Espoo on kuntana jo nyt iso, eli riittävän kokoinen. Jos kuntaliitosta harkitaan, Kauniainen on ainoa mahdollinen, joka kannattaa siinä tapauksessa Espooseen liittää.

Nämä eivät ole mielestäni verrannollisia asioita: lapsiin liittyvät tulot/menot tai kulttuuriin tai liikuntaan liittyvät tulot/menot. Valitettavasti on vain niin, että kuntalaisten kannalta näistä vaihtoehdoista joudun ehdottamaan kulttuuriin annetun rahoituksen rajoittamista, vaikka "kulttuuri kuuluu kaikille". Liikuntapaikkoja on Espoossa riittävästi, ilmaiseksikin voi harrastaa montaa asiaa, esim. luonnossa tapahtuvaa liikuntaa lisäämällä. Liikuntatiloja on riittävästi, joten näkisin, että niitä voitaisiin ennemminkin hyödyntää. Esim. vapaana olevia vuoroja voitaisiin tarjota paremmin vähävaraisille jopa ilmaiseen tai minimaaliseen hintaan perustuvan harrastamisen lisäämiseen, jotta tyhjiä vuoroja ja tiloja saataisiin paremmin hyödynnettyä. Liikunta on erinomaista kaikille ja kaikissa muodoissaan. Mitä tulee lapsiperheisiin ja päiväkotipaikkojen lisäämiseen, on hoidettava tilanne siten, että tarpeeseen löytyy tiloja, riittävästi hoitohenkilökuntaa ja paikkoja. Kun investoidaan uusien tilojen rakentamiseen ja saneeraamiseen, työllisyys Espoossa paranee ja kun lisätään paikkoja ja henkilökuntaa, sekin tuo mukanaan työpaikkoja. Kaikki siis hyötyvät.

Jos on niin, että kaupungintalossa on sisäilma/home tms. ongelma, on vastuutonta ottaa ko. kohdetta käyttöön. Mitä pikimmin se pitää purkaa, eli tehdä siitä päätös. On tuhlausta miettiä asiaa vuositolkulla. Puretaan ja tilalle uusi, hyvin suunniteltu rakennus. Kauniiseen en ota kantaa, se on jokaisen katsojan silmissä. Ennemminkin järkevä ja hyvin tehty, monien tulevien vuosien investointi, jonka käyttö tulee hyödyntämään monia eri tahoja.

Varmasti on syytä tarkastaa tilannetta juuri nyt. Toki sijoituksissa on aina taustalla se, että odotetaan pidempi aika, jotta tuottoa alkaa kertymään toivotulla tavalla. Espoon osalta tilanne on kuitenkin nyt sellainen, että lastentarhojen ja koulujen osalta on syytä ryhtyä korjaamaan home yms. vaurioita heti. Meillä ei ole varaa odotella tilannetta, jolloin lapsemme sairastuvat syystä, että tarhan tai koulun rakenteissa on terveyttä vaarantavia ongelmia. Toki samalla vaikutus on positiivinen opettajien ja muun koulun henkilökunnan osalta. Terveyskeskuspalvelut tulisi saada veloituksettomiksi. Siinä on myös yksi tavoite ja sijoituskohde, jotta palveluista ei jatkossa maksettaisi.

Jos ja kun metropolialuetta halutaan, on ensin selvitettävä tarkasti kunnat, jotka tässä ovat mukana: mitä hyvää on opittavaa, mitä huonoa kannattaa karsia. Suhtaudun positiivisesti yhteistyön lisäämiseen kuntien kesken ja sitä, että tarkastellaan, mitkä asiat olisi hyvä yhdistää, mitkä ei. Sinänsä en kannata byrokratian lisäämistä yhtään enempää, kuin sitä tällä hetkellä on. Kuntalaiset on saatava paremmin mukaan toimintaan, joka tapauksessa, olipa ratkaisu metropolialue tai ei. Kannatan kuitenkin, että kunnat säilyvät itsenäisinä, vaikka tällainen metropolialue muodostettaisiin. Tavoite kaikilla muutoksilla kuitenkin on, että yhtään enempää kuluja ei saa tulla, päinvastoin tarvitaan säästöjä ja niiden pohtimiseen, laskemiseen ja tekemiseen tarvitaan taasen paljon työvoimaa. Onko siihen kunnilla juuri nyt varaa?

On paljon ihmisiä, jotka käyttävät julkisia liikennevälineitä. On paljon ihmisiä, joilla ei ole autoa. On paljon ihmisiä, jotka tarvitsevat kauppakeskuksen tuotteita ja palveluita ja jotka eivät pääse liikkumaan kovinkaan hyvin (esim. vanhukset, sairaat), joten palvelut on oltava lähellä. On myös kauppakeskusten liikkeiden etu, että ne sijaitsevat ihmisten kulkureittien varrella, jolloin on parempi mahdollisuus menestyä. Moottoriteiden varsilla on ihan riittävästi kauppakeskuksia autoileville ihmisille. Lisäksi säästetään luontoa, kun kaupat ja palvelut ovat ihmisiä lähellä.

