JUURI NYT ›

Eurovaalit 2009

228 Hautala Heidi

Ehdokas p��si europarlamenttiin

Olen 53-vuotias kansanedustaja ja eduskunnan lakivaliokunnan puheenjohtaja. Minulla on kokemusta sek� Euroopan parlamentista ett� eduskunnasta, joten EU-vaikuttaminen on minulle tuttua. Olen tullut EU:ssa tunnetuksi ty�st�ni avoimuuden, ymp�rist�nsuojelun, ihmisoikeuksien ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien puolustajana. Toimin nyky��n Suomessa tasa-arvoasiain neuvottelukunnan sek� Neste Oilin hallintoneuvoston puheenjohtajana. Olen my�s Euroopan Vihre�� puoluetta l�hell� olevan Green European Foundationin puheenjohtaja ja Brysseliss� toimivan EU-Russia Centren perustajaj�sen.

228 Hautala Heidi Koko maa Vihre�t kansanedustaja, maatalous- ja mets�tieteiden maisteri	Koulutus: Yl. korkea-aste Siviilis��ty: Naimaton Ik� vaalip�iv�n�: 53 v
Ehdokkaan sivut » Kysy ehdokkaalta lis��:	heidi.hautala@eduskunta.fi

Pit�isik� EU:lla olla t�ysin yhten�inen veroj�rjestelm�?

Kyll�

Hautala, Heidi:

Sosiaaliturvan ja julkisten palvelujen suurten erojen takia ei ole j�rkev�� pyrki� yhdenmukaistamaan tuloverotusta. Sen sijaan yritysten sijoittautumiseen vaikuttavat verot kuten p��oma-, yritys- ja energiaverot tulisi harmonisoida j�senmaiden v�lisen ep�reilun kilpailun est�miseksi. Ymp�rist�verotkin olisivat tehokkaampia, jos niist� voitaisiin s��t�� EU-tasolla. Valitettavasti EU:n toimivalta kaikessa verotuksessa on heikko, koska j�senmaat voivat p��tt�� siit� vain yksimielisesti.

Pit�isik� EU:ssa m��ritell� kaikkia j�senmaita sitova minimipalkkataso?

Kyll�

Hautala, Heidi:

Tavoite kuulostaa edistykselliselt�, mutta sill� syrj�ytett�isiin Suomen kaltainen yleissitovien ty�ehtosopimusten j�rjestelm�, joka my�s takaa minimipalkat.

Pit�isik� EU:lla olla yhteinen joukkue olympialaisissa?

Kyll�

Hautala, Heidi:

Ehk� joskus tulevaisuudessa, mutta jokaisella 27 EU-maalla on toistaiseksi omat kotijoukkonsa television ��ress�. Kannatan kyll� monia muita tapoja rakentaa eurooppalaista kansalaisyhteiskuntaa.

Nuuskan myynti on kielletty� EU:ssa, mutta Ruotsilla on poikkeuslupa myyd� nuuskaa. Onko oikein, ett� EU s��ntelee nuuskan myynti�?

Nykytilanne on hyv�. On oikein, ett� EU tekee koko unionia koskevia p��t�ksi�, joiden tavoitteena on kansalaisten terveyden edist�minen. Kansallisten poikkeuslupien mahdollisuus on kuitenkin hyv� olemassa.

On oikein, ett� EU tekee koko unionia koskevia p��t�ksi�, joiden tavoitteena on kansalaisten terveyden edist�minen. P��t�sten pit�isi kuitenkin olla kaikkia j�senvaltioita sitovia ilman poikkeusmenettelyj�.

Ei ole oikein. Jokaisen j�senvaltion pit�� voida p��tt�� linjastaan itse.

Hautala, Heidi:

Oli virhe my�nty� aikanaan Ruotsin vaatimukseen poikkeuksesta EU:ssa s��dettyyn nuuskakieltoon. Oli t�ysin ennustettavaa, ett� poikkeus ei pysy Pohjanlahden tuollapuolen vaan siirtyy Ahvenanmaalle ja Suomen rannikolle. Nuuska on terveydelle haitallinen tuote, koska se synnytt�� nikotiiniriippuvuuden ja aiheuttaa suusy�p��. Laivayhti�iden pit�isi keksi� parempia tulol�hteit�.

