JUURI NYT ›

Eurovaalit 2009

181 Torsti Pilvi

Ehdokas ei p��ssyt europarlamenttiin

33-vuotias valtiotieteiden tohtori ja Helsingin yliopiston tutkija ja opettaja, erikoisalana historiapolitiikka ja entinen Jugoslavia. Historiatietoisuus Suomessa -tutkimushankkeen johtaja. Mostarin United World College �lukion perustaja ja projektip��llikk� Bosnia ja Hertsegovinassa (2002�2006). Toimittaja ja matkakirjailija, Kuningatar Noorin my�nt�m� palkinto poikkeuksellisesta ty�st� maailman rauhan hyv�ksi (2007), laaja kielitaito. Naimisissa, kaksi lasta, kummiperhe Nepalissa. Syntynyt Imatralla, asuu Helsingiss�. Aiemmin asunut Hollolassa, Lammilla, Jyv�skyl�ss�, Italiassa, Nepalissa ja Bosniassa. Mukaan politiikkaan nyt, koska aikamme haasteet vaativat ylikansallisia poliittisia ratkaisuja. Politiikan t�ytyy pelastaa maailma.

181 Torsti Pilvi Koko maa Sdp tutkijatohtori	Koulutus: Tutkijakoulutus Siviilis��ty: Avioliitossa Ik� vaalip�iv�n�: 33 v
Ehdokkaan sivut » Kysy ehdokkaalta lis��:	pilvi@pilvitorsti.fi
Linkki videoon »

Pit�isik� EU:lla olla t�ysin yhten�inen veroj�rjestelm�?

Kyll�

Torsti, Pilvi:

J�senmaiden veroj�rjestelm�t poikkeavat toisistaan merkitt�v�sti ja perustuvat erilaisiin l�ht�kohtiin, perinteisiin ja budjettitarpeisiin. Yhten�isen veroj�rjestelm�n luominen ei ole realistinen tavoite. Kuitenkin jonkinlaista verotuksen koordinaatiota tarvitaan. Esimerkiksi j�senmaiden liiallista kilpailua yhti�veroprosentissa olisi syyt� v�ltt��, jotta veropohja ei rapaudu.

Pit�isik� EU:ssa m��ritell� kaikkia j�senmaita sitova minimipalkkataso?

Kyll�

Torsti, Pilvi:

Yhten�inen minimipalkkataso on mahdoton jo j�senmaiden v�listen suurten tulotasoerojen vuoksi. Romanialle sopiva minimipalkka olisi Suomen oloissa mahdoton. Palkkaerojen tasoittuminen tapahtuu ty�markkinoiden sopimusj�rjestelmien vahvistamisen my�t�. Pohjoismaat ovat osoittaneet, kuinka korkea ammatillinen j�rjest�ytymisaste ja ty�ntekij�iden ja ty�nantajien tasapuolinen neuvotteluasema on palkansaajan etu. Olen kirjoittanut ty�el�m�asioista http://www.pilvitorsti.fi/eurovaalit/category/tyoelama

Pit�isik� EU:lla olla yhteinen joukkue olympialaisissa?

Kyll�

Torsti, Pilvi:

Yritykset rakentaa ihmisille EU-identiteetti� kansallisvaltiollisten tunnusten avulla ovat olleet Euroopan unionilta virheit�. Minulle Euroopan rikkaus ja voima on sen moninaisuudessa. On ihan hyv�, ett� EU:lla on oma t�htirengastunnuksensa, jonka ihmiset tuntevat. mutta olisi keinotekoista rakentaa yhteisi� urheilujoukkueita. Olen kirjoittanut aiheesta http://www.pilvitorsti.fi/eurovaalit/category/erilaisuus/.

Nuuskan myynti on kielletty� EU:ssa, mutta Ruotsilla on poikkeuslupa myyd� nuuskaa. Onko oikein, ett� EU s��ntelee nuuskan myynti�?

Nykytilanne on hyv�. On oikein, ett� EU tekee koko unionia koskevia p��t�ksi�, joiden tavoitteena on kansalaisten terveyden edist�minen. Kansallisten poikkeuslupien mahdollisuus on kuitenkin hyv� olemassa.

