Kuntavaalit 2017

Birgitta Johansson
Vihr
Espoo
217 
Vaalitulos {{getStatus('IN_RESERVE')}}
Kunta Espoo
Ikä
Koulutustaso Ylempi korkea-aste, MuM
Yhteystiedot  

Olen syntyperäinen espoolainen musiikki- ja opetusalan ammattilainen ja yrittäjä. Olen toiminut kunnanvaltuutettuna ja erilaisissa luottamustehtävissä kouluajoista lähtien. Tärkeitä arvojani ovat vapaus, vastuullisuus, oikeudenmukaisuus ja rehellisyys. Luottamustehtävät ovat minulle keino edistää hyviä asioita, ja päätöksenteossa pidän ihmisten ja ympäristön hyvinvointia aina etusijalla. Vapaa-aikani täyttävät musiikki, luonto, koirat ja urheilu. Espoo on minulle rakas kaupunki. Se on aina ollut luonnonläheinen, kaunis ja turvallinen paikka asua. Vetovoimatekijät tulee säilyttää, ja kehittää niitä yhdessä uudistuvan kaupunkikuvan kanssa. Olen utelias ja haluan ymmärtää elämää eri näkökulmista. Ongelmatilanteita käsittelen harkiten, asiapohjalta ja avarakatseisesti. Tärkeissä asioissa olen silti varsin määrätietoinen ja voimakastahtoinen. Kauneudella ja luonnonläheisyydellä on tutkittuja terveysvaikutuksia. Jokainen tarvitsee niitä lähelleen luomaan harmoniaa ja hyvää mieltä.

Tulospalvelu

Ääniä yhteensä 329 +311
  ennakkoon 69  
  vaalipäivänä 260  
Osuus kunnan äänistä 0.3%  
  ennakkoon 0.2%  
  vaalipäivänä 0.3%  

Kannatus äänestysalueittain

Osuus Ääniä
{{$index + 1 }} {{ area.districtName }} {{ area.votePercentInDistrict | number:1 }}% {{ area.votes }}

Vaalikoneen vastaukset

Ehdokas Sinä

1 / 25

Maahanmuuttajataustaisten lasten osuudella koululuokassa pitäisi olla yläraja.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Birgitta Johansson: "Rajoitukset voisivat estää lasten pääsyn lähikouluunsa. Tulisi kuitenkin pitää huolta siitä, ettei esimerkiksi oppilaiden puutteellinen kielitaito estä opetusryhmän etenemistä normaalitahdissa, vaan tarvittavaa tukea on saatavilla."

2 / 25

On parempi, että kunta nostaa veroäyriä kuin että se leikkaa palveluistaan.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Birgitta Johansson: "Etuuksien mahdolliset leikkaukset tulee kohdentaa siten, etteivät ne vaikuta kenenkään elämänlaatuun. Keinona voisi olla joidenkin etuuksien porrastaminen tulotason mukaan. Tilapäinen pieni veronkorotus voisi tulla kysymykseen jonkin tietyn ongelman ratkaisemiseksi, ellei apua muilla hyväksyttävillä keinoilla löydetä. Espoon houkuttelevuus myös hyvätuloisten asuinkuntana tulee säilyttää. He maksavat käytännössä suurimman osan julkisista palveluista, mikä estää suuremmat veronkorotukset."

3 / 25

Kasvisruoan määrää pitäisi lisätä kouluissa ja liharuuan vähentää.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Birgitta Johansson: "Tällä hetkellä kouluissa on aina saatavana kasvisruokavaihtoehto, joten tilanne on sikäli hyvä. Punaisen lihan osuutta aterioissa tulisi kuitenkin vähentää vaihtamalla se useammin valkoiseen lihaan, kalaan tai kasvisruokaan. Kouluruoan tulisi olla mahdollisuuksien mukaan kotimaista ja mahdollisimman puhtaasti tuotettua."

