Kuntavaalit 2017

Jessica Karhu
Vihr
Helsinki
647 
Vaalitulos {{getStatus('NOT_ELECTED')}}
Kunta Helsinki
Ikä 49
Koulutustaso Korkeakoulututkinto
Lasten lukumäärä 2
Yhteystiedot  

Olen vihreä kunnallisvaaliehdokas Lauttasaaresta ja tällä hetkellä toimin varavaltuutettuna sekä Asuntotuotantotoimikunnan puheenjohtajana sekä HSL: hallituksen varajäsenenä. Koulutukseltani olen diplomi-insinööri ja toimin työkseni asiantuntijana yhdistyksessä, joka tukee kestävää ja ympäristöystävällistä rakentamista. Asumme perheeni kanssa Lauttasaaressa ja työmatka sujuu pyöräillen tai bussilla. Olen myös 49-vuotias kahden lapsen perheenäiti, joka nauttii Lauttasaaren merenrannoista, luonnosta, perheestä ja ystävistä. Elämän ruuhkavuodet ovat vieneet minut toimimaan koulun vanhempainyhdistyksessä ja hurraamaan futiskentän laidalla sekä tutustumaan vanhusten hoivaan ja palveluihin Helsingissä oman äitini asioita hoitaessa. Haluan edistää hiilivapaata Helsinkiä. Tulevaisuudessa rakentamisessa pitää huomioida energiatehokkuus ja kaupunkilaisten oma energiantuotanto. Haluan huolehtia viheralueista tiivistyvässä kaupungissa ja hyvistä arjen palveluista.

Tulospalvelu

Ääniä yhteensä 367 -328
  ennakkoon 107  
  vaalipäivänä 260  
Osuus kunnan äänistä 0.1%  
  ennakkoon 0.1%  
  vaalipäivänä 0.1%  

Kannatus äänestysalueittain

Osuus Ääniä
{{$index + 1 }} {{ area.districtName }} {{ area.votePercentInDistrict | number:1 }}% {{ area.votes }}

Vaalikoneen vastaukset

Ehdokas Sinä

1 / 30

Helsinkiin voi rakentaa suurmoskeijan, jos siihen ei käytetä kaupungin tai valtion rahaa.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Jessica Karhu: "Helsinkiin mahtuu kaikkien uskontokuntien kirkkoja, täällä toimii jo nyt monien erilaisten uskontokuntien kirkkoja ja rukoushuoneita. On tärkeää, että eri uskontokuntia kohdellaan tasapuolisesti ja että esimerkiksi tontin vuokra määräytyy kaikille samoin periaatteiden mukaisesti. Jos moskeija sopii tontille ja kaupunkikuvaan, ei sen rakentamiseen pitäisi olla mitään estettä. Mahdollisen ulkomaisen rahoituksen laillisuudesta päättää valtio."

2 / 30

Helsingin ei tule tarjota perusterveydenhoitoa kaupungissa oleville paperittomille siirtolaisille.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Jessica Karhu: "Perusterveydenhuolto kuuluu inhimillisyyden nimissä kaikille. Syntymätön lapsi ansaitsee mahdollisimman hyvän alun, kenenkään ei pidä kuolla Suomessa sairauteen, johon yksinkertaiset antibiootit auttaisivat. On myös valtaväestön etu, etteivät tarttuvat taudit kuten vaikka tuberkuloosi muodosta epidemioita, jotka uhkaisivat meitä kaikkia."

3 / 30

Yksiöitä pitäisi saada rakentaa ilman rajoitusta, eli vaatimuksesta rakentaa perheasuntoja pitäisi luopua.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Jessica Karhu: "Tarvitsemme lisää kaiken kokoisia asuntoja Helsinkiin, toki erityisesti pieniä kohtuuhintaisia asuntoja. Kaavoitukseen voidaan lisätä joustavuutta ja erilaisia yhteismenettelyjä mutta kaupungin tasapainoisen kehityksen vuoksi on hyvä, että kokonaisuutta suunnitellaan. Edullisempaa rakentamista voi tehdä muun muassa luopumalla niistä parkkipaikoista joille ei ole kysyntää."