On oikein, ett� EU tekee koko unionia koskevia p��t�ksi�, joiden tavoitteena on kansalaisten terveyden edist�minen. P��t�sten pit�isi kuitenkin olla kaikkia j�senvaltioita sitovia ilman poikkeusmenettelyj�.

Ei ole oikein. Jokaisen j�senvaltion pit�� voida p��tt�� linjastaan itse.

Torsti, Pilvi:

Ei ole ihan helppoa ymm�rt�� ruotsalaisten innokkuutta ja kiivauttakin nuuskank�yt�n puolustamisessa. Toisaalta suomalaismepitkin voisivat ottaa oppia l�nsinaapurien lobbaustaidoista � paremmissa ja t�rke�mmiss� asioissa vain!

EU:n perustamisesta asti sen keskeiset teht�v�t ovat olleet rauhan ja vakauden turvaaminen Euroopassa sek� Euroopan talouskasvun vauhdittaminen sis�markkinoita kehitt�m�ll�. Kumpi n�ist� historiallisista perusteht�vist� on mielest�si nyt t�rke�mpi?

Vakaus

Vauraus

Eiv�t ole t�rkeit�.

Torsti, Pilvi:

EU on ensisijaisesti rauhan liitto. Samalla on muistettava, ett� ilman vakautta ei synny kasvua ja vaurautta. Rauha on yleisen vaurastumisen ensimm�inen edellytys. T�m� oli �EU:n perustajillakin� mieless�. Olen itse n�hnyt t�m�n ty�skennelless�ni Balkanilla: siell� tarvitaan EU:ta takaamaan vakaus ja auttamaan alueellisen sis�markkinoiden synty� ja talouskasvua. Samalla tulee kiinnitt�� huomiota my�s siihen, ettei tuloerojen kasvu p��se uhkaamaan unionin sis�ist� koheesiota ja vakautta.

Miten EU:n puolustusta pit�isi kehitt��?

Pit�isi kehitt�� koko EU:n yhteist� puolustusta yhdess� Naton kanssa.

Pit�isi perustaa yhteinen EU-armeija kansallisten armeijoiden tilalle.

Pit�isi perustaa yhteinen EU-armeija kansallisten armeijoiden rinnalle.

Nykytilanne on hyv�.

EU:n puolustusyhteisty�t� pit�isi v�hent�� nykyisest�.

Torsti, Pilvi:

Vastaus ei tarkoita Suomen Nato-j�senyyden tavoittelua, vaan Suomen, EU:n ja Naton resurssien j�rkev�� suuntaamista. Pid�n EU:n toiminnassa keskeisin� siviilikriisinhallintaa ja laajan turvallisuuden edist�mist�. Lissabonin sopimus on t�ss� t�rkein asiakirja, koska siin� k�sitell��n EU-maiden yhteist� turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Sotilaallisissa asioissa sopimus on j�senmaiden YK- ja Nato-sidonnaisuuksille alisteinen. Ks. lis�� http://www.pilvitorsti.fi/eurovaalit/category/turvallisuus

Vuonna 2009 EU-budjetissa on maatalousmenoihin ja suoriin tukiin, maaseudun kehitt�miseen, maatalouden ymp�rist�hankkeisiin ja kalastukseen varattu yhteens� 56,1 miljardia euroa eli 41,9 % EU-budjetista. T�t� summaa tulisi

Lis�t�

Pit�� ennallaan

V�hent��

Torsti, Pilvi:

Ruuan tuotannon tukeminen kuluttajina ja veronmaksajina on osa l�nsimaista el�m�nmuotoa. Rahan suuntaamista ja kohdentamista tulisi kuitenkin mietti� uudelleen. Ymp�rist�tuet ovat t�rke� keino Suomenlahden ja It�meren pelastamisessa. Kannatan my�s europarlamentin aloitetta, jonka mukaan rahaa jakavasta maatalouspolitiikasta tulisi siirty� kokonaisvaltaisemman maaseutupolitiikan suuntaan. Ks. http://www.pilvitorsti.fi/eurovaalit/category/maaseutu/

Pit��k� EU:n s��dell� internetin k�ytt�� alueellaan?

