frameHeader
headerLogoRow
frameArea
frameAreaLeft

VAALIKONE

TULOSPALVELU


PERÄSSÄHIIHTÄJÄ

KUNTAVAALIT 2008 -BLOGI


KESKUSTELUT





VANHAT VAALIKONEET

frameAreaCenter
frameContentMain

590 Väisänen Marjaana

Ehdokas ei päässyt valtuustoon




590 Väisänen Marjaana
Helsinki
Kokoomus
valtiotieteiden maisteri, erityissuunnittelija
Ikä: 35 v


Ehdokkaan sivut
Katso ehdokkaan video »
 Ehdokkaan oma esittely:

Olen 33-vuotias nainen. Asun Herttoniemenrannassa avomieheni kanssa. Olen sosiaalinen, aktiivinen ja sisukas luonteeltani. Arvostan luontoa, vapaa-aikaa, ystävyyttä ja perhettä. Koulutukseltani olen valtiotieteiden maisteri ja työskentelen erityissuunnittelijana Helsingin kaupungilla henkilöstöraportoinnin ja -tilastoinnin parissa. Aiemmin olen tehnyt töitä mm. sosiaalityöntekijänä sekä sosiaalivirastossa että psykiatriaosastolla, joten tunnen kunnan terveys- ja sosiaalialan haasteet hyvin. Toimin Suomen Valtiotieteilijöiden liiton hallituksessa ja olen (vara)luottamusmiehenä Talous- ja suunnittelukeskuksessa. Helsingin kaupungin tulisi olla hyvä paikka elää ja toteuttaa unelmiaan. On yhteiskunnallisesti erittäin tärkeää, että yksilölle löytyy oma paikkansa. Kaikkea työtä täytyy arvostaa!

Oma vastausOma vastaus
Väisänen MarjaanaEhdokkaan vastaus

1 Pitäisikö pääkaupunkiseudun ruuhkiin puuttua niin, että yksityisautoilijoilta alettaisiin kerätä ruuhkamaksuja?  
 
Ruuhkamaksuja ei tule kerätä.
  Ruuhkamaksuja voitaisiin periä tietullina esimerkiksi kaikilta Kehä I:n tai Kehä III:n sisäpuolelle saapuvilta autoilijoita.
  Ruuhkamaksuja varten pitäisi rakentaa satelliittiseurantaan perustuva järjestelmä, jossa maksuja perittäisiin autoilijoilta ajokilometrien, ruuhkaisten teiden käytön ja ajon ajankohdan perusteella.
Väisänen, Marjaana:
Liikenteen sujuvuutta ei saa entisestään hankaloittaa. Väestö tulee lisääntymään pääkaupunkiseudulla, ja tätä myöten myös liikenne. Ruuhkamaksujen asettamisen ja valvonnan kustannukset saattavat muodostua suuremmiksi kuin ruuhkamaksuista saatava hyöty.
Taustatietoja
kysymykseen »
 
 
2 Sipoon lounaiset osat ja Vantaan Västerkullan kiila liitetään Helsinkiin ensi vuoden alussa. Miten aluetta pitäisi pääasiassa rakentaa?  
 
  Aluetta pitää rakentaa tehokkaan kaupunkimaisesti, tarvitaan siis korkeita kerrostaloja.
Pitää rakentaa townhouse-tyyppisiä, vieri viereen rakennettuja pientaloja Keski-Euroopan malliin.
  Maaseutumainen ilme pitää säilyttää.
Väisänen, Marjaana:
Lähitulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän kohtuuhintaista ja monipuolista asuntotarjontaa nuorille aikuisille ja lapsiperheille. Työvoiman saatavuus tulee turvata. Sipooseen tulisi rakentaa kerrostaloasuntoja metroasemien ympärille, muuten tiiviisti rakennettuja kaupunkipientaloja.
Taustatietoja
kysymykseen »
 
 
3 Kaupunki on nostanut pientalojen ja kerrostalojen tonttien vuokria. Pitääkö tätä linjaa jatkaa?  
 
Vuokrat ovat liian korkeita, niitä pitää alentaa.
  Tästä eteenpäin vuokria pitää korottaa vain inflaation verran.
  Vuokria voidaan tulevaisuudessakin korottaa reippaasti.
Väisänen, Marjaana:
Tonttivuokria tulee korottaa erittäin maltillisesti. Asumiskustannukset on pidettävä kohtuullisina.
Taustatietoja
kysymykseen »
 
