JUURI NYT ›

Eurovaalit 2009

199 Terho Sampo

Ehdokas varalla

Olen filosofian maisteri, tietokirjailija, kolumnisti ja Maanpuolustuskorkeakoulun tutkija. Olen aiemmin ty�skennellyt mm. rauhanturvaajana EU-operaatiossa Bosniassa. Europarlamentissa tulen v�sym�tt� toimimaan vaaliteemojeni "Vapaus, reiluus ja totuus" viitoittamalla tiell�, siis oleelliseen keskittyv�n ja tasapuolisen unionin puolesta (teemoista kerrotaan t�sm�llisemmin kotisivuillani). Erityisesti haluan parantaa EU:n tiedonkulkua. Yksi mies ei ehk� voi oikoa kaikkia EU:n koukeroita, mutta v�hint��n h�n voi yritt�� kertoa niist� kaiken. Tieto on kansanvallan perusedellytys, ja tiedon v�litt�minen kotimaahan tulisi olla mepin keskeisimpi� teht�vi�. EU:n on v�ltt�m�tt� uudistuttava. T�m� ei onnistu ennen kuin unioni on nykyist� t�sm�llisemmin m��ritt�nyt sek� arvonsa ett� tulevaisuuden tavoitteensa. Unionin on korkea aika selvitt��, mit� se viimek�dess� tavoittelee (liittovaltio?) ja toistaalta puolustaa (eurooppalainen sivistys?).

199 Terho Sampo Koko maa Perussuomalaiset filosofian maisteri, mediatutkija	Koulutus: Yl. korkea-aste Ik� vaalip�iv�n�: 31 v
Ehdokkaan sivut »
Linkki videoon »

Pit�isik� EU:lla olla t�ysin yhten�inen veroj�rjestelm�?

Kyll�

Terho, Sampo:

Verotuksen yhten�ist�minen, eli k�yt�nn�ss� oman verotuksemme progressiivisuuden kaventaminen monien EU-maiden mallin mukaan olisi kohtalokas isku koko yhteiskuntarakenteellemme. Monista palveluista jouduttaisiin luopumaan ja eriarvoisuus kasvaisi aivan uusiin mittoihin.

Pit�isik� EU:ssa m��ritell� kaikkia j�senmaita sitova minimipalkkataso?

Kyll�

Terho, Sampo:

T�h�n tulisi pyrki�, mutta EU on liian nopealla it�laajenemisella tehnyt tavoitteesta eritt�in vaikean. Elintasokuilu id�n ja l�nnen v�lill� on niin suuri, ett� on vaikea kuvitella yhteisen minimipalkan syntyv�n v�h��n aikaan.

Pit�isik� EU:lla olla yhteinen joukkue olympialaisissa?

Kyll�

Terho, Sampo:

T�m� olisi h�lm�� ja tarpeetonta; yhteiseen joukkueeseen tulisi tuhansia j�seni� ja silti entist� harvemmat urheilijat saisivat tilaisuuden osallistua kisoihin. Tuskin kovinkaan moni on my�sk��n kiinnostunut kannattamaan t�llaista joukkuetta, joka ei edusta kenenk��n omaa maata.

Nuuskan myynti on kielletty� EU:ssa, mutta Ruotsilla on poikkeuslupa myyd� nuuskaa. Onko oikein, ett� EU s��ntelee nuuskan myynti�?

Nykytilanne on hyv�. On oikein, ett� EU tekee koko unionia koskevia p��t�ksi�, joiden tavoitteena on kansalaisten terveyden edist�minen. Kansallisten poikkeuslupien mahdollisuus on kuitenkin hyv� olemassa.

On oikein, ett� EU tekee koko unionia koskevia p��t�ksi�, joiden tavoitteena on kansalaisten terveyden edist�minen. P��t�sten pit�isi kuitenkin olla kaikkia j�senvaltioita sitovia ilman poikkeusmenettelyj�.

Ei ole oikein. Jokaisen j�senvaltion pit�� voida p��tt�� linjastaan itse.

Terho, Sampo:

Nykytilanne on periaatteessa hyv�, mutta p��t�s pelk�n nuuskan kielt�misest� on siin� mieless� linjaton, ett� tupakkahan on v�hint��n yht� vaarallista.

