Kuntavaalit 2017

Tatu Rauhamäki
Kok
Helsinki
126 
Vaalitulos {{getStatus('IN_RESERVE')}}
Kunta Helsinki
Ikä 45
Koulutustaso
Lasten lukumäärä 0
Yhteystiedot  

Hyvä helsinkiläinen, Olen kokenut ja osaava, neljännen kauden kokoomuslainen kaupunginvaltuutettu. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana olen tehnyt töitä paremman Helsingin eteen koko kuluneen valtuustokauden eli lähes 4,5 vuotta. Aikaisemmilla kausillani olen myös toiminut keskeisissä tehtävissä niin kaupunginhallituksessa jäsenenä, kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajana ja vpj:nä, HSL:n ja YTV:n hallituksen puheenjohtajana kuin Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana. Työskentelen Ympäristöteollisuuden toimitusjohtajana mm. kiertotalouden edistämiseksi. Nykyistä työtäni ennen olen työskennellyt mm. Uudenmaan liitossa, ministeri Vapaavuorelle Ympäristöministeriössä sekä Kokoomukselle. Perheeseeni kuuluu aviovaimo Kati ja reilu 1-vuotias Pinja-koira. Asumme Töölössä. Harrastan liikuntaa (mm. juoksua, sukellusta), matkailua, kokkailua ja mökkeilyä. Kovalla kokemuksella - Isolla sydämellä! Yst. Tatu Rauhamäki

Tulospalvelu

Ääniä yhteensä 594 -338
  ennakkoon 229  
  vaalipäivänä 365  
Osuus kunnan äänistä 0.2%  
  ennakkoon 0.2%  
  vaalipäivänä 0.2%  

Kannatus äänestysalueittain

Osuus Ääniä
{{$index + 1 }} {{ area.districtName }} {{ area.votePercentInDistrict | number:1 }}% {{ area.votes }}

Vaalikoneen vastaukset

Ehdokas Sinä

1 / 30

Helsinkiin voi rakentaa suurmoskeijan, jos siihen ei käytetä kaupungin tai valtion rahaa.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Tatu Rauhamäki: "En kannata suurmoskeijaa julkisuudessa esillä olleella mallilla. Olen huolissani hankkeen taustalla olevista eri rahoittajatahoista ja mahdollisista kytköksistä ääritoimintaa lähellä oleviin tahoihin. Suomen valtion (UM, SM (myös Supo), OKM) tehtävä on selvittää perinpohjin kuinka luotettavia ko. tahot ovat ja arvioida hanketta kansallisen ja helsinkiläisten turvallisuuden näkökulmasta. Tätä arviota ennen Helsinginkään ei ole syytä edistää hanketta."

2 / 30

Helsingin ei tule tarjota perusterveydenhoitoa kaupungissa oleville paperittomille siirtolaisille.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Tatu Rauhamäki: "Helsinki tarjoaa jo nykyisin kiireellisen hoidon myös parerittomille ja alle 18-v lapsille sekä raskaana oleville laajemmat terveydenhuollon palvelut. Pidän tätä järkevänä menettelynä, mutta katson, että asia pitäisi ratkaista valtakunnallisesti valtion toimesta eli säätää asiasta lailla. Syystä taai toisesta tätä ei ole tapahtunut."

3 / 30

Yksiöitä pitäisi saada rakentaa ilman rajoitusta, eli vaatimuksesta rakentaa perheasuntoja pitäisi luopua.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Tatu Rauhamäki: "Aikaisempi Helsingin sääntely uudisasuntotutannon osalta (keskipinta-alavaade 75 m2) oli aivan liian ehdoton.Teimme Kokoomuksessa paljon töitä, että siitä lopulta luovuttiin. Silti uudistuotantoa on syytä jatkossakin ohjata niin, että osa asunnoista on suurempia kuin yksiöitä. Pelkkien yksiöiden rakentaminen johtaisi liian yksipuoliseen tarjontaan. Se ei palvelisi Helsingin kokonaisetua ja olisi myös kaupungin asukasrakennetta rajusti yksipuolistava."

