Eduskuntavaalit 2011 – Tulospalvelu »

Jääskeläinen Pietari PS

Perustiedot

Jääskeläinen Pietari

234
  • Luottamustoimet:
  • Kunnanvaltuutettu
  • Kansanedustaja

Ehdokkaan oma esittely

Pietari "Osaa ja uskaltaa". Koulutus: valt.maist. pääaine kansantalous. Työt: Kansanedustaja, Sisäministeriön budjetti- ja TTS-vastaava, poliisin kehittämistyö, asuntohallituksen tal.pääll. maakuntapääll. Kuntaliiton asiantuntija, Kansalaisjärj.ryhmän ja Kylätoimintary:n pääsiht., kirkon yv-keräysvastaava, yritysjohtaja. Luottamustehtäviä: isä ja isoisä, Uudenmaan PerusS:n pj., kaupunginvaltuuston, hallituksen, vanhusneuvoston, sosiaali- ja veroltk:n jäsen, ruoka-apuyhdistyksen, asukaseuran, taloyhtiön ja Kansantaiteiden yhdistyksen pj. Miksi ehdokkaana? Perusturva, hoito- ja vanhuspalvelut uhattuina. Kansantuote kaksinkertaistunut 1993-2010. Samaan aikaan perusturvaa heikennetty ansiotuloon nähden noin kolmasosalla (toimeentulotuki, peruspäivär., työmarkkinatuki, kansaneläke, sairauspäivär, kotihoito, lapsilisät...) Valtio vähentänyt myös terveydenhoidon rahoitusosuutta miljardeja euroja. Hallituksen kehyspäätös: sosiaali- ja terveyspalveluihin ei euroakaan lisää 2011-2014! Harmaa talous kuriin - 5 mrd euron säästöt, rehelliset yritykset kunniaan, suomalaisille työpaikkoja. Ei jättitakauksia (jopa 18 mrd euroa eli kolmasosa valtion budjetista) velkamaille ja riskisijoittajille!

Ehdokkaan vastaukset

Kysymykset
1.

Tuloerot ovat kasvaneet Suomessa 1990-luvun puolivälin jälkeen nopeasti. Miten siihen pitäisi suhtautua?

+Tuloeroja on kavennettava huomattavasti.
Tuloeroja on kavennettava lievästi.
Tuloerot ovat nyt sopivalla tasolla.
Tuloerot saavat edelleen kasvaa hillitysti.
Tuloerot saavat kasvaa vapaasti.
Pietari Jääskeläinen: Lipposen ja Vanhasen hallitusten politiikka on merkinnyt itsenäisyytemme ajan suurinta taloudellisen ja sosiaalisen eriarvoisuuden, tuloerojen ja köyhien suhteellisen määrän kasvua. Kansalaisten perusturvaa on 90-luvulta lähtien heikennetty ansiokehitykseen nähden kolmasosalla . Köyhien määrä on kasvanut EU-kriteerien mukaan jopa kolminkertaiseksi noin 920.000 henkilöön. Kuvannollisesti sanottuna tämä leipäjono ulottuisi Rovaniemeltä aina eduskunnan täysistuntosaliin asti. Jonossa olisi parisataatuhatta lasta. Samaan aikaan rikkaimpia on tuettu optiotuloilla, suurimmilla palkankorotuksilla ja verohelpotuksilla. 30 000 varakkaimmalta poistettu varallisuusvero yhteensä yli 100 000 000 euroa vuodessa.. Olemme menossa kiihtyvällä menolla ns. tasaveroon eli köyhät ihmiset maksavat suhteellisesti enemmän elämisestään kuin rikkaammat. Erilaiset tuet, lapsilisät jne. nousevat tänä vuonna vain 0,4 % - monet välilliset verot huomattavasti tätä enemmän -sähkön hinta jopa toistakymmentä prosenttia. Kansalaisten eriarvoisuus vain kasvaa. Hyvinvointivaltion perusarvot eivät enää toteudu. Muutos on välttämätön.
2.