EU:n perustamisesta asti sen keskeiset teht�v�t ovat olleet rauhan ja vakauden turvaaminen Euroopassa sek� Euroopan talouskasvun vauhdittaminen sis�markkinoita kehitt�m�ll�. Kumpi n�ist� historiallisista perusteht�vist� on mielest�si nyt t�rke�mpi?

Vakaus

Vauraus

Eiv�t ole t�rkeit�.

Terho, Sampo:

Juuri t�ll� hetkell� laman kourissa varauden edist�minen on kiireellisemp��, normaalisti vakauden. Tosin vaurauden edist�minen tavallisesti edist�� vakauttakin.

Miten EU:n puolustusta pit�isi kehitt��?

Pit�isi kehitt�� koko EU:n yhteist� puolustusta yhdess� Naton kanssa.

Pit�isi perustaa yhteinen EU-armeija kansallisten armeijoiden tilalle.

Pit�isi perustaa yhteinen EU-armeija kansallisten armeijoiden rinnalle.

Nykytilanne on hyv�.

EU:n puolustusyhteisty�t� pit�isi v�hent�� nykyisest�.

Terho, Sampo:

EU tarvitsisi yhteisi� joukkoja rauhanturvateht�viin ja mahdollisesti my�s hy�kk�yksen kohteeksi joutuneen j�senmaan puolustamiseen. Useimmat EU-maat tietysti jo kuuluvat Natoon, mutta EU:n olisi tarpeen omata my�s Yhdysvalloista riippumattomia voimavaroja.

Vuonna 2009 EU-budjetissa on maatalousmenoihin ja suoriin tukiin, maaseudun kehitt�miseen, maatalouden ymp�rist�hankkeisiin ja kalastukseen varattu yhteens� 56,1 miljardia euroa eli 41,9 % EU-budjetista. T�t� summaa tulisi

Lis�t�

Pit�� ennallaan

V�hent��

Terho, Sampo:

EU:n budjetin painopisteet ovat n�hd�kseni kohdallaan, kunhan rahanjakoj�rjestelm� saataisiin vain k�yt�nn�ss� toimimaan - tilit ovat jatkuvasti olleet tarkastuksissa sekaisin miljardien eurojen edest�.

Pit��k� EU:n s��dell� internetin k�ytt�� alueellaan?

Ei pid�, asia ei kuulu poliitikoille tai viranomaisille.

Ei pid�, mutta j�senvaltiot voivat tehd� sit� itse, jos katsovat tarpeelliseksi.

Pit��, esimerkiksi rikollisuuden est�misen takia.

Terho, Sampo:

Internetti� on k�yt�nn�ss� melko mahdoton s��dell�, eik� sen kautta k�yt�v�� kansalaiskeskustelua varsinkaan saa rajoittaa. Laittomuuksia kuten lapsipornoa tietysti on pyritt�v� est�m��n.

Euroopan Unioni on suurin Palestiinan avustaja rahallisesti. Pit��k� EU:n osallistua Gazan j�lleenrakentamiseen Israelin hy�kk�ysten j�ljilt�?

EU:n pit�� ilman muuta osallistua Gazan j�lleenrakentamiseen.

Pit��, jos kukaan muu ei sit� tee.

Pit��, jos suurvallat kuten Ven�j� ja Yhdysvallatkin osallistuvat.

Ei pid�.

Terho, Sampo:

On turhauttavaa j�lleenrakentaa alueita, jotka s��nn�llisesti h�vitet��n uudelleen. Vasta kun muut suurvallat ovat mukana prosessissa ja alueella on pysyv� rauha, j�lleenrakennus on kest�v�ll� pohjalla.

Vuonna 2008 EU:n 27 j�senmaasta haki turvapaikkaa 238 000 ihmist�. Pit�isik� unionin turvapaikkapolitiikkaa yhten�ist�� niin, ett� jokainen EU:n j�senvaltio vastaanottaisi maahanmuuttajia ja turvapaikanhakijoita suhteessa kokoonsa?

Ei, jokaisella maalla t�ytyy olla valta p��tt�� omasta maahanmuuttopolitiikastaan.

