Kuntavaalit 2017

Jenni Pajunen
Kok
Helsinki
117 
Vaalitulos {{getStatus('ELECTED')}}
Kunta Helsinki
Ikä 36
Koulutustaso Kauppatieteen ja EU-politiikan maisteri (Helsingin kauppakorkeakoulu, College of Europe, Belgia)
Lasten lukumäärä 0
Yhteystiedot  

Olen 36- vuotias koulutusvientiyrityksen toimitusjohtaja, kauppatieteen ja EU-politiikan maisteri ja paljasjalkainen helsinkiläinen. Asuin aiemmin 10 vuotta ulkomailla. Työskentelin kehitysyhteistyötehtävissä Maailmanpankissa ja EU:lla mm. Angolassa ja Washingtonissa. Lähdin maailmalle parikymppisenä idealistina ja palasin Suomeen kolmikymppisenä realistina. Halu muuttaa maailmaa paremmaksi ei ole kadonnut vuosien varrella mihinkään. Tästä syystä lähdin mukaan politiikkaan. Pidän itseäni liberaalina ja liityin Kokoomukseen, koska arvostan puolueen talousosaamista, yrittäjämyönteisyyttä sekä avointa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Olen ehdolla kuntavaaleissa, koska haluan tehdä Helsingistä maailman parhaan pääkaupungin. Teemani ovat toimiva arki, kestävät kehitys ja terve talous.  Asun Kampissa avopuolisoni kanssa, olen kotoisin Laajasalosta. Vapaa-aikaa vietän mieluiten perheen ja ystävien kanssa. Lisäksi harrastan liikuntaa, matkailua ja kaupunkikulttuuria eri muodoissaan.

Tulospalvelu

Ääniä yhteensä 919 +919
  ennakkoon 260  
  vaalipäivänä 659  
Osuus kunnan äänistä 0.3%  
  ennakkoon 0.2%  
  vaalipäivänä 0.3%  

Kannatus äänestysalueittain

Osuus Ääniä
{{$index + 1 }} {{ area.districtName }} {{ area.votePercentInDistrict | number:1 }}% {{ area.votes }}

Vaalikoneen vastaukset

Ehdokas Sinä

1 / 30

Helsinkiin voi rakentaa suurmoskeijan, jos siihen ei käytetä kaupungin tai valtion rahaa.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Jenni Pajunen: "Kaikkien uskontokuntien edustajille pitää löytyä Helsingistä tilaa harjoittaa vakaumustaan, mutta suurmoskeijoista on huonoja kokemuksia maailmalla. Median tiedon valossa suurmoskeijan rahoittajien taustat ovat hämärät. Vastaavista suurmoskeijoista on esimerkiksi Tanskassa huonoja kokemuksia. Niistä käsin on kiihotettu muslimeja fundamentalistiseen toimintaan. Olemassaolevilla tiedoilla en kannata suurmoskeijaa Helsinkiin."

2 / 30

Helsingin ei tule tarjota perusterveydenhoitoa kaupungissa oleville paperittomille siirtolaisille.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Jenni Pajunen: "Paperittomilla siirtolaisilla pitää olla pääsy perusterveydenhoitoon, jos he sairastuvat. Ihmisoikeuksista ei tingitä."

3 / 30

Yksiöitä pitäisi saada rakentaa ilman rajoitusta, eli vaatimuksesta rakentaa perheasuntoja pitäisi luopua.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Jenni Pajunen: "Helsinkiin tarvitaan väestonkasvun takia lisää kohtuuhintaisia asuntoja niin yksineläville kuin perheille. Keskikokovaatimukset aiheuttavat tällä hetkellä toimimattomia pohjaratkaisuja uusiin asuintaloihin ja nostavat rakennuskustannuksia. Rakentaisin uusia asuntoja ennemmin arvioidun tarpeen ja kysynnän kuin regulaation ehdoin."

4 / 30

Ulkoilmakonserteissa tulee saada soittaa musiikkia nykyistä myöhempään vaikka se aiheuttaa melua.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Jenni Pajunen: "Mielestäni konserteissa voi soittaa musiikkia nykyistä myöhempään. Suuremmat festarit voidaan pitää alueilla, jossa niistä on vähemmän häiriötä asukkaille. Erilaiset tapahtumat, konsertit ja kaupunkikulttuuri ovat hyvin tervetulleita Helsinkiin, kaupungin ei tarvitse olla äänetön."

