Kuntavaalit 2017

Birgitta Johansson
Vihr
Espoo
217 
Vaalitulos {{getStatus('IN_RESERVE')}}
Kunta Espoo
Ikä
Koulutustaso Ylempi korkea-aste, MuM
Yhteystiedot  

Olen syntyperäinen espoolainen musiikki- ja opetusalan ammattilainen ja yrittäjä. Olen toiminut kunnanvaltuutettuna ja erilaisissa luottamustehtävissä kouluajoista lähtien. Tärkeitä arvojani ovat vapaus, vastuullisuus, oikeudenmukaisuus ja rehellisyys. Luottamustehtävät ovat minulle keino edistää hyviä asioita, ja päätöksenteossa pidän ihmisten ja ympäristön hyvinvointia aina etusijalla. Vapaa-aikani täyttävät musiikki, luonto, koirat ja urheilu. Espoo on minulle rakas kaupunki. Se on aina ollut luonnonläheinen, kaunis ja turvallinen paikka asua. Vetovoimatekijät tulee säilyttää, ja kehittää niitä yhdessä uudistuvan kaupunkikuvan kanssa. Olen utelias ja haluan ymmärtää elämää eri näkökulmista. Ongelmatilanteita käsittelen harkiten, asiapohjalta ja avarakatseisesti. Tärkeissä asioissa olen silti varsin määrätietoinen ja voimakastahtoinen. Kauneudella ja luonnonläheisyydellä on tutkittuja terveysvaikutuksia. Jokainen tarvitsee niitä lähelleen luomaan harmoniaa ja hyvää mieltä.

Tulospalvelu

Ääniä yhteensä 329 +311
  ennakkoon 69  
  vaalipäivänä 260  
Osuus kunnan äänistä 0.3%  
  ennakkoon 0.2%  
  vaalipäivänä 0.3%  

Kannatus äänestysalueittain

Osuus Ääniä
{{$index + 1 }} {{ area.districtName }} {{ area.votePercentInDistrict | number:1 }}% {{ area.votes }}

Vaalikoneen vastaukset

Ehdokas Sinä

1 / 30

Espoon kaupungin rahastoissa olevia varoja pitää ottaa käyttöön, jotta huonosta sisäilmasta kärsivät koulut saataisiin korjattua.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Birgitta Johansson: "Tarvittaessa kyllä. Terveyshaittaa aiheuttavat koulut tulee korjata tai purkaa. Kuitenkin juuri tällä hetkellä lainan ottaminen ja sen käyttäminen koulujen korjaamiseen/rakentamiseen on alhaisen korkotason takia kaupungille taloudellisesti kannattavampaa kuin rahastoissa olevien varojen käyttäminen."

2 / 30

Espoo tarvitsee oman teatteritalon, vaikka se tarkoittaisi rakennuksen pystyttämistä verovaroin.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Birgitta Johansson: "Espoo on myös kulttuurikaupunki, ja oma teatteri Kulttuutikeskuksen yhteyteen on perusteltu ja myös edullisempi ratkaisu kuin aiempi Vesiputoustalon edustalle suunniteltu. Osa teatterin tarvitsemista tiloista tulee olemaan yhteisiä Kulttuurikeskuksen kanssa, ja teatterin tiloja voidaan hyödyntää myös muussa kuin varsinaisessa teatterikäytössä."

3 / 30

Espoon kovaa rakennustahtia pitäisi hillitä, jotta kaupungissa saataisiin säilytettyä nykyinen palvelutaso.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Birgitta Johansson: "Espoossa tulee pitää yllä laadukkaat ja toimivat palvelut siten, että täällä on hyvä kasvaa, olla ja elää. Espoossa ei tälläkään hetkellä ole riittävästi koulutiloja, ja asukasmäärän huomattava ja nopea kasvuvauhti heikentää mahdollisuuksia tuottaa tarvittavia palveluja entisestään. Kaupunkikuvassa tulee säilyttää Espoolle ominainen avaruus ja luonnonläheisyys. Espoon ei tarvitse olla massiiviseksi rakennettu suurkaupunki, eivätkä ihmiset tutkitusti myöskään halua asua sellaisessa."

