JUURI NYT ›

Eurovaalit 2009

50 Penttil� Risto E.J.

Ehdokas varalla

Olen EVAn johtaja, filosofian tohtori. Aiemmin olin World Economic Forumin palveluksessa Genevess� ja Oxford Analytican palveluksessa Englannissa. Olen valmistunut Yalen yliopistosta USA:ssa ja v�itellyt tohtoriksi Oxfordissa, Englannissa. Uskon, ett� terve markkinatalous on ihmisen paras kaveri. Nyt k�rsimme finanssikapitalismin ylily�nneist�. On t�rke�� tehd� muutoksia, jotka tekev�t markkinataloudesta aiempaa paremman, enemm�n keskiluokkaa suosivan. Mutta hyv�st� j�rjestelm�st� ei kannata luopua. Talouden lis�ksi olen perehtynyt ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Nykyisess� ty�ss�ni olen korostanut ty�n ja vapaa-ajan yhteensovittamisen t�rkeytt�. Aion puhua t�st� my�s Euroopassa.

50 Penttil� Risto E.J. Koko maa Kokoomus johtaja, filosofian tohtori	Koulutus: Tutkijakoulutus Siviilis��ty: Avioliitossa Ik� vaalip�iv�n�: 50 v
Ehdokkaan sivut » Kysy ehdokkaalta lis��:	rpe@eva.fi
Linkki videoon »

Pit�isik� EU:lla olla t�ysin yhten�inen veroj�rjestelm�?

Kyll�

Penttil�, Risto E.J.:

Kansallinen veropolitiikka on k�yt�nn�ss� ainoa tehokas keino, jolla Suomi voi ohjata omaa taloutta siihen suuntaan kuin n�kee parhaaksi. Rahapolitiikkaa meill� ei en�� ole. Julkisia menoja ei voida loputtomasti lis�t�. J�ljelle j�� siis veropolitiikkaa. Voimme valita kohtuullisen verotuksen ja laajan veropohjan tai korkean verotuksen ja kapean veropohjan. Voimme kannustaa tai rankaista. Voimme luoda vaurautta tai tuhota sit�. T�t� ty�kalua ei kannata luovuttaa Brysseliin.

Pit�isik� EU:ssa m��ritell� kaikkia j�senmaita sitova minimipalkkataso?

Kyll�

Penttil�, Risto E.J.:

Jos Suomessa olisi Romanian elintason mukainen minimipalkka, kukaan suomalainen ei tulisi sill� toimeen.
Jos Romaniassa olisi Suomen minimipalkka, mik��n ulkomainen yritys ei sijoittaisi lanttiakaan Romaniaan.

Pit�isik� EU:lla olla yhteinen joukkue olympialaisissa?

Kyll�

Penttil�, Risto E.J.:

Ja yksi joukkue Eurovision laulukisoissa, vai?

Nuuskan myynti on kielletty� EU:ssa, mutta Ruotsilla on poikkeuslupa myyd� nuuskaa. Onko oikein, ett� EU s��ntelee nuuskan myynti�?

Nykytilanne on hyv�. On oikein, ett� EU tekee koko unionia koskevia p��t�ksi�, joiden tavoitteena on kansalaisten terveyden edist�minen. Kansallisten poikkeuslupien mahdollisuus on kuitenkin hyv� olemassa.

On oikein, ett� EU tekee koko unionia koskevia p��t�ksi�, joiden tavoitteena on kansalaisten terveyden edist�minen. P��t�sten pit�isi kuitenkin olla kaikkia j�senvaltioita sitovia ilman poikkeusmenettelyj�.

Ei ole oikein. Jokaisen j�senvaltion pit�� voida p��tt�� linjastaan itse.

Penttil�, Risto E.J.:

EU:n perustamisesta asti sen keskeiset teht�v�t ovat olleet rauhan ja vakauden turvaaminen Euroopassa sek� Euroopan talouskasvun vauhdittaminen sis�markkinoita kehitt�m�ll�. Kumpi n�ist� historiallisista perusteht�vist� on mielest�si nyt t�rke�mpi?

Vakaus

Vauraus

Eiv�t ole t�rkeit�.

