Kuntavaalit 2017

Vesa Korkkula
Vas
Helsinki
284 
Vaalitulos {{getStatus('ELECTED')}}
Kunta Helsinki
Ikä 32
Koulutustaso VTM (ylempi korkeakoulututkinto)
Lasten lukumäärä 0
Yhteystiedot  

Olen helsinkiläinen lukion filosofian ja elämänkatsomustiedon opettaja, skeittari, pyöräilijä ja DJ sekä Helsingin kaupunginvaltuustossa vasemmistoliiton 2. varavaltuutettu. Vuosina 2013-2016 olin nuorisolautakunnan jäsen ja syksystä 2016 olen ollut opetuslautakunnan jäsen.

Tulospalvelu

Ääniä yhteensä 900 +469
  ennakkoon 311  
  vaalipäivänä 589  
Osuus kunnan äänistä 0.3%  
  ennakkoon 0.3%  
  vaalipäivänä 0.3%  

Kannatus äänestysalueittain

Osuus Ääniä
{{$index + 1 }} {{ area.districtName }} {{ area.votePercentInDistrict | number:1 }}% {{ area.votes }}

Vaalikoneen vastaukset

Ehdokas Sinä

1 / 30

Helsinkiin voi rakentaa suurmoskeijan, jos siihen ei käytetä kaupungin tai valtion rahaa.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Vesa Korkkula: "Ennen päätöstä pitää olla selvillä myös rahan tarkka alkuperä."

2 / 30

Helsingin ei tule tarjota perusterveydenhoitoa kaupungissa oleville paperittomille siirtolaisille.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Vesa Korkkula: "Kohdellaan kaikkia ihmisarvoisesti ja otetaan politiikan keskiöön syrjimättömyyden periaate. Perusterveydenhoito kuuluu kaikille kansallisuudesta tai kansalaisuudettomuudesta riippumatta."

3 / 30

Yksiöitä pitäisi saada rakentaa ilman rajoitusta, eli vaatimuksesta rakentaa perheasuntoja pitäisi luopua.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Vesa Korkkula: "Kannatan nykyisestä keskineliövaatimuksesta luopumista ja asuntotuotannossa yksiöihin ja kaksioihin panostamista nykyistä enemmän, mutta en sitä, että rakennusliikkeet ja heidän taustallaan olevat asuntosijoittajat saavat määritellä sen millaisia asuntoja Helsinkiin rakennetaan. Jos he saisivat päättää, rakennettaisiin enimmäkseen kiskurihintaisia 16 neliön yksiöitä. Tarvitsemme etenkin erilaisia kohtuuhintaisia kaupungin vuokra-asuntoja, niin isoja kuin pieniä. Tosin nykyistä enemmän pieniä."

4 / 30

Ulkoilmakonserteissa tulee saada soittaa musiikkia nykyistä myöhempään vaikka se aiheuttaa melua.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Vesa Korkkula: "Ei Helsingissä vieläkään ole liikaa kaupunkikulttuuria."

5 / 30

Kävelykeskustaa tulee merkittävästi laajentaa poistamalla ajokaistoja keskeisiltä kaduilta.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Vesa Korkkula: "Hyvä idea varsinkin jos tähän yhdistetään nykyistä laadukkaampi pyörätieverkosto."

6 / 30

Kuntani pitäisi rohkeammin käyttää maiden pakkolunastuksia kaavoituksen vauhdittamiseksi.

  • {{ answerChoices[option].text }}

7 / 30

Kuntalaisten valitusoikeutta kaavoituskysymyksissä tulee rajoittaa.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Vesa Korkkula: "Kuulisin mieluusti tästä asiasta lisää taustatietoja oikeustieteilijöiltä. En tunne tätä tarpeeksi hyvin. Eiköhän valitusoikeudelle ole painavat perusteet? Valitusoikeuden kääntöpuolena voi tosin olla nimby-ilmiö."

8 / 30

Kuntani pitäisi luopua vaatimuksesta rakentaa autopaikkoja uusien asuntojen yhteyteen.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Vesa Korkkula: "Helsingin väkipakolla luotu autopaikkanormi on yksi syy sille, että asuminen on niin kallista. Autopaikat vievät valtavasti arvokasta kaupunkitilaa ja ovat pois muusta. Autopaikkanormikäytäntö pitää poistaa etenkin opiskelija-asuntokohteissa ja hyvän julkisen liikenteen alueilla. Pääkaupunkiseudun opiskelijoista vain 18 % käyttää autoa."