Eduskunta hyväksyi vuonna 2009 lain, joka mahdollistaa parisuhteensa rekisteröineille homo- ja lesbopareille perheen sisäisen adoption. Pitäisikö homo- ja lesboparien saada oikeus myös perheen ulkopuoliseen adoptioon?

Kyllä.
-Ei.
Pietari Jääskeläinen: Lapsilla on lähtökohtainen oikeus hyvään ja normaaliin isä- ja äitisuhteeseen. Pitäisi saada aikaan parannus avioparien osalta. Monet avioparit eivät ole saaneet adoptiota toivomuksesta huolimatta.
3.

Keväällä 2010 hallitus myönsi kaksi ydinvoimalalupaa. Kolmas hakija Fortum jäi ilman, mutta toivoo saavansa seuraavalta hallitukselta luvan Loviisan voimalan kahden reaktorin korvaamiseksi. Pitääkö Fortumille myöntää lupa?

Kyllä.
Ei.
Pietari Jääskeläinen: Meillä on nyt kaikkiaan tulossa 3 uutta ydinvoimalaa. Kaikki tarkoituksenmukaiset energiansäästöoimet tulee toteuttaa. Kotimaiset uusiutuvat, ei saastuttavat energialähteeet, kuten aurinko, tuuli, bioenergia, maalämpö... käyttöön ja ko. investointeja ja uusia innovaatioita tuettava.
4.

Lapsilisää maksetaan jokaisesta Suomessa asuvasta lapsesta 17 ikävuoteen asti riippumatta vanhempien tulotasosta. Mitä lapsilisille pitäisi tehdä?

Lapsilisät tulee poistaa hyvätuloisilta.
Lapsilisän suuruus pitää porrastaa vanhempien tulojen mukaan.
Säilytetään nykytilanne.
+Lapsilisän ei pidä vaikuttaa toimeentulotulen määrään, vaan toimeentulotuen varassa elävän tulee saada sekä tuki että lapsilisä.
Pietari Jääskeläinen: Lapsiperheiden asema on voimakkaasti heikentynyt. Monilla lapsiperheillä on hyvin suuria vaikeuksia tulla taloudelllisesti toimeen, kun vielä samaan aikaan asumisen sekä tavaroiden, palvelujen ja energian hinnat ovat nousseet. Yksinhuoltajista jopa kolmannes joutuu turvautumaan toimeentulotukeen selviytyäkseen. Lapsiperheiden tukia on heikennetty ja lapsivähennykset verotuksesta poistettu. Lapsiperheiden köyhyydestä voi aiheutua monenlaisia ongelmia aina lasten eriarvoisuuskokemuksista ja koulupinnauksesta mielenterveysongelmiin asti. Lapsilisä ei saa vaikuttaa toimeentulotukea vähentävästi. Lapsiperheiden etuuksiin tulee tehdä tasokorotus - myös lapsilisiin, jotka nyt nousevat vain noin 40 senttiä.
5.

Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan niin sanottua ikälakia, johon mahdollisesti kirjataan yhtenäisiä ikäihmisten hoidon laatuvaatimuksia ja palvelutakuu. Pitäisikö ikäihmisten hoivatakuu kirjata lakiin ja velvoittaa kunnat tarjoamaan vanhuksille subjektiivinen oikeus hoivaan?

