Kuntavaalit 2017

Katariina Styrman
SDP
Helsinki
459 
Vaalitulos {{getStatus('NOT_ELECTED')}}
Kunta Helsinki
Ikä 37
Koulutustaso Korkeakoulututkinto
Lasten lukumäärä 1
Yhteystiedot  

Olen 37-vuotias helsinkiläinen järjestöammattilainen, kaupunkiaktiivi ja perheenäiti. Sydäntäni ovat lähellä yhdenvertaisuus ja kaikkien ihmisten mahdollisuus vaikuttaa. Haluan omalla toiminnallani vähentää eriarvoistumista ja taata kaikille – etenkin lapsille ja nuorille – ihmisarvoisen elämän.

Tulospalvelu

Ääniä yhteensä 95 +95
  ennakkoon 36  
  vaalipäivänä 59  
Osuus kunnan äänistä 0.0%  
  ennakkoon 0.0%  
  vaalipäivänä 0.0%  

Kannatus äänestysalueittain

Osuus Ääniä
{{$index + 1 }} {{ area.districtName }} {{ area.votePercentInDistrict | number:1 }}% {{ area.votes }}

Vaalikoneen vastaukset

Ehdokas Sinä

1 / 30

Helsinkiin voi rakentaa suurmoskeijan, jos siihen ei käytetä kaupungin tai valtion rahaa.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katariina Styrman: "Yksityisillä tahoilla on mielestäni oikeus rakennuttaa kaupunkiin rakennuksia kunhan ne täyttävät kaupungin kaava- ja muut määräykset. Rakennuslupia myönnettäessä arvioidaan, sopiiko rakennus kaupunkikuvaan ja alueelle. Lähtökohtaisesti minkään uskonnon tai uskonnottoman yhteisön rakentamista ei voi rajoittaa vain vakaumuksellisista syistä."

2 / 30

Helsingin ei tule tarjota perusterveydenhoitoa kaupungissa oleville paperittomille siirtolaisille.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katariina Styrman: "Ihmisten jättäminen ilman perusterveydenhoitoa on sekä epäinhimillistä että vaarallista myös muiden asukkaiden kannalta. Esimerkiksi jotain tarttuvaa tautia kantava ihminen voi levittää tautia laajalti, jos ei pääse hoitoon."

3 / 30

Yksiöitä pitäisi saada rakentaa ilman rajoitusta, eli vaatimuksesta rakentaa perheasuntoja pitäisi luopua.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katariina Styrman: "Myös pienten asuntojen rakentaminen Helsingissä on perusteltua, sillä helsinkiläisistä 47% asuu yhden hengen taloudessa. Yksiöt eivät kuitenkaan ole suosittuja asuntoja muun kuin hintansa takia. Perheasuntojen rakentamisvelvoitteesta luopuminen taas olisi lyhytnäköistä, koska lapsiperheiden osuus Helsingissä kasvaa (noin 4000 uutta lapsiperhettä tällä valtuustokaudella). Ensisijaisesti pitäisi siis rakentaa kohtuuhintaista asumista kaikille."

4 / 30

Ulkoilmakonserteissa tulee saada soittaa musiikkia nykyistä myöhempään vaikka se aiheuttaa melua.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katariina Styrman: "Ulkoilmatapahtumien rajoitukset ovat perusteltuja asumisviihtyvyyden kannalta. Tämä ei kuitenkaan poista nykyiselläänkään tapauskohtaista harkintaa."

5 / 30

Kävelykeskustaa tulee merkittävästi laajentaa poistamalla ajokaistoja keskeisiltä kaduilta.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katariina Styrman: "Kannatan kävelykeskustan laajentamista. Laajempi kävelykeskusta luo viihtyisää kaupunkia sekä on taloudellisesti kannattava myös alueen liikkeille. Lisäksi keskustan liikennemäärät ovat olleet viime vuosina laskussa. Samalla on kuitenkin huolehdittava, että myös keskustassa pääsee liikkumaan esimerkiksi julkisen liikenteen avulla. Autoliikenne pitää ohjata siten, että keskustan läpiajoliikennettä tulee mahdollisimman vähän ja keskustassa autoilevat vain ne, joille se on todella tarpeellista."

6 / 30

Kuntani pitäisi rohkeammin käyttää maiden pakkolunastuksia kaavoituksen vauhdittamiseksi.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katariina Styrman: "Joissakin tapauksessa pakkolunastukset olisivat Helsingissä järkeviä. Esimerkiksi joidenkin alueiden täydennysrakentaminen on ollut puutteellista, kun kaupunki ei ole voinut rakentaa asukkaiden kannalta parhaille paikoille. Ensisijaisesti on kuitenkin aina pyrittävä neuvottelemaan maanomistajien kanssa. Suureksi osaksi Helsinki kuitenkin omistaa kaupungin alueen maat, joten pakkolunastukset olisivat melko harvinaisia tapauksia."