Penttil�, Risto E.J.:

Talouskriisi on t�m�n hetken suurin turvallisuusuhka. Mik�li taloutta ei saada kuntoon, n�emme levottomuuksia valtioiden sis�ll� ja jossain vaiheessa my�s niiden v�lill�.

Miten EU:n puolustusta pit�isi kehitt��?

Pit�isi kehitt�� koko EU:n yhteist� puolustusta yhdess� Naton kanssa.

Pit�isi perustaa yhteinen EU-armeija kansallisten armeijoiden tilalle.

Pit�isi perustaa yhteinen EU-armeija kansallisten armeijoiden rinnalle.

Nykytilanne on hyv�.

EU:n puolustusyhteisty�t� pit�isi v�hent�� nykyisest�.

Penttil�, Risto E.J.:

Olipa harvinaisen hyv�t vaihtoehdot! Kysymyksess� on kolme liikkuvaa osaa: kansallinen puolustus, EU ja NATO. Minun mielest� n�iden kolmen ulottuvuuden yhdist�minen on fiksua. T�m� tapahtuu vaihtoehdossa yksi.

Vuonna 2009 EU-budjetissa on maatalousmenoihin ja suoriin tukiin, maaseudun kehitt�miseen, maatalouden ymp�rist�hankkeisiin ja kalastukseen varattu yhteens� 56,1 miljardia euroa eli 41,9 % EU-budjetista. T�t� summaa tulisi

Lis�t�

Pit�� ennallaan

V�hent��

Penttil�, Risto E.J.:

Ruuan kysynt� tulee maailmassa kasvamaan niin voimakkaasti, ett� maanviljelys Euroopassa tulee j�lleen kannattavaksi. T�m� tarkoittaa sit�, ett� maataloustukien osuutta EU:n budjetista voidaan laskea.

Pit��k� EU:n s��dell� internetin k�ytt�� alueellaan?

Ei pid�, asia ei kuulu poliitikoille tai viranomaisille.

Ei pid�, mutta j�senvaltiot voivat tehd� sit� itse, jos katsovat tarpeelliseksi.

Pit��, esimerkiksi rikollisuuden est�misen takia.

Penttil�, Risto E.J.:

Oikea sana on viranomaisyhteisty�. Sit� pit�� lis�t�, koska internetin k�ytt��n (kuten kaikkeen muuhun kanssak�ymiseen) liittyy uhkia. Viroa vastaan tehty cyber-hy�kk�ys on hyv� esimerkki. Lapsiporno toinen. Jotta viranomaisyhteisty�h�n p��st��n, tarvitaan sopimuksia eli s��tely�.

Euroopan Unioni on suurin Palestiinan avustaja rahallisesti. Pit��k� EU:n osallistua Gazan j�lleenrakentamiseen Israelin hy�kk�ysten j�ljilt�?

EU:n pit�� ilman muuta osallistua Gazan j�lleenrakentamiseen.

Pit��, jos kukaan muu ei sit� tee.

Pit��, jos suurvallat kuten Ven�j� ja Yhdysvallatkin osallistuvat.

Ei pid�.

Penttil�, Risto E.J.:

Ei ole mik��n ihme, ett� EU alkaa turhautua Palestiinan tukemiseen. Joko Palestiinalaishallitus toimii ep�viisaasti tai Israeli tuhoaa EU:n rahoilla rakennetut laitokset. Silti olen sit� mielt�, ett� Gazan j�lleenrakentamiseen pit�� osallistua: 1. EU:n toiminnan pit�� olla pitk�j�nteist�. 2. Emme voi rankaista tavallisia palestiinalaisia Israelin toimista tai siit�, ett� palestiinalaishallitus ei saa omia taistelijoitaan kuriin.

Vuonna 2008 EU:n 27 j�senmaasta haki turvapaikkaa 238 000 ihmist�. Pit�isik� unionin turvapaikkapolitiikkaa yhten�ist�� niin, ett� jokainen EU:n j�senvaltio vastaanottaisi maahanmuuttajia ja turvapaikanhakijoita suhteessa kokoonsa?

Ei, jokaisella maalla t�ytyy olla valta p��tt�� omasta maahanmuuttopolitiikastaan.

Kyll�, maahanmuuttajia ja turvapaikanhakijoita pit�isi ottaa j�senvaltioihin v�kiluvun perusteella samassa suhteessa joka maahan.