5 / 30

Kävelykeskustaa tulee merkittävästi laajentaa poistamalla ajokaistoja keskeisiltä kaduilta.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Jenni Pajunen: "Kävelykeskustaa voisi maltillisesti laajentaa nykyisestä. Laajennusta voisi kokeilla vaikka sulkemalla osan kaduista sunnuntaisin, kuten Pariisissa on tehty. Keskustaan tulee kuitenkin päästä tarvittaessa jatkossakin autolla, tämä on erityisen tärkeää liikuntarajoitteisille. Keskustan kehittämisessä pitää huomioda myös yrittäjien näkökulma. Liityntäparkkipaikkojen määrää voisi lisätä ja joukkoliikennettä pyrkiä nopeuttamaan."

6 / 30

Kuntani pitäisi rohkeammin käyttää maiden pakkolunastuksia kaavoituksen vauhdittamiseksi.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Jenni Pajunen: "Kaikki keinot on käytettävä asuntopulan ratkaisemiseksi. Myös pakkolunastuksia voidaan tehdä tilanteen vaatiessa. Pakkolunastuksista pitää kuitenkin hyvittää käypä hinta. Helsingissä kaupunki kuitenkin omistaa suuren osan rakennuskelpoisesta maasta, joten toivottavasti pakkolunastuksilta vältytään."

7 / 30

Kuntalaisten valitusoikeutta kaavoituskysymyksissä tulee rajoittaa.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Jenni Pajunen: "Valitusoikeus on osa demokratiaa, mutta pitkät valitusprosessit hidastavat turhaan rakentamista ja nostavat kustannuksia. Valitusoikeutta voitaisiin kaventaa esimerkiksi valitus- ja käsittelyaikoja lyhentämällä. Intressiperusteen lisäämistä voisi myös harkita - tämä tarkoittaa sitä, että valittajalla pitää olla todistettava yhteys käsiteltävään asiaan. Esimerkiksi keskustassa asuva ei voisi tehdä valitusta Itä-Helsingin kaavoituksesta ilman selvää syytä."

8 / 30

Kuntani pitäisi luopua vaatimuksesta rakentaa autopaikkoja uusien asuntojen yhteyteen.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Jenni Pajunen: "Rakentamiseen liittyviä vaatimuksia pitää karsia, koska ne nostavat asuntojen hintoja. Autopaikkoja voidaan rakentaa, jos tarvetta on, mutta ei pakolla."

9 / 30

Pyörätiet ja jalkakäytävät pitäisi puhdistaa lumesta ja hiekoittaa ennen autoteitä.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Jenni Pajunen: "Rakennusviraston ammattilaiset voivat jatkossakin arvioida, missä tärkeysjärjestyksessä kadut pitäisi aurata ja hiekoittaa."

10 / 30

Kunnassani on tärkeämpää huolehtia yksityisautoilun edellytyksistä kuin joukkoliikenteestä.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Jenni Pajunen: "Yksityisautoilijoiden, joukkoliikenteenkäyttäjien, pyöräilijöiden ja kävelijöiden vastakkainasettelu on tarpeeton - kaikille on paikkansa. Joukkoliikenteen tulisi olla nopein liikkumisvaihtoehto Helsingissä. Toivoisin liikennekeskustelussa siirtymistä tulevaisuuteen, jossa yhä useammat ajavat sähköautolla tai -bussilla. Lisäksi on hyvä alkaa valmistautua itseäänohjaavien robottiautojen tuloon."

11 / 30

Kirjastojen pitäisi keskittyä kirjoihin, eikä laajentua enempää tavaroiden lainaamiseen tai muille vastaaville uusille alueille

  • {{ answerChoices[option].text }}

Jenni Pajunen: "Kirjasto on yksi sivistysyhteiskuntamme kulmakivistä. Sen rooli korostuu yhteisöllisyyden ja jakamistalouden yleistymisen myötä. Kirjojen lainaus on edelleen suosittua, mutta valikoimaa pitää kehittää eteenpäin sisältöjen digitalisoituessa. Kirjastoista voi jo nyt lainata muutakin hyödyllistä, kuten urheiluvälineitä tai työkaluja. Kirjastot voivat tarjota myös entistä enemmän työtiloja freelance-työläisille ja hiljaisen rauhoittumispaikan kiireen keskellä."

