JUURI NYT ›

Eurovaalit 2009

165 Bryggare Arto

Ehdokas ei p��ssyt europarlamenttiin

165 Bryggare Arto Koko maa Sdp kauppatieteiden kandidaatti	Koulutus: Al. korkea-aste Siviilis��ty: Avioliitossa Ik� vaalip�iv�n�: 51 v
Ehdokkaan sivut » Kysy ehdokkaalta lis��:	arto.bryggare@bryggare.net

Oma vastaus
165, Bryggare Arto Bryggare Arto

Pit�isik� EU:lla olla t�ysin yhten�inen veroj�rjestelm�?

Kyll�

Bryggare, Arto:

Unionin maat el�v�t viel� hyvin eri rytmiss� talouden suhteen. Unionin on talouskehityksen my�t� pyritt�v� tilaan,jossa veroj�rjestelmi� ja v�himm�istasoja yhten�istet��n. Unionin sis�ll� ei saa synty� esimerkiksi yrityksille veroparatiiseja maihin samalla kun unioni eri tavoin tukee saman maan taloudellista kasvua.Pelins��nn�t selvemmiksi.

Pit�isik� EU:ssa m��ritell� kaikkia j�senmaita sitova minimipalkkataso?

Kyll�

Bryggare, Arto:

Yhten�iseen minimipalkkatasoon ei viel� ole mahdollisuuksia,mutta pitk�n ajan t�ht�yksen� parempi peruspalkkataso koko unionin alueella on tietenkin t�rke��.Matka on pitk� mutta saavuttelemisen arvoinen. Suomessa t�m� ei koskaan saa johtaa palkkakehityksen negatiiviseen kehitykseen.

Pit�isik� EU:lla olla yhteinen joukkue olympialaisissa?

Kyll�

Bryggare, Arto:

Urheilkoon jokainen maa omillaan,mutta huippu-urheilun eri haasteita on nostettava enemm�n esiin unionin p��t�ksenteossa. Unionin perusoikeuksien esim. vapaan liikkuumisen oikeus tulee muuttamaan varmasti huippu-urheilua Euroopassa. Ammattiurheilun ohella liikunnan kansalaistoiminta vaatii Unionin parempaa suojaa erityisesti Suomen kaltaisissa maissa. My�s liikunnan lis��minen lasten keskuudessa ei ole vain suomalainen haaste.

Nuuskan myynti on kielletty� EU:ssa, mutta Ruotsilla on poikkeuslupa myyd� nuuskaa. Onko oikein, ett� EU s��ntelee nuuskan myynti�?

Nykytilanne on hyv�. On oikein, ett� EU tekee koko unionia koskevia p��t�ksi�, joiden tavoitteena on kansalaisten terveyden edist�minen. Kansallisten poikkeuslupien mahdollisuus on kuitenkin hyv� olemassa.

On oikein, ett� EU tekee koko unionia koskevia p��t�ksi�, joiden tavoitteena on kansalaisten terveyden edist�minen. P��t�sten pit�isi kuitenkin olla kaikkia j�senvaltioita sitovia ilman poikkeusmenettelyj�.

Ei ole oikein. Jokaisen j�senvaltion pit�� voida p��tt�� linjastaan itse.

Bryggare, Arto:

Terveysongelmat ovat yhteisi�, olkoon my�s toimet,joilla n�ihin ongelmiin vastataan.

EU:n perustamisesta asti sen keskeiset teht�v�t ovat olleet rauhan ja vakauden turvaaminen Euroopassa sek� Euroopan talouskasvun vauhdittaminen sis�markkinoita kehitt�m�ll�. Kumpi n�ist� historiallisista perusteht�vist� on mielest�si nyt t�rke�mpi?

Vakaus

Vauraus

Eiv�t ole t�rkeit�.

Bryggare, Arto:

Rauhan ja vakauden takaaminen on talouskasvun perusvaatimus-n�m� tavitteet kulkevat vahvasti k�sik�dess�.

Miten EU:n puolustusta pit�isi kehitt��?