4 / 30

Ulkoilmakonserteissa tulee saada soittaa musiikkia nykyistä myöhempään vaikka se aiheuttaa melua.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Jessica Karhu: "Poikkeustapauksista voidaan sopia erikseen ja tässä pitää olla joustavuutta. Erilaiset artistit ja musiikkilajit tarvitsevat erilaista äänentoistoa. Konsertteja ei pidä olla kuitenkaan joka viikonloppu ja yleinen, kattava tiedotus konserttien kestosta ja äänentoiston suuntauksesta on tärkeää."

5 / 30

Kävelykeskustaa tulee merkittävästi laajentaa poistamalla ajokaistoja keskeisiltä kaduilta.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Jessica Karhu: "Kävelykadut lisäävät kaupungin viihtyisyyttä ja parantavat niiden varrella sijaitsevien liikkeiden myyntiä. Helsinkiin mahtuu niitä lisää. Toisaalta joukkoliikenteen ja pyöräilyn pitää päästä sujuvasti kaupungin keskeisille alueille. Myös henkilöautoliikenne mahtuu kaupunkiin mutta sitä on helpompi johtaa omia kiertoteitään pysäköintipaikkoihin tai halleihin kuin joukkoliikennettä."

6 / 30

Kuntani pitäisi rohkeammin käyttää maiden pakkolunastuksia kaavoituksen vauhdittamiseksi.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Jessica Karhu: "Esimerkiksi Lauttasaaressa kaupunki olisi voinut aikanaan pakkolunastaa yksityisten välisissä kaupoissa tontteja, joille olisi voinut kaavoittaa alueen tarvitsemia palveluita kuten päiväkoteja ja uuden koulun."

7 / 30

Kuntalaisten valitusoikeutta kaavoituskysymyksissä tulee rajoittaa.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Jessica Karhu: "Sen sijaan valitusten käsittely pitää nopeuttaa huomattavasti. Rakennushankkeissa kaikkien osapuolien pitää tiedottaa ja kommunikoida mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Jos suunnitelmista tiedotetaan jo luonnosvaiheessa, asukkaiden hyvät kommentit pystytään mahdollisesti ottamaan huomioon."

8 / 30

Kuntani pitäisi luopua vaatimuksesta rakentaa autopaikkoja uusien asuntojen yhteyteen.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Jessica Karhu: "Rakennusliikkeitä ei pitäisi pakottaa rakentamaan paikkoja, joille ei ole kysyntää. Alueellisista pysäköintilaitoksista tai rakennusten yhteisistä pysäköintitaloista uusille taloille voisi varata sen verran paikkoja, kun asunnonostajilla on halua sitoutua. Kaupunkialueella pitää tukea yhteiskäyttöautoilua esimerkiksi varaamalla niille omia parkkipaikkoja."

9 / 30

Pyörätiet ja jalkakäytävät pitäisi puhdistaa lumesta ja hiekoittaa ennen autoteitä.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Jessica Karhu: "Aurauksessa joukkoliikenteen pitäisi olla etusijalla. Toisaalta kun aurataan joukkoliikenneväyliä monesti voidaan samalla puhdistaa pyöräkaistojakin. Ajoväyliltä lumia ei saa lanata pyöräkaistoille tai jalkakäytäville. Pyöräilyn ja joukkoliikenteen huomioiminen teiden puhdistuksessa on myös tasa-arvokysymys."

10 / 30

Kunnassani on tärkeämpää huolehtia yksityisautoilun edellytyksistä kuin joukkoliikenteestä.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Jessica Karhu: "Helsinki ei pyöri ilman tehokasta joukkoliikennettä. Hyvin toimiva joukkoliikenne vähentää tarvetta omistaa tai käyttää autoa. Tiiviiseen kaupunkiin sopii myös erilaiset yhteiskäyttöautomallit."

11 / 30

Kirjastojen pitäisi keskittyä kirjoihin, eikä laajentua enempää tavaroiden lainaamiseen tai muille vastaaville uusille alueille

  • {{ answerChoices[option].text }}

Jessica Karhu: "Kirjojen hankintamäärärahoja ei saa pienentää mutta kirjastot ovat erinomaisia alustoja kaikenlaiselle yhteiselle toiminnalle, kiertotalouspajoille, musiikkivälineiden lainaukseen, maahanmuuttajien kotouttamiseen hyväksyttävinä julkisina paikkoina, senioreiden internet-kursseille yms."