EU:n perustamisesta asti sen keskeiset teht�v�t ovat olleet rauhan ja vakauden turvaaminen Euroopassa sek� Euroopan talouskasvun vauhdittaminen sis�markkinoita kehitt�m�ll�. Kumpi n�ist� historiallisista perusteht�vist� on mielest�si nyt t�rke�mpi?

Vakaus

Vauraus

Eiv�t ole t�rkeit�.

Hautala, Heidi:

Talouskriisi tuo esiin heikkoudet, joita yksipuolinen keskittyminen kilpailukykyyn on tuottanut eri EU-maissa. Nuorisomellakoita  on Kreikassa, ennenn�kem�tt�mi� protesteja hallitusten vastuutonta taloudenpitoa kohtaan Latviassa jne. Yhteiskuntarauha vaatii hyvin� aikoina kasvatettujen tuloerojen kaventamista ja sijoittamista henkiseen ja sosiaaliseen p��omaan. EU:n tulee luopua ajamasta maailmanlaajuisesti yksipuolista markkinoiden vapauttamista, joka luo ep�vakautta k�yhiin maihin.

Miten EU:n puolustusta pit�isi kehitt��?

Pit�isi kehitt�� koko EU:n yhteist� puolustusta yhdess� Naton kanssa.

Pit�isi perustaa yhteinen EU-armeija kansallisten armeijoiden tilalle.

Pit�isi perustaa yhteinen EU-armeija kansallisten armeijoiden rinnalle.

Nykytilanne on hyv�.

EU:n puolustusyhteisty�t� pit�isi v�hent�� nykyisest�.

Hautala, Heidi:

En kannata Suomen liittymist� Natoon, mutta koska valtaosa EU-maista on my�s Natossa, EU:n puolustuksen kehitt�minen voi tapahtua vain yhteisty�ss� Naton kanssa. EU on kuitenkin poliittisena liittona my�s turvallisuutta tuottava yhteis�. Sen tulee satsata enemm�nkin konfliktien ennaltaehk�isyyn ja siviilikriisinhallintaan maailmassa kuin sotilaskapasiteettiin. Viime k�dess� EU:n on oikeutetettua est�� kansanmurhia Euroopan ulkopuolella my�s sotilaallisesti.

Vuonna 2009 EU-budjetissa on maatalousmenoihin ja suoriin tukiin, maaseudun kehitt�miseen, maatalouden ymp�rist�hankkeisiin ja kalastukseen varattu yhteens� 56,1 miljardia euroa eli 41,9 % EU-budjetista. T�t� summaa tulisi

Lis�t�

Pit�� ennallaan

V�hent��

Hautala, Heidi:

Maataloustukia on suunnattava enemm�n laaja-alaiseen maaseudun elinkeinojen ja ymp�rist�n kehitt�miseen. Maatalousmenojen suhteellinen osuus EU:n budjetista on liian suuri ajatellen uusia teht�vi�. Investointeja tulevaisuuteen ovat kest�vi� tuotanto- ja kulutustapoja edist�v�t tekniikat, eurooppalaisen tutkimusyhteisty�n vahvistaminen sek� erilaisten opiskelijavaihtojen laajamittainen lis��minen. On hienoa, ett� EU lievensi globaalin ruokakriisin vaikutuksia maataloustukensa ylij��mist�.

Pit��k� EU:n s��dell� internetin k�ytt�� alueellaan?

Ei pid�, asia ei kuulu poliitikoille tai viranomaisille.

Ei pid�, mutta j�senvaltiot voivat tehd� sit� itse, jos katsovat tarpeelliseksi.

Pit��, esimerkiksi rikollisuuden est�misen takia.

Hautala, Heidi:

Internetin s��tely esim. lapsipornon ja pedofilian torjumiseksi on parasta tehd� nimenomaan EU:n tasolla, eik� kirjavasti kansallisella tasolla. T�ll�in on kunnioitettava kansalaisten perusoikeuksia kuten yksityisyyden suojaa ja siihen kiinte�sti kuuluvaa ilmaisun- ja yhdistymisvapautta yms. Tietosuojaviranomaisilla on oltava nykyist� enemm�n valtaa est�� yleisen turvallisuuden varjolla teht�v�t rajoitukset internetin k�ytt��n.

Euroopan Unioni on suurin Palestiinan avustaja rahallisesti. Pit��k� EU:n osallistua Gazan j�lleenrakentamiseen Israelin hy�kk�ysten j�ljilt�?

