Sutela Saara-Sofia

• Varsinais-Suomen vaalipiiri
• Kokoomus

• Ammatti: kansanedustajan avustaja
• Ikä vaalipäivänä: 24
• Koulutus: Ylempi korkea-aste
• Kotisivu: http://www.saarasofia.fi/

• Luottamustoimet:
• Kunnanvaltuutettu

Olen turkulainen kunnallispoliitikko ja aktiivinen järjestötoimija. Työskentelen eduskunnassa päätöksenteon näköalapaikalla, Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pekka Ravin avustajana. Koulutukseltani olen kauppatieteiden maisteri. Toimin Turussa kaupunginvaltuutettuna ja liikuntalautakunnan puheenjohtajana.

Politiikan lisäksi olen nuoresta pitäen ollut mukana monenlaisessa järjestötoiminnassa. Taustani on liikuntajärjestö- ja seuratyössä. Olen yksi Suomen nuorimmista seurajohtajista ja edelleen mukana esimerkiksi valmennustoiminnassa.

Hyvinvointiin liittyvät teemat ovat aina olleet lähellä sydäntäni. Uskon vahvasti hyvinvoinnin edistämiseen ennaltaehkäisevällä toiminnalla. Hyvinvoinnin saralla olen aktiivinen urheilu- ja liikuntajärjestötyön lisäksi mm. Syömishäiriöliitto - SYLIn puheenjohtajana.

Eduskuntavaalikampanjani rakentuu kestävän kehityksen näkökulmalle.
Olen opiskellun kestävää kehitystä Turun kauppakorkeakoulun ja Turun yliopiston lisäksi useampaan otteeseen ulkomailla. Kestävä kehitys jaetaan taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristövastuuseen. Mielestäni hyvässä päätöksenteossa nämä kolme ovat tasapainossa.

Kysymykset
1.	Tuloerot ovat kasvaneet Suomessa 1990-luvun puolivälin jälkeen nopeasti. Miten siihen pitäisi suhtautua?
		Tuloeroja on kavennettava huomattavasti.
		Tuloeroja on kavennettava lievästi.
		Tuloerot ovat nyt sopivalla tasolla.
		Tuloerot saavat edelleen kasvaa hillitysti.
		Tuloerot saavat kasvaa vapaasti.
		Saara-Sofia Sutela: Tuloerot eivät saa kasvaa kohtuuttomiksi, eli pieni- ja suurituloisten elintasojen ei tulisi poiketa kohtuuttomasti toisistaan. Tuloerojen sijaan puhuisinkin mieluummin hyvinvointieroista. Köyhyyttä tulee torjua kaikin mahdollisin keinoin. On kuitenkin muistettava, että tuloeroista ja niiden muutoksista on olemassa hyvin erilaisia tutkimuksia ja tulkintoja. Uusimman VATT:n tutkimuksen mukaan tuloerot ovat itse asiassa kuluneella vaalikaudella vähän kaventuneet.
2.	Eduskunta hyväksyi vuonna 2009 lain, joka mahdollistaa parisuhteensa rekisteröineille homo- ja lesbopareille perheen sisäisen adoption. Pitäisikö homo- ja lesboparien saada oikeus myös perheen ulkopuoliseen adoptioon?
	+	Kyllä.
		Ei.
		Saara-Sofia Sutela: Pidän ihmisoikeuksiin liittyviä arvoja, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta todella tärkeinä. Mielestäni kahdella toisiaan rakastavalla ihmisellä tulee olla oikeus onneen riippumatta osapuolten sukupuolista. Kysymys on ennen kaikkea siitä, että ihmisten tulee olla tasavertaisia lain edessä.
3.	Keväällä 2010 hallitus myönsi kaksi ydinvoimalalupaa. Kolmas hakija Fortum jäi ilman, mutta toivoo saavansa seuraavalta hallitukselta luvan Loviisan voimalan kahden reaktorin korvaamiseksi. Pitääkö Fortumille myöntää lupa?
		Kyllä.
		Ei.
		Saara-Sofia Sutela: Ydinvoima on minulle henkilökohtaisesti yksittäisistä poliittisista kysymyksistä vaikeimpia. Toivoisin, että emme tarvitsisi ydinvoimaa. Pidän kuitenkin päästöttömyyttä, kilpailukykyä ja energia-omavaraisuutta niin tärkeinä, että nykyisessä tilanteessa koen ydinvoiman valitettavasti välttämättömänä.Tästä näkökulmasta ydinvoimalupapäätökset ovat olleet perusteltuja. Ydinvoimaa ei kuitenkaan saa asettaa vastakkain uusiutuvien energialähteiden kanssa. Mielestäni uusiutuvan energian osuutta energiatuotannossamme tulee lisätä niin paljon kuin mahdollista. Uusiutuvaan energiaan (esimerkiksi tuulivoimaan) liittyy suuret mahdollisuudet. Viimeaikaisten tapahtumien johdosta on syytä tarkasti selvittää ydinvoimaloiden turvallisuusjärjestelyt.