Ei pid�, asia ei kuulu poliitikoille tai viranomaisille.

Ei pid�, mutta j�senvaltiot voivat tehd� sit� itse, jos katsovat tarpeelliseksi.

Pit��, esimerkiksi rikollisuuden est�misen takia.

Torsti, Pilvi:

En ole ihan varma, mit� kysymyksell� tarkoitetaan. On toki selv��, ett� mit��n eri vapauksia ei ole voimassa internetiss�, vaan siell� p�tee sama lains��d�nt� kuin muutenkin. Mik��n internetin sis�lt�jen ennakollinen viranomaisvalvonta ei voi tulla kyseeseen. Joka tapauksessa s��tely j�rkevint� j�tt�� p��asiassa j�senvaltioiden harkittavaksi. Kun Internet ei kunnioita valtioiden rajoja, on mahdollista, ett� jotain s��ntely� tarvitaan my�s EU-tasolla.

Euroopan Unioni on suurin Palestiinan avustaja rahallisesti. Pit��k� EU:n osallistua Gazan j�lleenrakentamiseen Israelin hy�kk�ysten j�ljilt�?

EU:n pit�� ilman muuta osallistua Gazan j�lleenrakentamiseen.

Pit��, jos kukaan muu ei sit� tee.

Pit��, jos suurvallat kuten Ven�j� ja Yhdysvallatkin osallistuvat.

Ei pid�.

Torsti, Pilvi:

Sodan tuhojen korjaaminen on aina valtava ty� alueen ihmisille. Talojen ja teiden lis�ksi pit�� rakentaa perheet uudelleen ja oppia tulemaan toimeen konfliktin j�lkeisen el�m�n kanssa. T�t� ty�t� olen seurannut hyvin l�helt� Bosniassa ja olen osallistunut siihen itse parhaani mukaan. On inhimillisesti oikein, ett� EU antaa rahaa Gazan j�lleenrakentamiseen. Samalla toivoisin kansainv�liselt� yhteis�lt� rohkeampaa kritiikki� Israelin politiikkaa kohtaan Gazassa ja L�nsirannalla.

Vuonna 2008 EU:n 27 j�senmaasta haki turvapaikkaa 238 000 ihmist�. Pit�isik� unionin turvapaikkapolitiikkaa yhten�ist�� niin, ett� jokainen EU:n j�senvaltio vastaanottaisi maahanmuuttajia ja turvapaikanhakijoita suhteessa kokoonsa?

Ei, jokaisella maalla t�ytyy olla valta p��tt�� omasta maahanmuuttopolitiikastaan.

Kyll�, maahanmuuttajia ja turvapaikanhakijoita pit�isi ottaa j�senvaltioihin v�kiluvun perusteella samassa suhteessa joka maahan.

Kyll�, maahanmuuttajia ja turvapaikanhakijoita pit�isi ottaa j�senvaltioihin pinta-alan perusteella samassa suhteessa joka maahan.

Kunkin maan vastaanottamien maahanmuuttajien m��r� pit�isi p��tt�� unionin yhteisell� p��t�ksell�.

EU:n vastaanottamien maahanmuuttajien m��r�st� pit�isi p��tt�� unionin yhteisell� p��t�ksell�, ja maahanmuuttajan pit�isi itse saada p��tt��, mihin maahan h�n tulee ja miten h�n EU-alueella muuttaa maasta toiseen.

Torsti, Pilvi:

Vaalikoneen kysymys osoittaa, miten vaikeaa n�ist� aiheista on puhua, jos ei eritell� maahanmuuttoa, pakolaisuutta ja turvapaikan hakemista. T�st� sekaannuksesta johtuen kysymykseen on mahdoton vastata enk� voi allekirjoittaa edes valitsemaani vaihtoehtoa, koska siin� puhutaan maahanmuuttajien m��r�st�, kun ilmeisesti tarkoitetaan turvapaikan saaneita pakolaisia. Kukaan ei voi vakavasti tavoitella kiinti�it� esim. EU-alueelle muuttaville yhdysvaltalaisille, jotka siis my�s ovat maahanmuuttajia!