4 / 30

Ulkoilmakonserteissa tulee saada soittaa musiikkia nykyistä myöhempään vaikka se aiheuttaa melua.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Tatu Rauhamäki: "Tämä riippuu hyvin paljon myös ulkoilmakonserttien pitopaikasta. Jos kyseisellä paikalla on jatkuvasti isoja konserttaja, ei pidennettyjä lupia kaikille tulisi myöntää, jos niistä aiheutuu asuakkaille kohtuutonta haittaa. Pääosin kuitenkin suhtaudun nykyistä myöhempiin lupiin myönteisesti. Kaupunkiin kuuluvat erilaiset tapahtumat ja myös niistä tulevat äänet. Tapahtumat ovat niin helsinkiläisten kuin matkailijoiden kannalta iso Helsingin viihtyisyyttä ja houkuttelevuutta lisäävä asia."

5 / 30

Kävelykeskustaa tulee merkittävästi laajentaa poistamalla ajokaistoja keskeisiltä kaduilta.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Tatu Rauhamäki: "Kävelykeskustaa voi kyllä laajentaa, mutta sillä ei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa helsinkiläisten muille liikkumismuodoille tai kantakaupungin yrityselämälle. Kysymyksen väite "merkittävästi laajentaa" sai minut vastaamaan näin eli kannatan kyllä maltillista kävelykeskustan laajentamista, mutta ajokaistojen poistamisia liikenteen kannalta erittäin kriittisiltä väyliltä, kuten Mannerheimintieltä, en kannata."

6 / 30

Kuntani pitäisi rohkeammin käyttää maiden pakkolunastuksia kaavoituksen vauhdittamiseksi.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Tatu Rauhamäki: "Helsingin maankäyttöperinteessä ei ole harrastettu pakkolunastuksia kuin aivan poikkeustapauuksissa. En näe mitään syytä muuttaa tätä. Helsinkihän pyrkii hankkimaan maita sopimusteitse omistukseensa ns.raakamaana ennen kaavoitusta. Tätä linjaa on hyvä jatkaa ja välttää pakkolunastuksia joilla tavallaan rikotaan omaisuudensuojaa."

7 / 30

Kuntalaisten valitusoikeutta kaavoituskysymyksissä tulee rajoittaa.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Tatu Rauhamäki: "Valitusoikeus on vaikea kysymys, eikä sen rajoittaminen ole perustuslain näkökulmasta lainkaan helppoa. Silti asiaa on syytä pohtia. Erittäin suuri ja työllisyyttä lisäävä investointi (Kalasataman tornit) Helsinkiin oli vähällä kaatua yhden henkilön valituksista aiheutuviin viivästyksiin. Erityisesti täydennysrakentamisen osalta sekä muissa postimerkkikaavoissa voisi harkita valitusoikeuden rajaamista lähinaapurustoon. Näin saataisiin myös vauhtia kaavojen saamiseksi lainvoimaisiksi."

8 / 30

Kuntani pitäisi luopua vaatimuksesta rakentaa autopaikkoja uusien asuntojen yhteyteen.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Tatu Rauhamäki: "Ei pitäisi. Tämä on sukua kysymykselle pitäisikö sallia pelkkien yksiöiden rakentaminen. Jos autopaikkoja ei toteutettaisi uusien asuntojen rakentamisen yhteydessä, tehtäsiin samalla hyvin vahva asukasvalinta Helsingissä elli että auton omistavia talouksia ei tänne toivota. Se ei ole tarkoituksenmukaista. Kohdekohtaista joustavuutta sen sijaan autopaikkavaatimuksiin kannattaa lisätä. Samoin on syytä harkita voisiko kadunvarsipysäköintiä lisätä."