12 / 30

Kuntani nykyinen kouluverkko tulee säilyttää sellaisenaan, vaikka se aiheuttaisi kustannuksia kuntalaisille.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Jenni Pajunen: "Kouluverkkoa pitää mukauttaa väestönkasvun ja tarpeen mukaan. Oppilasmäärien muutoksia pitää ennakoida. Myös Helsingin monille uusille asuinalueille pitää taata palvelut nopeasti. Heikompien alueiden kouluille pitää jatkossakin antaa ylimääräistä tukea, jotta voidaan ehkäistä eriarvoistumista."

13 / 30

Vanhempien oikeutta valita lastensa koulu tulisi rajoittaa.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Jenni Pajunen: "Lasten koulut määräytyvät Helsingin suomenkielisissä kouluissa ensisijaisesti koulumatkan ja sisaruuden perusteella. On järkevää ohjata lapset koulumatkan perusteella ensisijaisesti lähikouluun tai samaan kouluun sisaruksen kanssa. Jos kuitenkin vanhemmat haluavat hakea lapselle paikkaa esimerkiksi ranskalaisesta, saksalaisesta, venäläisestä tai muusta erikoiskoulusta, se on mielestäni ihan ok."

14 / 30

Koulujen liikuntatuntien pitäisi olla tytöille ja pojille yhteiset.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Jenni Pajunen: "Yhteiset liikuntatunnit edistäisivät tasa-arvoa, ja niistä on positiivisia kokemuksia muista Pohjoismaista."

15 / 30

Koululuokissa tulisi olla ylärajat maahanmuuttajalasten osuudelle.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Jenni Pajunen: "Koululaisia ei pidä diskriminoida heidän etnisen alkuperänsä perusteella. Kouluille, joissa on enemmän muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvia lapsia, pitää ohjata ylimääräistä tukea."

16 / 30

Kuntani pitää taata kokopäiväinen päivähoitopaikka kaikille alle 3-vuotiaille, vaikka näiden vanhemmista toinen olisikin kotona.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Jenni Pajunen: "Helsingissä on haluttu pitää kiinni subjektiivisesta oikeudesta päivähoitoon. Oikeuden rajaaminen ei välttämättä toisi merkittäviä säästöjä, se asettaisi lapset eriarvoiseen asemaan ja hankaloittaisi perheiden arkea. Kansainvälisen tutkimuksen valossa varhaiskasvatukseen kannattaa panostaa, koska sillä voidaan ehkäistä myöhäisempiä ongelmia."

17 / 30

Kuntani pitäisi tukea rahallisesti lasten hoitamista kotona nykyistä enemmän.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Jenni Pajunen: "Etenkin naisten työllisyysasteita pitää saada nostettua Suomessa. Tämän takia kodinhoidontukea ei pidä lisätä nykyisestä. Vanhempainvapaat pitäisi jakaa tasaisemmin molempien vanhempien kesken."

18 / 30

Haluaisin että alueeni terveyspalveluiden tuottaja on mieluummin julkinen kuin yksityinen.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Jenni Pajunen: "Terveydenhuollossa tärkeintä on asiakkaan kannalta palveluiden laatu, tasa-arvoinen saatavuus ja hinta. Kaupungin ja veronmaksajien kannalta on olennaista, että kustannukset pysyvät kurissa. Sekä julkisen että yksityinen sektorin toimijat voi olla tuottajan roolissa. Terveysteknologia tuo uusia mahdollisuuksia tehokkaampien terveyspalveluiden tarjoamiseen ja esimerkiksi kotihoidon lisäämiseen."

19 / 30

Julkisten terveyspalvelujen asiakasmaksut tulisi poistaa kokonaan.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Jenni Pajunen: "Terveyskeskuskäynnit ovat maksuttomia toimistoaikaan, päivystyksestä ja sairaalahoidosta joutuu maksamaan. Pienellä asiakasmaksulla parannetaan sitoutumista palveluihin ja vähennetään varattujen aikojen käyttämättäjättämistä. Aikojen perumatta jättäminen on vakava ongelma, nykyistä 40 euron sakkoa voisi nostaa."