4.	Lapsilisää maksetaan jokaisesta Suomessa asuvasta lapsesta 17 ikävuoteen asti riippumatta vanhempien tulotasosta. Mitä lapsilisille pitäisi tehdä?
		Lapsilisät tulee poistaa hyvätuloisilta.
		Lapsilisän suuruus pitää porrastaa vanhempien tulojen mukaan.
		Säilytetään nykytilanne.
		Lapsilisän ei pidä vaikuttaa toimeentulotulen määrään, vaan toimeentulotuen varassa elävän tulee saada sekä tuki että lapsilisä.
		Saara-Sofia Sutela: Lapsiperheitä tulee tukea arjen keskellä eikä lapsiperheiltä tule leikata. Suomen tulee tukea ja kannustaa nimenomaan lapsiperheitä ja siksi lapsilisät kuuluvat mielestäni kaikille. Kaikkein pienituloisimpia perheitä tulee toki tukea lapsilisän lisäksi myös muilla tavoilla.
5.	Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan niin sanottua ikälakia, johon mahdollisesti kirjataan yhtenäisiä ikäihmisten hoidon laatuvaatimuksia ja palvelutakuu. Pitäisikö ikäihmisten hoivatakuu kirjata lakiin ja velvoittaa kunnat tarjoamaan vanhuksille subjektiivinen oikeus hoivaan?
		Ei. Kuntien velvoitteita ei pidä lisätä.
		Ei. Riittää, että ikäihmisten hoidon taso määritellään suosituksilla.
		Kyllä. Ikäihmisillä pitää olla subjektiivinen oikeus hyvään hoitoon.
		Saara-Sofia Sutela: Olen ehdottomasti sitä mieltä, että ikäihmisille tulee turvata hyvä hoito kaikkialla Suomessa. Täytyy kuitenkin huomioida, että subjektiivisen oikeuden määrittelyyn liittyy myös suuria haasteita. Tilanteet eri puolilla Suomea ovat hyvin erilaiset, jolloin myös tarvittavan hoidon tarpeet vaihtelevat. Samanikäisten ihmisten vointi ja kunto voivat vaihdella erittäin suuresti.
Eläkkeet
6.	Vanhuuseläkkeelle siirtymisen ikä on nyt 63–68 vuotta. Eläkeiän alarajaa pitäisi mielestäni
		laskea.
		pitää nykyisellään.
		nostaa vuodella.
		nostaa usealla vuodella.
		Saara-Sofia Sutela: On totta, että työuria tulee pidentää. Eläkeiän nosto ei kuitenkaan missään nimessä ole ainoa ratkaisu. Työuria tulee pidentää alusta, keskeltä ja lopusta. Tärkeintä on pitää huolta siitä, että mahdollisimman moni kykenee työhön ja jaksaa työelämässä mahdollisimman pitkään. Siksi ennaltaehkäisy ja työhyvinvointi ovat niin tärkeitä. Eläkeiän alarajan määrittelyä tärkeämpää olisikin kyetä nostamaan todellista eläkkeellesiirtymisen ikää.
7.	Suomalaiset jäävät nykyään eläkkeelle keskimäärin alle 60-vuotiaina. Keskeisin syy ennenaikaiseen eläkkeeseen on työkyvyttömyys. Työssäjaksamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisen lisäksi eläkeiän nostamiseksi on esitetty myös muita keinoja. Mitä seuraavista käyttäisit ensisijaisesti työurien pidentämiseksi?
		Poistaisin mahdollisuuden osa-aikaeläkkeeseen.
		Poistaisin työttömyysputken eli oikeuden työttömyyspäivärahan lisäpäiviin ennen eläkeikää.
		Nostaisin vanhuuseläkeiän alarajaa 63 vuodesta.
		Ottaisin käyttöön nämä kaikki.
	+	En käyttäisi mitään näistä.
		Saara-Sofia Sutela: Näitä keinoja tärkeämpänä pidän työelämän parantamista. Tämä tarkoittaa esimerkiksi työn joustavuuden lisäämistä ja työhyvinvoinnin kehittämistä. On ensiarvoista, että ihmiset viihtyvät työssään. Jokaiselle suomalaiselle tulisi myös antaa mahdollisuus osallistua työelämään oman elämäntilanteensa ja omien voimavarojensa mukaisesti. Työnteon tulee myös aina olla kannattavampaa kuin kotiin jääminen.