Kyll�, maahanmuuttajia ja turvapaikanhakijoita pit�isi ottaa j�senvaltioihin pinta-alan perusteella samassa suhteessa joka maahan.

Kunkin maan vastaanottamien maahanmuuttajien m��r� pit�isi p��tt�� unionin yhteisell� p��t�ksell�.

EU:n vastaanottamien maahanmuuttajien m��r�st� pit�isi p��tt�� unionin yhteisell� p��t�ksell�, ja maahanmuuttajan pit�isi itse saada p��tt��, mihin maahan h�n tulee ja miten h�n EU-alueella muuttaa maasta toiseen.

Penttil�, Risto E.J.:

Olipa huono kysymys! Maahanmuuttajien m��r�� ei s��dell� turvapaikkapolitiikalla! Turvapaikkapolitiikalla s��dell��n vain turvapaikan saajien m��r�� tai niit� kriiteereit�, joilla turvapaikka my�nnet��n. Maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoita ei voi rinnastaa - kuten vaihtoehdossa kaksi ja nelj� tehd��n. Kolmas vaihtoehto on kai vitsi. Samoin nelonen: ei kai EU p��t� siit� kuinka monta ihmist� haluaa muuttaa Suomeen tai Italiaan ja kuinka monta otetaan vastaan.

Mik� olisi sopiva rahapalkka EU:n parlamentin j�senelle? - Tulevassa Euroopan parlamentissa kaikille sen j�senille maksetaan samansuuruista palkkaa. Palkka on noin 7 600 euroa kuukaudessa. Lis�ksi EU maksaa 290 euron p�iv�rahan kaikilta EU:hun liittyvilt� kokousp�ivilt� ja matkakulut korvataan kuitteja vastaan.

Suomalainen keskipalkka eli noin 2 800 euroa kuussa.

Samansuuruinen palkka kuin Suomessa uuden kansanedustajan peruspalkkio eli 5 860 euroa kuussa.

Kaavailtu palkkauudistus on hyv� eli 7 600 euroa kuukaudessa.

Enemm�n kuin 7 600 euroa kuukaudessa.

Penttil�, Risto E.J.:

Ket� tai mit� EU:n parlamentin j�senen pit�isi ensisijaisesti edustaa parlamentissa?

L�hinn� itse��n.

Suomalaista taustapuoluettaan.

Ryhm��, johon h�nen suomalainen taustapuolueensa EU:n tasolla kuuluu.

Suomen kansaa.

Jotain etuj�rjest�� (kuten ty�nantajien EK, ty�ntekij�iden SAK, STTK tai Akava tai maanviljelij�iden MTK).

Penttil�, Risto E.J.:

Edustan Suomen kansaa, koska saan Suomen kansalta valtakirjan. Antaessaan valtakirjan minulle suomalaisten ��nest�jien tulee ottaa huomioon, ett� tulen toimimaan EPP-ryhm�ss�, jonka j�senet kannattavat eurooppalaista markkinataloutta.

Mik� on seuraavista t�rkein Euroopan parlamenttiin valittavan edustajan ominaisuus?

Sosiaalinen kyvykkyys ja taito luoda verkostoja.

Kielitaito ja ulkomaankokemus.

Poliittinen kokemus.

Ammatillinen kokemus.

Hyv� fyysinen kunto.

Asiantuntemus joltakin tietylt� sektorilta kuten esimerkiksi talous-, ymp�rist�- tai puolustusasioista.

Huumorintaju.

Edustava ulkon�k�.

Hyv�t istumalihakset.

Penttil�, Risto E.J.:

Kaikkea tarvitaan, mutta mik��n ei auta, jos ei ole asiantuntemusta. Mit� useammalta alueelta MEP:ill� on asiantuntemusta, sen parempi. Yhden alan asiantuntijat marginalisoituvat.

Kuinka t�rke�� on, ett� Suomella on oma komissaari EU:n komissiossa? - EU:n komissio muodostetaan j�senvaltioiden hallitusten tekemien ehdotusten perusteella. Komissaareiksi valitut ovat kuitenkin lain mukaan t�ysin riippumattomia eiv�tk� saa ajaa oman maansa etua komissiossa. Ep�muodolliselta kannalta katsoen komissaaria voidaan kuitenkin pit�� esimerkiksi hy�dyllisen� EU-asioiden tunnetuksi tekij�n� omassa kotimaassaan.