4 / 30

Suuria ruokakauppoja pitää saada perustaa vapaasti keskustojen ulkopuolelle.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Birgitta Johansson: "Jos tällaisille on tilausta ja ne saadaan sovitettua maisemaan kauniisti, niin miksipä ei. Itse näkisin Espoon kuitenkin mieluummin kaupunkina, jossa eri puolilla kaupunkia vaihtelevasti rakennettujen asuinalueiden yhteydessä sijaitsisi hyvin varusteltu ruokakauppa."

5 / 30

Helsinki ottaa käyttöön hallintomallin, jossa kaupunkia johtaa virkamiehen sijaan valtuutettujen joukosta valittu pormestari. Espoon pitäisi siirtyä samankaltaiseen malliin.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Birgitta Johansson: "Olisi hyvä, että myös kaupungin johtava virkamiehistö, joilla on paljon valtaa kaupunkia koskevissa asioissa, olisi kaupunkilaisten vaaleissa ilmaiseman poliittisen tahdon mukainen."

6 / 30

Kuntani pitäisi rohkeammin käyttää maiden pakkolunastuksia kaavoituksen vauhdittamiseksi.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Birgitta Johansson: "Vapaaehtoisuus on aina parempi etenemistie, ja siihen pitää pyrkiä. Jos pakkolunastuksiin joudutaan, kiinteistönomistajalle tulisi suorittaa vähintään markkinahintainen korvaus lunastetusta kiinteistöstä, ja tarvittaessa osoittaa hänelle asumiseen vastaava kohde."

7 / 30

Kuntalaisten valitusoikeutta kaavoituskysymyksissä tulee rajoittaa.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Birgitta Johansson: "Kuntalaisten valitusoikeus itseään koskevissa merkittävissä asioissa on yksi toimivan demokratian peruspilari. Kuntalaisten mielipiteitä asumiseen liittyvissä asioissa pitäisi päin vastoin selvittää enemmän ja ajoissa, jotta nämä mielipiteet voidaan ottaa suunnittelussa asianmukaisesti huomioon. Asukkaiden osallistaminen ei saa olla pelkkä muodollisuus."

8 / 30

Kuntani pitäisi luopua vaatimuksesta rakentaa autopaikkoja uusien asuntojen yhteyteen.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Birgitta Johansson: "Autopaikkoja tulee rakentaa selvitetyn tarpeen mukaan. Joukkoliikenneyhteyksien varrella niitä tarvitaan vähemmän kuin muualla. Myös mahdollisuus kadunvarsipysäköintiin vaikuttaa. Pääkaupunkiseudulla ilta-/yötyössä tai liikkuvassa työssä työskentelevät ihmiset tarvitsevat autoa, ja useamman pienen lapsen perheille tai liikuntarajoitteisille auto on usein lähes välttämätön. Asuntoja myyvien ja vuokralle tarjoavien mukaan autopaikka on usein ensimmäisiä asioita, joita kysytään."

9 / 30

Pyörätiet ja jalkakäytävät pitäisi puhdistaa lumesta ja hiekoittaa ennen autoteitä.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Birgitta Johansson: "Autoista liikenneturvallisuudelle aiheutuvien suurempien riskien ja hälytysajoneuvojen takia autotiet tulee aurata ensin. Pyöräteiden auraaminen ensin on myös käytännössä hankalaa, koska autotietä auratessa lumi siirtyy usein joka tapauksessa jalkakäytävälle/ pyörätielle, josta se pitäisi sitten poistaa uudestaan."