Ei. Kuntien velvoitteita ei pidä lisätä.
Ei. Riittää, että ikäihmisten hoidon taso määritellään suosituksilla.
+Kyllä. Ikäihmisillä pitää olla subjektiivinen oikeus hyvään hoitoon.
Pietari Jääskeläinen: Eduskunnan tulee säätää Vanhusten hoitotakuulaki mahdollisimman pikaisesti. Myös vanhuksille on taattava ihmisarvo - aina riittävään saattohoitoon asti. Valtio on vetäytynyt hyvinvointivastuustaan vähentämällä 90-luvulta lähtien rahoitusosuuttaan myös vanhuspalveluissa. Valtion aiempi rahoitusosuus tulee palauttaa. Nyt Vanhukset ovat eriarvoisessa asemassa riippuen kotikunnasta. Joissain tapauksissa on ollut suorastaan kyse vanhusten heitteillejätöstä. Myös ennaltaehkäisevään toimintaan - kuten kuntoutukseen, ulkoilutukseen jne on osoitettava riittävä rahoitus - näin raskasta laitoshoitoa voidaan vähentää. Kuitenkin myös laitoshoitoa tarvitaan - tarpeellisia laitospaikkoja ei tule karsia, kuten nyt lyhytnäköisesti ollaan tekemässä. Sekä inhimilliseen että yhteiskunnalle hyvin taloudelliseen vertais- ja omaishoidon tukeen tulee tehdä tasokorotus, varmistaa sijaisten saanti sekä tuensaajien piiriä laajentaa.Nythän vain joka kymmenes omaishoitaja saa tästä pyytettömästä ja hyvinkin raskaasta työstä korvauksen - joka verojen jälkeen on vain noin 300 euroa kuukaudessa

Eläkkeet
6.

Vanhuuseläkkeelle siirtymisen ikä on nyt 63–68 vuotta. Eläkeiän alarajaa pitäisi mielestäni

laskea.
+pitää nykyisellään.
nostaa vuodella.
nostaa usealla vuodella.
Pietari Jääskeläinen: Eläkkeeelle sirtymisen jousto 63-68 vuotiaana on hyvin sopiva. Pidennetään työuria alkupäästä; Koulutusta kehittämällä aiemmin työelämään ja varmistetaan eri toimin, että kaikki nuoret yleensäkin pääsevät joko koulutukseen tai työpaikkaan/ työharjoitteluun. Ketään nuorta ei saa päästää syrjäytymään. Elinikäisesti syrjäytyneen nuoren kustannukset yhteiskunnalle ovat miljoonaluokkaa inhimillisten kärsimysten lisäksi.
7.

Suomalaiset jäävät nykyään eläkkeelle keskimäärin alle 60-vuotiaina. Keskeisin syy ennenaikaiseen eläkkeeseen on työkyvyttömyys. Työssäjaksamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisen lisäksi eläkeiän nostamiseksi on esitetty myös muita keinoja. Mitä seuraavista käyttäisit ensisijaisesti työurien pidentämiseksi?

Poistaisin mahdollisuuden osa-aikaeläkkeeseen.
Poistaisin työttömyysputken eli oikeuden työttömyyspäivärahan lisäpäiviin ennen eläkeikää.
Nostaisin vanhuuseläkeiän alarajaa 63 vuodesta.
Ottaisin käyttöön nämä kaikki.
+En käyttäisi mitään näistä.
Pietari Jääskeläinen: Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä - lähes 300 000 - on hälyttävän suuri. Pitäisi pureutua nimenomaan ongelmien syihin. Suuri osa ko. eläkkeelle joutuvista ovat kärsineet hyvinkin vakavista mielenterveysongelmista. Nämä ovat olleet seurausta esimerkiksi jo lapsena koetuista ongelmista, vanhempien huumeiden käytöstä, perheväkivallasta, köyhyydestä, syrjäytymisestä, yksinäisyydestä jne. Eri toimin tulee voida sekä työkyvyttömyyttä ennalta estää sekä myös työkyvyttömiä palauttaa kuntoutustoimin työelämään.
8.

Eläkkeitä korotetaan niin sanotulla taitetulla indeksillä, jossa kuluttajahintojen painoarvo on 80 prosenttia ja palkansaajien yleisen palkkakehityksen 20 prosenttia. 1990-luvun puolivälissä käyttöön otetun taitetun indeksin vuoksi eläkeläiset ovat jääneet jälkeen yleisestä tulokehityksestä. Mitä taitetulle indeksille pitäisi tehdä?