Pit�isi kehitt�� koko EU:n yhteist� puolustusta yhdess� Naton kanssa.

Pit�isi perustaa yhteinen EU-armeija kansallisten armeijoiden tilalle.

Pit�isi perustaa yhteinen EU-armeija kansallisten armeijoiden rinnalle.

Nykytilanne on hyv�.

EU:n puolustusyhteisty�t� pit�isi v�hent�� nykyisest�.

Bryggare, Arto:

EU:n on kehitett�v� kansainv�list� kriisinhallintaa yhdess� ja tehokkaammin. Lissabonin sopimuksen tavoitteet yhteisen puolustuksen kehitt�misest� ovat kannatettavia.

Vuonna 2009 EU-budjetissa on maatalousmenoihin ja suoriin tukiin, maaseudun kehitt�miseen, maatalouden ymp�rist�hankkeisiin ja kalastukseen varattu yhteens� 56,1 miljardia euroa eli 41,9 % EU-budjetista. T�t� summaa tulisi

Lis�t�

Pit�� ennallaan

V�hent��

Bryggare, Arto:

Budjetin rakennetta on muutettava suuntaan, jossa varoja suunnataan tutkimukseen ja tuotekehitykseen esim. ymp�rist�teknologiassa. Samalla niiden alueiden kehityst�,joissa nopeat maailmanlaajuidet rakennemuutokset (esim. mets�teollisuus) ovat aiheuttaneet murheita,on tuettava paljon enemm�n. Suomesta l�ytyy paljon esimerkkej�. Tietenkin uusien eu-maiden taloukasvua on tuettava,mutta tavalla,joka todella saa aikaan kasvua.

Pit��k� EU:n s��dell� internetin k�ytt�� alueellaan?

Ei pid�, asia ei kuulu poliitikoille tai viranomaisille.

Ei pid�, mutta j�senvaltiot voivat tehd� sit� itse, jos katsovat tarpeelliseksi.

Pit��, esimerkiksi rikollisuuden est�misen takia.

Bryggare, Arto:

Internetin voima on sen vapaus.Rikollisuutta internetiss� on tietenkin kaiken toimin estett�v�,mutta mahdolliset rajoitukset internetin normaaliin k�ytt��n eiv�t ole oikea tapa.EU:n on kehitettv� oman poliisiorganisaationsa kyky� valvoa rikolista internettoimintaa.Kansainv�linen yhteisty� on suuri haaste mutta my�s mahdollisuus, jossa internet on vain yksi osa.

Euroopan Unioni on suurin Palestiinan avustaja rahallisesti. Pit��k� EU:n osallistua Gazan j�lleenrakentamiseen Israelin hy�kk�ysten j�ljilt�?

EU:n pit�� ilman muuta osallistua Gazan j�lleenrakentamiseen.

Pit��, jos kukaan muu ei sit� tee.

Pit��, jos suurvallat kuten Ven�j� ja Yhdysvallatkin osallistuvat.

Ei pid�.

Bryggare, Arto:

Kolmen suuren on teht�v� se yhdess�. L�hi-id�n rauha voidaan savuttaa vain,jos yhteisty� tehd��n yhdess�. Ongelmien ratkaisut eiv�t ole yksinkertaisia,eik� Israelin nykyinen hallituskoalitio lupaa hyv�� kehtyst�. Mutta rauhaan on pyritt�v�.

Vuonna 2008 EU:n 27 j�senmaasta haki turvapaikkaa 238 000 ihmist�. Pit�isik� unionin turvapaikkapolitiikkaa yhten�ist�� niin, ett� jokainen EU:n j�senvaltio vastaanottaisi maahanmuuttajia ja turvapaikanhakijoita suhteessa kokoonsa?

Ei, jokaisella maalla t�ytyy olla valta p��tt�� omasta maahanmuuttopolitiikastaan.

Kyll�, maahanmuuttajia ja turvapaikanhakijoita pit�isi ottaa j�senvaltioihin v�kiluvun perusteella samassa suhteessa joka maahan.