8.	Eläkkeitä korotetaan niin sanotulla taitetulla indeksillä, jossa kuluttajahintojen painoarvo on 80 prosenttia ja palkansaajien yleisen palkkakehityksen 20 prosenttia. 1990-luvun puolivälissä käyttöön otetun taitetun indeksin vuoksi eläkeläiset ovat jääneet jälkeen yleisestä tulokehityksestä. Mitä taitetulle indeksille pitäisi tehdä?
		Palkkakehityksen tulisi vaikuttaa indeksiin enemmän kuin kuluttajahintojen.
		Indeksi tulisi muuttaa entiselleen, jolloin puolet siitä määräytyisi palkkojen ja puolet hintojen mukaan.
		Indeksin tulisi seurata palkkojen nousua hieman nykyistä suuremmalla painolla.
		Nykyistä indeksiä ei ole tarpeen muuttaa.
		Kuluttajahintojen pitäisi vaikuttaa indeksiin enemmän kuin palkkojen.
		Saara-Sofia Sutela: Ensisijaista on turvata eläkkeiden ostovoima.
Talous
9.	Vaalien jälkeen valittava hallitus saattaa päättää karsia valtion menoja. Seuraavassa on lueteltu joukko mittaluokaltaan erisuuruisia säästöehdotuksia, joita vaalikeskustelussa on jo esitetty. Minkä näistä valitsisit ensimmäisenä? (Valitse yksi.)
		Puolustusmäärärahojen leikkaaminen
		Kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaaminen
		Maataloustukien leikkaaminen
	+	Yritystukien leikkaaminen
		Lapsilisien poistaminen hyvätuloisilta
		Sosiaalietuuksien indeksisidonnaisuuden purkaminen
		Kuntien valtionosuuksien leikkaaminen
		Subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta luopuminen
		Jokin muu
		Valtion menoja ei ole tarpeen karsia.
		Saara-Sofia Sutela: Leikkauslistoja ei kenenkään ole mukava esittää, mutta on aivan selvää että taloudellinen tilanteemme vaatii myös menojen karsimista ja kulukuria. Tämä merkitsee taloudellista vastuuta. Yritystukien valtavan viidakon karsiminen, selkiyttäminen ja järkeistäminen on esitetyistä keinoista mielekkäin. Myös yritykset itse ovat nostaneet yritystukien karsimisen esille. Yritystukijärjestelmien uusimisessa tulee painottaa ennen kaikkea tukien todellista vaikuttavuutta. Myös byrokratiaa ja päällekkäisyyksiä tulee purkaa. Itse pitäisin muutoinkin tärkeänä karsia valtion ja kuntien raskasta ja kallista hallintorakennetta. Uskon, että hallintoa keventämällä ja yhteistyötä tiivistämällä saadaan parhaiten aikaan säästöjä.
10.	Suomi on muiden euromaiden mukana osallistunut rahaliiton kriisimaiden pelastamiseen satojen miljardien eurojen tukipaketeilla. Keväällä 2010 Suomi sitoutui lainaamaan Kreikalle 1,6 miljardia euroa. Sen lisäksi Suomi lupasi taata Euroopan vakausvälineen 750 miljardin lainavalmiuksia tarvittaessa yli 8 miljardilla eurolla. Suomi saattaa vielä joutua kasvattamaan takauslupaustensa määrää. Mikä seuraavista väittämistä kuvaa parhaiten näkemystäsi?
		Suomen tulee eurooppalaisen solidaarisuuden takia tukea vaikeuksiin joutuneita kumppanimaita.
		Vaikeuksissa olevan euromaan tukeminen on Suomen oma etu, sillä yhden euromaan ajautuminen vararikkoon vaarantaisi koko eurojärjestelmän ja samalla myös Suomen talouden.
		Kreikka olisi pitänyt päästää velkasaneeraukseen ja näin välttää nyt syntynyt moraalikadon vaara.
		Kreikan ja Irlannin tukeminen oli virhe, sillä kunkin maan pitäisi hoitaa omat asiansa.
		Suomen liittyminen rahaliittoon oli virhe, jonka seurauksia nyt maksamme.
		Suomen tulee erota rahaliitosta mahdollisimman pian.
		Saara-Sofia Sutela: Suomalainen päätöksenteko tulee aina pohjautua Suomen ja suomalaisten etuun. Näin on ollut myös Kreikkaa ja Irlantia koskevissa päätöksissä. Kuitenkin lähtökohta on, että kunkin euromaan tulee kantaa vastuunsa omasta taloudenhoidostaan. Tämä edellyttää tiukkaa talouskuria ja yhteisiin sääntöihin sitoutumista. Piikki ei voi olla auki ikuisesti.