Kyll�, maahanmuuttajia ja turvapaikanhakijoita pit�isi ottaa j�senvaltioihin v�kiluvun perusteella samassa suhteessa joka maahan.

Kyll�, maahanmuuttajia ja turvapaikanhakijoita pit�isi ottaa j�senvaltioihin pinta-alan perusteella samassa suhteessa joka maahan.

Kunkin maan vastaanottamien maahanmuuttajien m��r� pit�isi p��tt�� unionin yhteisell� p��t�ksell�.

EU:n vastaanottamien maahanmuuttajien m��r�st� pit�isi p��tt�� unionin yhteisell� p��t�ksell�, ja maahanmuuttajan pit�isi itse saada p��tt��, mihin maahan h�n tulee ja miten h�n EU-alueella muuttaa maasta toiseen.

Terho, Sampo:

On kest�m�t�nt� jos Brysselist� aletaan m��r�t�, keit� Suomeen otamme ja kuinka paljon.

Mik� olisi sopiva rahapalkka EU:n parlamentin j�senelle? - Tulevassa Euroopan parlamentissa kaikille sen j�senille maksetaan samansuuruista palkkaa. Palkka on noin 7 600 euroa kuukaudessa. Lis�ksi EU maksaa 290 euron p�iv�rahan kaikilta EU:hun liittyvilt� kokousp�ivilt� ja matkakulut korvataan kuitteja vastaan.

Suomalainen keskipalkka eli noin 2 800 euroa kuussa.

Samansuuruinen palkka kuin Suomessa uuden kansanedustajan peruspalkkio eli 5 860 euroa kuussa.

Kaavailtu palkkauudistus on hyv� eli 7 600 euroa kuukaudessa.

Enemm�n kuin 7 600 euroa kuukaudessa.

Terho, Sampo:

V�hint��n kansanedustajan palkan verran voi maksaa my�s mepeille, joita on paljon v�hemm�nkin. Vaihtoehtoisesti tietysti molempiakin palkkoja voitaisiin hieman laskea, mutta t�ytyy muistaa ett� mepin ty�kin on eritt�in vaativaa ja raskasta matkusteluineen. Jos palkka olisi liian alhainen, ei ty�h�n my�sk��n hakeutuisi p�tevi� ehdokkaita - paitsi niin rikkaita, ett� he eiv�t palkkaa tarvitse. T�m� olisi nykyist�kin huonompi tilanne eik� lis�isi kutsumuksesta politiikkaa tekevien m��r��.

Ket� tai mit� EU:n parlamentin j�senen pit�isi ensisijaisesti edustaa parlamentissa?

L�hinn� itse��n.

Suomalaista taustapuoluettaan.

Ryhm��, johon h�nen suomalainen taustapuolueensa EU:n tasolla kuuluu.

Suomen kansaa.

Jotain etuj�rjest�� (kuten ty�nantajien EK, ty�ntekij�iden SAK, STTK tai Akava tai maanviljelij�iden MTK).

Terho, Sampo:

Suomen kansaa, eli ��nest�ji��n.

Mik� on seuraavista t�rkein Euroopan parlamenttiin valittavan edustajan ominaisuus?

Sosiaalinen kyvykkyys ja taito luoda verkostoja.

Kielitaito ja ulkomaankokemus.

Poliittinen kokemus.

Ammatillinen kokemus.

Hyv� fyysinen kunto.

Asiantuntemus joltakin tietylt� sektorilta kuten esimerkiksi talous-, ymp�rist�- tai puolustusasioista.

Huumorintaju.

Edustava ulkon�k�.

Hyv�t istumalihakset.

Terho, Sampo:

Varmasti n�ist� useimpia tarvitaan, my�s istumalihaksia, mutta kaikkein t�rkeint� on suuressa organisaatiossa osata verkostoitua ja tehd� yhteisty�t�.

Kuinka t�rke�� on, ett� Suomella on oma komissaari EU:n komissiossa? - EU:n komissio muodostetaan j�senvaltioiden hallitusten tekemien ehdotusten perusteella. Komissaareiksi valitut ovat kuitenkin lain mukaan t�ysin riippumattomia eiv�tk� saa ajaa oman maansa etua komissiossa. Ep�muodolliselta kannalta katsoen komissaaria voidaan kuitenkin pit�� esimerkiksi hy�dyllisen� EU-asioiden tunnetuksi tekij�n� omassa kotimaassaan.