Mik� olisi sopiva rahapalkka EU:n parlamentin j�senelle? - Tulevassa Euroopan parlamentissa kaikille sen j�senille maksetaan samansuuruista palkkaa. Palkka on noin 7 600 euroa kuukaudessa. Lis�ksi EU maksaa 290 euron p�iv�rahan kaikilta EU:hun liittyvilt� kokousp�ivilt� ja matkakulut korvataan kuitteja vastaan.

Suomalainen keskipalkka eli noin 2 800 euroa kuussa.

Samansuuruinen palkka kuin Suomessa uuden kansanedustajan peruspalkkio eli 5 860 euroa kuussa.

Kaavailtu palkkauudistus on hyv� eli 7 600 euroa kuukaudessa.

Enemm�n kuin 7 600 euroa kuukaudessa.

Torsti, Pilvi:

Uudessa j�rjestelm�ss� suomalaisten meppien kokonaistulot laskevat huomattavasti. Se on oikein, koska t�h�n asti rahaa on tullut korvauksina kuluista, joita ei oikeasti ole! Uudessa j�rjestelm�ss� esim. matkakulut korvataan kuittien mukaan. Mielest�ni on oikein, ett� kaikkien maiden mepit saavat samaa palkkaa toisin kuin t�h�n asti. Palkkataso on toki korkea keskipalkkaan n�hden, mutta kaukana yritysjohtajien tuloista.

Ket� tai mit� EU:n parlamentin j�senen pit�isi ensisijaisesti edustaa parlamentissa?

L�hinn� itse��n.

Suomalaista taustapuoluettaan.

Ryhm��, johon h�nen suomalainen taustapuolueensa EU:n tasolla kuuluu.

Suomen kansaa.

Jotain etuj�rjest�� (kuten ty�nantajien EK, ty�ntekij�iden SAK, STTK tai Akava tai maanviljelij�iden MTK).

Torsti, Pilvi:

EU:n lains��d�nt�� tekev�t komissio, ministerineuvosto ja parlamentti. Komissio edustaa koko unionin n�kemyst�. Ministerineuvosto koostuu j�senmaiden hallituksista ja edustaa kansallisia etuja. Parlamentti on ainoa suoraan kansanvaalilla valittava EU-toimija. Siksi sen t�rkein teht�v� on huolehtia siit�, ett� valittu politiikka on my�s kansalaisten eik� vain hallitusten etujen mukaista. Pyrin edustajaksi eurodemarien ryhm��n, koska se on yhten�inen vaikutusvaltainen europuolue.

Mik� on seuraavista t�rkein Euroopan parlamenttiin valittavan edustajan ominaisuus?

Sosiaalinen kyvykkyys ja taito luoda verkostoja.

Kielitaito ja ulkomaankokemus.

Poliittinen kokemus.

Ammatillinen kokemus.

Hyv� fyysinen kunto.

Asiantuntemus joltakin tietylt� sektorilta kuten esimerkiksi talous-, ymp�rist�- tai puolustusasioista.

Huumorintaju.

Edustava ulkon�k�.

Hyv�t istumalihakset.

Torsti, Pilvi:

Poliitikko tekee ty�kseen p��t�ksi� sek� selitt�� ja perustelee niit� kansalaisille. Yksitt�isi� ominaisuuksia paljon t�rke�mp�� on monipuolisuus sek� vaikuttajana ett� asiantuntijana. Annetuista vaihtoehdoista sosiaaliset verkostoitumistaidot ovat keskeinen edellytys onnistumiselle ja niit� on vaikeampi oppia kuin muita mainittuja. Mepin k�yt�nn�n ty� on itsen�ist� ja korostaa kokonaisuuden hallintaa. Ajatuksiani politiikasta http://www.pilvitorsti.fi/eurovaalit/2009/02/08/miksi-politiikka/

Kuinka t�rke�� on, ett� Suomella on oma komissaari EU:n komissiossa? - EU:n komissio muodostetaan j�senvaltioiden hallitusten tekemien ehdotusten perusteella. Komissaareiksi valitut ovat kuitenkin lain mukaan t�ysin riippumattomia eiv�tk� saa ajaa oman maansa etua komissiossa. Ep�muodolliselta kannalta katsoen komissaaria voidaan kuitenkin pit�� esimerkiksi hy�dyllisen� EU-asioiden tunnetuksi tekij�n� omassa kotimaassaan.