 
4 Pitääkö perheellä olla oikeus saada lapsi kunnalliseen päivähoitoon, vaikka toinen vanhemmista on kotona?  
 
Kyllä
  Ei
Väisänen, Marjaana:
Subjektiivinen päivähoito-oikeus tulee säilyttää ennallaan. Vanhempien jaksamisen kannalta on hyvä, että päivähoitomuodon voi valita, kuten itse parhaakseen näkee. Lapsen kehittymisen kannalta on hyvä, että pääsee ikäistensä kanssa päivähoitoon touhuamaan ja leikkimään.
Taustatietoja
kysymykseen »
 
 
5 Mitä mieltä olette joukkoliikenteen lippujen hinnoista?  
 
  Joukkoliikenteen tulee olla käyttäjilleen maksutonta.
Joukkoliikenteen tulee olla maksullista, mutta lippujen hintoja tulee alentaa nykyisestä.
  Joukkoliikenteen lippujen hinnat ovat nyt oikealla tasolla.
  Joukkoliikenteen lippujen hintoja voi nostaa, jos palvelut samalla parantuvat.
  Joukkoliikenteen lippujen hintoja tulee joka tapauksessa korottaa.
Väisänen, Marjaana:
Joukkoliikenteen laatu on tärkeämpää kuin maksuttomuus ja sen käyttöä tulee edistää monin eri tavoin. Myös vaikuttamalla asenteisiin (esim. joukkoliikenteen ympäristöystävällisyys). Arvo- ja kertalippujen hinnathan nousivat tässä juuri vähän aikaa sitten. Lippujen hinnat eivät saisi kuitenkaan karata käsistä.
Taustatietoja
kysymykseen »
 
 
6 Tulisiko lailla säätää yläraja luokkien oppilasmäärälle peruskouluissa?  
 
Kyllä
  Ei
Väisänen, Marjaana:
Jotta varmistetaan yksilöllinen ja laadukas opetus peruskouluissa, on luokkien oppilasmäärän oltava riittävän pieni. Jos tätä varten on säädettävä laki, että oppilasmäärät pysyvät kurissa, niin sitten se säädetään.
Taustatietoja
kysymykseen »
 
 
7 Mitä mieltä olette väittämästä: Suurten kauppakeskusten syntymistä taajamien ulkopuolelle tulee jarruttaa kaavoituksen keinoin?  
 
  Täysin samaa mieltä
Jokseenkin samaa mieltä
  Jokseenkin eri mieltä
  Täysin eri mieltä
Väisänen, Marjaana:
Lähipalveluja, joihin pääsee kävellen, pyörällä tai joukkoliikennettä käyttämällä tulee suosia. Kaupunki- ja aluekeskustat tulee säilyä elinvoimaisina. Taajamien ulkopuolelle rakennettavien kauppakeskusten määrää ja sijaintia pitää säädellä.
Taustatietoja
kysymykseen »
 
 
8 Mitä kiinteistöverolle pitäisi tehdä kunnassanne?  
 
Alentaa nykyisestä.
  Pitää nykytasolla.
  Nostaa nykyisestä.
Väisänen, Marjaana:
Edelleen korostan, että asumiskustannusten tulee olla kohtuullisia. Elinkustannukset ovat muutenkin olleet nousussa.
Taustatietoja
kysymykseen »
 
 
9 Pitäisikö lääkärissä käynnistä terveyskeskuksessa periä maksu?  
 
  Ei, sen pitää olla maksutonta.
Sen pitää olla maksullista nykyiseen tapaan: Kaikilta peritään samansuuruinen maksu.
  Sen pitää olla maksullista niin, että maksut määräytyvät maksukyvyn mukaan.
Väisänen, Marjaana:
Laatu on tärkeämpää kuin täydellinen maksuttomuus. Tuntuisi hullulta, että lääkärissä käydessään pitäisi ryhtyä tulojaan selvittämään. Byrokratian lisääminen ja porrastamisesta aiheutuva työmäärä ei olisi järkevää, jos ajatellaan ihmisen parasta. Palvelusetelien käytön mahdollisuuksia ja laajuutta tulee selvittää edelleen. Ihmisillä tulee olla valinnanvapautta lääkärille/hoitoon hakeutuessaan.
Taustatietoja
kysymykseen »
 