4 / 25

Kuntani pitää auttaa ihmisiä, vaikka he oleskelisivat Suomessa laittomasti.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Birgitta Johansson: "Järjestelmä, jolla turvapaikkapäätöksiä tehdään, ei varmasti ole aukoton, kuten ei mikään muukaan viranomaistoiminta, mutta kunnalla ei oikeastaan ole vaihtoehtoja, vaan sen on noudatettava lainvoimaisia päätöksiä. Akuutisti tarvittavaa apua tulee toki antaa (ruoka, hätämajoitus, akuutti terveydenhoito). Samalla laittomat maassa olijat, tulee kuitenkin ohjata palautusjärjestelmän piiriin. Tällä hetkellä valtio korvaa akuutista auttamisesta aiheutuvat kulut kunnille."

5 / 25

Julkisia palveluita pitäisi ulkoistaa nykyistä enemmän kunnilta yrityksille.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Birgitta Johansson: "Ulkoistamisen tulee olla vaihtoehto silloin, kun se on järkevää. Hinnan ohella myös palvelun laadun ja sen, että yritys maksaa veronsa Suomeen tulee olla valintakriteereinä."

6 / 25

Rikkaiden asuinalueilla ei tarvita yhtä hyviä julkisia palveluita kuin vähävaraisilla.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Birgitta Johansson: "Koska kysymyksessä käytetään sanaa "hyvä", tässä siis kysytään, pitäisikö rikkaiden asuinalueilla olla tasoltaan huonompia palveluita. (Vastaus: ei tietenkään). Oletan, että ehkä kuitenkin halutaan kysyä palvelujen kattavuudesta. Palveluja sijoitettaessa kannattaa luonnollisesti tehdä selvitys, vaihteleeko palvelujen kysyntä kaupungin eri osissa ja kehittää niitä sen mukaisesti, mutta lähtökohtaisesti tietenkin kaikilla kuntalaisilla on oikeus laadukkaisiin ja kattaviin julkisiin palveluihin."

7 / 25

Kotikuntani pitäisi ottaa aktiivisesti vastaan kotoutettavia turvapaikanhakijoita.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Birgitta Johansson: "Vaikeimmassa asemassa ja hengenvaarassa olevia tulee aina auttaa. Kotoutettaville tulee kuitenkin olla edellytykset tarjota mielekkäät koulu-, opiskelu- ja työmahdollisuudet. Vieraskielisten osuuden erittäin nopea kasvu saattaa tehdä tämän hankalaksi. Helsingin kaupungin tietokeskuksen julkaiseman ennusteen mukaan vuonna 2030 noin 26 % espoolaisista tulee olemaan vieraskielisiä. Vuosituhannen vaihteessa vastaava luku oli 4 %. Kotouttamista olisi hyvä tasata maan eri osien ja kuntien välillä."

8 / 25

Kannatan kotikuntani liittämistä isompaan kuntaan tai kuntien yhdistymistä kotikuntani kanssa.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Birgitta Johansson: "Suuremmassa kokonaisuudessa päätöksenteko ei yleensä ole yhtä sujuvaa, ja asukkaiden vaikutusmahdollisuudet omaan lähiympäristöön heikkenevät. Kuntaliitoksissa saadaan aikaan säästöjä joissain asioissa, mutta toisaalta säästöt saattavat nollautua esim. osallistumisella sellaisten ongelmien hoitamiseen, joita omassa kunnassa on vähemmän tai ei ollenkaan. Espoon läpi kulki Kuninkaantie jo 1300-luvulla, ja Espoolla on 1400-luvulta alkava historia. Itse soisin sen jatkuvan edelleen."

9 / 25

Kirjastojen kirjoista pitäisi maksaa lainausmaksua kunnan taloustilanteen helpottamiseksi.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Birgitta Johansson: "Oppiminen ja viisauden ja ymmärryksen lisääminen lukemalla on koko sivistyneen yhteiskunnan kivijalka. Kirjojen ilmainen saatavuus tulee ilman muuta säilyttää."

10 / 25

Kulttuuripalveluista (museot, teatterit, orkesterit) voidaan säästää leikkaamalla.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Birgitta Johansson: "Espoon taloudellinen tilanne on tällä hetkellä jokseenkin hyvä, joten meillä on varaa ylläpitää myös monipuoliset kulttuuripalvelut. Tarvittaessa tietenkin myös kulttuuritoimen osa-aluetta tulee muiden tavoin tarkastella säästöjen kohteena."