��rimm�isen t�rke��.

Hyvin t�rke��.

Melko t�rke��, omasta komissaarista olisi pidett�v� kiinni.

Melko t�rke��, omasta komissaarista voitaisiin my�s luopua.

V�hemm�n t�rke��.

Ei lainkaan t�rke��.

Torsti, Pilvi:

Perustelu annetaan jo kysymyksess�: Pienen� maana Suomelle on omaa komissaaria paljon t�rke�mp�� se, etteiv�t suurten maiden vaikutusvaltaiset komissaarit aja oman tai toisen suuren maan etuja komissiossa. EU-asioiden tunnetuksi tekeminen ei ole komissaarin velvollisuus. Siit� t�ytyy puolueiden, toimittajien ja poliitikkojen huolehtia � istui poliitikko sitten eduskunnassa, kunnanvaltuustossa tai europarlamentissa.

Mit� sinulle tulee ensimm�isen� mieleen Brysselist�?

Simpukat, suklaa ja olut.

Se on Belgian p��kaupunki.

EU:n hallintorakennukset.

Menetetty itsen�isyys ja j�rjet�n byrokratia.

Sateinen s��.

Pitsi ja art nouveau.

Kieliriidat.

Torsti, Pilvi:

Onneksi Belgian p��kaupungista saa herkullista suklaata ja perinteikk��sti pantua olutta sades��ll�kin!

Olemme historiallisen rajun globaalin taloustaantuman kourissa, ja elvytystoimista on p��tetty niin kansallisesti kuin kansainv�lisestikin. Pit�isik� taantumaa lievitt�� valtavalla, jopa satojen miljardien eurojen keskitetyll� EU-elvytyspaketilla, jonka rahoittamiseen kaikkien j�senmaiden olisi osallistuttava talouksiensa koon mukaisessa suhteessa?

Kyll�, globaaliin kriisiin tarvitaan ylikansallisia keinoja.

Ei, elvytys on parempi hoitaa kansallisesti.

Torsti, Pilvi:

Kriisitilanteessa ei voi eik� pid�k��n muuttaa radikaalisti s��nt�j� ja periaatteita. EU ei ole liittovaltio eik� sen resurssit riit� elvytykseen. Kunnissa ja kansallisissa hallituksissa tiedet��n paljon komissiota paremmin, miten eri elvytystoimet purevat ty�tt�myytt� vastaan eri paikkakunnilla ja eri maissa. Samalla on kuitenkin t�rke� huolehtia, ett� ratkaisuja koordinoidaan EU-tasolla, jotta elvytys olisi mahdollisimman tehokasta, eik� johtaisi sis�markkinas��nt�jen heikkenemiseen.

Taantuman aikana kansallinen itsekkyys eli protektionismi lis��ntyy. Pit�isik� Suomen suojella ja tukea suomalaisia yrityksi� ja kotimaisia ty�paikkoja, vaikka n�m� tukitoimet rikkoisivat EU:n s��nt�j�?

Kyll�

Torsti, Pilvi:

Suomalaisella ihmisell� on sek� ministerineuvostossa enemm�n ��nt� ett� parlamentissa enemm�n edustusta kuin saksalaisella ihmisell�. EU:n valtarakenteita on tarkoituksella luotu my�s pienten maiden suojaksi. Sis�markkinatkin edist�v�t suomalaisten hyvinvointia, koska meill� viennin osuus taloudesta on isoja maita merkitt�v�mpi. Suomalaiskansallinen protektionismi veisi ojasta allikkoon. Olemme EU:ssa toinen toisemme sis�markkinoita.