 
10 Onko kuntien tuettava hissittömien kerrostalojen muuttamista hissillisiksi saavutettavuuden takia?  
 
Kyllä
  Ei
Väisänen, Marjaana:
Tietääkseni Helsingissä on käynnissä hissiprojekti ja onpa meillä myös oma hissiasiamies. Ideana on hissien rakentaminen hissittömiin taloihin. Monet vanhat rakennukset ovat hissittömiä, ja niissä asuu myös paljon iäkkäitä ihmisiä, joiden liikkuminen ei välttämättä ole enää niin helppoa. Siksi hissien rakentaminen tällaisiin taloihin on ihan kannatettavaa.
Taustatietoja
kysymykseen »
 
 
11 Miten luvattomien graffitien tekijöihin tulisi ensisijaisesti suhtautua (valitse tärkein vaihtoehto)?  
 
  Heidät tulee tuomita nykyistä kovempiin rangaistuksiin.
Heitä on rangaistava kuten nykyisin.
  Heidät tulee panna siivoamaan tekemänsä graffitit.
  Heidät tulee jättää rankaisematta.
  Kunnan tulee tarjota heille laillisia paikkoja graffitien tekemiseen.
Väisänen, Marjaana:
Graffiteille voisi olla laillisia paikkoja nykyistä enemmän, on paljon kolkkoja betonipintoja, joista osaa voisi hyödyntää. Taidokkaasti ja hyvällä maulla tehdyt graffitit eivät ole sen huonompaa kuin mikä tahansa muu taide. Eri asia on sitten yhteisten tilojen, junavaunujen ym. töhriminen. Itse voisivat jälkensä siivota.
Taustatietoja
kysymykseen »
 
 
12 Kunta voi halutessaan antaa kuntalaisille palveluseteleitä, joilla kuntalaiset voivat hankkia palvelut haluamastaan paikasta. Mitä mieltä olette palveluseteleistä?  
 
  Niiden käyttö ei ole hyvä ajatus.
  Niitä voidaan käyttää rajoitetusti joidenkin kunnan palveluiden tarjoamiseen.
Niiden käyttöä tulee kaikin tavoin edistää kunnan palveluissa.
Väisänen, Marjaana:
Kunnallinen terveydenhuolto on tällä hetkellä riittämätöntä monilta osin. Kunnan pitäisi kuitenkin pystyä turvaamaan hyvät terveydenhuollon palvelut asukkailleen. Myös terveydenhuollon ruuhkat tulisi pystyä purkamaan. Yksityisen tuottamat palvelut tulisi olla kunnallisten rinnalla varteenotettavia keinoja tarjota esim. terveydenhuollon palveluja kuntalaisille. Siksi palveluseteleiden käytön mahdollisuuksia pitää selvittää ja laajentaa. Ihmisen valinnanvapautta palvelujen suhteen tulisi lisätä.
Taustatietoja
kysymykseen »
 
 
13 Mitä mieltä olette kunnallisen päivähoidon maksuista?  
 
  Maksut tulee poistaa kokonaan.
  Maksuja tulee alentaa nykyisestä.
Nykyinen taso on sopiva.
  Maksuja tulee korottaa.
Väisänen, Marjaana:
Päivähoitomaksut menivät uusiksi elokuun 2008 alusta. Etenkin pienituloisten, yksinhuoltajien ja monilapsisten perheiden taloudellinen tilanne parani päivähoitomaksu-uudistuksen myötä. Päivähoidosta tuli maksutonta myös yhä useammalle tulorajojen noustessa.
Taustatietoja
kysymykseen »
 
 
14 Mitä mieltä olette väittämästä: Kuntavaaliehdokkaiden tulee kertoa rahoittajansa jo ennen vaalipäivää?  
 
  Täysin samaa mieltä
  Jokseenkin samaa mieltä
Jokseenkin eri mieltä
  Täysin eri mieltä
Väisänen, Marjaana:
Kuntavaaliehdokkuus on hyvin työlästä ja vaatii paljon ehdokkaalta. Kampanjan rahalähteet pitää toki ilmoittaa, mutta harva ehtii sitä tehdä varmaan ennen vaalipäivää.
Taustatietoja
kysymykseen »
 