12 / 30

Kuntani nykyinen kouluverkko tulee säilyttää sellaisenaan, vaikka se aiheuttaisi kustannuksia kuntalaisille.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Jessica Karhu: "On tärkeää, että alaluokkien lähikoulu on lähellä, turvallisen koulumatkan päässä mutta tarpeen mukaan väestörakenteen muuttuessa kouluverkkoa pitää voida muuttaa järkevästi."

13 / 30

Vanhempien oikeutta valita lastensa koulu tulisi rajoittaa.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Jessica Karhu: "Jos rajoitamme vapautta valita koulu, niin vanhemmat, jotka pystyvät äänestävät jaloillaan ja muuttavat hyvien koulujen piiriin. Nykyinen käytäntö on melko hyvä. Koulujen valinnalle on monta syytä. Osa lapsista asuu kahdessa kodissa ja koulu valitaan koulumatkan perusteella. Sen sijaan kouluja, joissa on erityisapua tarvitsevia lapsia, pitää tukea enemmän. Positiiviseen diskriminaatioon pitää lisätä varoja. Opettajat tarvitsevat lisää avustajien luokkiin, jotta he voivat keskittyä opettamiseen."

14 / 30

Koulujen liikuntatuntien pitäisi olla tytöille ja pojille yhteiset.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Jessica Karhu: "Alaluokilla on luontevaa pitää yhteisiä liikuntatunteja. Liikuntatunti toimii myös tasa-arvo kasvatuksen paikkana ja sukupuoleen katsomatta liikuntatunnilla voidaan ehkäistä liikuntaan liittyvää kiusaamista. Ylemmillä luokilla voi olla hyvä, että liikuntatunteja on erikseen mutta molemmille sukupuolille pitäisi opettaa paljon laajemmin eri lajeja eikä pitäytyä perinteisissä tyttöjen ja poikien lajeissa."

15 / 30

Koululuokissa tulisi olla ylärajat maahanmuuttajalasten osuudelle.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Jessica Karhu: "Maahanmuuttajalapset pitää saada oppimaan nopeasti suomen kieltä ja siihen päivähoito ja esikoulu toimii hyvin. Pitää huolehtia siitä, että lapset oppivat koulussa suomea panostamalla erityisesti kielenopetukseen tarvittaessa lisäresurssein."

16 / 30

Kuntani pitää taata kokopäiväinen päivähoitopaikka kaikille alle 3-vuotiaille, vaikka näiden vanhemmista toinen olisikin kotona.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Jessica Karhu: "Joskus lapsen etu vaatii kokopäivähoitoa vaikka toinen vanhempi olisikin kotona. Kotona oleva vanhempi voi opiskella päästäkseen opiskelemaan tai olla toipumassa sairaudesta ilman varsinaista sairaslomaa. Sen sijaan päivähoitoon tarvitaan lisää joustoa, lisää mahdollisuuksia valita osapäivähoito menettämättä kokopäivähoitopaikkaa, jos sitä yllättäen tarvitaan. Nykyään vanhempien työtilanteet vaihtelevat nopeasti ja on lapsen etu, ettei hänen turvallinen tilanteensa vaihtele yllättäen"

17 / 30

Kuntani pitäisi tukea rahallisesti lasten hoitamista kotona nykyistä enemmän.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Jessica Karhu: "Tukia ei saa huonontaa nykyisestä ja niiden hakemista pitäisi yksinkertaistaa."

18 / 30

Haluaisin että alueeni terveyspalveluiden tuottaja on mieluummin julkinen kuin yksityinen.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Jessica Karhu: "Toisaalta asiakkaalle sillä ei ole suurta väliä, kunhan hän saa pätevää hoitoa ajoissa ja hoitoon pääsee joustavasti."

19 / 30

Julkisten terveyspalvelujen asiakasmaksut tulisi poistaa kokonaan.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Jessica Karhu: "Helsingissä terveyskeskusmaksuista on luovuttu jo 2012. Maksuja ei tarvitse poistaa, jos on tarpeeksi matala maksukatto. Lisäksi toimeentulotuissa pitää huomioida terveyskeskusmaksut."