Varmasti on näin, että kaikkien olisi syytä vähentää yksityisautoilua. On kuitenkin olemassa perheitä, jotka tarvitsevat omaa autoa eri syistä. Emme voi rajoittaa esim. tietulleilla autoilua, se olisi mielestäni epäreilua, koska nytkin autoilijat maksavat erilaisia veroja autoilusta riittävästi. On hyvä, että metro tulee ja toivon, että sitä jatketaan mahdollisimman pitkälle, jotta se hyödyttää kuntalaisia. Uskon myös vahvasti, että se vähentää omalta osaltaan yksityisautoilua. Olen Helsingissä aikoinaan ollut metron käyttäjä ja olen ollut siihen äärettömän tyytyväinen.

En kannata minkään veron lisäämistä. Enkä lainan lisäämistä. Enkä palvelu- tai käyttömaksujen lisäämistä. Ne eivät ole kasvun tae vaan nimenomaan investoinnit rakentamiseen, saneeraamiseen, palvelujen lisäämiseen sekä asuntojen määrän kasvattamiseen. Espoo tarvitsee näitä kaikkia mainitsemiani asioita, koska muuttoliike Espooseen jatkuu, eli palveluita, asuntoja yms. tarvitaan entistä enemmän. Jos ja kun rahastoissa on rahaa, on syytä ottaa rahaa käyttöön ja sijoitettava kasvuun. Lisäksi, jos kaupungilla on myytävää, kannattaa myydä.

Espoossa maata riittää. Näkisin mieluummin rakennettavan asuntoja järkevästi, laajemmalle alueelle, eikä kovin korkeina. Toivon, että metroa jatketaan mahdollisimman pitkäksi, joka mahdollistaisi asuntorakentamisen osalta sen, että kaikki eivät pakkautuisi yhteen maapalaseen, vaan voitaisiin hyödyntää maata, jota siis Espoolla on.

Ehdottomasti olen sitä mieltä, että julkista terveydenhuoltoa pitää vahvistaa resursseilla. Jos on niin, että julkinen puoli ei pysty tarjoamaan yrityksistä huolimatta erikoistapauksissa riittävää terveydenhoitoa, on toki ostettava palveluja yksityiseltä puolelta. Mutta siis vain siinä tapauksessa, ettei ole mahdollista hoitaa ns. erityissairauksia esim. julkisella puolella. Muutoin toki kannatan yhteistyötä ja sen kehittämistä.

Mielestäni Espoolla on tähän varaa. Mielestäni kuntalaisten terveyttä tulisi hoitaa ja poistaa kaikki terveydenhoidon esteet, kuten terveyskeskusmaksu, joka on todella vähävaraisille ylitsepääsemätön ongelma, eli saattaa johtaa siihen, ettei ihminen hoidata itseään. Kun ei ole varaa. Meidän tulee tukea kuntalaistemme hyvinvointia ja sen ylläpitoa.

Mielestäni ei ole järkevää määritellä ylärajaa. Ennemminkin esim. kouluavustajien määrää tulee lisätä. He ovat korvaamaton apu opettajille ja oppilaille. On paljon erityisoppilaita, jotka tarvitsevat tukiopetusta yms. apua, jolloin erityis- ja kouluavustajat ovat ratkaisu tähän. Niin kalliiksi tämä ei tule, jotta Espoossa ei ole varaa palkata riittävä määrä ko. toimiin henkilöitä. Kyse on lapsistamme ja heidän koulutuksestaan sekä opettajien jaksamisesta opettaa ja huomioida lapset yksilöinä.

Perheessä saattaa olla tilanne, jonka kannalta on parempi, että lapsi on edes puolipäivää hoidossa. Tai jopa koko päivän. Tilanne pitäisi katsoa jokaisen perheen tilanne huomioiden, jos tällaisia kysymyksiä tulisi vastaan. En pidä erityisesti rajoitteista vaan haluaisin ennemminkin käsitellä asioita yksilön ja perheen tilanteet huomioiden.

En kannata verojen nostoja.

Mielestäni on mahdollista jopa alentaa lippujen hintoja. Etenkin, jos lähikunnat löytävät yhteisiä toimintatapoja ja syntyy säästöjä yhteistyön kehittyessä. Tämä siis on mahdollista. Lippujen hintaa ei kuitenkaan voi nostaa. Sillähän juuri lisättäisiin yksityisautoilua, jota emme halua.

Palveluita on pakko ulkoistaa joiltain osin. On syytä kilpailuttaa ja lisätä osaamista palvelujen ostamiseen. Pienyrittäjien osalta on mahdollistettava kilpailuttamisessa mukana olo entistä paremmin ja kyseenalaistettava suuryritysten tarjoamien palveluiden ostojen määrä ja laatu. Yrittäjyyttä tulee kannattaa.

Kolmesta huonosta vaihtoehdoista veronkorotus on se, jonka sitten toteuttaisin. Kaikki nämä ovat huonoja vaihtoehtoja. Tiedän kuitenkin, että Espoossa talous on hyvässä kunnossa, jolloin mihinkään näistä ei ole syytä tukeutua. Onneksi.