Kyll�, maahanmuuttajia ja turvapaikanhakijoita pit�isi ottaa j�senvaltioihin pinta-alan perusteella samassa suhteessa joka maahan.

Kunkin maan vastaanottamien maahanmuuttajien m��r� pit�isi p��tt�� unionin yhteisell� p��t�ksell�.

EU:n vastaanottamien maahanmuuttajien m��r�st� pit�isi p��tt�� unionin yhteisell� p��t�ksell�, ja maahanmuuttajan pit�isi itse saada p��tt��, mihin maahan h�n tulee ja miten h�n EU-alueella muuttaa maasta toiseen.

Bryggare, Arto:

EU:n on toimittava voimakkaasti ja yhten�isemmin turpapaikkapolitiikassa. Mutta t�ll� hetkell� t�rke�mp�� on oman kehityspolitiikan kautta vaikutettava siihen,ettei paine turvapaikanhakijoiden suhteen kasva.Erityisesti Afrikka on oltava erikoisprojekti EU:lle sen eri politiikkalohkoilla. T�m� on kummankin alueen yhteinen etu. Maatalouspolitiikan uusi asemointi Afrikan suhteen,koulutus ja kehityshankkeet,monta mahdollisuutta.

Mik� olisi sopiva rahapalkka EU:n parlamentin j�senelle? - Tulevassa Euroopan parlamentissa kaikille sen j�senille maksetaan samansuuruista palkkaa. Palkka on noin 7 600 euroa kuukaudessa. Lis�ksi EU maksaa 290 euron p�iv�rahan kaikilta EU:hun liittyvilt� kokousp�ivilt� ja matkakulut korvataan kuitteja vastaan.

Suomalainen keskipalkka eli noin 2 800 euroa kuussa.

Samansuuruinen palkka kuin Suomessa uuden kansanedustajan peruspalkkio eli 5 860 euroa kuussa.

Kaavailtu palkkauudistus on hyv� eli 7 600 euroa kuukaudessa.

Enemm�n kuin 7 600 euroa kuukaudessa.

Bryggare, Arto:

Yhteniset palkat ja todelliset kulukorvaukset on hyv� taso.

Ket� tai mit� EU:n parlamentin j�senen pit�isi ensisijaisesti edustaa parlamentissa?

L�hinn� itse��n.

Suomalaista taustapuoluettaan.

Ryhm��, johon h�nen suomalainen taustapuolueensa EU:n tasolla kuuluu.

Suomen kansaa.

Jotain etuj�rjest�� (kuten ty�nantajien EK, ty�ntekij�iden SAK, STTK tai Akava tai maanviljelij�iden MTK).

Bryggare, Arto:

��net�ji� siell� ollaan edustamassa. Ty� tehd��n ryhmiss�,joissa minun on pyritt�v� tuomaan suomalaiset n�kemykset selv�sti esiin.Soliaalidemokraatit ovat EU:ssa vahva ryhm� ja ryhm�n tavoitteet kulkevat vahvasti pohjoismaisen hyvinvointivaltion suuntaan,joten tilanne on hyv�.

Mik� on seuraavista t�rkein Euroopan parlamenttiin valittavan edustajan ominaisuus?

Sosiaalinen kyvykkyys ja taito luoda verkostoja.

Kielitaito ja ulkomaankokemus.

Poliittinen kokemus.

Ammatillinen kokemus.

Hyv� fyysinen kunto.

Asiantuntemus joltakin tietylt� sektorilta kuten esimerkiksi talous-, ymp�rist�- tai puolustusasioista.

Huumorintaju.

Edustava ulkon�k�.

Hyv�t istumalihakset.

Bryggare, Arto:

Kaikki mainitut avut eiv�t ole haitaksi,mutta asioita saa l�pi vain ,jos on ihmisi�,jotka my�s pit�v�t esityksi� t�rke�n�.

Kuinka t�rke�� on, ett� Suomella on oma komissaari EU:n komissiossa? - EU:n komissio muodostetaan j�senvaltioiden hallitusten tekemien ehdotusten perusteella. Komissaareiksi valitut ovat kuitenkin lain mukaan t�ysin riippumattomia eiv�tk� saa ajaa oman maansa etua komissiossa. Ep�muodolliselta kannalta katsoen komissaaria voidaan kuitenkin pit�� esimerkiksi hy�dyllisen� EU-asioiden tunnetuksi tekij�n� omassa kotimaassaan.