J�senvaltioiden taloudet joutuvat tiukille taantuman vuoksi. Pit�isik� my�s EU:n budjettia leikata?

Kyll�

Torsti, Pilvi:

EU:n budjetti ei ole iso eik� sen muutoksilla talousongelmia ratkaista. P�invastoin, julkisen tahon budjettileikkauksilla ei pid� pahentaa lamaa. Sen sijaan j�senvaltioiden tulee edellytt�� my�s EU:lta j�rkev�� ja perusteltua rahank�ytt��. Varmaa on, ett� lamassa rahoitusosuuksista sopimisesta tulee entist� vaikeampaa. EU:n t�rkein pointti ei kuitenkaan ole rahank�yt�ss�, vaan poliittisessa yhteisty�ss�, yhteisen tahdon hakemisessa ja yhteisten lakien s��t�misess�.

EU:n vakaus- ja kasvusopimus m��rittelee tiukat s��nn�t rahaliiton j�senmaiden julkiselle taloudelle. Esimerkiksi budjetin alij��m� ei saa olla enemm�n kuin 3 prosenttia bkt:st�. T�m�n rajan rikkovat nyt euromaista Espanja, Irlanti, Kreikka ja Ranska. Pit�isik� EU:n rahaliitto purkaa, koska j�senmaat lipsuvat jatkuvasti sen s��nn�ist�?

Kyll� pit�isi.

S��nt�j� rikkovat j�senmaat pit�isi erottaa rahaliitosta.

Nykyinen rahaliitto t�ytyy pit�� koossa, mutta s��nt�j� rikkovat j�senmaat on pantava kuriin.

Rahaliitto t�ytyy pit�� koossa. Nykyisess� taantuman aiheuttamassa poikkeustilanteessa s��nn�ist� pit�� kuitenkin voida joustaa unionin yhteisell� p��t�ksell�.

Rahaliitto t�ytyy pit�� koossa. Nykyisess� taantuman aiheuttamassa poikkeustilanteessa s��nn�ist� pit�� kuitenkin voida lipsua vapaasti.

Torsti, Pilvi:

S��nt�j� on noudatettava, mutta s��nt�j� t�ytyy my�s voida muuttaa tarpeiden muuttuessa. Alij��m�s��nn�t ovat EMU:n selk�ranka, koska yhden maan holtittoman velkaantumisen kustannukset jakaantuvat muualle rahaliiton alueelle inflaationa. Mit� suurempi maa, sit� kovemmin on pidett�v� huoli siit�, ett� pysyv�st� s��nt�jen rikkomisesta my�s rangaistaan sovitusti. Rahaliiton purkamisen sijaan sit� pit�isi pysty� laajentamaan ja parantamaan.

Euroopan unioni on sitoutunut vaativiin p��st�v�hennystavoitteisiin. Niiden mukaan EU-maiden on v�hennett�v� kasvihuonekaasup��st�j��n 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 menness�. Edelleen vuoteen 2020 menness� EU-maiden pit�� tuottaa kaikesta energiasta 20 prosenttia uusiutuvilla energianl�hteill� sek� tehostaa 20 prosenttia energian k�ytt��n. Miten n�ihin tavoitteisiin tulisi suhtautua nyt?

Tiukentaa tavoitteita entisest��n.

Jatkaa aiemmin sovitun mukaisesti.

Lyk�t� niihin pyrkimist�.

Unohtaa ne kokonaan.

Torsti, Pilvi:

Ilmastonmuutos on globaali ilmi�, jonka ratkaisemisessa EU on poliittisena suunnann�ytt�j�n� avainasemassa. Sovitut 20 % leikkaukset oli historiallinen ja rohkea p��t�s EU:lta. On mahdollista, ett� suuremmat leikkaukset tulevat jatkossa v�ltt�m�tt�miksi ja Euroopan sosialidemokraatit ovat esitt�neet 30 % p��st�leikkauksia. K��penhaminan ilmastokokouksen t�ytyy onnistua. Tulevina vuosina tarvitaan rohkeita ja tiukkoja lakeja. Lis�� aiheesta: http://www.pilvitorsti.fi/eurovaalit/category/ilmasto/

Onko Suomelle ollut hy�ty� EU-j�senyydest�?