��rimm�isen t�rke��.

Hyvin t�rke��.

Melko t�rke��, omasta komissaarista olisi pidett�v� kiinni.

Melko t�rke��, omasta komissaarista voitaisiin my�s luopua.

V�hemm�n t�rke��.

Ei lainkaan t�rke��.

Terho, Sampo:

Komission ulkopuolelle joutuminen viestii kansalle, ettei heid�n maallaan ole vaikutustavaltaa unionissa, vaikkei komissaari varsinaisesti maataan edustakaan. T�m� taas vie luottamusta koko EU:hun.

Mit� sinulle tulee ensimm�isen� mieleen Brysselist�?

Simpukat, suklaa ja olut.

Se on Belgian p��kaupunki.

EU:n hallintorakennukset.

Menetetty itsen�isyys ja j�rjet�n byrokratia.

Sateinen s��.

Pitsi ja art nouveau.

Kieliriidat.

Terho, Sampo:

Olemme historiallisen rajun globaalin taloustaantuman kourissa, ja elvytystoimista on p��tetty niin kansallisesti kuin kansainv�lisestikin. Pit�isik� taantumaa lievitt�� valtavalla, jopa satojen miljardien eurojen keskitetyll� EU-elvytyspaketilla, jonka rahoittamiseen kaikkien j�senmaiden olisi osallistuttava talouksiensa koon mukaisessa suhteessa?

Kyll�, globaaliin kriisiin tarvitaan ylikansallisia keinoja.

Ei, elvytys on parempi hoitaa kansallisesti.

Terho, Sampo:

Ylikansallinen elvytys n�ytt�� hienolta paperilla, mutta k�yt�nn�ss� EU jumittuisi vain kiistelem��n rahojen k�yt�st� vuosiksi eteenp�in - t�st�h�n saatiin esimakua jo EU:n toteuttaman pikkuruisen elvytyspaketin kanssa.

Taantuman aikana kansallinen itsekkyys eli protektionismi lis��ntyy. Pit�isik� Suomen suojella ja tukea suomalaisia yrityksi� ja kotimaisia ty�paikkoja, vaikka n�m� tukitoimet rikkoisivat EU:n s��nt�j�?

Kyll�

Terho, Sampo:

Yhteisi� pelis��nt�j� on noudatettava niin kauan kuin muutkin niin tekev�t.

J�senvaltioiden taloudet joutuvat tiukille taantuman vuoksi. Pit�isik� my�s EU:n budjettia leikata?

Kyll�

Terho, Sampo:

EU:n teht�v�t ovat sen kaltaisia, ett� leikkaukset niist� p��osin vain syvent�isiv�t lamaa. Hallinnosta tietysti voisi teoriassa leikata, mutta se on vain pieni osa kustannuksista.

EU:n vakaus- ja kasvusopimus m��rittelee tiukat s��nn�t rahaliiton j�senmaiden julkiselle taloudelle. Esimerkiksi budjetin alij��m� ei saa olla enemm�n kuin 3 prosenttia bkt:st�. T�m�n rajan rikkovat nyt euromaista Espanja, Irlanti, Kreikka ja Ranska. Pit�isik� EU:n rahaliitto purkaa, koska j�senmaat lipsuvat jatkuvasti sen s��nn�ist�?

Kyll� pit�isi.

S��nt�j� rikkovat j�senmaat pit�isi erottaa rahaliitosta.

Nykyinen rahaliitto t�ytyy pit�� koossa, mutta s��nt�j� rikkovat j�senmaat on pantava kuriin.

Rahaliitto t�ytyy pit�� koossa. Nykyisess� taantuman aiheuttamassa poikkeustilanteessa s��nn�ist� pit�� kuitenkin voida joustaa unionin yhteisell� p��t�ksell�.

Rahaliitto t�ytyy pit�� koossa. Nykyisess� taantuman aiheuttamassa poikkeustilanteessa s��nn�ist� pit�� kuitenkin voida lipsua vapaasti.