10 / 30

Kunnassani on tärkeämpää huolehtia yksityisautoilun edellytyksistä kuin joukkoliikenteestä.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Birgitta Johansson: "Molempia tarvitaan, mutta autoja on liian suureksi kasvaneen väestömäärän takia jo liikaa. Ympäristösyistä ja viihtyvyyden lisäämiseksi sekä autoliikenteen sujuvuus että joukkoliikenteen kehittäminen ovat tärkeitä. Espoossa on paljon ruuhkaisia risteyksiä, joihin autojen turhan seisottamisen välttämiseksi tarvittaisiin nuolivalot tai liikenneympyrä. Joukkoliikenteen osalta on erikoista, että jo lapsuudessani Espoon poikittaisliikenne toimi huonosti, ja tilanne on sama edelleen."

11 / 30

Kirjastojen pitäisi keskittyä kirjoihin, eikä laajentua enempää tavaroiden lainaamiseen tai muille vastaaville uusille alueille

  • {{ answerChoices[option].text }}

Birgitta Johansson: "Perinteisten paperisten kirjojen lukeminen on vähentynyt, joten en näe mitään syytä sille, etteivätkö kirjastot voisi palvella asukkaita muillakin tavoilla."

12 / 30

Kuntani nykyinen kouluverkko tulee säilyttää sellaisenaan, vaikka se aiheuttaisi kustannuksia kuntalaisille.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Birgitta Johansson: "Kysymys on ilmeisesti suunnattu hieman toisenlaisten kuntien vaalikoneisiin (kyläkoulut tms.). Espoossa on paljon kouluja, jotka aiheuttavat terveyshaittoja oppilaille ja henkilökunnalle. Nämä tulee korjata luotettavasti ja pitkäaikaisesti käyttökelpoiseen kuntoon tai purkaa. Lisäksi tarvitsemme väestönkasvun takia uusia kouluja."

13 / 30

Vanhempien oikeutta valita lastensa koulu tulisi rajoittaa.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Birgitta Johansson: "Jos vanhemmat ovat valmiita vastaamaan syntyneistä ylimääräisistä kustannuksista (esim. koulumatkat), en näe perusteita valinnanvapauden rajoittamiseen."

14 / 30

Koulujen liikuntatuntien pitäisi olla tytöille ja pojille yhteiset.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Birgitta Johansson: "Korkeintaan 1. ja 2. luokka-asteella. Erot fyysisessä suorituskyvyssä kasvavat vähitellen niin suuriksi, etteivät liikuntatunnit olisi enää mielekkäitä. Sellaiset liikuntatunnit, joissa fyysisellä suorituskyvyllä ei ole merkitystä, voitaisiin luonnollisesti järjestää myös yhteisinä."

15 / 30

Koululuokissa tulisi olla ylärajat maahanmuuttajalasten osuudelle.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Birgitta Johansson: "Rajoitukset voisivat estää lasten pääsyn lähikouluunsa. Tulisi kuitenkin pitää huolta siitä, ettei esimerkiksi oppilaiden puutteellinen kielitaito estä opetusryhmän etenemistä normaalitahdissa, vaan tarvittavaa tukea on saatavilla."

16 / 30

Kuntani pitää taata kokopäiväinen päivähoitopaikka kaikille alle 3-vuotiaille, vaikka näiden vanhemmista toinen olisikin kotona.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Birgitta Johansson: "Tutkimukset osoittavat, että alle 3-vuotiaan lapsen kehityksen kannalta hänelle paras hoitopaikka on oma koti. Tarpeellisen turvan ja huolenpidon antaminen pienelle lapselle on ensisijaisesti vanhempien tehtävä, eikä yhteiskunnan tulisi ottaa hoitaakseen vanhemman velvollisuuksia silloin, kun siihen ei ole välttämätöntä tarvetta."

