JUURI NYT ›

Eurovaalit 2009

183 Essayah Sari

Ehdokas p��si europarlamenttiin

Olen paimiolainen puoluesihteeri ja viime kauden kansanedustaja. Koulutustaustaltani olen kauppatieteiden maisteri ja ammatikseni py�rittelin numeroita mm. laskentap��llikk�n� puhelinyhti�ss� ja tilintarkastajana. Perheeseeni kuuluu aviomieheni ja 2 tyt�rt�mme sek� ragdoll-kissat.

183 Essayah Sari Koko maa Kristillisdemokraatit puoluesihteeri, kauppatieteiden maisteri	Koulutus: Yl. korkea-aste Siviilis��ty: Avioliitossa Ik� vaalip�iv�n�: 42 v
Ehdokkaan sivut » Kysy ehdokkaalta lis��:	sari.essayah@kd.fi
Linkki videoon »

Pit�isik� EU:lla olla t�ysin yhten�inen veroj�rjestelm�?

Kyll�

Essayah, Sari:

Ei, koska verotuksella on aina verorahojen ker��misen lis�ksi my�s ohjaava vaikutus, jolla pyrit��n huomioimaan kansallisesti t�rkeit� p��m��ri�. Esimerkiksi asuntopolitiikassa on saatettu suosia ensiasunnon ostajia tms. kansllisesti t�rke�n� koettua tavoitetta. Samoin Suomessa esim. alkoholiverotuksella on aina ollut kansanterveydellinen kytk�ksens� ja harmonisointi eurooppalaiselle tasolle johtaisi todenn�k�isesti veron laskemiseen.

Pit�isik� EU:ssa m��ritell� kaikkia j�senmaita sitova minimipalkkataso?

Kyll�

Essayah, Sari:

T�ll� hetkell� palkkataso ja elintaso yleens�kin EU-maissa vaihtelee niin paljon, ett� minimipalkkataso asettusi todella alhaalle esim. pohjoismaisesta n�k�kulmasta, jolloin se olisi selke� heikennys suomalaisille palkansaajille.

Pit�isik� EU:lla olla yhteinen joukkue olympialaisissa?

Kyll�

Essayah, Sari:

Yhten�inen joukkue tarkoittaisi silloin EU:ta liittovaltiona ja Suomea yhten� sen osavaltiona. Vstustan liittovaltiokehityst� henkeen ja vereen.

Nuuskan myynti on kielletty� EU:ssa, mutta Ruotsilla on poikkeuslupa myyd� nuuskaa. Onko oikein, ett� EU s��ntelee nuuskan myynti�?

Nykytilanne on hyv�. On oikein, ett� EU tekee koko unionia koskevia p��t�ksi�, joiden tavoitteena on kansalaisten terveyden edist�minen. Kansallisten poikkeuslupien mahdollisuus on kuitenkin hyv� olemassa.

On oikein, ett� EU tekee koko unionia koskevia p��t�ksi�, joiden tavoitteena on kansalaisten terveyden edist�minen. P��t�sten pit�isi kuitenkin olla kaikkia j�senvaltioita sitovia ilman poikkeusmenettelyj�.

Ei ole oikein. Jokaisen j�senvaltion pit�� voida p��tt�� linjastaan itse.

Essayah, Sari:

Periaatteessa j�senvaltioita ohjaavien mekanismien tulisi olla vapaaehtoisia, mutta terveyspolitiikan kohdalla on perusteltua, ett� ne ovat tiukemmin ohjaavia, mik�li terveysvaikutuksista ollaan kiistatta yht� mielt�.

EU:n perustamisesta asti sen keskeiset teht�v�t ovat olleet rauhan ja vakauden turvaaminen Euroopassa sek� Euroopan talouskasvun vauhdittaminen sis�markkinoita kehitt�m�ll�. Kumpi n�ist� historiallisista perusteht�vist� on mielest�si nyt t�rke�mpi?

Vakaus

Vauraus

Eiv�t ole t�rkeit�.