EU:n pit�� ilman muuta osallistua Gazan j�lleenrakentamiseen.

Pit��, jos kukaan muu ei sit� tee.

Pit��, jos suurvallat kuten Ven�j� ja Yhdysvallatkin osallistuvat.

Ei pid�.

Hautala, Heidi:

EU:n tulee pyrki� kaikin tavoin l�yt�m��n kansainv�linen ratkaisu L�hi-Id�n kriisiin. T�h�n kuuluu my�s se, ett� kaikkien osapuolten tekem�t sotarikokset tutkitaan ja saatetaan tuomittaviksi.

Vuonna 2008 EU:n 27 j�senmaasta haki turvapaikkaa 238 000 ihmist�. Pit�isik� unionin turvapaikkapolitiikkaa yhten�ist�� niin, ett� jokainen EU:n j�senvaltio vastaanottaisi maahanmuuttajia ja turvapaikanhakijoita suhteessa kokoonsa?

Ei, jokaisella maalla t�ytyy olla valta p��tt�� omasta maahanmuuttopolitiikastaan.

Kyll�, maahanmuuttajia ja turvapaikanhakijoita pit�isi ottaa j�senvaltioihin v�kiluvun perusteella samassa suhteessa joka maahan.

Kyll�, maahanmuuttajia ja turvapaikanhakijoita pit�isi ottaa j�senvaltioihin pinta-alan perusteella samassa suhteessa joka maahan.

Kunkin maan vastaanottamien maahanmuuttajien m��r� pit�isi p��tt�� unionin yhteisell� p��t�ksell�.

EU:n vastaanottamien maahanmuuttajien m��r�st� pit�isi p��tt�� unionin yhteisell� p��t�ksell�, ja maahanmuuttajan pit�isi itse saada p��tt��, mihin maahan h�n tulee ja miten h�n EU-alueella muuttaa maasta toiseen.

Hautala, Heidi:

Koska turvapaikanhakijoita kohdellaan esim. Kreikassa ja Puolassa ep�inhimillisesti, heit� hakeutuu syrj�isest� sijainnista huolimatta Suomen kaltaisiinkin maihin, jossa on suhteellisen toimiva menettely ja olosuhteet. EU-maat pit�� saada toteuttamaan turvapaikkamenettelyn miniminormit. Vasta sen jj�lkeen voidaan tehd� yhteisi� p��t�ksi� taakanjaosta ja saada EU:lta rahoitusapua. 

Taloudellisessa maahanmuutossa voitaisiin sopia USA:n tapaisesta Green card -j�rjestelm�st� kiinti�ineen.

Mik� olisi sopiva rahapalkka EU:n parlamentin j�senelle? - Tulevassa Euroopan parlamentissa kaikille sen j�senille maksetaan samansuuruista palkkaa. Palkka on noin 7 600 euroa kuukaudessa. Lis�ksi EU maksaa 290 euron p�iv�rahan kaikilta EU:hun liittyvilt� kokousp�ivilt� ja matkakulut korvataan kuitteja vastaan.

Suomalainen keskipalkka eli noin 2 800 euroa kuussa.

Samansuuruinen palkka kuin Suomessa uuden kansanedustajan peruspalkkio eli 5 860 euroa kuussa.

Kaavailtu palkkauudistus on hyv� eli 7 600 euroa kuukaudessa.

Enemm�n kuin 7 600 euroa kuukaudessa.

Hautala, Heidi:

Olen ylpe� siit�, ett� olin aivan ensimm�isi�, jotka alkoivat vaatia Euroopan parlamentin j�senten l�ysi� matkakorvauksia poistettavaksi ja tilivelvollisuutta muiden kulukorvausten k�ytt��n. T�st� uudistuksesta on neuvoteltu kymmenen vuotta, ja se astuu vihdoin voimaan uudessa EU-parlamentissa. T�h�n liittyen parlamentin j�senille aletaan maksaa yhten�ist� palkkaa. Parhaiten palkattujen maiden europarlamentaarikot vastustivat muutosta, mutta my�ntyiv�t siihen viimein onneksi.

Ket� tai mit� EU:n parlamentin j�senen pit�isi ensisijaisesti edustaa parlamentissa?

L�hinn� itse��n.

Suomalaista taustapuoluettaan.

Ryhm��, johon h�nen suomalainen taustapuolueensa EU:n tasolla kuuluu.

Suomen kansaa.