Tottahan toki on maksettava työstä erisuuruisia palkkoja. Siihen vaikuttaa toki työn sisältö, asema ja vastuu. Mutta mikä on suuri? En kannata sellaisia palkkiomalleja, joiden perusteella johtavat tienaavat monien perustyötä tekevien verran rahaa. Kohtuus ja kohtuullisuus kaikessa. Karmeita esimerkkejä on tänäkin vuonna nähty, kun johtajille on sovittu järkyttävän suuria palkkioita ja osinkotuottoja jaettu ja sitten vähennetään henkilökuntaa, lomautetaan tai ulkoistetaan töitä muualle. Näin ei voida toimia.

Varmasti ovat osaltaan raskaita, mutta peruspalvelut on turvattava kuntalaisille. Mehän maksamme mm. kunnallisveroja kuntaamme. On kyse siitä, miten rahat jaetaan. Mikä on oleellista ja tärkeää, mikä voidaan jättää tekemättä. Kyse on valinnoista, myös arvovalinnoista. Kuten sanottu, Espoossa tilanne on onneksemme hyvä.

Perinteisiä suomalaisia arvoja ovat: koti, uskonto, isänmaa, rehellisyys. Kuten perussuomalaisen puolueen arvoihin kuuluvia asioita, kaikki nuo. Ilman muuta nämä ovat arvoja, joita kotikuntanikin päätöksenteossa pitää vaalia. On kuitenkin syytä kiinnittää huomiota suvaitsevaisuuteen ja sen lisäämiseen. On opeteltava tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Kielet ovat rikkaus, monikulttuurisuus lisä"mauste", tarvitsemme maahanmuuttajia, mutta heidän on saatava suomenkielistä koulutusta (ruotsinkieli ei voi olla pakko-tässä tilanteessa ja näille ihmisille). Tarvitsemme maahanmuuttajia, joita kotoutetaan kunnassamme nopeammin, jotta he pääsevät osaksi yhteiskuntaamme ja työllistyvät. Siten myös suvaitsemattomuus ja eriarvoisuuden kokeminen vähenevät. Myös tasa-arvoa, yhteisöllisyyttä ja huolenpitoa tulee toteuttaa ja lisätä kunnassamme.

Valitettavasti kantani tässä on kielteinen. Aikuisilla on oikeus tehdä elämässään ratkaisuja, jotka sopivat heille. Kuitenkin tässä kysymyksessä näen haasteen ennemminkin lapsen kannalta.

Varmastikin vastaanottokeskuksen osalta näin on järkevin tapa toimia. He pääsevät lähelle palveluita, joita tuossa tilanteessa tarvitaan. Mutta vastaanottokeskuksesta ei voi tulla ns. vakituista tai pidempiaikaista ratkaisua asumiseen ja elämiseen. Jos ja kun he jäävät Suomeen, heitä pitää sopivasti hajasijoittaa kohtuullisen hyvien kulkuyhteyksien varteen, ei kaikkia samaan paikkaan, vaan kuten mainitsin, sijoittaa eri asuinpaikkoihin, jotta kotoutuminen myös sujuu nopeammin. Se on kaikkien etu.

Tässä asiassa on kyllä menty liian lepsulle linjalle Suomessa. Lapsille on asetettava rajat ja vaadittava käytöstapoja ja laadittava sääntöjä, joita on noudatettava. Ensisijaisesti vastuu lapsista ja kasvatuksesta on kotona, mutta kyllä koulukin toimii ns. kasvattajan roolissa, omalta osaltaan. Kyllä työpaikoillakin on tiettyjä sääntöjä, vastuita ja vapauksia, joita yleisesti on noudatettava.

Jos näin radikaalia vastakkainasettelua on kommentoitava, vastaukseni on aika selkeä. Tosin uskon, että nykyään tehdään jo lähtökohtaisesti asiat siten, että ympäristö otetaan huomioon. Tärkeintä on kuitenkin, että talous kasvaa ja työpaikkoja on riittävästi. Sillä takaamme myös sen, että luonnosta ja ympäristöstä pidetään huolta. Jokaisella on myös vastuu ympäristöstä huolehtimisesta. Jokainen voi tehdä ympäristötekoja omassa arjessaan, työpaikalla ja ostaessaan tavaroita tai palveluita.

Tämä ympäristön ja luonnon huomiointi kaikessa toiminnassa on mielestäni perusasia, oltava kunnossa. Esim. kaivostoiminnassa, Lapissa, tilanne näyttää erittäin huonolta sekä luonnon, että toiminnan suhteen. Paljonko Suomeen loppupeleissä jää rahaa, paljonko ympäristöä on tuhottu ja tuhotaan, kuinka vähän itse asiassa suhteessa näihin, on saatu työllistettyä suomalaisia? Entä verojen maksu: minne? paljonko? Ja kun he ovat ottaneet, mitä halusivat, mitä meille suomalaisille jää jäljelle? Eli ilman muuta kotikuntani päätöksenteossa on huomioitava vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luovuttava ympäristölle haitallisista hankkeista.