Essayah, Sari:

Vakaus lienee edellytys kaikissa olosuhteissa my�s taloudelliselle vaurastumiselle, joka ei v�ltt�m�tt� kysymyksen esitt�m�ll� tavalla ole suoranaisesti riippuvainen sis�markkinoiden kehittymisest�.

Miten EU:n puolustusta pit�isi kehitt��?

Pit�isi kehitt�� koko EU:n yhteist� puolustusta yhdess� Naton kanssa.

Pit�isi perustaa yhteinen EU-armeija kansallisten armeijoiden tilalle.

Pit�isi perustaa yhteinen EU-armeija kansallisten armeijoiden rinnalle.

Nykytilanne on hyv�.

EU:n puolustusyhteisty�t� pit�isi v�hent�� nykyisest�.

Essayah, Sari:

Puolustusyhteisty�ss� on hyv� muistaa, ett� 27 EU-maasta 21 kuuluu Natoon, joten keskeisesti n�iden maiden Nato-sitoumukset vaikuttavat niiden harjoittamaan puolustusyhteisty�h�n. Suomen kannalta EU:n turvallisuuspoliittinen yhteisty� palvelisi parhaiten rauhanturvaamisessa, humanit��risess� avussa ja siviilikriisinhallinnassa.

Vuonna 2009 EU-budjetissa on maatalousmenoihin ja suoriin tukiin, maaseudun kehitt�miseen, maatalouden ymp�rist�hankkeisiin ja kalastukseen varattu yhteens� 56,1 miljardia euroa eli 41,9 % EU-budjetista. T�t� summaa tulisi

Lis�t�

Pit�� ennallaan

V�hent��

Essayah, Sari:

Tuen suurus ei ole keskeinen kysymys, vaan se, ett� maatalouspolitiikka on unionin yksinomaisessa toimivallassa, jolloin j�senvaltioilla ei ole juuri mahdolisuutta vaikuttaa tukien kohdentumisen. Maatalouspolitiikassa tulisi palauttaa j�senvaltioille toimivaltaa.

Pit��k� EU:n s��dell� internetin k�ytt�� alueellaan?

Ei pid�, asia ei kuulu poliitikoille tai viranomaisille.

Ei pid�, mutta j�senvaltiot voivat tehd� sit� itse, jos katsovat tarpeelliseksi.

Pit��, esimerkiksi rikollisuuden est�misen takia.

Essayah, Sari:

J�senvaltiot voivat tehd� yhteisty�t� mm. rikollisuuden est�misess�, mutta on arveluttavaa antaa EU:lle "isoveli valvoo"-oikeuksia.

Euroopan Unioni on suurin Palestiinan avustaja rahallisesti. Pit��k� EU:n osallistua Gazan j�lleenrakentamiseen Israelin hy�kk�ysten j�ljilt�?

EU:n pit�� ilman muuta osallistua Gazan j�lleenrakentamiseen.

Pit��, jos kukaan muu ei sit� tee.

Pit��, jos suurvallat kuten Ven�j� ja Yhdysvallatkin osallistuvat.

Ei pid�.

Essayah, Sari:

Kysymys on johdattelevuudessaan h�mment�v�, mutta Hesarille tyypillinen. Kun Unioni joka tapauksessa avustaa palestiinalaishallintoa huomattavasti, niin avustukselle tulisi asettaa my�s ehtoja ja valvontaa. Gazan konfliktin aiheutti terroristij�rjest�n rakettien jatkuva ampuminen Israeliin ja mik�li apua ei edelleenk��n paremmin kontrolloida, johtaa se vain rahoituksen valumisen aseisiin ja varusteluun.

Vuonna 2008 EU:n 27 j�senmaasta haki turvapaikkaa 238 000 ihmist�. Pit�isik� unionin turvapaikkapolitiikkaa yhten�ist�� niin, ett� jokainen EU:n j�senvaltio vastaanottaisi maahanmuuttajia ja turvapaikanhakijoita suhteessa kokoonsa?

Ei, jokaisella maalla t�ytyy olla valta p��tt�� omasta maahanmuuttopolitiikastaan.

Kyll�, maahanmuuttajia ja turvapaikanhakijoita pit�isi ottaa j�senvaltioihin v�kiluvun perusteella samassa suhteessa joka maahan.