11.	Finanssikriisin myötä on vauhdittunut keskustelu rahoitusalan verottamisesta ja osallistumisesta kriisin kustannusten maksuun. EU-komissio on esittänyt maailmanlaajuista pörssi- eli transaktioveroa, jolla verotettaisiin joukkovelkakirjalaina-, osake-, valuutta- ja johdannaiskauppoja. Mikä seuraavista väittämistä vastaa parhaiten näkemystäsi?
		Transaktiovero vaikeuttaisi ihmisten ja yritysten lainansaantia ja heikentäisi näin yleistä talouskasvua. Sitä ei pidä ottaa käyttöön missään tapauksessa.
	-	Transaktiovero pitäisi ottaa käyttöön, mikäli kyseessä olisi maailmanlaajuinen järjestelmä.
		EU:n pitäisi ottaa käyttöön transaktiovero, vaikka muu maailma ei järjestelmään osallistuisikaan.
		Saara-Sofia Sutela: Vaikka rahoitusmarkkinoita olisikin syytä vakauttaa, en lähtisi ensisijaisesti lisäämään kansainvälisen kaupan verotusta tämäntyyppisellä verolla. Verotuksen tulee nimenomaan kannustaa työn tekemiseen, sen tarjoamiseen ja yrittämiseen. Nimenomaan globaalina järjestelmänä ttansaktiovero voisi kuitenkin olla järkevä vaihtoehto.
Verot
12.	Mitä veromuotoa olisit valmis ensisijaisesti korottamaan? (Valitse yksi.)
		Ansiotuloveroa.
		Pääomatuloveroa.
		Yritysveroa.
		Arvonlisäveroa.
		Energiaveroja.
		Kiinteistöveroa.
		Palauttaisin varallisuusveron.
		Ei mitään näistä.
		Ei ylipäätään verojen korotuksia.
		Saara-Sofia Sutela: Olisi mielestäni aivan oikeudenmukaista maltillisesti kiristää pääomatulojen verotusta lähemmän palkkatulojen verotusta. Noin yleensä kannatan kuitenkin verotuksen painopisteen siirtämistä työn verotuksesta kohti kuluttamisen ja esimerkiksi ympäristöhaittojen verotusta. Siksi olisin valmis myös maltillisiin arvonlisäveron korotuksiin. Edellytyksenä tälle on ansiotuloverojen keventäminen.
13.	Valtio käyttää verotusta rahan keräämisen lisäksi myös erilaisten yhteiskunnallisten tavoitteiden edistämiseen. Kansalaisten toimintaa voidaan ohjata erilaisilla verohuojennuksilla. Vuonna 2009 näiden verohuojennusten takia valtiolta jäi saamatta 13 miljardia euroa. Summa vastaa noin neljännestä valtion budjetista. Verotukiin käytettyä rahaa joudutaan keräämään kiristämällä verotusta toisaalla. Mitä seuraavista verotuista olisit valmis leikkaamaan ensimmäiseksi? (Valitse yksi.)
		Oman asunnon myyntivoiton verovapaus (menetys valtiolle: 900 miljoonaa euroa vuonna 2009).
		Lapsilisien verovapaus (menetys valtiolle: 510 miljoonaa euroa 2009).
		Asumistuen verovapaus (menetys valtiolle: 280 miljoonaa euroa 2009).
		Työpaikan henkilökuntaetuuksien verovapaudet (menetys valtiolle: 260 miljoonaa euroa 2009).
		Kotitalousvähennys (menetys valtiolle: 245 miljoonaa euroa 2009).
		Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähentäminen (menetys valtiolle: 210 miljoonaa euroa 2009).
		En mitään näistä.
		Saara-Sofia Sutela: Kaikilla näillä verotuilla on myös kääntöpuolensa. En usko, että valtiontaloutta saadaan merkittävästi tasapainotettua millään esitetyistä keinoista. Kyse on laajemmasta kokonaisuudesta.
14.	Mitä asuntolainojen korkojen verovähennysoikeudelle pitäisi tehdä?
		Poistaa kokonaan.
		Poistaa asteittain pitkällä siirtymäajalla.
		Säilyttää nykyisellään.
		Verovähennysoikeutta pitäisi laajentaa.
		Saara-Sofia Sutela: Mielestäni asuntolainojen verovähennysoikeus tulee säilyttää, sillä sen poistaminen koskisi erityisesti lapsiperheitä.
15.	Rakennetusta ja rakentamattomasta tonttimaasta maksetaan kiinteistöveroa. Pitäisikö myös metsä- ja peltomaalle asettaa kiinteistövero?
		Kyllä.
	-	Ei.
