hanna Gete Mithiku: "Ihmisten hätä ei poistu, vaikka siltä sulkee silmänsä. Ihmisten sysääminen yhteiskunnan ja sen tukiverkkojen ulkopuolelle moninkertaistaa ongelmat."

5 / 25

Julkisia palveluita pitäisi ulkoistaa nykyistä enemmän kunnilta yrityksille.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Hanna Gete Mithiku: "Kaikille yhteisillä julkisilla palveluilla taataan parhaiten ihmisten tasavertainen kohtelu taloudellisesta asemasta riippumatta. Terveydenhoitoon, kouluihin tai kulttuuripalveluihin ei yksityinen voitontavoittelu kuulu. Näitä palveluita ja kaikkea niiden piirissä tehtävää laadullista työtä on vaikea hinnoitella. Paras mahdollinen palvelutaso ei synny tuottamalla niitä liukuhihnamaisen tehokkasti."

6 / 25

Rikkaiden asuinalueilla ei tarvita yhtä hyviä julkisia palveluita kuin vähävaraisilla.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Hanna Gete Mithiku: "Kaavoituksella pitää pyrkiä siihen, ettei synny "rikkaiden asuinalueita". Kaikilla alueilla tulee olla saavutettavat ja laadukkaat julkiset palvelut."

7 / 25

Kotikuntani pitäisi ottaa aktiivisesti vastaan kotoutettavia turvapaikanhakijoita.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Hanna Gete Mithiku: "Turvapaikanhakijat ja pakolaiset kuuluvat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin ihmisryhmiin. Isoilla kaupungeilla, kuten Helsingillä on hyvät edellytykset järjestää tarvittavat tukipalvelut."

8 / 25

Kannatan kotikuntani liittämistä isompaan kuntaan tai kuntien yhdistymistä kotikuntani kanssa.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Hanna Gete Mithiku: "Helsingin yhdistäminen lähialueisiin monimutkaistaisi hallintoa ja veisi päätöksenteon entistä kauemmaksi helsinkiläisistä. Mielekästä olisi kuitenkin kehittää pääkaupunkiseudun maankäyttöä ja julkista liikennettä entistä tiiviimmässä yhteistyössä lähialueiden kanssa. Kuntauudistuksessa tulisi kiinnittää huomiota myös asukkaiden suorien vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseen."

9 / 25

Kirjastojen kirjoista pitäisi maksaa lainausmaksua kunnan taloustilanteen helpottamiseksi.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Hanna Gete Mithiku: "Jo uusi kirjastolaki määrittelee, ettei kirjojen lainaamisesta saa periä maksua. Ja tämä on hyvä."

10 / 25

Kulttuuripalveluista (museot, teatterit, orkesterit) voidaan säästää leikkaamalla.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Hanna Gete Mithiku: "Helsingin on tuettava osallistavaa ja kaupunkilaisten itse tekemää taidetta. Kulttuurihankkeita ja kirjastoja on tuettava ympäri kaupunkia. Erityisesti on tuettava projekteja ja työryhmiä, joissa ammattilaiset ja harrastajat yhdessä tuottavat kulttuuria. Lasten, nuorten ja erityisryhmien, kuten esimerkiksi vammaisten ja maahanmuuttajien, mahdollisuuksia kokea ja tehdä taidetta on myös lisättävä."

11 / 25

Lasten päivähoidon hinta pitäisi suhteuttaa nykyistä vahvemmin vanhempien tuloihin.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Hanna Gete Mithiku: "Julkisten palvelujen tulee olla yhtä huokeita kaikille tai maksuttomia.Päivähoitomaksujen ylimmän maksuluokan korottamien johtaisi todennäköisesti siihen, että monet hyvin tienaavat vanhemmat siirtäisivät lapset yksityisen päivähoidon piiriin. On kaikkien lasten ja suomalaisen yhteiskunnan etu, että päiväkodeissa on lapsia kaikista eri taustoista."

12 / 25

Kotikunnassani pitäisi olla maksuton julkinen liikenne, vaikka se nostaisi veroäyriä.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Hanna Gete Mithiku: "Toimivasta joukkoliikenteestä eivät hyödy ainoastaan joukkoliikenteen käyttäjät. Ruuhkien vähenemisestä hyötyvät niin yksityisautoilijat kuin kaikki liiketoiminta, joka edellyttää tavaroiden tai ihmisten siirtymistä. Mahdollisuus liikkua ylläpitää ihmisten toimintakykyä ja tuo kunnalle säästöjä sosiaalipuolen kuluihin. Kokonaan maksuttoman joukkoliikenteen ainoa haitta on tutkimuksen mukaan lyhyiden matkojen runsas lisääntyminen ja siirtyminen kävelystä ja pyöräilystä joukkoliikenteen käyttöön."

13 / 25

Pääomatuloista pitäisi maksaa veroa kotikuntaan siinä missä ansiotuloistakin.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Hanna Gete Mithiku: "Hyvinvointivaltion rahoittaminen vaatii progressiivista verotusta, jossa veroja maksetaan maksukyvyn mukaan. Progressiivinen tulovero on myös keino tasata tuloeroja. Suurituloisten verotusta on viimeisen kahdeksan vuoden aikana kevennetty jatkuvasti. Myös pääomatuloja tulee oikeudenmukaisuussyistä verottaa saman progressiivisen asteikon mukaan kuin palkkatuloja. Tällä saavutetaan huomattavia lisätuloja ja vähennetään palkkatulojen naamioimista pääomatuloiksi"

14 / 25

Koko Suomi tulisi pitää asuttuna, vaikka se kävisikin kalliiksi veronmaksajille.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Hanna Gete Mithiku: "Ihmisten tulisi voida valita asuinpaikkansa itse. On pidettävä huolta siitä, että niin tiet kuin tietoliikenne kattavat koko maan. Kaikkia palveluita ei kuitenkaan voida rakentaa kaikkialle. Maaltamuuttoa voidaan hillitä tukemalla monipuolista elinkeinorakennetta koko Suomessa."