Kyll�, maahanmuuttajia ja turvapaikanhakijoita pit�isi ottaa j�senvaltioihin pinta-alan perusteella samassa suhteessa joka maahan.

Kunkin maan vastaanottamien maahanmuuttajien m��r� pit�isi p��tt�� unionin yhteisell� p��t�ksell�.

EU:n vastaanottamien maahanmuuttajien m��r�st� pit�isi p��tt�� unionin yhteisell� p��t�ksell�, ja maahanmuuttajan pit�isi itse saada p��tt��, mihin maahan h�n tulee ja miten h�n EU-alueella muuttaa maasta toiseen.

Essayah, Sari:

J�senvaltioiden on saatava itsen�isesti p��tt�� omasta maahanmuuttopolitiikastaan, jossa siin�k��n keskeist� ei ole m��r�, vaan kotouttamispolitiikan onnistuminen eli laatu. Kehnosti hoidettu kotouttaminen johtaa ongelmiin pienemmill�kin m��rill� maahanmuuttajia.

Mik� olisi sopiva rahapalkka EU:n parlamentin j�senelle? - Tulevassa Euroopan parlamentissa kaikille sen j�senille maksetaan samansuuruista palkkaa. Palkka on noin 7 600 euroa kuukaudessa. Lis�ksi EU maksaa 290 euron p�iv�rahan kaikilta EU:hun liittyvilt� kokousp�ivilt� ja matkakulut korvataan kuitteja vastaan.

Suomalainen keskipalkka eli noin 2 800 euroa kuussa.

Samansuuruinen palkka kuin Suomessa uuden kansanedustajan peruspalkkio eli 5 860 euroa kuussa.

Kaavailtu palkkauudistus on hyv� eli 7 600 euroa kuukaudessa.

Enemm�n kuin 7 600 euroa kuukaudessa.

Essayah, Sari:

Kansallisten parlamentaarikkojen kanssa sama taso olisi hyv� tai toisena vaihtoehtona sekavasta kulukorvausk�yt�nn�st� luopuminen ja palkkauudistuksen mukainen palkka.

Ket� tai mit� EU:n parlamentin j�senen pit�isi ensisijaisesti edustaa parlamentissa?

L�hinn� itse��n.

Suomalaista taustapuoluettaan.

Ryhm��, johon h�nen suomalainen taustapuolueensa EU:n tasolla kuuluu.

Suomen kansaa.

Jotain etuj�rjest�� (kuten ty�nantajien EK, ty�ntekij�iden SAK, STTK tai Akava tai maanviljelij�iden MTK).

Essayah, Sari:

Aivan kuten kansallisessa parlamentissakin edustajat ovat kansalaisten valitsemia ja heid�n edustajiaan

Mik� on seuraavista t�rkein Euroopan parlamenttiin valittavan edustajan ominaisuus?

Sosiaalinen kyvykkyys ja taito luoda verkostoja.

Kielitaito ja ulkomaankokemus.

Poliittinen kokemus.

Ammatillinen kokemus.

Hyv� fyysinen kunto.

Asiantuntemus joltakin tietylt� sektorilta kuten esimerkiksi talous-, ymp�rist�- tai puolustusasioista.

Huumorintaju.

Edustava ulkon�k�.

Hyv�t istumalihakset.

Essayah, Sari:

T�rkein ominaisuus on halu vaikuttaa, ja sen lis�ksi on hyv� ymm�rt�� p��t�ksentekomekanismit niin kansallisella kuin EU-tasollakin.

Kuinka t�rke�� on, ett� Suomella on oma komissaari EU:n komissiossa? - EU:n komissio muodostetaan j�senvaltioiden hallitusten tekemien ehdotusten perusteella. Komissaareiksi valitut ovat kuitenkin lain mukaan t�ysin riippumattomia eiv�tk� saa ajaa oman maansa etua komissiossa. Ep�muodolliselta kannalta katsoen komissaaria voidaan kuitenkin pit�� esimerkiksi hy�dyllisen� EU-asioiden tunnetuksi tekij�n� omassa kotimaassaan.