 
15 Jos kunnan tulot eivät riitä palveluiden rahoittamiseen, mihin keinoon tulisi ensisijaisesti turvautua?  
 
  Säästää palveluista
  Kiristää verotusta
  Ottaa velkaa
  Myydä omaisuutta
Hakeutua kuntaliitoksiin
Väisänen, Marjaana:
Näihin kysymyksiin on löydettävä pitkän aikavälin ratkaisuja. Tällä hetkellä kaupunki käyttää jo Helsingin energian voittoja toimintansa rahoittamiseen. Menojen lisääntyminen entisestään ei ole kestävää kehitystä. Kustannustehokkuus ja palvelujen järkeistäminen on tärkeää. Rahoitusvaihtoehtoja on kuitenkin tutkittava tarkemmin, ja objektiivisella puntaroinnilla saavutettava parhaimmat vaihtoehdot. Kaupungin riippuvuutta esim. Helsingin energian tuloutuksista on jo pyritty vähentämään.
 
 
 
16 Mihin seuraavista laittaisitte ensisijaisesti rahaa, jos kehittämiskohteita joudutaan asettamaan tärkeysjärjestykseen?  
 
  Sosiaalipalvelut (esim. vanhustenhuolto, lasten päivähoito)
Terveydenhuolto
  Koulutus ja sivistys
  Liikunta- ja muut vapaa-ajan palvelut
  Rakennettu ympäristö (tiet, kadut, vesihuolto, viemärit, puhtaanapito, kaavoitus ja rakentaminen)
Väisänen, Marjaana:
Peruspalvelut on ainakin turvattava, eikä niistä saisi tinkiä. Ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukeen pitäisi panostaa, sillä tällä tavoin kustannuksia voitaisiin vähentää pidemmällä tähtäyksellä. Palveluja tulisi tehostaa ja järkevöittää.
Taustatietoja
kysymykseen »
 
 
17 Pitäisikö Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen yhdistää?  
 
Kyllä
  Ei
Väisänen, Marjaana:
Väkiluku voi lisääntyä pääkaupunkiseudulla jopa 20-30 prosentilla seuraavien vuosikymmenten aikana, joten ilman kuntien yhdistymistä ei välttämättä selvitä tulevaisuuden haasteista. Selvittämistyötä yhdistymisestä tulee jatkaa! Työssäkäyntialueena Helsinki on ylivoimainen ykkönen, joten myös siihen liittyvät huolet tulisi olla yhteisiä (kohtuuhintaisen asumisen riittävyys, julkisen liikenteen toimivuus, rahoitus, ympäristö, sosturv.).
Taustatietoja
kysymykseen »
 
 
18 Pitäisikö Helsinki ja Vantaa yhdistää?  
 
Kyllä
  Ei
Väisänen, Marjaana:
Väkiluku voi lisääntyä pääkaupunkiseudulla jopa 20-30 prosentilla seuraavien vuosikymmenten aikana, joten ilman kuntien yhdistymistä ei välttämättä selvitä tulevaisuuden haasteista. Selvittämistyötä yhdistymisestä tulee jatkaa!
Taustatietoja
kysymykseen »
 
 
19 Pitääkö Helsingin edustalle rakentaa merituulivoimala?  
 
Kyllä
  Ei
Väisänen, Marjaana:
Tästä tuulivoimalan sijoittamisesta minulle ei ole selkeätä kantaa vielä muodostunut. Uusiutuvien energiamuotojen käyttö on toki suotavaa, mutta edelleen tulee tutkia eri muotojen käyttöönoton hyviä ja huonoja puolia (esim. kustannukset). Luontoa tulee kuormittaa mahdollisimman vähän energiantuotannossa.
 
 
 
20 Voidaanko Töölön Ruusulankadulle rakentaa tukiasuntoja asunnottomille?  
 
Kyllä
  Ei
Väisänen, Marjaana:
Mielestäni tukiasunnot tulisi sijoittaa ympäri Helsinkiä, ei pelkästään keskittää tietyille alueille (keskustaan, saati muualle). Töölön asukkaat ovat vastustaneet tätä rakennushanketta kiivaasti. Tällainen ei varmaan ole hyvä lähtökohta yhteistyölle. Tukiasuntoja on kuitenkin jo ympäri Helsinkiä. En näe syytä, miksi tietyissä kaupunginosissa niitä ei sitten olisi. Johonkinhan tukiasunnot on rakennettava. Tietysti mahdolliset häiriöt pitäisi pystyä minimoimaan.
Taustatietoja
kysymykseen »
 
 

« Takaisin


frameFooter
© Helsingin Sanomat, a Sanoma company | Käyttöehdot | Apua | Yhteystiedot | Mediatiedot
frameRightAd