7 / 30

Kuntalaisten valitusoikeutta kaavoituskysymyksissä tulee rajoittaa.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katariina Styrman: "Demokraattiseen kaupunginhallintoon kuuluu, että kuntalaisilla on oikeus valittaa kaavoituspäätöksistä. Prosessi on kuitenkin tällä hetkellä kohtuuttoman hidas, ja valitukset voivat viivästyttää esimerkiksi palveluiden rakentamista uusille asuinalueille vuosikaupalla. Näkisin ensisijaisena keinona valitusprosessin nopeuttamisen ja suoraviivaistamisen."

8 / 30

Kuntani pitäisi luopua vaatimuksesta rakentaa autopaikkoja uusien asuntojen yhteyteen.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katariina Styrman: "Nykyisin autopaikkavelvoite on kaikille uudisrakennuksille sama. En kannata autopaikkavaatimuksen täyttä poistoa, mutta velvoiteautopaikkojen määrää tulisi pienentää ja niiden rakentamisessa olisi oltava mahdollisuus tehdä tapauskohtaista harkintaa. Esimerkiksi taloissa, joissa on enemmän suuria asuntoja, myös todennäköisyys autopaikkojen tarpeelle on suurempi. On myös muistettava, että auto voi olla itsenäisen liikkumisen edellytys esimerkiksi liikuntarajoitteisille."

9 / 30

Pyörätiet ja jalkakäytävät pitäisi puhdistaa lumesta ja hiekoittaa ennen autoteitä.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katariina Styrman: "Teiden puhdistus ja hiekoitus pitää tehdä tarveharkintaisesti käyttäjämäärien perusteella. Jos lähtökohtaisesti autotiet puhdistetaan viimeisinä, myös julkinen liikenne kärsii tästä. Tärkeintä on siis puhdistaa ensin mahdollisimman monia hyödyttävät väylät, olivat ne sitten autoteitä tai kevyen liikenteen väyliä. Esimerkiksi Helsingissä on priorisoitu talvipyöräilyn reitistö, joka puhdistetaan ensi tilassa, koska se hyödyttää suurta määrää pyöräilijöitä."

10 / 30

Kunnassani on tärkeämpää huolehtia yksityisautoilun edellytyksistä kuin joukkoliikenteestä.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katariina Styrman: "Joukkoliikenne palvelee kaikkia kaupunkilaisia, ja Helsingissä on panostettava hyvään ja toimivaan joukkoliikenteeseen. Yksityisautoilua ei pidä erityisesti pyrkiä vaikeuttamaan, mutta sen tarpeita ei voi pitää ensisijaisina joukkoliikenteen kustannuksella. Joukkoliikenteeseen panostaminen on Helsingin kokoisessa sekä järkevää että ympäristöystävällistä."

11 / 30

Kirjastojen pitäisi keskittyä kirjoihin, eikä laajentua enempää tavaroiden lainaamiseen tai muille vastaaville uusille alueille

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katariina Styrman: "Kirjastojen palveluiden laajentuminen on erittäin järkevä suunta. Kirjastot ovat julkisen palvelun paikka, jossa kaupunkilaisten on luontevaa vierailla ja samalla käyttää oheispalveluita tai lainata tavaroita. Esimerkiksi joidenkin kirjastojen tarjoama 3D-tulostimen käyttömahdollisuus on erinomainen asia. Yhteisesti käytettävien ja lainattavien tavaroiden olemassaolo vähentää tarvetta hankkia kaikkea itse ja samalla se tarjoaa matalan kynnyksen kokeilla asioita."

12 / 30

Kuntani nykyinen kouluverkko tulee säilyttää sellaisenaan, vaikka se aiheuttaisi kustannuksia kuntalaisille.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katariina Styrman: "Helsingin kouluverkkoa ei voi säilyttää nykyisellään, sillä väestönkasvun ja uusien asuinalueiden rakentamisen takia on tarvetta rakentaa uusia kouluja. Vanhojen koulujen lakkauttaminen tai yhdistäminen on järkevää silloin, jos alueen kouluikäinen väestö vähenee tai esimerkiksi olemassa olevan koulurakennuksen kunto on huono. Kouluverkostoa tulee tarkastella ensi sijassa koululaisten määrän ja asuinpaikan perusteella. Lähikoulu on useimmiten paras vaihtoehto."