��rimm�isen t�rke��.

Hyvin t�rke��.

Melko t�rke��, omasta komissaarista olisi pidett�v� kiinni.

Melko t�rke��, omasta komissaarista voitaisiin my�s luopua.

V�hemm�n t�rke��.

Ei lainkaan t�rke��.

Penttil�, Risto E.J.:

Olen joutunut tarkistamaan kantaani t�ss� asiassa. Kun Lissabonin sopimuksesta alettiin keskustella, olin sill� kannalla, ett� komissaareja tulee olla v�hemm�n kuin j�senvaltioita. Nyt olen tullut siihen tulokseen, ett� oma komissaari tuo Brysselin l�hemm�ksi Suomen (ja muiden j�senvaltioiden) arkea.

Mit� sinulle tulee ensimm�isen� mieleen Brysselist�?

Simpukat, suklaa ja olut.

Se on Belgian p��kaupunki.

EU:n hallintorakennukset.

Menetetty itsen�isyys ja j�rjet�n byrokratia.

Sateinen s��.

Pitsi ja art nouveau.

Kieliriidat.

Penttil�, Risto E.J.:

Olemme historiallisen rajun globaalin taloustaantuman kourissa, ja elvytystoimista on p��tetty niin kansallisesti kuin kansainv�lisestikin. Pit�isik� taantumaa lievitt�� valtavalla, jopa satojen miljardien eurojen keskitetyll� EU-elvytyspaketilla, jonka rahoittamiseen kaikkien j�senmaiden olisi osallistuttava talouksiensa koon mukaisessa suhteessa?

Kyll�, globaaliin kriisiin tarvitaan ylikansallisia keinoja.

Ei, elvytys on parempi hoitaa kansallisesti.

Penttil�, Risto E.J.:

Yksi koko ei sovi kaikille t�ss�k��n asiassa. Yleisist� periaatteista ja politiikan suunnasta on syyt� sopia Euroryhm�ss� ja EcoFin-kokouksissa. Mutta toimeenpano on oltava kansallista.

Taantuman aikana kansallinen itsekkyys eli protektionismi lis��ntyy. Pit�isik� Suomen suojella ja tukea suomalaisia yrityksi� ja kotimaisia ty�paikkoja, vaikka n�m� tukitoimet rikkoisivat EU:n s��nt�j�?

Kyll�

Penttil�, Risto E.J.:

Jos me alamme rikkoa s��nt�j�, vahvistamme villin l�nnen meinki� Euroopassa. H�vi�jin� ovat silloin pienet maat ja pienet taloudet. Eli Suomi.

J�senvaltioiden taloudet joutuvat tiukille taantuman vuoksi. Pit�isik� my�s EU:n budjettia leikata?

Kyll�

Penttil�, Risto E.J.:

EU:n vakaus- ja kasvusopimus m��rittelee tiukat s��nn�t rahaliiton j�senmaiden julkiselle taloudelle. Esimerkiksi budjetin alij��m� ei saa olla enemm�n kuin 3 prosenttia bkt:st�. T�m�n rajan rikkovat nyt euromaista Espanja, Irlanti, Kreikka ja Ranska. Pit�isik� EU:n rahaliitto purkaa, koska j�senmaat lipsuvat jatkuvasti sen s��nn�ist�?

Kyll� pit�isi.

S��nt�j� rikkovat j�senmaat pit�isi erottaa rahaliitosta.

Nykyinen rahaliitto t�ytyy pit�� koossa, mutta s��nt�j� rikkovat j�senmaat on pantava kuriin.

Rahaliitto t�ytyy pit�� koossa. Nykyisess� taantuman aiheuttamassa poikkeustilanteessa s��nn�ist� pit�� kuitenkin voida joustaa unionin yhteisell� p��t�ksell�.

Rahaliitto t�ytyy pit�� koossa. Nykyisess� taantuman aiheuttamassa poikkeustilanteessa s��nn�ist� pit�� kuitenkin voida lipsua vapaasti.