��rimm�isen t�rke��.

Hyvin t�rke��.

Melko t�rke��, omasta komissaarista olisi pidett�v� kiinni.

Melko t�rke��, omasta komissaarista voitaisiin my�s luopua.

V�hemm�n t�rke��.

Ei lainkaan t�rke��.

Essayah, Sari:

Komissaari tuntee oman maansa olosuhteita ja taustatekij�it�, jolloin h�n voi my�s n�it� asioita tuoda esille kun jotakin lains��d�nt�aloitetta aloitetaan valmistelemaan, vaikka h�n ei varsinaisessa asiassa pyrkisik��n ajamaan oman maansa etua. Tietysti my�s komissaarin henkil�kohtaisilla ominaisuuksilla on paljon painoarvoa

Mit� sinulle tulee ensimm�isen� mieleen Brysselist�?

Simpukat, suklaa ja olut.

Se on Belgian p��kaupunki.

EU:n hallintorakennukset.

Menetetty itsen�isyys ja j�rjet�n byrokratia.

Sateinen s��.

Pitsi ja art nouveau.

Kieliriidat.

Essayah, Sari:

Brysselist� on tullut synonyymi EU:lle.

Olemme historiallisen rajun globaalin taloustaantuman kourissa, ja elvytystoimista on p��tetty niin kansallisesti kuin kansainv�lisestikin. Pit�isik� taantumaa lievitt�� valtavalla, jopa satojen miljardien eurojen keskitetyll� EU-elvytyspaketilla, jonka rahoittamiseen kaikkien j�senmaiden olisi osallistuttava talouksiensa koon mukaisessa suhteessa?

Kyll�, globaaliin kriisiin tarvitaan ylikansallisia keinoja.

Ei, elvytys on parempi hoitaa kansallisesti.

Essayah, Sari:

Kansalliset elvytystoimet vaikuttavat aina my�s toisiin j�senvaltioihin.

Taantuman aikana kansallinen itsekkyys eli protektionismi lis��ntyy. Pit�isik� Suomen suojella ja tukea suomalaisia yrityksi� ja kotimaisia ty�paikkoja, vaikka n�m� tukitoimet rikkoisivat EU:n s��nt�j�?

Kyll�

Essayah, Sari:

Suomelle vientivetoisena taloutena on enemm�n haittaa toisten valtioiden suojakeinoista kuin hy�ty� omista. Toki tukitoimenpiteit� pit�� tarvittaessa voida my�s esim. m��r�ajaksi harkita.

J�senvaltioiden taloudet joutuvat tiukille taantuman vuoksi. Pit�isik� my�s EU:n budjettia leikata?

Kyll�

Essayah, Sari:

Valvonta ja varojen k�yt�n l�pin�kyvyys ovat t�ss�kin raham��r�� t�rke�mpi� tekij�it�.

EU:n vakaus- ja kasvusopimus m��rittelee tiukat s��nn�t rahaliiton j�senmaiden julkiselle taloudelle. Esimerkiksi budjetin alij��m� ei saa olla enemm�n kuin 3 prosenttia bkt:st�. T�m�n rajan rikkovat nyt euromaista Espanja, Irlanti, Kreikka ja Ranska. Pit�isik� EU:n rahaliitto purkaa, koska j�senmaat lipsuvat jatkuvasti sen s��nn�ist�?

Kyll� pit�isi.

S��nt�j� rikkovat j�senmaat pit�isi erottaa rahaliitosta.

Nykyinen rahaliitto t�ytyy pit�� koossa, mutta s��nt�j� rikkovat j�senmaat on pantava kuriin.

Rahaliitto t�ytyy pit�� koossa. Nykyisess� taantuman aiheuttamassa poikkeustilanteessa s��nn�ist� pit�� kuitenkin voida joustaa unionin yhteisell� p��t�ksell�.

Rahaliitto t�ytyy pit�� koossa. Nykyisess� taantuman aiheuttamassa poikkeustilanteessa s��nn�ist� pit�� kuitenkin voida lipsua vapaasti.