9 / 30

Pyörätiet ja jalkakäytävät pitäisi puhdistaa lumesta ja hiekoittaa ennen autoteitä.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Tatu Rauhamäki: "Ei tulisi. Ajoteitä käyttävät niin joukkoliikenne bussit, sporat) kuin autotkin. Matkustajamäärät niillä ovat huomattavasti suurempia kuin esim.pyöräteillä talviaikaan. Kantakaupungin jalkakäytävät ovat hieman eri asia, koska jalkaisin liikkujia on siellä niin runsaasti."

10 / 30

Kunnassani on tärkeämpää huolehtia yksityisautoilun edellytyksistä kuin joukkoliikenteestä.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Tatu Rauhamäki: "Molemmista pitää huolehtia. Selvää on, että joukkoliikenteen houkuttelevuutta tulee lisätä laatua ja palvelutasoa parantamalla ennemmin kuin tekemällä oman auton käytöstä mahdotonta. On hyvä muistaa, että monilla on myös tilanteita, joissa oma auto on aidosti välttämätön tapa liikkua."

11 / 30

Kirjastojen pitäisi keskittyä kirjoihin, eikä laajentua enempää tavaroiden lainaamiseen tai muille vastaaville uusille alueille

  • {{ answerChoices[option].text }}

Tatu Rauhamäki: "En näe tarkoituksenmukaisena, että kirjastot ryhtyisivät laajamittaiiseen erilaisten tavaroiden lainaamiseen. Uskon, että kiertotalouden etenemisen myötä lainaamista tulee entistä suositumpaa ja alalle löytyy paljonkin yksityisiä toimijoita. Kaikkea ei pidä tehdä verorahoitteisesti kunnan toimesta."

12 / 30

Kuntani nykyinen kouluverkko tulee säilyttää sellaisenaan, vaikka se aiheuttaisi kustannuksia kuntalaisille.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Tatu Rauhamäki: "Pääosin varmasti näin, vaikka väistämättä poikkeuksiakin on tehtävä. Kouluverkonkin pitää voida elää ajassa. On erittäin tärkeää, että nopeasti kasvava Helsinki huolehtii korkeasta koulujen tasostaan myös jatkossa. Ennemmin siis panostan koulutukseen kuin esim. subjektiivisten oikeuksien laajentamiseen tai uusien maksuttomien verovaroilla rahoitettujen palveluiden llsäämiseen."

13 / 30

Vanhempien oikeutta valita lastensa koulu tulisi rajoittaa.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Tatu Rauhamäki: "Minusta on erikoinen ajatus, että vanhempien valinnanvapautta rajoitettaisiin. En näe siihen mitään syytä. Helsingin pitää pohtia muita keinoja ja paneutua ratkaisemaan syitä, miksi lähikoulu ei syystä tai toisesta kelpaa. Vanhempien oikeutta valita koulu ei kuitenkaan tule rajoittaa."

14 / 30

Koulujen liikuntatuntien pitäisi olla tytöille ja pojille yhteiset.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Tatu Rauhamäki: "Varmasti ainakin osa voisi olla, ellei sitten kaikkikin. Tärkeintä on kuitenkin varmistaa, että liikunnasta nautitaan ja siihen osallistumiseen ei synny uusia kynnyksiä. Tämä asia ei liene kuitenkaan kuntavaaleissa ratkaistava, ei ainakaan keskeinen sellainen."

15 / 30

Koululuokissa tulisi olla ylärajat maahanmuuttajalasten osuudelle.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Tatu Rauhamäki: "En usko, että kiintiöt olisi erityisen toimiva ratkaisu. Ne ovat sitä aniharvoin missään muuallakaan yhteiskunnassamme. Rajoista pitäisi myös saada kokeilujen kautta huomattavasti lisää tutkimustietoa ennen mahdollista käyttöönottoa. Myös maahanmuuttajalapsia on hyvin eritaustaisia niin kielitaidoltaan kuin muilta oppimisvalmiuksilta. Niitä kouluja, joissa osuus on korkea, tuetaan jo nyt erilllisrahoituksella. Tätä on syytä jatkaa kiintiöiden sijaan."