Palkkakehityksen tulisi vaikuttaa indeksiin enemmän kuin kuluttajahintojen.
+Indeksi tulisi muuttaa entiselleen, jolloin puolet siitä määräytyisi palkkojen ja puolet hintojen mukaan.
Indeksin tulisi seurata palkkojen nousua hieman nykyistä suuremmalla painolla.
Nykyistä indeksiä ei ole tarpeen muuttaa.
Kuluttajahintojen pitäisi vaikuttaa indeksiin enemmän kuin palkkojen.
Pietari Jääskeläinen: Eläkeindeksi tulee palauttaa oikeudenmukaiselle 50 - 50 pohjalle. Eläkkeet ovat jääneet huomattavasti ansiokehityksestä jälkeen.

Talous
9.

Vaalien jälkeen valittava hallitus saattaa päättää karsia valtion menoja. Seuraavassa on lueteltu joukko mittaluokaltaan erisuuruisia säästöehdotuksia, joita vaalikeskustelussa on jo esitetty. Minkä näistä valitsisit ensimmäisenä? (Valitse yksi.)

Puolustusmäärärahojen leikkaaminen
Kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaaminen
Maataloustukien leikkaaminen
Yritystukien leikkaaminen
Lapsilisien poistaminen hyvätuloisilta
Sosiaalietuuksien indeksisidonnaisuuden purkaminen
Kuntien valtionosuuksien leikkaaminen
Subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta luopuminen
+Jokin muu
Valtion menoja ei ole tarpeen karsia.
Pietari Jääskeläinen: EU:n jäsenmaksuleikkaukset. Suomi on maksanut miljardiluokan nettomaksuja EU:lle. Useat varakkaat EU-jäsenvaltiot ovat saaneet neuvottelujen kautta jäsenmaksuhelpotuksia - Suomi ei ole edes yrittänyt. Täysin epäoikeudenmukaista Iso-Britannian rahoitusta ei saa myöskään hyväksyä.
10.

Suomi on muiden euromaiden mukana osallistunut rahaliiton kriisimaiden pelastamiseen satojen miljardien eurojen tukipaketeilla. Keväällä 2010 Suomi sitoutui lainaamaan Kreikalle 1,6 miljardia euroa. Sen lisäksi Suomi lupasi taata Euroopan vakausvälineen 750 miljardin lainavalmiuksia tarvittaessa yli 8 miljardilla eurolla. Suomi saattaa vielä joutua kasvattamaan takauslupaustensa määrää. Mikä seuraavista väittämistä kuvaa parhaiten näkemystäsi?

Suomen tulee eurooppalaisen solidaarisuuden takia tukea vaikeuksiin joutuneita kumppanimaita.
Vaikeuksissa olevan euromaan tukeminen on Suomen oma etu, sillä yhden euromaan ajautuminen vararikkoon vaarantaisi koko eurojärjestelmän ja samalla myös Suomen talouden.
Kreikka olisi pitänyt päästää velkasaneeraukseen ja näin välttää nyt syntynyt moraalikadon vaara.
+Kreikan ja Irlannin tukeminen oli virhe, sillä kunkin maan pitäisi hoitaa omat asiansa.
Suomen liittyminen rahaliittoon oli virhe, jonka seurauksia nyt maksamme.
Suomen tulee erota rahaliitosta mahdollisimman pian.
Pietari Jääskeläinen: Hallituspuolueet ovat surutta lapioineet veronmaksajien rahoja takuina ja lainoina holtittomasti talouttaan hoitaneille velkamaille jo nyt yli 10 000 miljoonaa euroa. Tämä on sekä moraalitonta että myös EU:n perussopimuksen vastaista. Sopimuksessa nimenomaan kielletään ottamasta toisten maiden velkoja ja sitoumuksia vastattavakseen. Maan hallitus ei ollut valmis turvaamaan 2 miljoonalla eurolla ainoan Reumasairaalan säilymistä, mutta on nyt valmis jopa vielä lisäämään "tarpeen tullen" takuita jopa kaikkiaan 18 000 miljoonaan euroon. Tämä olisi suuruudeltaan peräti kolmasosa valtion budjetista. Tätä menoa Suomi itse joutuu velkasaneeraukseen. Parempi vaihtoehto on, että velkamaat ja niitä rahoittaneet riskisijoittajat kantavat oman vastuunsa velkasaneerauksen kautta. On suorastaan törkeää, että suomalaiset veronmaksajat rahoillaan takaavat sijoittajien suurvoitot.
11.