Jotain etuj�rjest�� (kuten ty�nantajien EK, ty�ntekij�iden SAK, STTK tai Akava tai maanviljelij�iden MTK).

Hautala, Heidi:

EU-parlamentin j�senen tulee pit�� tiivist� yhteytt� valitsijoihinsa kotimaassaan, mutta my�s ajatustenvaihto ajankohtaisista asioista oman maan hallituksen ja eduskunnan kanssa on t�rke��. Vihre�t ovat tutkimusten mukaan kiistatta EP:n yhten�isin poliittinen ryhm�, eik� suomalaisilla Vihreill� ole ongelmia sovittaa eurooppalaista ja suomalaista n�k�kulmaa yhteen. Tunnen hyvin EU-tason kansalaisj�rjest�j�, ajatuspajoja ja etuj�rjest�j�.

Mik� on seuraavista t�rkein Euroopan parlamenttiin valittavan edustajan ominaisuus?

Sosiaalinen kyvykkyys ja taito luoda verkostoja.

Kielitaito ja ulkomaankokemus.

Poliittinen kokemus.

Ammatillinen kokemus.

Hyv� fyysinen kunto.

Asiantuntemus joltakin tietylt� sektorilta kuten esimerkiksi talous-, ymp�rist�- tai puolustusasioista.

Huumorintaju.

Edustava ulkon�k�.

Hyv�t istumalihakset.

Hautala, Heidi:

EU-vaikuttamisessa on t�rke�� l�yt�� liittolaisia monilta eri tahoilta, eik� sellaisessa menesty ilman kyky� ymm�rt�� erilaisia l�ht�kohtia. Monipuolinen poliittinen kokemus on my�s melko v�ltt�m�t�nt�, jotta hahmottaa vaikuttamisen paikat ja toimijat.

Kuinka t�rke�� on, ett� Suomella on oma komissaari EU:n komissiossa? - EU:n komissio muodostetaan j�senvaltioiden hallitusten tekemien ehdotusten perusteella. Komissaareiksi valitut ovat kuitenkin lain mukaan t�ysin riippumattomia eiv�tk� saa ajaa oman maansa etua komissiossa. Ep�muodolliselta kannalta katsoen komissaaria voidaan kuitenkin pit�� esimerkiksi hy�dyllisen� EU-asioiden tunnetuksi tekij�n� omassa kotimaassaan.

��rimm�isen t�rke��.

Hyvin t�rke��.

Melko t�rke��, omasta komissaarista olisi pidett�v� kiinni.

Melko t�rke��, omasta komissaarista voitaisiin my�s luopua.

V�hemm�n t�rke��.

Ei lainkaan t�rke��.

Hautala, Heidi:

Onneksi Irlannin kansan saamiseksi Lissabonin sopimuksen taakse luovuttiin ajatuksesta, ett� kaikilla mailla ei olisi ollut samaan aikaan j�sent� komissiossa. Vaikka rotaatiotakin kaikkien - niin pienten kuin suurienkin - j�senmaiden kesken oli tarkoitus harjoittaa, olisi ulkopuolelle j��minen ollut suuri riski. Komissio on EU-lakien ja -p��t�sten ylivoimaisesti t�rkein alkuper�, ja EU-vaikuttamisessa nimenoman t�rke�� on varhainen vaikuttaminen.

Mit� sinulle tulee ensimm�isen� mieleen Brysselist�?

Simpukat, suklaa ja olut.

Se on Belgian p��kaupunki.

EU:n hallintorakennukset.

Menetetty itsen�isyys ja j�rjet�n byrokratia.

Sateinen s��.

Pitsi ja art nouveau.

Kieliriidat.

Hautala, Heidi:

Olen pit�nyt kortteeri� Brysseliss� yhteens� kahdeksan vuotta ja varsinkin loppuaikoina aloin pit�� kaupungista hyvinkin paljon. Valitettavasti aikaa sen parhaisiin puoliin kuten kansainv�liseen taide-el�m��n tutustumiseen j�i kovin v�h�n, koska aina oli kiire kotiin Suomeen.

Olemme historiallisen rajun globaalin taloustaantuman kourissa, ja elvytystoimista on p��tetty niin kansallisesti kuin kansainv�lisestikin. Pit�isik� taantumaa lievitt�� valtavalla, jopa satojen miljardien eurojen keskitetyll� EU-elvytyspaketilla, jonka rahoittamiseen kaikkien j�senmaiden olisi osallistuttava talouksiensa koon mukaisessa suhteessa?