��rimm�isen t�rke��.

Hyvin t�rke��.

Melko t�rke��, omasta komissaarista olisi pidett�v� kiinni.

Melko t�rke��, omasta komissaarista voitaisiin my�s luopua.

V�hemm�n t�rke��.

Ei lainkaan t�rke��.

Bryggare, Arto:

Kyll�h�n Komission ylimm�ss�johdossa on hyv� tuntea suomalaisia tuntoja. Suomalaisten voima EU:ssa on itsen�iset,itsep�iset suuret edustajat.

Mit� sinulle tulee ensimm�isen� mieleen Brysselist�?

Simpukat, suklaa ja olut.

Se on Belgian p��kaupunki.

EU:n hallintorakennukset.

Menetetty itsen�isyys ja j�rjet�n byrokratia.

Sateinen s��.

Pitsi ja art nouveau.

Kieliriidat.

Bryggare, Arto:

Kyll�h�n Brysseliss� usein sataa, mutta my�s kaunis vanha kaupunki on n�kemisen arvoinen paikka.

Olemme historiallisen rajun globaalin taloustaantuman kourissa, ja elvytystoimista on p��tetty niin kansallisesti kuin kansainv�lisestikin. Pit�isik� taantumaa lievitt�� valtavalla, jopa satojen miljardien eurojen keskitetyll� EU-elvytyspaketilla, jonka rahoittamiseen kaikkien j�senmaiden olisi osallistuttava talouksiensa koon mukaisessa suhteessa?

Kyll�, globaaliin kriisiin tarvitaan ylikansallisia keinoja.

Ei, elvytys on parempi hoitaa kansallisesti.

Bryggare, Arto:

Ylikansallisiin ongelmiin vastataan ylikansallisesti.T�ss� lamassa j�m�kk� globaali ote talousvalvonnan tiukentamisen suhteen on ensiarvoisen t�rke��. Elvytys pit�� tehd� my�s mittavana ja yhdess�,mutta niin,ett� kohteet valitaan huolella.Infrahankkeet,tutkimus-ja tuotekehitys,ymp�rist�teknologia.

Taantuman aikana kansallinen itsekkyys eli protektionismi lis��ntyy. Pit�isik� Suomen suojella ja tukea suomalaisia yrityksi� ja kotimaisia ty�paikkoja, vaikka n�m� tukitoimet rikkoisivat EU:n s��nt�j�?

Kyll�

Bryggare, Arto:

Protektionismi on vastoin EU.n peruskirjaa. Eik� auta edes sit� maata,joka siihen t�ht��. Markkinoiden vahvuus on sen koossa,jos ne pilkotaan,EU:lla ei ole sit� taloudellista voimaa,jonka se on saanut kokonsa kautta.

J�senvaltioiden taloudet joutuvat tiukille taantuman vuoksi. Pit�isik� my�s EU:n budjettia leikata?

Kyll�

Bryggare, Arto:

tarvittaessa kyll�.Budjetissa riitt�� ainakin valvojien mukaan, tiukennettavaa,korjattavaa ja tarkastettavaa

EU:n vakaus- ja kasvusopimus m��rittelee tiukat s��nn�t rahaliiton j�senmaiden julkiselle taloudelle. Esimerkiksi budjetin alij��m� ei saa olla enemm�n kuin 3 prosenttia bkt:st�. T�m�n rajan rikkovat nyt euromaista Espanja, Irlanti, Kreikka ja Ranska. Pit�isik� EU:n rahaliitto purkaa, koska j�senmaat lipsuvat jatkuvasti sen s��nn�ist�?

Kyll� pit�isi.

S��nt�j� rikkovat j�senmaat pit�isi erottaa rahaliitosta.

Nykyinen rahaliitto t�ytyy pit�� koossa, mutta s��nt�j� rikkovat j�senmaat on pantava kuriin.