16 / 30

Kuntani pitää taata kokopäiväinen päivähoitopaikka kaikille alle 3-vuotiaille, vaikka näiden vanhemmista toinen olisikin kotona.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Tatu Rauhamäki: "Mielestäni ei ole tarvetta taata kokopäiväistä päivähoitoa, vaan osa-aikainen riittäisi tällaisissa tapauksissa turvaamaan lapsen kehitystä. Julkisen sektorin tuottamia palveluita ei voi vain loputtomiin laajentaa. Tämän pitäisi olla kaikille selvää, kun tarkastelee Suomen julkisen ttalouden alijäämää."

17 / 30

Kuntani pitäisi tukea rahallisesti lasten hoitamista kotona nykyistä enemmän.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Tatu Rauhamäki: "Kotihoidon tuki Helsinki-lisineen on riittävälllä tasolla eikä sen nostaamiseen ole mielestäni perusteita eikä taloudellisia resurssejakaan."

18 / 30

Haluaisin että alueeni terveyspalveluiden tuottaja on mieluummin julkinen kuin yksityinen.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Tatu Rauhamäki: "Minulle ei ole mitään merkitystä sillä, onko kyseessä julkinen vai yksityinen palveluntuottaja. Ratkaisevaa on palveluiden laatu ja saatavuus sekä toiminnan tehokkuus."

19 / 30

Julkisten terveyspalvelujen asiakasmaksut tulisi poistaa kokonaan.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Tatu Rauhamäki: "Ei ole perusteita, sillä poisto aiheuttaisi väistämättä palveluiden ruuhkautumsita ja "hukkakäyttöä". Tietyt kynnysmaksut ovat jatkossakin tarpeen asiakasmaksujen muodossa. Ne eivät saa vain olla liian korkeita, etteivät estä hoitoon hakeutumista silloin kun on todellinen tarve."

20 / 30

Koko Suomi on syytä pitää asuttuna, vaikka se tietäisikin veronmaksajille kustannuksia.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Tatu Rauhamäki: "En näe perusteita pitää koko Suomea asuttuna, ellei sitä voida tehdä alueilta itseltään kerättävilllä verotuloilla. Jo nyt Helsingistä ja muualta eteläisestä Suomesta ohjataan runsaasti resursseja muualle Suomeen. Tätä verotulojen tasauksen ja valtionosuuksin tapahtuvaa subventointia tulisi ennemmin pienentää jatkossa kuin kasvattaa."

21 / 30

Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Tatu Rauhamäki: "Tämä on ihmisoikeuskysymys ja arvovalinta, joka on itselleni täysin selvä."

22 / 30

Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntaani, tarjous pitää hyväksyä.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Tatu Rauhamäki: "Helsinkiin ei ole perusteltua perustaa nykyistä enempää vastaanottokeskuksia. Merkittävä osa Suomeen jäävistä turvapaikanhakijoista joka tapauksessa muuttaa pääkaupunkiseudulle ja erityisesti Helsinkiin turvapaikan saatuaan. Tästäkin johtuen on järkevää, että muutkin kunnat ja kaupungit kantavat oman taakkansa vastaanottokeskuksista."

23 / 30

Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Tatu Rauhamäki: "Tämä ei ole luonnollisestikaan vain kurikysymys, mutta tapa jolla esimerkiksi opettajia nykyisin kohdellaan, ei ole oikea. Kasvatukseen on syytä kiinnittää huomiota nykyistä enemmän. Koulujen työyhteisön turvalllisuus ja hyvinvointi on voitava varmistaa eri tavoin, myös kuria lisäämällä jos ei muutoin. Kaikkein tärkeintä on turvata hyvä ja laadukas oppimisympäristö kaikille."

24 / 30

Perinteiset arvot - kuten koti, uskonto ja isänmaa - muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Tatu Rauhamäki: "Näissä piilee edelleen ihan hyvä perusta, vaikka kyseisten sanojen merkitys onkin aikojen saatossa muuttunut. Arvostan itse niin kotia ja sen luomaa yhteisöllistä turvallisuutta ja arvopohjaa. Samoin terve isänmaallisuus kuitenkin ehdottomalla nollatoleranssilla rasismia kohtaan, on erittäin hieno arvo. Uskonnon osalta olen vahva uskonnonvapauden puolestapuhuja."