20 / 30

Koko Suomi on syytä pitää asuttuna, vaikka se tietäisikin veronmaksajille kustannuksia.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Jenni Pajunen: "Koko Suomea ei kannata asuttaa hinnalla millä hyvänsä. Valtionosuusjärjestelmä on nykyisellään epäedullinen helsinkiläisille ja liian monimutkainen. Systeemiä pitäisi yksinkertaistaa. Valtion ja kuntien välinen tulonjako menee joka tapauksessa uusiksi, jos maakuntamalli toteutuu."

21 / 30

Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Jenni Pajunen: "Kaikilla on yhtäläiset oikeudet avioliittoon ja perheen perustamiseen. Homot ja lesbot voivat olla ihan yhtä hyviä vanhempia kuin heterotkin."

22 / 30

Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntaani, tarjous pitää hyväksyä.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Jenni Pajunen: "Helsinki Suomen suurimpana kaupunkina pystyy vastaanottamaan lisää turvapaikanhakijoita."

23 / 30

Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Jenni Pajunen: "Opettajan pitää olla auktoriteetti luokassa. Uskon kuitenkin, että kurin lisäämistä parempi kasvatuskeino on sopiva yhdistelmä vapautta ja vastuuta."

24 / 30

Perinteiset arvot - kuten koti, uskonto ja isänmaa - muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Jenni Pajunen: "Politiikan täytyy perustua arvoihin. Perinteiset koti, uskonto ja isänmaa kaipaavat päivitystä nykyaikaan. Kotia voi symboloida muukin oma yhteisö, uskontoa puolestaan maailmankatsomus. Isänmaallisuus ja kansainvälinen suuntautuminen täydentävät nykyisin toisiaan."

25 / 30

Julkisia palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Jenni Pajunen: "Ulkoistamisella voidaan saavuttaa kustannussäästöjä mutta se ei ole itseisarvo."

26 / 30

Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Jenni Pajunen: "Veroaste on meillä ennestään korkea etenkin keskituloisilla ja sen nostaminen laskisi yksityistä kulutusta. Pyrkisin hakemaan kustannussäästöjä ennemmin julkisen sektorin toimintaa tehostamalla ja digitalisaatiota hyödyntämällä. Työllisyysastetta pitää nostaa, jotta verotulot kasvavat ja tulonsiirrot pienenevät."

27 / 30

Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Jenni Pajunen: "Eriarvoistuminen on aito ongelma niin maailmanlaajuisesti kuin Helsingissä. Työnteosta ja ahkeruudesta pitää kuitenkin palkita ja ihmisten erilaisia lahjakkuuksia pitää hyödyntää. Tuloerojen kasvua voidaan tasata progressiivisen verotuksen lisäksi esimerkiksi koulutuksella, korkealla työllisyysasteella ja myös asuntopolitiikalla."

28 / 30

Nykyisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Jenni Pajunen: "Eliniät ovat nousussa. Väestön ikääntymisen myötä terveydenhuollon ja sosiaaliturvan nousevat kustannukset vievät julkisen talouden epätasapainoon. Tämän takia sosiaaliturvaamme pitää uudistaa ja kohdentaa aiempaa paremmin sitä eniten tarvitseville. Työllisyysastetta pitää nostaa ja kannustinloukut purkaa."

29 / 30

Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Jenni Pajunen: "Talouskasvu ja ympäristö eivät ole toisiaan poissulkevia. Yhä useammassa tapauksessa ympäristönäkökulmien huomioon ottaminen luo talouskasvua, innovaatioita ja uudenlaisia liiketoimintamalleja. Kaikissa julkisissa hankkeissa on tärkeää arvioida niiden vaikutuksia sekä talouskasvuun että ympäristöön."

30 / 30

Kaikessa päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Jenni Pajunen: "Ympäristövaikutusten arviointi on normaali ja kannatettava käytäntö. Kansainväliset järjestöt kuten Maailmanpankki jakavat hankkeet eri ryhmiin niiden ympäristöriskin mukaan. Korkeamman riskin hankkeille tehdään perinpohjaisemmat selvitykset. Jos hankkeiden arvioidaan aiheuttavan pysyvää tuhoa ympäristölle, niistä voidaan luopua."