Kyll�, globaaliin kriisiin tarvitaan ylikansallisia keinoja.

Ei, elvytys on parempi hoitaa kansallisesti.

Hautala, Heidi:

Satsaamalla tulevaisuudelle t�rke��n infrastruktuuriin kuten hyviin rautatieyhteyksiin (meill� p�in Rail Baltica Tallinnasta Berliiniin), uusiutuvan energian tuotantoon, energiatehokkuuteen ja �lykk��seen EU:n laajuiseen s�hk�verkkoon voitaisiin l�yt�� samalla ratkaisuja talous-, ilmasto- ja energiakriisiin. Vihre�t ovat mm. ehdottaneet ydinvoiman edist�miseen aikanaan perustetun EURATOM:in korvaamista uuden energian massiiviseen lis��miseen keskittyv�ll� instituutiolla.

Taantuman aikana kansallinen itsekkyys eli protektionismi lis��ntyy. Pit�isik� Suomen suojella ja tukea suomalaisia yrityksi� ja kotimaisia ty�paikkoja, vaikka n�m� tukitoimet rikkoisivat EU:n s��nt�j�?

Kyll�

Hautala, Heidi:

Sen sijaan, ett� kukin maa alkaa joustaa ja livet� yhteisist� s��nn�ist�, taantuman oloissa s��nt�j� on tilap�isesti muutettava. Joukkoirtisanomistilanteissa hy�dynnett�v�n globalisaatiorahaston s��nt�j� on juuri muutettu niin, ett� tukea voi saada, jos irtisanottuja yrityksess� on 500, kun normaalisti alaraja on 1000. - Ruotsi olisi hyv� saada mukaan euroalueeseen, koska se voi nyt ep�reilusti kilpailla Suomen kanssa mets�teollisuuden ty�paikoista.

J�senvaltioiden taloudet joutuvat tiukille taantuman vuoksi. Pit�isik� my�s EU:n budjettia leikata?

Kyll�

Hautala, Heidi:

EU:n on pyritt�v� t�ydent�m��n j�senmaiden elvytyst� mahdollisimman tehokkaasti, koska ylikansallisesti voidaan nyt rakentaa uudenlaisia ratkaisuja esim. uusiutuvan energian alalla.

EU:n vakaus- ja kasvusopimus m��rittelee tiukat s��nn�t rahaliiton j�senmaiden julkiselle taloudelle. Esimerkiksi budjetin alij��m� ei saa olla enemm�n kuin 3 prosenttia bkt:st�. T�m�n rajan rikkovat nyt euromaista Espanja, Irlanti, Kreikka ja Ranska. Pit�isik� EU:n rahaliitto purkaa, koska j�senmaat lipsuvat jatkuvasti sen s��nn�ist�?

Kyll� pit�isi.

S��nt�j� rikkovat j�senmaat pit�isi erottaa rahaliitosta.

Nykyinen rahaliitto t�ytyy pit�� koossa, mutta s��nt�j� rikkovat j�senmaat on pantava kuriin.

Rahaliitto t�ytyy pit�� koossa. Nykyisess� taantuman aiheuttamassa poikkeustilanteessa s��nn�ist� pit�� kuitenkin voida joustaa unionin yhteisell� p��t�ksell�.

Rahaliitto t�ytyy pit�� koossa. Nykyisess� taantuman aiheuttamassa poikkeustilanteessa s��nn�ist� pit�� kuitenkin voida lipsua vapaasti.

Hautala, Heidi:

Rahaliitto on merkitt�v� saavutus, mutta jotta se ei hajoaisi, joustoista sovittuihin s��nt�ihin, esimerkiksi m��r�aikaisista helpotuksista, on ehdottomasti sovittava yhteisesti.

Euroopan unioni on sitoutunut vaativiin p��st�v�hennystavoitteisiin. Niiden mukaan EU-maiden on v�hennett�v� kasvihuonekaasup��st�j��n 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 menness�. Edelleen vuoteen 2020 menness� EU-maiden pit�� tuottaa kaikesta energiasta 20 prosenttia uusiutuvilla energianl�hteill� sek� tehostaa 20 prosenttia energian k�ytt��n. Miten n�ihin tavoitteisiin tulisi suhtautua nyt?

Tiukentaa tavoitteita entisest��n.