25 / 30

Julkisia palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Tatu Rauhamäki: "Helsingin tulee hankkia nykyisin itse tuottamiaan palveluita niin järjestöiltä kuin yksityisiltä yrityksiltä. Kaupungillahan on silti lakisääteisistä palveluista järjestämisvastuu ja sitä kautta vastuu palvelun saatavuudesta ja laadusta. Meillä on useita hyviä kokemuksia palveluiden hankkimisesta ulkoa, kuten bussiliikenteen kilpailutukset sekä ruokapalvelut. Kaupungille on myös tärkeä saada vertailukohtia itse tuottamalleen palvelulle ja luoda edellytyksiä elinkeinoelämälle sekä yrittäjyydelle."

26 / 30

Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Tatu Rauhamäki: "Helsingin verotasoa tulisi ennemmin laskea kuin nostaa. Eläminen on jo nyt Helsingissä todella kallista kun verrataan muuhun Suomeen. On vaikea kuvitella perusteita tehdä siitä veronkorotuksilla yhtään nykyistä kalliimpaa. Esimerkiksi palvelutuotannossa on Helsingissä vielä paljon tehostettavaa ja sieltä on saatavissa säästöjä esim. ulkoistamalla palvelutuotantoa. Muut tehostamiskeinot sekä joidenkin "ei niin tärkeiden" palveluiden karsiminen pitää katsoa ainakin ehdottomasti ensin."

27 / 30

Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Tatu Rauhamäki: "Tuloerot eivät ole ongelma Suomessa. Nykyisenkaltainen, liian kireä progressiivinen tuloverotus sen sijaan on! Tuloerot myös omalta osaltaan kannustavat opiskelemaan ja tekemään töitä. Palkkatulon kohteluun on syytä kiinnittää siis huomiota. Tuloerojen yhteydessä nousee usein esiin anteliaat optio-ohjelmat, joissa on varmasti ollut myös ylilyöntejä."

28 / 30

Nykyisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Tatu Rauhamäki: "Huoltosuhde kehittyy kieltämättä hyvin huolestuttavaan suuntaan tulevaisuudessa. Jos soten säästöt eivät onnistu, niin rasite on liian suuri. Jotta rahaa riittäisi kaikkein tärkeimpiin kunnallisiin palveluihin on varmasti jonkinlaista karsintaa tehtävä tulevaisuudessa. Se voi myös olla aivan perusteltua. Paljon myös riippuu talouden muusta kehityksestä sekä työllisyysasteesta."

29 / 30

Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Tatu Rauhamäki: "EI näitä voi asettaa näin vastakkain. On varmasti tapauksia joissa ympäristöasia menee edelle, mutta myös toisinpäin. Vuosaaren satama on hyvä esimerkki. Luontoaktivistit ja vihreät vastustivat sitä vedoten luontoarvoihin. Silti sen perustaminen vapautti isot Kalasataman ja Jätkäsaaren alueet rakentamiselle. Myös Keski-Pasilan kehittäminen mahdollistui samalla. Lisäksi raskasta liikennettä siirtyi pois Helsingin kantakaupungista ja sataman työpaikat voitiin turvata Helsingissä."

30 / 30

Kaikessa päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Tatu Rauhamäki: "Taas kysymys, johon ei ole yksiselitteistä vastausta. Haitallisuutta on niin monen eri tasoista. On väistämättä tärkeitä hankkeita, kuten Helsingissä esimerkiksi Östersundomin kaavoittaminen ja rakentaminen, jolla on myös osin haitallista vaikutusta ympäristölle tai ainakin se muuttaa nykyistä ympäristöä pysyvästi. Silti kannatan sitä voimakkaasti! Helsingin ulkosaarten virkistyskäyttö aiheuttaa myös jonkinlaista haittaa luonnolle, mutta lisää taas muutoin helsinkiläisten hyvinvointia."