9 / 30

Pyörätiet ja jalkakäytävät pitäisi puhdistaa lumesta ja hiekoittaa ennen autoteitä.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Vesa Korkkula: "Ensin lumesta pitää puhdistaa tärkeimmät julkisen liikenteen väylät ja jalkakäytävät. Vasta sitten muut väylät. Kysymyksen asettelu ei mahdollista monipuolista vastausta, mitä tämä asia edellyttää. Pyöräteiden nykyiset suolauskäytännöt vaikuttavat oman ajokokemuksen perusteella toimivilta, mutta tarvitsemme asiasta laajempaa tutkimustietoa."

10 / 30

Kunnassani on tärkeämpää huolehtia yksityisautoilun edellytyksistä kuin joukkoliikenteestä.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Vesa Korkkula: "Julkinen joukkoliikenne ja nykyistä kattavampi pyörätieverkosto luovat toimivan kaupunkiliikenteen. Toimiva joukkoliikenne on myös yksityisautoilijan etu, sillä ruuhkat pienenevät kun valtaosa kaupunkilaisista liikkuu jalan, pyörällä tai julkisella liikenteellä. Helsingin Ympäristöraportti 2015 tutkimusten mukaan Helsingin sisäisissä matkoissa pääasiallinen kulkutapa on henkilöauto 23 % matkoista. Tämän takia on tärkeämpää huolehtia joukkoliikenteen edellytyksistä."

11 / 30

Kirjastojen pitäisi keskittyä kirjoihin, eikä laajentua enempää tavaroiden lainaamiseen tai muille vastaaville uusille alueille

  • {{ answerChoices[option].text }}

Vesa Korkkula: "Kirjojen lainaaminen ja rauhallisena luku- tai työskentelypaikkana toimiminen ovat edelleen kirjastojen ydintehtäviä, mutta jo nykyisellään kirjastot ovat myös paljon muuta. Näen vain positiivisenä asiana niiden kehittymisen uusiin suuntiin 2000-luvulla."

12 / 30

Kuntani nykyinen kouluverkko tulee säilyttää sellaisenaan, vaikka se aiheuttaisi kustannuksia kuntalaisille.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Vesa Korkkula: "Helsingin väkiluku on kasvanut viimeiset vuodet lähes 10 000 asukkaalla vuodessa. Jo pelkästään tämän tosiasian seurauksena on mielestäni selvää, että nykyistä kouluverkkoa ei voida karsia. Nykyisissä koulujen hallinnollisissa yhdistämisissä on säästetty rahaa väärästä paikasta. Jos saman työn on ennen tehnyt esimerkiksi kolme rehtoria, ei sitä voida yhtäkkiä tehdä kahden ihmisen työpanoksella."

13 / 30

Vanhempien oikeutta valita lastensa koulu tulisi rajoittaa.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Vesa Korkkula: "Jokaisen lähikoulun on oltava niin hyvä, ettei edes tarvitse harkita muita vaihtoehtoja. Lapselle on parasta se, ettei kouluun tarvitse matkustaa pitkää matkaa."

14 / 30

Koulujen liikuntatuntien pitäisi olla tytöille ja pojille yhteiset.

  • {{ answerChoices[option].text }}

15 / 30

Koululuokissa tulisi olla ylärajat maahanmuuttajalasten osuudelle.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Vesa Korkkula: "Tärkeintä on taata riittävät resurssit suomen kielen opetukseen (S2) ja muuhun tukiopetukseen. En kannata leimaavia kiintiöitä. Ongelmia ei ratkaista sillä, että lapsia siirrellään luokasta tai koulusta toiseen, vaan panostamalla opetukseen. Esimerkiksi niille luokille, joissa on paljon maahanmuuttajalapsia, pitää palkata koulunkäyntiavustajia."

16 / 30

Kuntani pitää taata kokopäiväinen päivähoitopaikka kaikille alle 3-vuotiaille, vaikka näiden vanhemmista toinen olisikin kotona.

  • {{ answerChoices[option].text }}

17 / 30

Kuntani pitäisi tukea rahallisesti lasten hoitamista kotona nykyistä enemmän.

  • {{ answerChoices[option].text }}

18 / 30

Haluaisin että alueeni terveyspalveluiden tuottaja on mieluummin julkinen kuin yksityinen.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Vesa Korkkula: "Terveydenhuollon pitää olla julkista, koska näin a) kaikki pääsevät (tiedän, että nykyisen leikkauspolitiikan takia eivät oikeasti pääse) sosioekonomisesta asemasta riippumatta hoitoon, b) tuotetaan hyvät palvelut kustannustehokkaasti (yksityisen puolen pitää tuottaa voittoa osakkeenomistajille, tämä näkyy hinnassa ylimääräisenä kulueränä) ja c) vältetään julkisen rahan valumista veroparatiiseihin (terveyspalveluyritysten verosuunnittelu tai veronkierto)."