Rahaliitto t�ytyy pit�� koossa. Nykyisess� taantuman aiheuttamassa poikkeustilanteessa s��nn�ist� pit�� kuitenkin voida joustaa unionin yhteisell� p��t�ksell�.

Rahaliitto t�ytyy pit�� koossa. Nykyisess� taantuman aiheuttamassa poikkeustilanteessa s��nn�ist� pit�� kuitenkin voida lipsua vapaasti.

Bryggare, Arto:

Euron tulevaisuus riippuu tavasta,jolla maat suhtautuvat taloudenpittonsa.  Euromailla on valitettavasti hieman eri k�sitys hyv�st� taloudenpidosta.Kaikki ongelmat eiv�t syntyneet  pelk�st��n laman aikana vaan jo aiemmin.

Euroopan unioni on sitoutunut vaativiin p��st�v�hennystavoitteisiin. Niiden mukaan EU-maiden on v�hennett�v� kasvihuonekaasup��st�j��n 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 menness�. Edelleen vuoteen 2020 menness� EU-maiden pit�� tuottaa kaikesta energiasta 20 prosenttia uusiutuvilla energianl�hteill� sek� tehostaa 20 prosenttia energian k�ytt��n. Miten n�ihin tavoitteisiin tulisi suhtautua nyt?

Tiukentaa tavoitteita entisest��n.

Jatkaa aiemmin sovitun mukaisesti.

Lyk�t� niihin pyrkimist�.

Unohtaa ne kokonaan.

Bryggare, Arto:

Ilmasto l�mpenee ja on aivan omanlaisensa haaste koko maailmalle.Tarvitaan globaaleja toimia mutta yhteisi�,ei vain eu:n tekemin�. Mutta ilmaston muutos on my�s mahdollisuus ,uuden teknologian ,uusien kulustustapojen ,taloudellisten insentiivien kautta co-2 p��st�j� voidaan v�hnet�� merkitt�v�sti ymp�ri maailman.

Onko Suomelle ollut hy�ty� EU-j�senyydest�?

On aivan varmasti ollut.

Minusta tuntuu, ett� on ollut.

En ole varma.

Minusta tuntuu, ett� ei ole ollut.

Ei varmasti ole ollut.

Ei varmasti ole ollut, ja Suomen pit�isikin erota EU:sta.

Bryggare, Arto:

Ilman eu-j�senyytt�

Useat valtiot haluaisivat EU:n j�seneksi. Mit� mielt� olet Turkin j�senyydest�.

Turkki pit�� saada j�seneksi mahdollisimman nopeasti, ja t�t� varten j�senyysvaatimuksia voidaan lievent��.

Turkin j�senyysneuvotteluissa pit�� edet� sitten, kun Turkki t�ytt�� EU:n j�senyyskriteerit.

Neuvotteluja ei pid� l�hitulevaisuudessa k�yd� lainkaan.

Turkkia ei koskaan pid� ottaa EU:n j�senmaaksi.

Bryggare, Arto:

matka on pitk�-hyvin pitk�,

Irlanti hylk�si Lissabonin sopimuksen viime kes�n kansan��nestyksess��n ja pys�ytti siten EU:n uudistukset. Irlannissa j�rjestet��n ensi syksyn� asiasta uusi kansan��nestys. Onko oikein, ett� irlantilaiset ��nest�v�t uudestaan Lissabonin sopimuksen hyv�ksymisest�?

Valittu menettelytapa on oikea.

Ei ole oikein. Kun kansan��nestys kerran j�rjestettiin, ensimm�isen ��nestystuloksen olisi pit�nyt riitt��.

Bryggare, Arto:

« Takaisin

��nestysajat ja -paikat

Ennakko��nestys ulkomailla 27.–30.5.
Ennakko��nestys kotimaassa 27.–30.5. ja 1.– 2.6. Ennakko��nestyst� ei toimiteta helluntaip�iv�n� sunnuntaina 31.5.
7.6. Vaalip�iv�n ��nestys kello 9 – 20