13 / 30

Vanhempien oikeutta valita lastensa koulu tulisi rajoittaa.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katariina Styrman: "Mielestäni kouluvalintoja pelkästään mielikuvasyistä on syytä jossain määrin rajoittaa. Lapsen kouluvalintaa on kuitenkin voitava perustelluista syistä muuttaa. Esimerkiksi uusilla asuinalueilla syntyy tilanteita, jossa isosisarus on jo käynyt yhtä koulua ja nuorempi sisarus haluttaisiin samaan kouluun, vaikka koulujen oppilaaksiottoalue olisi ehtinyt uuden koulun myötä muuttua. Tällaisissa tapauksissa on voitava tehdä ratkaisuja perheen ja koululaisen parasta ajatellen."

14 / 30

Koulujen liikuntatuntien pitäisi olla tytöille ja pojille yhteiset.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katariina Styrman: "Sukupuolen perusteella erotellut liikuntatunnit ovat jäänne ajasta, jolloin lasten jaottelu tyttöihin ja poikiin on nähty mielekkäänä. Ei ole mitään järkevää syytä, miksi lapset eivät voisi liikkua ja tutustua eri lajeihin yhdessä."

15 / 30

Koululuokissa tulisi olla ylärajat maahanmuuttajalasten osuudelle.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katariina Styrman: "Koulujen oppilaaksiottoalue määrää, mihin kouluihin eri asuinalueiden lapset menevät. Koululaisten erottelu etnisen taustan perusteella on hyvin kyseenalaista, sillä se ei kerro mitään lapsen osaamistasosta tai mahdollisuuksista toimia luokassa. Jos luokassa on paljon lapsia, joilla on vaikeuksia seurata normaalia opetusta esimerkiksi puutteellisen suomen kielen taidon takia, tulee luokkakokoja pienentää, koulunkäyntiavustajien määrää lisätä ja tarjota pienryhmäopetusta."

16 / 30

Kuntani pitää taata kokopäiväinen päivähoitopaikka kaikille alle 3-vuotiaille, vaikka näiden vanhemmista toinen olisikin kotona.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katariina Styrman: "Kaikille lapsille tulee taata mahdollisuus kokopäivähoitoon. Perheillä voi olla erilaisia syitä, miksi lapsi halutaan pitää päivähoidossa: vanhempi hoitaa pienempää sisarusta, vanhempi on työtön työnhakija, perheessä on ongelmia jaksamisen kanssa. Päivähoidon rajaaminen lapselta vanhempien aseman (kotona, työelämässä, työttömänä tms) perusteella on epäoikeudenmukaista lasta kohtaan ja asettaa lapset eriarvoiseen asemaan."

17 / 30

Kuntani pitäisi tukea rahallisesti lasten hoitamista kotona nykyistä enemmän.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katariina Styrman: "Näen, että lasten hoitamista kotona voidaan tukea 1,5-2 vuoden ikään asti. Tämän jälkeen tuen pitäisi kannustaa päivähoitoon. Suomessa 25-35-vuotiaiden naisten työssäkäyntiaste on 10 prosenttiyksikköä Ruotsia alhaisempi. Tämä johtuu muun muassa vahvasti kotihoitoon kannustavasta perhevapaajärjestelmästä. Ensisijaisesti pitäisikin uudistaa perhevapaajärjestelmää. Voit lukea kotisivuiltani laajemmin aiheesta."

18 / 30

Haluaisin että alueeni terveyspalveluiden tuottaja on mieluummin julkinen kuin yksityinen.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katariina Styrman: "Näen yksityisen palveluntuottajan tuottamissa palveluissa melko paljon ongelmia, jotka liittyvät etenkin rahoitukseen. Tällä hetkellä suunniteltu sote-malli on monin osin epäselvä, ja se kaipaa muutoksia."

19 / 30

Julkisten terveyspalvelujen asiakasmaksut tulisi poistaa kokonaan.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katariina Styrman: "Julkinen terveydenhuolto on kaikkien kaupunkilaisten oikeus. Asiakasmaksut eivät kata palveluiden hintaa, mutta niiden laskutuksestakin aiheutuu kuluja."

20 / 30

Koko Suomi on syytä pitää asuttuna, vaikka se tietäisikin veronmaksajille kustannuksia.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katariina Styrman: "Koko Suomi ei tälläkään hetkellä ole kokonaan asuttu, vaan Suomessa on tuhansia neliökilometrejä täysin asumattomia alueita. On luonnollista, että asutus keskittyy palveluiden sekä työ- ja opiskelupaikkojen äärelle. Haja-asutusalueella ei ole järkevää ylläpitää laajaa palveluverkostoa, on myös yhteiskunnalle edullisinta tuottaa palvelut tiheän asutuksen alueille."