17 / 30

Kuntani pitäisi tukea rahallisesti lasten hoitamista kotona nykyistä enemmän.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Birgitta Johansson: "Kotihoidon tukeminen tulee kunnalle halvemmaksi kuin päivähoito päiväkodissa, joten kuntataloudenkin kannalta kotihoidon tukeminen on kannattavaa. Kuitenkin tällä hetkellä, kun lasten suurin ongelma Espoossa ovat huonokuntoiset koulut, Espoo-lisä voitaisiin muuttaa tarveharkintaiseksi tai porrastaa perheen tulotason mukaan. Syntyneet säästöt voitaisiin käyttää homekoulujen korjauksiin."

18 / 30

Haluaisin että alueeni terveyspalveluiden tuottaja on mieluummin julkinen kuin yksityinen.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Birgitta Johansson: "Terveydenhuollon on perustuttava yhteiskunnan järjestämiin palveluihin, mutta yksityiset palvelut ovat tärkeä osa toimivaa kokonaisuutta. Ostettaessa palveluita yksityisiltä on hinnan ohella pidettävä huolta palvelujen laadusta. Parhaimmillaan tämä johtaa laadukkaisiin, kohtuuhintaisiin palveluihin yritysten joutuessa kilpailemaan keskenään. Tärkeintä on varmistaa, että jokainen hoitoa tarvitseva sitä myös saa. Yksityiset ulkomaiset lääkäriasemat pitäisi myös saada maksamaan veronsa Suomeen."

19 / 30

Julkisten terveyspalvelujen asiakasmaksut tulisi poistaa kokonaan.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Birgitta Johansson: "Terveydenhoidon maksujen tulisi määräytyä maksukyvyn mukaan. Täysin ilmainen terveydenhoito lisäisi turhia lääkärissäkäyntejä. Jonot pitenisivät ja hoitoa tarvitsevien hoitoonpääsy vaikeutuisi."

20 / 30

Koko Suomi on syytä pitää asuttuna, vaikka se tietäisikin veronmaksajille kustannuksia.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Birgitta Johansson: "Taloustutkimus selvitti vuonna 2016, että vain noin 10 % suomalaisista haluaa asua suuren kaupungin keskustassa. 20 % asuu mieluiten kaupungin laitamilla ja 60% haluaisi asua maalla, pikkukaupungissa tai taajamassa. Ihmiset voivat hyvin saadessaan asua haluamassaan ympäristössä. On siis kaikkien etu pitää koko maa asuttuna. Se tukee vahvasti myös työllisyyttä. Pääkaupunkiseudulla asuminen ja liikenne eivät asumisterveyden näkökulmasta ole paikoitellen enää lainkaan yhteen sovitettavissa."

21 / 30

Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Birgitta Johansson: "Papin tulisi kuitenkin vakaumuksellisista syistä saada päättää itse parien vihkimisestä. Adoption kohdalla en näe lapsen kannalta eroa siinä, elääkö lapsi yksinhuoltajan vai kahden samaa sukupuolta olevan vanhemman kanssa. Lähtökohtaisesti kuitenkin olen sitä mieltä, että lapselle on eduksi, jos hänellä on sekä äiti että isä."

22 / 30

Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntaani, tarjous pitää hyväksyä.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Birgitta Johansson: "Vaikeimmassa asemassa ja hengenvaarassa olevia tulee aina auttaa. Kaupungilla tulee kuitenkin olla edellytykset tarjota mielekkäät koulu-, opiskelu- ja työmahdollisuudet. Ennen uusien vastaanottokeskusten perustamista tulisi selvittää, miten nykyiset keskukset ovat onnistuneet toiminnassaan, ja miten kotouttaminen on Espoossa sujunut. Käsittääkseni tietoja yksityisten vastaanottokeskusten toiminnasta on välillä ollut vaikea saada, mikä ei ole toivottava tilanne."

23 / 30

Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Birgitta Johansson: "Asenteet ja peruskäytöstavat välittyvät lapselle pääasiassa omien vanhempien kautta, joten koulun mahdollisuudet lapsen käytöksen ohjailemiseen ovat rajalliset. Kouluissa tulisi kuitenkin olla mahdollisuus koulurauhaan ja oppimiseen. Tässä myös yhteisten sääntöjen noudattamatta jättämisen seuraamuksilla on merkitystä. Suomen vahvuus on aina ollut korkealaatuinen koulutus, mutta tilanteen säilyminen ei ole itsestäänselvyys, jos olosuhteita oppimiseen ja opettamiseen ei ole."