Puolustus
16.	Laaja kaikkia miehiä koskeva asevelvollisuus on Euroopan maista vain Kreikassa, Kyproksessa ja Suomessa. Miten järjestäisit Suomen asevelvollisuuden?
		Myös naisten tulisi olla asevelvollisia.
		Nykykäytäntö on hyvä.
		Pitäisi siirtyä nykyistä valikoivampaan asevelvollisuuteen.
		Pitäisi siirtyä molempien sukupuolten vapaaehtoiseen asevelvollisuuteen.
		Asevelvollisuudesta pitäisi luopua.
		Saara-Sofia Sutela: Nykykäytäntö on tässä mielessä hyvä, mutta se ei tarkoita etteikö asevelvollisuutta tulisi kehittää. Ensimmäinen keskustelunaihe tulisi olla siinä, miksi niin suuri osa ikäluokasta ei pärjää armeijassa. Nuorten huono kunto, jaksaminen ja mielenterveysongelmat ovat vakavia epäkohtia, joihin tulee löytää ratkaisuja.
17.	Pitäisikö Suomen hakea Nato-jäsenyyttä?
		Kyllä, jo alkavalla vaalikaudella.
		Kyllä, mutta ei vielä alkavalla vaalikaudella.
		Kyllä, jos Ruotsi hakee jäsenyyttä.
	-	Ei alkavalla vaalikaudella.
		Ei koskaan.
		Saara-Sofia Sutela: Yhteistyötä ja kumppanuutta NATO:n kanssa on luontevaa kehittää ja tiivistää. NATO-keskustelu ei kuitenkaan mielestäni ole nyt ajankohtainen, sillä edellytyksiä jäsenyydelle ei tällä hetkellä ole. Mahdollinen täysjäsenyys edellyttäisi myös kansalaisten tukea.
Ulkomaat
18.	Pitääkö Suomen tuoda Kiinan- ja Venäjän-politiikassaan voimakkaammin esiin myös ihmisoikeudet sekä demokratian tila kyseisissä maissa?
	+	Kyllä, Suomen ulkopolitiikan lähtökohtana tulee olla kansalaisten oikeudet ja yleisesti hyväksytyt arvot.
		Kyllä, mutta ainoastaan EU:n yhteisessä rintamassa.
		Ei, taloudellisten etujen ajaminen on ensisijaista.
		Ei, Venäjän ja Kiinan tapa kohdella omia kansalaisiaan ei kuulu Suomelle.
		Saara-Sofia Sutela: Erityisesti Suomen Venäjän politiikassa on lisäksi hyvä erottaa kahdenväliset kysymykset, sekä sellaiset laajemmat asiakokonaisuudet, joissa Suomen on hyvä toimia yhteisessä rintamassa EU:n kanssa.
19.	Venäjä kielsi alkuvuodesta ulkomaalaisten maanomistuksen raja-alueiltaan. Suomesta venäläiset voivat ostaa maata ja kiinteistöjä lähes rajoituksetta. Venäläiset ovat ostaneet viime vuosina Suomesta tuhansia kiinteistöjä. Mitä asialle pitäisi tehdä?
		Suomessa pitäisi rajoittaa yleensäkin ulkomaalaisten oikeutta ostaa kiinteistöjä ja maata.
		Suomessa pitäisi rajoittaa venäläisten oikeutta ostaa kiinteistöjä ja maata, kunnes Suomen ja Venäjän maa- ja kiinteistökaupoissa vallitsee vastavuoroisuus.
		Suomessa ei pidä muuttaa ulkomaalaisten oikeutta ostaa maata ja kiinteistöjä.
		Saara-Sofia Sutela: Tämä on hyvä esimerkki Suomen ja Venäjän välisestä kysymyksestä, jossa tulee kunnioittaa vastavuoroisuuden periaatetta.
20.	Suomi on sitoutunut YK:n asettamaan tavoitteeseen, jonka mukaan kehitysyhteistyön määrärahat tulee vuoteen 2015 mennessä nostaa 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Viime vuonna Suomi antoi kehitysyhteistyöhön 965,6 miljoonaa euroa, mikä on 0,55 prosenttia bruttokansantuotteesta. Mitä kehitysavulle pitäisi tehdä?
		Suomen tulee sitoumuksensa mukaan nostaa kehitysyhteistyömäärärahat 0,7 prosenttiin seuraavalla vaalikaudella.
		Kehitysyhteistyövaroja voi maltillisesti lisätä, mikäli valtiontalous sen sallii.
		Kehitysyhteistyövaroja ei pidä lisätä.
		Kehitysyhteistyövaroja pitää leikata.
		Kehitysyhteistyöhön ei pidä antaa valtion varoja.