20 / 30

Koko Suomi on syytä pitää asuttuna, vaikka se tietäisikin veronmaksajille kustannuksia.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Jessica Karhu: "Tämä ei ole mahdollista tulevaisuudessa millään. Me emme voi pakottaa ihmisiä muuttamaan muuttotappioalueille."

21 / 30

Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Jessica Karhu: "Nämä kuuluvat ihmisoikeuksiin."

22 / 30

Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntaani, tarjous pitää hyväksyä.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Jessica Karhu: "Turvapaikanhakijoilla on oikeus saada apua ja Helsingillä on resursseja antaa sitä.Kunnan pitää toki itse saada päättää, mihin vastaanottokeskuksen voi sijoittaa."

23 / 30

Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Jessica Karhu: "Koulut tarvitsevat koulurauhaa, jota pelkkä kuri ei tuo. Osa kouluista tarvitsisi pienempiä ryhmäkokoja, opettajien koulutusta ja tukea koulunkäyntiavustajien muodossa. Koulut myös tarvitsevat hyväkäytöksisiä, hyvinvoivia ja motivoituneita lapsia. Siinä avainasemassa ovat perheet ja kodit. Osa perheistä tarvitsee tukea kasvatustyössään mutta se ei ole ensisijaisesti koulun tehtävä. Osa kouluista tarvitsisi pienempiä ryhmäkokoja, opettajien koulutusta ja tukea koulunkäyntiavustajien muodossa."

24 / 30

Perinteiset arvot - kuten koti, uskonto ja isänmaa - muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Jessica Karhu: "Minusta politiikalle hyvä arvopohja muodostuu rehellisyydestä, sanansa pitämisestä, avoimuudesta ja tasa-arvosta sekä heikommista huolen pitämistä ja lähimmäisestä välittämistä. Selkeästikään uskonto, tarkastellen globaalisti maailman tilannetta, ei ole hyvä lähtökohta politiikalle."

25 / 30

Julkisia palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Jessica Karhu: "Ulkoistus voi olla hyvä ratkaisu jossain tapauksissa mutta jokainen tapaus on erilainen ja jokaisen kohdalla ulkoistamisen hyödyt pitää miettiä tapauskohtaisesti. Onnistunut ulkoistus vaatii kunnalta hyvää tilaaja- ja osto-osaamista"

26 / 30

Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Jessica Karhu: "Helsingissä voi olla järkevää harkita maltillista veronkorotusta mutta myös kaupungin käyttämättömän omaisuuden myyntiä on tutkittava. Esimerkiksi Helsingin kaupungin omistuksessa on kiinteistöjä, joille kaupungilla ei käyttöä tai muuta arvoa niiden omistamisesta"

27 / 30

Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Jessica Karhu: "Merkittävät suuret tuloerot aiheuttavat tutkitusti yhteiskunnan taloudellista tehottomuutta. Suuret tuloerot aiheuttavat epätasa-arvoa, yhteiskunnallisen kehityksen jumiutumista ja ääritapauksissa yhteiskunnallista turvattomuutta. Palkitsemiskeinoja on muitakin, kuten mahdollisuus palkalliseen vapaaseen. Kokemusta, osaamista ja muita ominaisuuksia on tarpeen palkita hyvällä palkalla mutta Suomessa joissain tapauksissa on eri alojen johtajille esimerkiksi maksettu kohtuuttomia palkkoja."

28 / 30

Nykyisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Jessica Karhu: "Palveluja pitää järkeistää ja tehostaa. Kunnan perimmäinen tehtävä on toki tuottaa näitä palveluja asukkailleen mutta taloudellisesti tilanne ei ole kestävällä pohjalla esimerkiksi asumistuen osalta. Kansalaispalkka pitäisi ottaa käyttöön"

29 / 30

Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Jessica Karhu: "Ympäristön pahoinvointi ja talouskasvu ympäristöä riistämällä vievät meidät lopulta tilanteeseen, jossa ympäristötuhojen aiheuttamat kustannukset tuhoavat hyvinvointimme."

30 / 30

Kaikessa päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Jessica Karhu: "Ilman ympäristön hyvinvointia meilläkään ei ole hyvinvointia."