Jatkaa aiemmin sovitun mukaisesti.

Lyk�t� niihin pyrkimist�.

Unohtaa ne kokonaan.

Hautala, Heidi:

Uusimmat tieteelliset arviot antavat vakavan syyn kirist�� jo sovittuja tavoitteita. Jos halutaan torjua vaarallinen ilmastonmuutos, p��st�v�hennysten pit�isi siten olla -40 % vuoteen 2020 ja -80-95 % vuoteen 2050 menness�. T�m� tarkoittaa, ett� yhteiskunnat tuotanto- ja kulutustapoineen on j�rjestett�v� kokonaan toiselle pohjalle. Ty�h�n on ryhdytt�v� heti. On my�s ponnisteltava maksimaalisesti kattavan kansainv�lisen ilmastosopimuksen synnytt�miseksi K��penhaminassa joulukuussa 2009.

Onko Suomelle ollut hy�ty� EU-j�senyydest�?

On aivan varmasti ollut.

Minusta tuntuu, ett� on ollut.

En ole varma.

Minusta tuntuu, ett� ei ole ollut.

Ei varmasti ole ollut.

Ei varmasti ole ollut, ja Suomen pit�isikin erota EU:sta.

Hautala, Heidi:

Kun markkinat operoivat yli valtioiden rajojen, tarvitaan v�ltt�m�tt� my�s yhteisi� poliittisia p��t�ksi�: ymp�rist�- ty�suojelu-, kuluttajansuoja-, tasa-arvo- ym. lakeja. My�s finanssimarkkinat vaativat ylikansallista valvontaa ja s��tely�, kuten nyt on n�hty. T�h�n kaikkeen tarvitaan Euroopan unionia, ja EU:lla on t�rke� teht�v� toimia kansainv�lisesti vakauden, rauhan ja oikeudenmukaisuuden puolesta.

Useat valtiot haluaisivat EU:n j�seneksi. Mit� mielt� olet Turkin j�senyydest�.

Turkki pit�� saada j�seneksi mahdollisimman nopeasti, ja t�t� varten j�senyysvaatimuksia voidaan lievent��.

Turkin j�senyysneuvotteluissa pit�� edet� sitten, kun Turkki t�ytt�� EU:n j�senyyskriteerit.

Neuvotteluja ei pid� l�hitulevaisuudessa k�yd� lainkaan.

Turkkia ei koskaan pid� ottaa EU:n j�senmaaksi.

Hautala, Heidi:

Valtiot, joita voidaan tavalla tai toisella pit�� eurooppalaisina, voidaan ottaa EU:n j�seniksi, kun  ne t�ytt�v�t j�senehdot. Tulevaisuudessa voin n�hd� EU:ssa Turkin lis�ksi Ukrainan, Georgian ja muut Etel�-Kaukasian maat, miksi ei joskus my�s Ven�j�n, koska sekin on perimm�lt��n eurooppalainen valtio. Romanian ja Bulgarian kohdalla valitettavasti kiirehdittiin ja tingittiin hyv�n hallinnon ja oikeusvaltion t�rkeist� vaatimuksista.

Irlanti hylk�si Lissabonin sopimuksen viime kes�n kansan��nestyksess��n ja pys�ytti siten EU:n uudistukset. Irlannissa j�rjestet��n ensi syksyn� asiasta uusi kansan��nestys. Onko oikein, ett� irlantilaiset ��nest�v�t uudestaan Lissabonin sopimuksen hyv�ksymisest�?

Valittu menettelytapa on oikea.

Ei ole oikein. Kun kansan��nestys kerran j�rjestettiin, ensimm�isen ��nestystuloksen olisi pit�nyt riitt��.

Hautala, Heidi:

Irlannin vuoksi Lissabonin sopimusta muutettiin sen vaatimuksia paremmin t�ytt�v�ksi. Nyt irlantilaisten on p��tett�v�, haluavatko ne pysy� uudessa unionissa vai tukeutua erillisj�rjestelyihin, poikkeuksiin jne.

« Takaisin

��nestysajat ja -paikat

Ennakko��nestys ulkomailla 27.–30.5.
Ennakko��nestys kotimaassa 27.–30.5. ja 1.– 2.6. Ennakko��nestyst� ei toimiteta helluntaip�iv�n� sunnuntaina 31.5.
7.6. Vaalip�iv�n ��nestys kello 9 – 20