		Saara-Sofia Sutela: Mielestäni kehitysavun 0,7 % tavoitteesta (osuus BKT:sta) ja YK:n kehitystavoitteista tulee pitää kiinni. Kehityspolitiikan toteuttamista on kuitenkin myös syytä tarkastella kriittisesti ja kehittää. On tärkeää varmistaa, että kehitysapuun tarkoitetut varat menevät sinne, minne ne kuuluvatkin ja mistä niistä on eniten apua. On syytä myös tiedostaa, että kehitysyhteistyöhön liittyy ongelmakohtia kuten avun tulosten seuranta ja väärinkäytökset. (Muuten, myös maahanmuuttopolitiikka liittyy välillisesti kehitysapukysymykseen. Kehitysmaista teollisuusmaihin töihin tulevilla on suuri merkitys kehitysmaiden taloudelle. Ymmärtääkseni siirtolaisten kotiseuduilleen lähettämä rahamäärä on suurempi, kuin koko kehitysavun määrä.)
21.	Jos Suomi olisi Facebookissa, mitkä kolme tässä listatuista maista sen pitäisi ensimmäisenä pyytää ystävikseen? (Valitse kolme.)
	-	Ruotsi
	-	Norja
		Tanska
		Viro
		Islanti
	-	Venäjä
		Kiina
		Intia
		Yhdysvallat
		Kanada
		Britannia
		Saksa
		Ranska
		Espanja
		Italia
		Puola
		Turkki
		Iran
		Israel
		Syyria
		Tunisia
		Ghana
		Tansania
		Brasilia
		Bolivia
		Kuuba
		Saara-Sofia Sutela: Naapureista on hyvä lähteä liikkeelle. Kansainväliset suhteet ovat pienelle Suomelle kuitenkin niin tärkeitä, että uskoisin Suomen lisäävän nopeasti ystäviä ympäri maailman.
Kotimaa
22.	Aselakia kiristettiin syksyllä 2010 mm. nostamalla käsiaseluvan ikäraja 20 vuoteen. Mitä aselaille pitäisi uudessa eduskunnassa tehdä?
		Käsiaseet pitäisi kieltää kokonaan.
		Käsiaseiden säilyttäminen kotona pitäisi kieltää.
	-	Aselaki on nyt hyvä.
		Aselakia pitäisi lieventää.
		Saara-Sofia Sutela: Seurasin aselain valmistelua ja siihen liittyvää keskustelua varsin läheltä eduskuntatyöni kautta. Aselaki on nyt hyvä kompromissi, joskaan ei missään nimessä täydellinen.
23.	Peruskoulussa on kaksi pakollista vierasta kieltä, joista jommankumman pitää olla toinen kotimainen kieli. Pitäisikö toisen kotimaisen kielen opiskelu muuttaa vapaaehtoiseksi?
		Kyllä.
		Ei.
		Saara-Sofia Sutela: Ruotsin kielellä on Suomessa perustuslaillinen asema, olemme kaksikielinen maa ja mielestäni molempien kielien asema on tärkeä turvata. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö kielipolitiikkaa tulisi kehittää ja uusista mahdollisuuksista keskustella. Tässä pohdinnassa voisi huomioida myös alueellisia eroja, kuitenkin siten etteivät kielivalinnat asettaisi esteitä esimerkiksi nuorten jatko-opiskelulle tai työllistymiselle tulevaisuudessa. Kaikkiaan minua huolestuttaa kielitaidon kaventuminen. Suomalaisten on tärkeää olla kielitaitoisia ja siksi kieltenopiskelun tulee olla kannustavaa. Itse opetuksessa voisi painottaa puhuttua kieltä kaavamaisen kieliopin sijaan.
24.	Sopiiko Suvivirren laulaminen koulujen kevätjuhlaan?
		Kyllä, se kuuluu suomalaiseen kevätjuhlaperinteeseen.
	-	Kyllä, kunhan uskonnottomille ja muiden uskontojen edustajille annetaan mahdollisuus olla osallistumatta virren veisuuseen.
		Kyllä, kunhan uskonnottomille ja muiden uskontojen edustajille järjestetään vaihtoehtoista ohjelmaa.
		Ei, uskonnolliset seremoniat eivät kuulu koulun juhliin.
		Saara-Sofia Sutela: Suvivirsi kuuluu kevätjuhlaan. Jos joku ei uskontonsa puolesta tai muusta syystä halua osallistua virren veisuuseen, hänellä on toki oltava mahdollisuus olla osallistumatta.
25.	Vaalikaudella 2007–2011 Suomen maahanmuuttopolitiikkaa kiristettiin useilla eri päätöksillä. Millaista on mielestäsi Suomen nykyinen maahanmuuttopolitiikka?
		Liian tiukkaa.
		Sopivaa.