On aivan varmasti ollut.

Minusta tuntuu, ett� on ollut.

En ole varma.

Minusta tuntuu, ett� ei ole ollut.

Ei varmasti ole ollut.

Ei varmasti ole ollut, ja Suomen pit�isikin erota EU:sta.

Torsti, Pilvi:

Talousliitto on suojannut Suomea maailmantalouden myrskyilt�. Suomi on kokonaisuutena katsoen globalisaation voittajia. EU-j�senyys on tuonut Suomen taloudelle maailman suurimmat sis�markkinat. Teollinen tuotantorakenne on uudistunut voimakkaasti osin sis�markkinakehityksen ansiosta. Ihmisten on helpompi muuttaa ty�- tai opiskelupaikan per�ss� ulkomaille. Toisaalta EU:n erilaisilla rahoitusohjelmilla on my�s vahvistettu suomalaisen el�m�nmuodon s�ilymist� (perinnerakentaminen, l�hiruoka jne).

Useat valtiot haluaisivat EU:n j�seneksi. Mit� mielt� olet Turkin j�senyydest�.

Turkki pit�� saada j�seneksi mahdollisimman nopeasti, ja t�t� varten j�senyysvaatimuksia voidaan lievent��.

Turkin j�senyysneuvotteluissa pit�� edet� sitten, kun Turkki t�ytt�� EU:n j�senyyskriteerit.

Neuvotteluja ei pid� l�hitulevaisuudessa k�yd� lainkaan.

Turkkia ei koskaan pid� ottaa EU:n j�senmaaksi.

Torsti, Pilvi:

Turkin j�senyysneuvottelujen suurimmat ongelmat ovat Kypros, kurdien asema sek� armeijan ja viime aikoina korostuneen uskonnon roolit politiikassa. My�s ihmisoikeuksiin liittyvist� ehdoista on neuvotteluissa pidett�v� kiinni. Turkin ja Balkanin maiden kannalta neuvottelut itsess��n ovat merkitt�v� yhteiskuntaa kehitt�v� asia. Toinen puoli laajentumiskeskustelua on koko EU:n luonne ja mit� EU:lta halutaan. My�s t�m� keskustelu on syyt� pit�� k�ynniss�.

Irlanti hylk�si Lissabonin sopimuksen viime kes�n kansan��nestyksess��n ja pys�ytti siten EU:n uudistukset. Irlannissa j�rjestet��n ensi syksyn� asiasta uusi kansan��nestys. Onko oikein, ett� irlantilaiset ��nest�v�t uudestaan Lissabonin sopimuksen hyv�ksymisest�?

Valittu menettelytapa on oikea.

Ei ole oikein. Kun kansan��nestys kerran j�rjestettiin, ensimm�isen ��nestystuloksen olisi pit�nyt riitt��.

Torsti, Pilvi:

On tietenkin oikea menettelytapa, ett� Irlannin ja EU:n v�lisist� suhteista p��tt�v�t irlantilaiset itse eik� EU. Kysymyksen ongelma onkin kansan��nestyksen uusiminen eli ��nestiv�tk� irlantilaiset ensin ik��n kuin v��rin. Jos uuden ��nestyksen tulos on sama kuin ensimm�isen, Irlannissa pit�nee mietti� kolmatta ��nestyst�, jossa kysyt��n, pit�isik� Irlannin erota EU:sta. Toivon, ett� t�h�n ei jouduta.

« Takaisin

��nestysajat ja -paikat

Ennakko��nestys ulkomailla 27.–30.5.
Ennakko��nestys kotimaassa 27.–30.5. ja 1.– 2.6. Ennakko��nestyst� ei toimiteta helluntaip�iv�n� sunnuntaina 31.5.
7.6. Vaalip�iv�n ��nestys kello 9 – 20