19 / 30

Julkisten terveyspalvelujen asiakasmaksut tulisi poistaa kokonaan.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Vesa Korkkula: "Tätä edistysaskelta kohtaan tulee pyrkiä. Asiakasmaksut kurittavat etenkin pienituloisia."

20 / 30

Koko Suomi on syytä pitää asuttuna, vaikka se tietäisikin veronmaksajille kustannuksia.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Vesa Korkkula: "Kuulisin mielelläni perustelun sille kannalle, että koko Suomi pitää pitää asuttuna, vaikka siitä koituisi lisäkustannuksia veronmaksajille."

21 / 30

Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Vesa Korkkula: "Avioliittoinstituution ei pidä syrjiä HLBTIQ-ihmisiä ja heille tulee taata samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareille. Seuraavaksi on korjattava epäinhimillinen translaki. https://www.amnesty.fi/eduskuntavaalit/epainhimillinen-translaki-on-korjattava/"

22 / 30

Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntaani, tarjous pitää hyväksyä.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Vesa Korkkula: "Tottakai ja näissä tulee olla inhimiliset olot."

23 / 30

Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Vesa Korkkula: "Koulut eivät ole kuritushuoneita. Lapsi ei opi eikä kasva ihmisenä jos hän joutuu pelkäämään auktoriteetteja ja elämään jatkuvasti rangaistuksen uhan alaisena. Koulujen ongelmat eivät johdu liian lepsusta kurista, vaan koulutuksen alibudjetoinnista, joka näkyy muun muassa liian suurina luokkakokoina."

24 / 30

Perinteiset arvot - kuten koti, uskonto ja isänmaa - muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Vesa Korkkula: "Ei kiitos! "Perinteiset suomalaiset arvot" on retorinen lyömäase, jolla normista poikkeavat yksilöt ja vähemmistöt pyritään sulkemaan ulkopuolelle."

25 / 30

Julkisia palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Vesa Korkkula: "Tärkeät jokapäiväiseen elämään kuuluvat peruspalvelut tulee tuottaa kunnan omana työnä. Ulkoistamisen seurauksena kunta tyypillisesti ostaa palvelun joltakin yritykseltä, jolloin aiemmin kunnan itse tuottaman palvelun on ulkoistamisen seurauksena tuotettava voittoa yrityksen osakkeenomistajille. Prosessissa yhteisiä verovaroja valuu helposti veroparatiiseihin osakkeenomistajille sen sijaan, että niillä tuotettaisiin laadukkaita palveluja. Isot yritykset voittavat kilpailutukset."

26 / 30

Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Vesa Korkkula: "Usein leikkaustilanteisiin joudutaan sen seurauksena, että suurituloisten verotusta on kevennetty. Tärkeintä on laittaa veroparatiisit kuriin. Muistutuksena Panaman paperit. Jos julkisia palveluja on joko leikattava tai veroja korotettava, on parempi korottaa veroja. Puutteet peruspalveluissa aiheuttavat välitöntä inhimillistä kärsimystä ja tulevat kalliiksi pitkällä aikavälillä."

27 / 30

Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Vesa Korkkula: "Tuloerot kasvavat poliittisten päätösten seurauksena. Suuret tuloerot tarkoittavat sitä, että toiset tienaavat paljon ja toiset eivät. Suurella palkan tai omaisuuden määrällä ei ole välttämätöntä kytköstä lahjakkuuteen tai ahkeruuteen (esim. perintö). Suuret tuloerot hidastavat talouskasvua kuten OECD toteaa raportissaan Focus on Inequality and Growth (2014). Pyrin tekemään politiikkaa, joka tasoittaa eriarvoisuutta ja lisää hyvinvointia."

28 / 30

Nykyisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Vesa Korkkula: "Tämän kysymyksen taustalla on julkisuuteen laajalti levinnyt oikeistolainen myytti liian suuresta julksesta sektorista. Nykyisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet eivät ole liian raskaita vaan välttämättömiä!"

29 / 30

Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Vesa Korkkula: "Ympäristöasioiden huomioon ottaminen on ennakkoehto taloudelliselle toiminnalle ylipäätään. Mitä väliä on talouskasvulla ja työpaikoilla, jos meillä on elinkelvoton planeetta?"

30 / 30

Kaikessa päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Vesa Korkkula: "Jokin on pielessä jos kaikessa päätöksenteossa ei arvioida päätösten ympäristövaikutuksia!"