		Liian löysää.
		Saara-Sofia Sutela: En nyt välttämättä sanoisi että maahanmuuttopolitiikkamme on liian löysää, mutta sopivaakaan se ei mielestäni ole. Maahanmuuttoon liittyvissä kysymyksissä tulisi aina määritellä mitä termillä tarkoitetaan. Maahanmuuttoa on erilaista ja myös ongelmat ovat erilaisia. Maahanmuuttopolitiikkaan liittyy epäkohtia ja ongelmia, joista tulee voida keskustella. Erityisesti turvapaikanhakemisessa on ongelmakohtia, joihin tulee voida puuttua. Suomen ei esimerkiksi tulisi erottautua muita maita paremmilla etuuksilla. On kuitenkin aivan selvää, että hyvinvoinnin turvaamiseksi tarvitsemme työvoimaa ja veronmaksajia myös ulkomailta. Meillä on myös humanitäärinen vastuu aina auttaa hädänalaisia. Kaikkiaan toivoisin keskustelun siirtyvän "kuka saa tulla?" -ajatuksesta "miten varmistamme kotouttamisen?" -ajatukseen.
26.	Saimaannorppa on määritelty erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Sen kanta on tällä nykyisin noin 270 yksilöä, ja joissakin arvioissa lajin sukupuuttoa pidetään ”erittäin todennäköisenä”. Saimaannorppaa on suojeltu viime vuosina lähinnä vapaaehtoistoiminnalla, muun muassa kalastusrajoituksilla ja alkukesän vapaaehtoisella verkkokalastuskiellolla. Miten suojelun kanssa tulisi toimia?
		Saimaannorpan suojelua on tehostettu nyt jo liikaa.
		Nykyinen suojelu on riittävää.
		Verkkokalastus pitäisi kieltää kokonaan saimaannorpan keskeisillä pesimäalueilla.
		Verkkokalastuksen täyskielto pitäisi laajentaa koskemaan koko Saimaata.
		Koko Saimaan verkkokalastuksen täyskiellon lisäksi pitäisi tiukentaa rantarakentamisen lupakäytäntöjä.
Kunnat
27.	Kunnat ovat viime vuosina ulkoistaneet palveluitaan yksityisten yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden tuotettaviksi. Paineet tilata palveluita ulkopuolisilta kasvavat edelleen. Mikä seuraavista vastaa parhaiten näkemystäsi?
		Kaikki kuntapalvelut pitää avata kilpailulle ja kunnan automaattisesti kilpailuttaa kaikki tarjoamansa palvelut.
		Ulkoistamista pitää lisätä huomattavasti, koska yritykset tuottavat palvelut tehokkaammin mutta kunnat voivat edelleen itse päättää, mitä kilpailuttavat.
		Ulkoistamista pitää lisätä, mutta kuntien pitää oppia kilpailuttamaan ulkopuoliset palvelunsa paremmin hinnan ja laadun kannalta.
		Palveluita ei pidä ulkoistaa nykyistä enempää, sillä ulkoistaminen vaarantaa julkisten palveluiden laadun eikä tuota merkittäviä säästöjä.
		Ulkoistettuja palveluita pitää palauttaa kuntien hoidettaviksi. Kunnalla on lakisääteinen tehtävä tarjota palveluita, joten sen pitää myös tuottaa ne itse.
		Ei mikään näistä.
		Saara-Sofia Sutela: Kuntalaisten näkökulmasta ensisijaista on hyvät, laadukkaat ja hyvin saatavilla olevat palvelut - ei se, mikä taho palvelut tuottaa. Jatkossa palveluja tulee järjestää aikaisempaa paremmassa yhteistyössä kunnan, yritysten ja järjestöjen kanssa. Erityisesti haluan painottaa kolmannen sektorin roolia. Järjestöissä ja yhdistyksissä tehdään vapaaehtoisuuteen perustuen valtavasti työtä, jolla on suuri merkitys esimerkiksi hyvinvointipalvelujen tukena. Tätä osaamista ei vielä ole osattu arvostaa ja hyödyntää tarpeeksi. Kuntien kilpailuttamisessa on vielä paljon opittavaa. Erityisesti on syytä tähdentää, ettei halvin ratkaisu läheskään aina ole paras, eikä hinta saisi saisi olla kilpailutuspäätöksissä niin merkittävässä asemassa. Hankintapäätöksiä pitää tarkastella monipuolisemmin. Myös tuotteiden eettisyys tulisi ottaa kilpailuttamisessa aikaisempaa paremmin huomioon. Tämä edellyttää muutoksia kilpailutuslainsäädäntöön. Esimerkiksi kunnallisessa päätöksenteossa tulisi suosia lähituotantoa. Julkisia hankinoja koskeva problematiikka ei koske vain Suomea, vaan uudistuksiin tulee pyrkia myos EU:n tasolla.