21 / 30

Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katariina Styrman: "Avioliitto ja perheen perustaminen ovat asioita, joiden tulee olla mahdollisia kaikille. Seksuaalinen suuntautuminen ei voi olla peruste epätasa-arvoiselle kohtelulle lain edessä."

22 / 30

Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntaani, tarjous pitää hyväksyä.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katariina Styrman: "Helsingissä on jo vastaanottokeskuksia. Tällä hetkellä tosin turvapaikanhakijoiden määrät ovat vähenemässä, joten jo olemassaolevia keskuksia suljetaan."

23 / 30

Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katariina Styrman: "Kouluissa on syytä olla opiskelurauha kaikilla. Koululaisten oppimistulokset Suomessa ovat kuitenkin maailman huippuluokkaa juuri matalan hierarkian takia. Kyseenalaistava ja itse asioiden oivaltamiseen ohjaava opetustapa - jota huippuunsa koulutetut opettajamme ohjaavat - on plajon tehokkaampi kuin joissakin maissa harjoitettu autoritäärinen ja ulkoaoppimiseen kannustava koulujärjestelmä. Selkeisiin käytöshäiriöihin on toki voitava puuttua, ja rajojen on oltava selkeät."

24 / 30

Perinteiset arvot - kuten koti, uskonto ja isänmaa - muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katariina Styrman: "Mainitut arvot yhdistyvät historiallisesti oikeistolaiseen ideologiaan. En itse pidä esimerkiksi uskonnon sekoittamista poliittisen päätöksentekoon hyvänä asiana."

25 / 30

Julkisia palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katariina Styrman: "Julkiset palvelut tulee tuottaa julkisen toimijan toimesta. Ulkoistaminen ei ole automaatio tehokkuudelle tai kustannussäästöille."

26 / 30

Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katariina Styrman: "Sinällään näiden asioiden vastakkainasettelu on keinotekoista, sillä monet julkiset palvelut tuovat verotuloja: esimerkiksi hyvä kunnallinen terveydenhuolto tukee ihmisten hyvinvointia ja sitä kautta vähentää sairauskuluja ja lisää työllisyyttä."

27 / 30

Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katariina Styrman: "Maltilliset tuloerot yhteiskunnassa eivät ole mitenkään tuomittavia: on loogista, että korkean koulutuksen aloilla myös palkkataso on korkeampi. Nyky-yhteiskunnassamme tuloerot eivät kuitenkaan kerro suoraan ihmisten lahjakkuudesta tai ahkeruudesta, vaan eri alojen taloudellisista kytköksistä ja osittain myös arvostuksesta. Tuloeroista pitää keskustella avoimesti. Tuloeroihin on myös järkevää puuttua, sillä voimakas tuloerojen kasvu on yhteiskunnallista vakautta koetteleva tekijä."

28 / 30

Nykyisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katariina Styrman: "Palveluiden toteuttamisen tapoja ja muotoja tulee tarkastella: esimerkiksi sähköisen asioinnin lisääminen säästäisi huomattavasti. Hyvä esimerkki on verottaja, joka sähköisiä palveluita lisäämällä on saanut merkittäviä säästöjä. Matalan kynnyksen ennaltaehkäisevät palvelut estävät tehokkaasti syrjäytymistä ja säästävät siten rahaa. Kalleinta yhteiskunnalle on laiminlyödä aikainen puuttuminen ja hoitaa esimerkiksi sairauksia vasta siinä vaiheessa, kun ne ovat akuutteja ja pahoja."

29 / 30

Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katariina Styrman: "Pitkällä aikavälillä ympäristöystävälliset ratkaisut ovat myös talouskasvun kannalta parhaita vaihtoehtoja. Ympäristöosaaminen, ns. cleantech, on yksi nouseva ala jossa suomalaisilla yrityksillä on paljon erikoisosaamista."

30 / 30

Kaikessa päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katariina Styrman: "Ympäristövaikutusten arviointi on tärkeää, sillä kestävällä tavalla toteutettujen hankkeiden vaikutukset myös ihmisille ovat parhaat mahdolliset. Pitkällä aikavälillä meidän on pidettävä huoli, että siirrymme kohti ympäristön kannalta vähemmän kuormittavaa elämäntapaa. Tämä onnistuu hakemalla uusia, ympäristöystävällisiä toimintatapoja ja ottamalla käyttöön ympäristöystävällistä teknologiaa."