15 / 25

Oppilaiden kännykät pitäisi jättää oppitunnin ajaksi luokkahuoneen ulkopuolelle.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Hanna Gete Mithiku: "Kännyköitä voi myös hyödyntää opetuksessa. Opettajalla tulee kuitenkin olla mahdollisuus myös kieltää puhelimen käyttö opetuksen aikana."

16 / 25

Koululuokat pitäisi jakaa oppilaiden lahjakkuuden perusteella tasoryhmiin.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Hanna Gete Mithiku: "Liian varhain toteutettu valinnaisuus, koulujen ”kilpailuttaminen” ja oppilaiden jakaminen tasoryhmiin johtavat entistä aikaisemmin alkavaan eriarvoistumiseen, jossa vanhempien koulutus- ja varallisuustaso vaikuttavat myös lasten koulutuksen laatuun."

17 / 25

Hyvä veli –verkostot ohjaavat kuntien päätöksentekoa.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Hanna Gete Mithiku: "Suomalainen "pienten piirien" ongelma on, että kunnassa yksi henkilö voi olla poliitikko, virkamies ja ostopalvelujen tarjoaja yhdellä kertaa."

18 / 25

Kuntien virkoja täytettäessä pitäisi olla sukupuolikiintiöt.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Hanna Gete Mithiku: "Helsingin kaupungilla on yli tuhansia viranhaltijoita, esimerkiksi opettajat ja sosiaalityöntekijät.. Sukupuolikiintiöiden soveltaminen näihin olisi käytännössäkin mahdotonta. Johtavien viranhaltijoiden valinnassa tulisi kuitenkin kiinnittää huomiota sukupuolten tasa-arvon toteutumiseen."

19 / 25

Kerjääminen kaduilla pitäisi kieltää lailla.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Hanna Gete Mithiku: "Kerjäämistä ei ratkaista kielloilla vaan vaikuttamalla kerjäämisen syihin. Lyhyellä aikavälillä kerjäläisen nälkä ei kuitenkaan poistu vain rakenteellisia uudistuksia ajamalla, vaan tarvitaan apua konkreettisessa tilanteessa."

20 / 25

Monikulttuurisuus on kunnalle hyvä asia.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Hanna Gete Mithiku: "Monikulttuurisuus ei itsessään ole hyvä tai huono asia - se on tosiasia. Helsinki on monikulttuurinen kaupunki. Voimme kaikki oppia toisiltamme. Ilmapiiri, jossa erilaisuutta pelätään on tukahduttava kaikille."

21 / 25

Eutanasia pitäisi sallia.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Hanna Gete Mithiku: "Kysymys on minulle erittäin hankala, enkä osaa sanoa varmaa kantaani siihen. Jos aktiivinen eutanasia sallittaisiin tulisi sen olla erittäin tarkasti lainsäädännöllisesti säädelty tapahtuma kärsivien ihmisten kuoleman jouduttamiseksi tilanteessa, jossa he ovat joka tapauksessa kuolemassa ja jossa toivoa parantumisesta ei ole."

22 / 25

Jos kansalaisen terveysongelmien voidaan katsoa johtuvan omista elintavoista, hänen pitäisi osallistua hoidon kustannuksiin.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Hanna Gete Mithiku: "Rajaa omista elintavoista johtuviin sairauksiin ja muihin sairauksiin on täysin mahdotonta määritellä. Samat elintavat voivat toisella johtaa vakaviin sairauksiin, kun taas toinen elää porskuttaa terveenä."

23 / 25

Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Hanna Gete Mithiku: "Yhteiskunnallisesta näkökulmast avioliitto on ensisijaisesti laillinen sitoumus, joka takaa puolisoille tietyt oikeudet. Ei ole mitään perusteita sille, miksi kaksi aikuista ei saisi vapaasta tahdosta solmia avioliittoa. Lasten kasvatuksessa suurin merkitys on vanhemman/vanhempien tasapainoisuudella ja kyvyllä osoittaa rakkautta. Suomessa on jo nyt tiukka kontrolli siitä, kenelle adoptio-oikeus annetaan. Oikeutta ei tule rajoittaa vanhempien sukupuolen/seksuaalisen suuntautumisen perusteella."

24 / 25

Suomalaisten auttaminen pitäisi olla etusijalla ulkomaalaisiin verrattuna.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Hanna Gete Mithiku: "Eivät nämä kaksi asiaa sulje mitenkään toisiaan pois. Tämä on retoriikkaa, jota käytetään silloin, kun halutaan jättää auttamatta ihmisiä. Apua tarvitsevaa tulee auttaa riippumatta hänen kansallisuudestaan."

25 / 25

Tuloerojen kasvusta on haittaa yhteiskunnalle.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Hanna Gete Mithiku: "Suuret tuloerot johtuvat yleensä lähtökohtien epätasa-arvoisuudesta.. Huolestuttavaa on etenkin köyhyyden periytyminen. Lähtökohtien epätasa-arvoisuutta voidaan tasata takaamalla jokaiselle ihmiselle oikeus toimeentuloon, terveydenhuoltoon ja koulutukseen. Yhteiskunnallinen epävakaus on usein suurinta siellä, missä elintasoerot ovat suurimpia"