Penttil�, Risto E.J.:

Euroopan unioni on sitoutunut vaativiin p��st�v�hennystavoitteisiin. Niiden mukaan EU-maiden on v�hennett�v� kasvihuonekaasup��st�j��n 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 menness�. Edelleen vuoteen 2020 menness� EU-maiden pit�� tuottaa kaikesta energiasta 20 prosenttia uusiutuvilla energianl�hteill� sek� tehostaa 20 prosenttia energian k�ytt��n. Miten n�ihin tavoitteisiin tulisi suhtautua nyt?

Tiukentaa tavoitteita entisest��n.

Jatkaa aiemmin sovitun mukaisesti.

Lyk�t� niihin pyrkimist�.

Unohtaa ne kokonaan.

Penttil�, Risto E.J.:

Paras tapa saada p��st�t kuriin olisi sopia vain yhdest� tavoitteesta: p��st�jen alentamisesta. Kukin j�semaa saisi sitten alentaa p��st�j� juuri niin kuin parhaaksi n�kee. T�t� vaihtoehtoa ei ollut tarjolla, joten jouduin tyytym��n siihen, ett� jatketaan nykysapluunalla.

Onko Suomelle ollut hy�ty� EU-j�senyydest�?

On aivan varmasti ollut.

Minusta tuntuu, ett� on ollut.

En ole varma.

Minusta tuntuu, ett� ei ole ollut.

Ei varmasti ole ollut.

Ei varmasti ole ollut, ja Suomen pit�isikin erota EU:sta.

Penttil�, Risto E.J.:

Suomalainen kulttuuri ja itsetunto on kohentunut EU-j�senyyden my�t�. Ilman EU:ta ja EMU:a Suomi ei olisi noussut viime lamasta. Asuntos��st�jille EU-aika on ollut hyv�� aikaa. Arvaamattoman Ven�j�n kyljess� on hyv� olla osa suurempaa kokonaisuutta.

Useat valtiot haluaisivat EU:n j�seneksi. Mit� mielt� olet Turkin j�senyydest�.

Turkki pit�� saada j�seneksi mahdollisimman nopeasti, ja t�t� varten j�senyysvaatimuksia voidaan lievent��.

Turkin j�senyysneuvotteluissa pit�� edet� sitten, kun Turkki t�ytt�� EU:n j�senyyskriteerit.

Neuvotteluja ei pid� l�hitulevaisuudessa k�yd� lainkaan.

Turkkia ei koskaan pid� ottaa EU:n j�senmaaksi.

Penttil�, Risto E.J.:

Uskon Olli Rehniin: on t�rke�� s�ilytt�� mahdollisuus Turkin EU-j�senyyteen. T�ss� mieless� prosessi on t�rke�mpi kuin lopputulos. T�ll� hetkell� Turkin j�senyys ei n�yt� todenn�k�iselt�.

Irlanti hylk�si Lissabonin sopimuksen viime kes�n kansan��nestyksess��n ja pys�ytti siten EU:n uudistukset. Irlannissa j�rjestet��n ensi syksyn� asiasta uusi kansan��nestys. Onko oikein, ett� irlantilaiset ��nest�v�t uudestaan Lissabonin sopimuksen hyv�ksymisest�?

Valittu menettelytapa on oikea.

Ei ole oikein. Kun kansan��nestys kerran j�rjestettiin, ensimm�isen ��nestystuloksen olisi pit�nyt riitt��.

Penttil�, Risto E.J.:

Jos irlantilaiset joutuisivat ��nest�m��n uudestaan samasta sopimuksesta, olisi menettelytapa kyseenalainen. (Tuntuisi silt�, ett� Irlanti joutuu ��nest�m��n niin kauan kunnes se ��nest�� oikein.) Mutta t�st� ei ole kysymys. Irlanti on onnistunut neuvottelemaan merkitt�vi� muutoksia sopimukseen. On oikein, ett� irlantilaiset saavat p��tt�� siit�, kelpaako sopimus nykyisess� muodossa.

« Takaisin

��nestysajat ja -paikat

Ennakko��nestys ulkomailla 27.–30.5.
Ennakko��nestys kotimaassa 27.–30.5. ja 1.– 2.6. Ennakko��nestyst� ei toimiteta helluntaip�iv�n� sunnuntaina 31.5.
7.6. Vaalip�iv�n ��nestys kello 9 – 20