Finanssikriisin myötä on vauhdittunut keskustelu rahoitusalan verottamisesta ja osallistumisesta kriisin kustannusten maksuun. EU-komissio on esittänyt maailmanlaajuista pörssi- eli transaktioveroa, jolla verotettaisiin joukkovelkakirjalaina-, osake-, valuutta- ja johdannaiskauppoja. Mikä seuraavista väittämistä vastaa parhaiten näkemystäsi?

Transaktiovero vaikeuttaisi ihmisten ja yritysten lainansaantia ja heikentäisi näin yleistä talouskasvua. Sitä ei pidä ottaa käyttöön missään tapauksessa.
+Transaktiovero pitäisi ottaa käyttöön, mikäli kyseessä olisi maailmanlaajuinen järjestelmä.
EU:n pitäisi ottaa käyttöön transaktiovero, vaikka muu maailma ei järjestelmään osallistuisikaan.
Pietari Jääskeläinen: Pitäisi eri tavoin edistää osakkeiden omistajien pikäaikaisia sijoituksia ja sitoutumista yritysten omistamiseen ja kehittämiseen ja vähentää pelureiden toimintaa ko. osake- ym. kaupoissa ja näin turvata talouden ja yritystoiminnan vakaus. Tätä edistäisi transaktioverot.

Verot
12.

Mitä veromuotoa olisit valmis ensisijaisesti korottamaan? (Valitse yksi.)

Ansiotuloveroa.
Pääomatuloveroa.
Yritysveroa.
Arvonlisäveroa.
Energiaveroja.
Kiinteistöveroa.
+Palauttaisin varallisuusveron.
Ei mitään näistä.
Ei ylipäätään verojen korotuksia.
Pietari Jääskeläinen: Verot maksukyvyn mukaan. Verohelpotuksista ovat eniten hyötyneet kaikkien suurituloisimmat. Pienituloisimmat eivät ole hyötyneet senttiäkään. Suurituloimpien (yli 5000 euroa/kk) ansioverotusta voidaan korottaa peruspalvelujen turvaamiseksi. Samoin varallisuusvero voidaan palauttaa 30 000 varakkaimmalle suomalaiselle (erolisäys yli 100 milj. euroa). Yhteiskunnalle voidaan saada muitakin tuloja kuin verotuloja. Me. Perusuomalaiset olemme tehneet mm. esityksen harmaan talouden kuriin saamiseksi mm. lainsäädäntöä tarkistamalla, verotunnus käyttöön ottamalla jne. Kun tässä onnnistumme yhteiskunnan saama taloudellinen kokonaishyöty on peräti 5 miljardia euroa eli 10.osa valtion budjetista.
13.

Valtio käyttää verotusta rahan keräämisen lisäksi myös erilaisten yhteiskunnallisten tavoitteiden edistämiseen. Kansalaisten toimintaa voidaan ohjata erilaisilla verohuojennuksilla. Vuonna 2009 näiden verohuojennusten takia valtiolta jäi saamatta 13 miljardia euroa. Summa vastaa noin neljännestä valtion budjetista. Verotukiin käytettyä rahaa joudutaan keräämään kiristämällä verotusta toisaalla. Mitä seuraavista verotuista olisit valmis leikkaamaan ensimmäiseksi? (Valitse yksi.)