11 / 25

Lasten päivähoidon hinta pitäisi suhteuttaa nykyistä vahvemmin vanhempien tuloihin.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Birgitta Johansson: "Tässä olisi keino siirtää varoja kouluissa tarvittaviin korjaustoimenpiteisiin. Uskon, että hyvätuloiset vanhemmat jopa mielellään maksaisivat päivähoidosta hiukan enemmän, jos sillä varmistettaisiin lapsen pääsy jatkossa sisäilmaltaan terveeseen kouluun. Myös Espoo-lisä voitaisiin ottaa samanlaisen tarkastelun kohteeksi."

12 / 25

Kotikunnassani pitäisi olla maksuton julkinen liikenne, vaikka se nostaisi veroäyriä.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Birgitta Johansson: "Olisi hienoa, jos julkinen liikenne olisi maksutonta. Sen aiheuttamat kustannukset tulee selvittää. Kunnallisveron nostamiseen en kuitenkaan sen takia olisi valmis. Tällä hetkellä julkinen liikenne voisi jo olla maksutonta tietyille erityisryhmille, kuten vahuksille. Ruuhka-aikojen ulkopuolella matkustaminen voisi myös olla normaalia halvempaa. Joukkoliikenteen tulisi toimia niin hyvin ja olla niin edullista, ettei sen käyttämisen tarvitsisi olla arvovalinta."

13 / 25

Pääomatuloista pitäisi maksaa veroa kotikuntaan siinä missä ansiotuloistakin.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Birgitta Johansson: "Osa verosta voitaisiin tulouttaa kunnalle ilman veroasteen nousua. Pääomatulojen veroaste 30-34 % on Suomessa kansainvälisessä vertailussa kohtuullinen, ja sitä on kiristetty hiljattain. Vertailun vuoksi Virossa suunnitellaan osinkoveroa laskettavaksi 20 % => 14 % ja siten valtio laskee lisäävänsä verotuottoja huomattavasti. Normaalin työssäkäyvän piensijoittajan pääomatuloa ei pitäisi koskaan verottaa enempää kuin hänen palkkatuloaan. Näin pienituloistenkin kannattaisi sijoittaa useammin."

14 / 25

Koko Suomi tulisi pitää asuttuna, vaikka se kävisikin kalliiksi veronmaksajille.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Birgitta Johansson: "Taloustutkimus selvitti vuonna 2016, että vain noin 10 % suomalaisista haluaa asua suuren kaupungin keskustassa. 20 % asuu mieluiten kaupungin laitamilla ja 60% haluaisi asua maalla, pikkukaupungissa tai taajamassa. Ihmiset voivat hyvin saadaessaan asua haluamassaan ympäristössä. On siis kaikkien etu pitää koko maa asuttuna. Se tukee vahvasti myös työllisyyttä. Pääkaupunkiseudulla asuminen ja liikenne eivät asumisterveyden näkökulmasta ole paikoitellen enää lainkaan yhteen sovitettavissa."

15 / 25

Oppilaiden kännykät pitäisi jättää oppitunnin ajaksi luokkahuoneen ulkopuolelle.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Birgitta Johansson: "Kännykät parkkiin, mutta varkauksien ja ilkivallan estämiseksi luokan sisäpuolelle."

16 / 25

Koululuokat pitäisi jakaa oppilaiden lahjakkuuden perusteella tasoryhmiin.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Birgitta Johansson: "Ei ole eduksi sosiaalisten taitojen kannalta, että oppilaat ovat tekemisissä vain itsensä kanssa hyvin samanlaisten ihmisten kanssa. Tulisi kuitenkin pitää huolta siitä, että luokka pääsee etenemään opetuksessa normaalitahdissa. Luokattomia malleja olisi silti hyvä kehittää siten, että eri oppiaineissa eri tavoin lahjakkaat oppilaat pääsisivät etenemään sopivaa vauhtia eivätkä turhautuisi koulunkäyntiin."