28.	Kuntien määrä on vähentynyt kuntaliitosten seurauksena 336 kuntaan. Kuntia yhdistämällä pyritään parantamaan hallinnon tehokkuutta, sillä monella pienellä kunnalla on vaikeuksia selvitä lakisääteisten palveluiden tuottamisesta. Mikä olisi sopiva kuntien määrä?
		Alle 170
		170–229
		230–289
		290–339
		340–400
		Yli 400
		Saara-Sofia Sutela: Tässä kysymyksessä ei pitäisi suinkaan lähteä liikkeelle kuntien määrästä, vaan palveluiden mahdollisimman järkevästä ja tehokkaasta järjestämisestä. On aivan selvää, että kuntien määrää tulee pystyä vähentämään. Kuntien absoluuttinen määrä ei kuitenkaan saa olla mikään itseisarvo tai tavoitetila. Jatkossa palveluita tulee pystyä järjestämään aikaisempaa paremmin yli kuntarajojen. Yhteistyön kautta kuntarajat jäänevät lopulta luontaisesti tarpeettomiksi.
29.	Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistymisestä on väännetty kättä jo pitkään. Yhdistymisestä olisi sen kannattajien mielestä hyötyä erityisesti maankäytön ja liikenteen suunnittelussa. Helsingin johto kannattaa metropolikuntaa, mutta Espoo ja Vantaa vastustavat sitä. Myös tuleva eduskunta ja hallitus voivat vaikuttaa asiaan. Mitä tulisi tehdä?
		Nykytilanne on hyvä.
	+	Yhteistyötä on lisättävä, mutta vapaaehtoisesti kuntien aloitteesta.
		Valtion on luotava metropolikunta vaikka pakolla.
		Kuntien rajat on säilytettävä, mutta Helsingin seudulle on luotava uusi, vaaleilla valittu seutuvaltuusto, joka ottaisi vastuulleen suuren osan kuntien nykyisistä tehtävistä.
		Saara-Sofia Sutela: Pakolla harvoin syntyy hyvää, enkä kannata pakkoliitoksia. Olen kuitenkin sitä mieltä, että meillä on edelleen liikaa kuntia ja siksi kuntareformi tulee tarpeeseen. On aivan selvää, että tulevaisuudessa kuntien määrän on pienennyttävä. Tämä kysymys on mielestäni talouden tasapainottamisen näkökulmasta keskeisempiä. Palveluiden järjestämistä tulee kehittää kuntarajat ylittävän yhteistyön kautta.
30.	Valtio tasaa verotuloja kuntien kesken siten, että rahaa siirretään vauraammista kunnista köyhemmille. Järjestelmä takaa jokaiselle kunnalle verotulotason, joka on 91,86 prosenttia Suomen kuntien keskimääräisestä verotulosta. Järjestelmän suurimmat maksajat ovat Helsinki ja Espoo, joissa maksetuista kunnallisveroista noin 500 miljoonaa euroa siirretään tänä vuonna köyhemmille kunnille. Miten järjestelmään pitäisi suhtautua?
		Pääkaupunkiseudulta pitäisi siirtää nykyistä enemmän verotuloja muualle maahan.
		Nykyinen verotulojen tasausjärjestelmä on hyvä.
		Pääkaupunkiseudun pitäisi saada pitää nykyistä suurempi osuus verotuloistaan.
		Tasausjärjestelmä pitäisi purkaa.
Hallituspohja
31.	Mainitse kolme puoluetta, joiden ainakin pitää mielestäsi olla seuraavassa hallituksessa. Valitse tasan kolme. (Puolueet on listattu rekisteröitymisjärjestyksessä.)
		Sdp
	-	Keskusta
	-	Kokoomus
	-	Rkp
		Kristillisdemokraatit
		Vihreät
		Vasemmistoliitto
		Perussuomalaiset
		Skp
		Senioripuolue
		Ktp
		Stp
		Itsenäisyyspuolue
		Köyhien asialla
		Piraattipuolue
		Muutos 2011
		Vapauspuolue
		Saara-Sofia Sutela: Lähdin liikkeelle nykyisestä hallituspohjasta. En kuitenkaan pidä siitä, että hallitusyhteistyöllä hirvittävästi spekuloidaan ennen vaaleja. Vaalitulos ratkaisee sen, miten hallitusta lähdetään rakentamaan.

Näytä ehdokkaat, joiden vastaukset ovat tämän ehdokkaan vastauksia lähinnä ja kauimpana »

Katso ehdokkaan vastaukset Ilta-Sanomien vaalikoneessa »