Oman asunnon myyntivoiton verovapaus (menetys valtiolle: 900 miljoonaa euroa vuonna 2009).
Lapsilisien verovapaus (menetys valtiolle: 510 miljoonaa euroa 2009).
Asumistuen verovapaus (menetys valtiolle: 280 miljoonaa euroa 2009).
Työpaikan henkilökuntaetuuksien verovapaudet (menetys valtiolle: 260 miljoonaa euroa 2009).
Kotitalousvähennys (menetys valtiolle: 245 miljoonaa euroa 2009).
Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähentäminen (menetys valtiolle: 210 miljoonaa euroa 2009).
+En mitään näistä.
Pietari Jääskeläinen: vain suurituloisimpien osalta verohuojennusten alentamista voidaan harkita
14.

Mitä asuntolainojen korkojen verovähennysoikeudelle pitäisi tehdä?

Poistaa kokonaan.
Poistaa asteittain pitkällä siirtymäajalla.
+Säilyttää nykyisellään.
Verovähennysoikeutta pitäisi laajentaa.
Pietari Jääskeläinen: Asuntojen hinnat ovat jatkuvasti nousseet. Ilman korkovähennystä mm. nuorten perheiden oman asunnon hankinta voi siirtyä vuosilla.
15.

Rakennetusta ja rakentamattomasta tonttimaasta maksetaan kiinteistöveroa. Pitäisikö myös metsä- ja peltomaalle asettaa kiinteistövero?

Kyllä.
Ei.
Pietari Jääskeläinen: Veron takia maa- ja metsätalous muuttuisi Suomessa kannattamattomaksi EU:n puristuksessa

Puolustus
16.

Laaja kaikkia miehiä koskeva asevelvollisuus on Euroopan maista vain Kreikassa, Kyproksessa ja Suomessa. Miten järjestäisit Suomen asevelvollisuuden?

Myös naisten tulisi olla asevelvollisia.
Nykykäytäntö on hyvä.
Pitäisi siirtyä nykyistä valikoivampaan asevelvollisuuteen.
Pitäisi siirtyä molempien sukupuolten vapaaehtoiseen asevelvollisuuteen.
Asevelvollisuudesta pitäisi luopua.
Pietari Jääskeläinen: Yleinen asevelvollisuus tulee säilyttää ja myös tätä kautta maanpuolustustahto turvata.
17.

Pitäisikö Suomen hakea Nato-jäsenyyttä?

Kyllä, jo alkavalla vaalikaudella.
Kyllä, mutta ei vielä alkavalla vaalikaudella.
Kyllä, jos Ruotsi hakee jäsenyyttä.
+Ei alkavalla vaalikaudella.
Ei koskaan.
Pietari Jääskeläinen: Ei lähdetä Nato-seikkailuihin ympäri maailmaa...

Ulkomaat
18.

Pitääkö Suomen tuoda Kiinan- ja Venäjän-politiikassaan voimakkaammin esiin myös ihmisoikeudet sekä demokratian tila kyseisissä maissa?

Kyllä, Suomen ulkopolitiikan lähtökohtana tulee olla kansalaisten oikeudet ja yleisesti hyväksytyt arvot.
Kyllä, mutta ainoastaan EU:n yhteisessä rintamassa.
Ei, taloudellisten etujen ajaminen on ensisijaista.
Ei, Venäjän ja Kiinan tapa kohdella omia kansalaisiaan ei kuulu Suomelle.
Pietari Jääskeläinen: Ihmisoikeusasiat tulee ottaa esille asiallisesti.
19.

Venäjä kielsi alkuvuodesta ulkomaalaisten maanomistuksen raja-alueiltaan. Suomesta venäläiset voivat ostaa maata ja kiinteistöjä lähes rajoituksetta. Venäläiset ovat ostaneet viime vuosina Suomesta tuhansia kiinteistöjä. Mitä asialle pitäisi tehdä?