Terho, Sampo:

Kriisiaikoina on voitava turvautua poikkeusmenettelyihin, liika j�ykkyys ei paranna rahaliiton toimivuutta.

Euroopan unioni on sitoutunut vaativiin p��st�v�hennystavoitteisiin. Niiden mukaan EU-maiden on v�hennett�v� kasvihuonekaasup��st�j��n 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 menness�. Edelleen vuoteen 2020 menness� EU-maiden pit�� tuottaa kaikesta energiasta 20 prosenttia uusiutuvilla energianl�hteill� sek� tehostaa 20 prosenttia energian k�ytt��n. Miten n�ihin tavoitteisiin tulisi suhtautua nyt?

Tiukentaa tavoitteita entisest��n.

Jatkaa aiemmin sovitun mukaisesti.

Lyk�t� niihin pyrkimist�.

Unohtaa ne kokonaan.

Terho, Sampo:

N�ist� tavoitteista ei voi luopua lama-aikanakaan. Toisaalta tavoitteita ei kannata kirist�� sellaiseksi, ettei niiden saavuttaminen en�� ole realistista.

Onko Suomelle ollut hy�ty� EU-j�senyydest�?

On aivan varmasti ollut.

Minusta tuntuu, ett� on ollut.

En ole varma.

Minusta tuntuu, ett� ei ole ollut.

Ei varmasti ole ollut.

Ei varmasti ole ollut, ja Suomen pit�isikin erota EU:sta.

Terho, Sampo:

Kysymys on v�h�n yksipuolisesti muotoiltu... On ollut hy�ty�, mutta on ollut paljon harmiakin. T�ll� hetkell� tilanne alkaa jo k��nty� siihen, ett� Lissabonin sopimuksen j�lkeen harmia saattaa olla jopa enemm�n kuin hy�ty�. Monille kansalaisille (erityisesti maanviljelij�ille) harmia on varmasti ollut t�h�nkin menness� jo enemm�n kuin hy�ty�.

Useat valtiot haluaisivat EU:n j�seneksi. Mit� mielt� olet Turkin j�senyydest�.

Turkki pit�� saada j�seneksi mahdollisimman nopeasti, ja t�t� varten j�senyysvaatimuksia voidaan lievent��.

Turkin j�senyysneuvotteluissa pit�� edet� sitten, kun Turkki t�ytt�� EU:n j�senyyskriteerit.

Neuvotteluja ei pid� l�hitulevaisuudessa k�yd� lainkaan.

Turkkia ei koskaan pid� ottaa EU:n j�senmaaksi.

Terho, Sampo:

Johonkin t�ytyy vet�� raja, kuinka laajalle EU teoriassakaan voi laajeta ennen kuin se lakkaa olemasta EUROOPAN unioni. Minun n�hd�kseni n�m� rajat ovat id�ss� Ven�j� ja Turkki. T�m�h�n ei tarkoita, etteik� muuta yhteisty�t� voitaisi tarpeen mukaan tehd� kuinka paljon tahansa.

Irlanti hylk�si Lissabonin sopimuksen viime kes�n kansan��nestyksess��n ja pys�ytti siten EU:n uudistukset. Irlannissa j�rjestet��n ensi syksyn� asiasta uusi kansan��nestys. Onko oikein, ett� irlantilaiset ��nest�v�t uudestaan Lissabonin sopimuksen hyv�ksymisest�?

Valittu menettelytapa on oikea.

Ei ole oikein. Kun kansan��nestys kerran j�rjestettiin, ensimm�isen ��nestystuloksen olisi pit�nyt riitt��.

Terho, Sampo:

V��riksi tulkittujen ��nestystulosten toistuva uusiminen on saattanut koko EU:n uskottavuuden kyseenalaiseksi. Jos Euroopan unioni ei kunnioita kansanvaltaa, miten kansa voisi koskaan kunniottaa unionia?

« Takaisin

��nestysajat ja -paikat

Ennakko��nestys ulkomailla 27.–30.5.
Ennakko��nestys kotimaassa 27.–30.5. ja 1.– 2.6. Ennakko��nestyst� ei toimiteta helluntaip�iv�n� sunnuntaina 31.5.
7.6. Vaalip�iv�n ��nestys kello 9 – 20