Essayah, Sari:

Rahaliitto ei ole itseisarvo, vaan sen kautta on pyritty taloudelliseen vakauteen ja kasvuun. Jos se ei en�� n�yt� toimivalta, niin j�rjestelm� voidaan purkaa.

Euroopan unioni on sitoutunut vaativiin p��st�v�hennystavoitteisiin. Niiden mukaan EU-maiden on v�hennett�v� kasvihuonekaasup��st�j��n 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 menness�. Edelleen vuoteen 2020 menness� EU-maiden pit�� tuottaa kaikesta energiasta 20 prosenttia uusiutuvilla energianl�hteill� sek� tehostaa 20 prosenttia energian k�ytt��n. Miten n�ihin tavoitteisiin tulisi suhtautua nyt?

Tiukentaa tavoitteita entisest��n.

Jatkaa aiemmin sovitun mukaisesti.

Lyk�t� niihin pyrkimist�.

Unohtaa ne kokonaan.

Essayah, Sari:

Jos p��st�v�hennystavoitteista lipsutaan, on vaarassa, ett� tulevat muutokset k�yv�t viel� kalliimmaksi.

Onko Suomelle ollut hy�ty� EU-j�senyydest�?

On aivan varmasti ollut.

Minusta tuntuu, ett� on ollut.

En ole varma.

Minusta tuntuu, ett� ei ole ollut.

Ei varmasti ole ollut.

Ei varmasti ole ollut, ja Suomen pit�isikin erota EU:sta.

Essayah, Sari:

On vaikea tehd� luetettavaa vertailua siit�, onko Unionin j�senyydest� ollut jotain hy�ty� - varmaa kuitenkin on, ett� nykykehitys itsem��r��misoikeuden liukenemisen my�t� ei ainakaan  ole oikea suunta, ja siksi t�ll�isesta unionista  on parempi erota.

Useat valtiot haluaisivat EU:n j�seneksi. Mit� mielt� olet Turkin j�senyydest�.

Turkki pit�� saada j�seneksi mahdollisimman nopeasti, ja t�t� varten j�senyysvaatimuksia voidaan lievent��.

Turkin j�senyysneuvotteluissa pit�� edet� sitten, kun Turkki t�ytt�� EU:n j�senyyskriteerit.

Neuvotteluja ei pid� l�hitulevaisuudessa k�yd� lainkaan.

Turkkia ei koskaan pid� ottaa EU:n j�senmaaksi.

Essayah, Sari:

Turkin j�senyyteen suhtaudun kielteisesti, koska se ei t�yt� moniakaan j�senyyden edellytt�mi� ns. K��penhaminan kriteerej�; maa on esimerkiksi konfliktissa kurdiv�hemmist�ns� kanssa ja sen kulttuuri- ja yhteiskuntanormisto on kovin erilainen. Uskon lis�ksi, ett� liittovaltiokehitykseen t�ht��v� EU hajoaa tulevaisuudessa, joten Turkki ei ehdi j�seneksi siin� ajassa.

Irlanti hylk�si Lissabonin sopimuksen viime kes�n kansan��nestyksess��n ja pys�ytti siten EU:n uudistukset. Irlannissa j�rjestet��n ensi syksyn� asiasta uusi kansan��nestys. Onko oikein, ett� irlantilaiset ��nest�v�t uudestaan Lissabonin sopimuksen hyv�ksymisest�?

Valittu menettelytapa on oikea.

Ei ole oikein. Kun kansan��nestys kerran j�rjestettiin, ensimm�isen ��nestystuloksen olisi pit�nyt riitt��.

Essayah, Sari:

On kansalaisten vaalitulosta halventavaa ��nestytt�� kansakuntaa uudestaan, niin ett� se ��nest�� viimein EU-my�nteisten mielest� oikein.

« Takaisin

��nestysajat ja -paikat

Ennakko��nestys ulkomailla 27.–30.5.
Ennakko��nestys kotimaassa 27.–30.5. ja 1.– 2.6. Ennakko��nestyst� ei toimiteta helluntaip�iv�n� sunnuntaina 31.5.
7.6. Vaalip�iv�n ��nestys kello 9 – 20