24 / 30

Perinteiset arvot - kuten koti, uskonto ja isänmaa - muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Birgitta Johansson: "On tärkeää, että ihminen voi kokea olonsa turvalliseksi. Mainitut asiat edustavat turvallisuutta hyvällä tavalla. Uskonnon voinee tässä yhteydessä käsittää tarkoittavan sellaisia kristillisiä arvoja kuin lähimmäisenrakkaus, huolenpito ja anteeksianto."

25 / 30

Julkisia palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Birgitta Johansson: "Ulkoistamisen tulee olla vaihtoehto silloin, kun se on järkevää. Hinnan ohella myös palvelun laadun ja sen, että yritys maksaa veronsa Suomeen tulee olla valintakriteereinä."

26 / 30

Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Birgitta Johansson: "Etuuksien mahdolliset leikkaukset tulee kohdentaa siten, etteivät ne vaikuta kenenkään elämänlaatuun. Keinona voisi olla joidenkin etuuksien porrastaminen tulotason mukaan. Tilapäinen pieni veronkorotus voisi tulla kysymykseen jonkin tietyn ongelman ratkaisemiseksi, ellei apua muilla hyväksyttävillä keinoilla löydetä. Espoon houkuttelevuus myös hyvätuloisten asuinkuntana tulee säilyttää. He maksavat käytännössä suurimman osan julkisista palveluista, mikä estää suuremmat veronkorotukset."

27 / 30

Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Birgitta Johansson: "Äärimmäiset tuloerot tulee kuitenkin tasata. Kasvavat tuloerot johtuvat suurten pääomatulojen kasautumisen lisäksi kasvavasta köyhyydestä, joka johtuu Suomessa yleensä työttömyydestä. Kun luodaan lisää työmahdollisuuksia, tuloerot pienenevät. Näin ollen ensisijaiset keinot tuloerojen tasoittamiseen ovat pääomatuloverotuksen lisäksi työpaikkojen lisääminen, työllistämisen helpottaminen ja yrittäjyyteen kannustaminen."

28 / 30

Nykyisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Birgitta Johansson: "Suurelta osin ongelmia aiheuttaa liian pieni yksityinen sektori (yritystoiminta), jonka tuottamilla verotuloilla julkiset palvelut rahoitetaan. Yritystoimintaa helpottamalla asia korjaantuu. Joitakin hyvätuloisten etuuksia voidaan myös leikata. Sosiaalietuudet on tarkoitettu heikoimmassa asemassa olevien toimeentulon varmistamiseksi. Järjestelmän ongelma on monimutkaisuus ja heikko kannustavuus työntekoon. Järjestelmää tulisi uudistaa siten, että työnteko on aina kannattavaa."

29 / 30

Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Birgitta Johansson: "Kun tilannetta katsotaan globaalisti, tulisi olla jo itsestäänselvää, että maapallon hyvinvoinnin ja ihmisten asumisterveyden tulee olla aina tärkein poliittisten päätösten kriteeri. Työpaikoilla ja talouskasvulla ei ole merkitystä, jos samalla tuhoamme ihmisiltä terveen ja hyvän elämän edellytykset. Teollisuus on ihmistä varten, ei päinvastoin, ja sen tulee aina palvella terveyttä ja hyvinvointia."

30 / 30

Kaikessa päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Birgitta Johansson: "Kun tilannetta katsotaan globaalisti, tulisi olla jo itsestäänselvää, että maapallon hyvinvoinnin ja ihmisten asumisterveyden tulee olla aina tärkein poliittisten päätösten kriteeri. Erilaiset hankkeet ovat ihmistä varten, ei päinvastoin."