17 / 25

Hyvä veli –verkostot ohjaavat kuntien päätöksentekoa.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Birgitta Johansson: "Joissain asioissa näin on voitu päätellä olevan, mutta ei voida sanoa, että tällaiset verkostot yleisellä tasolla ohjaisivat päätöksentekoa. Olisi tärkeää käyttää päätöksenteon perustana aina myös puolueettomia asiantuntijoita, ei pelkästään elinkeinoelämän konsultteja ja lobbareita."

18 / 25

Kuntien virkoja täytettäessä pitäisi olla sukupuolikiintiöt.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Birgitta Johansson: "En kannata jyrkkiä sukupuolikiintiöitä. Osaamisen ja muun sovetuvuuden tulee olla aina pääasiallinen valintakriteeri."

19 / 25

Kerjääminen kaduilla pitäisi kieltää lailla.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Birgitta Johansson: "Sosiaaliturvan taso tulee pitää sellaisena, ettei kenenkään tarvitse kerjätä. Lailla kieltäminen estäisi myös pakottamisen kerjäämään ja muunlaista rikollista toimintaa."

20 / 25

Monikulttuurisuus on kunnalle hyvä asia.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Birgitta Johansson: "Erilaisuus on aina positiivinen ja ihmisiä kehittävä asia. Humanitäärisen maahanmuuton lisääntymisen myötä tulisi pitää tilanne hallinnassa siten, että suhtautuminen erilaisuuteen ja vieraisiin kulttuureihin voisi laajasti jatkossakin pysyä positiivisena."

21 / 25

Eutanasia pitäisi sallia.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Birgitta Johansson: "Jos elämä on fyysisten tuskien takia enää pelkkää kärsimystä ja pelkoa ilman toivoa paremmasta, on ihmisarvon vastaista olla päästämättä tällaista ihmistä pois."

22 / 25

Jos kansalaisen terveysongelmien voidaan katsoa johtuvan omista elintavoista, hänen pitäisi osallistua hoidon kustannuksiin.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Birgitta Johansson: "Periaatteessa näin, mutta käytännön toteutus saattaisi tuottaa melkoisia hankaluuksia, kun yritetään määritellä, mistä kenenkin sairaus johtuu."

23 / 25

Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Birgitta Johansson: "Papin tulisi kuitenkin vakaumuksellisista syistä saada päättää itse parien vihkimisestä. Adoption kohdalla en näe lapsen kannalta eroa siinä, elääkö lapsi yksinhuoltajan vai kahden samaa sukupuolta olevan vanhemman kanssa. Lähtökohtaisesti kuitenkin olen sitä mieltä, että lapselle on eduksi, jos hänellä on sekä äiti että isä."

24 / 25

Suomalaisten auttaminen pitäisi olla etusijalla ulkomaalaisiin verrattuna.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Birgitta Johansson: "Kysymys on huonosti aseteltu. Kaikkia vaikeuksissa olevia tulee auttaa, pahimmassa pulassa olevia ensimmäiseksi. Jos kysymys liittyy humanitääriseen maahanmuuttoon, niin pahimmassa hädässä ja hengenvaarassa olevia ihmisiä tulee aina auttaa. Maahanmuuttoa on kuitenkin aina rajoitettu ja rajoitetaan jatkossakin juuri siitä syystä, että halutaan pitää huolta ensisijaisesti Suomen kansalaisista."

25 / 25

Tuloerojen kasvusta on haittaa yhteiskunnalle.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Birgitta Johansson: "Äärimmäiset tuloerot tulee tasata. Kasvavat tuloerot johtuvat suurten pääomatulojen kasautumisen lisäksi kasvavasta köyhyydestä, joka johtuu Suomessa yleensä työttömyydestä. Kun luodaan lisää työmahdollisuuksia, tuloerot pienenevät. Näin ollen ensisijaiset keinot tuloerojen tasoittamiseen ovat pääomatuloverotuksen lisäksi työpaikkojen lisääminen, työllistämisen helpottaminen ja yrittäjyyteen kannustaminen."