Suomessa pitäisi rajoittaa yleensäkin ulkomaalaisten oikeutta ostaa kiinteistöjä ja maata.
Suomessa pitäisi rajoittaa venäläisten oikeutta ostaa kiinteistöjä ja maata, kunnes Suomen ja Venäjän maa- ja kiinteistökaupoissa vallitsee vastavuoroisuus.
Suomessa ei pidä muuttaa ulkomaalaisten oikeutta ostaa maata ja kiinteistöjä.
20.

Suomi on sitoutunut YK:n asettamaan tavoitteeseen, jonka mukaan kehitysyhteistyön määrärahat tulee vuoteen 2015 mennessä nostaa 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Viime vuonna Suomi antoi kehitysyhteistyöhön 965,6 miljoonaa euroa, mikä on 0,55 prosenttia bruttokansantuotteesta. Mitä kehitysavulle pitäisi tehdä?

Suomen tulee sitoumuksensa mukaan nostaa kehitysyhteistyömäärärahat 0,7 prosenttiin seuraavalla vaalikaudella.
Kehitysyhteistyövaroja voi maltillisesti lisätä, mikäli valtiontalous sen sallii.
Kehitysyhteistyövaroja ei pidä lisätä.
Kehitysyhteistyövaroja pitää leikata.
Kehitysyhteistyöhön ei pidä antaa valtion varoja.
Pietari Jääskeläinen: Tulle selvittää tarkoin, menevätkö kehitysyhteistyövarat täysimääräisesti niihin kohteisiin, joihin todella on tarkoitus. Väärinkäytökset, varojen suuntautuminen kehitysmaiden eliitille jne on karsittava täysin.Erilaiset yleishyödylliset kansalaisjärjestöt ja kirkon ulkomaalaisapu tekevät erinomaista, pyyteetöntä työtä kehitysmaissa.
21.

Jos Suomi olisi Facebookissa, mitkä kolme tässä listatuista maista sen pitäisi ensimmäisenä pyytää ystävikseen? (Valitse kolme.)

Ruotsi
Norja
Tanska
Viro
Islanti
Venäjä
Kiina
Intia
Yhdysvallat
Kanada
Britannia
Saksa
Ranska
Espanja
Italia
Puola
Turkki
Iran
Israel
Syyria
Tunisia
Ghana
Tansania
Brasilia
Bolivia
Kuuba

Kotimaa
22.

Aselakia kiristettiin syksyllä 2010 mm. nostamalla käsiaseluvan ikäraja 20 vuoteen. Mitä aselaille pitäisi uudessa eduskunnassa tehdä?

Käsiaseet pitäisi kieltää kokonaan.
Käsiaseiden säilyttäminen kotona pitäisi kieltää.
Aselaki on nyt hyvä.
Aselakia pitäisi lieventää.
Pietari Jääskeläinen: Aselaissa on useita, esimerkiksi metsästystä ja ampumauheilua tarpeettomasti rajoittavia kohtia.
23.

Peruskoulussa on kaksi pakollista vierasta kieltä, joista jommankumman pitää olla toinen kotimainen kieli. Pitäisikö toisen kotimaisen kielen opiskelu muuttaa vapaaehtoiseksi?

Kyllä.
Ei.
Pietari Jääskeläinen: kielivalinnan mahdollisuuksia tulee lisätä. Tätä kautta kansalaisten kielivaranto paranisi koskemaan myös muita vieraita kieliä kuin englanti. Tämä olisi kaiken kaikkiaan myös Suomen kokonaissedun mukaista, että osaamme riittävän hyvin eri maailmankieliä.
24.

Sopiiko Suvivirren laulaminen koulujen kevätjuhlaan?

Kyllä, se kuuluu suomalaiseen kevätjuhlaperinteeseen.
Kyllä, kunhan uskonnottomille ja muiden uskontojen edustajille annetaan mahdollisuus olla osallistumatta virren veisuuseen.
Kyllä, kunhan uskonnottomille ja muiden uskontojen edustajille järjestetään vaihtoehtoista ohjelmaa.
Ei, uskonnolliset seremoniat eivät kuulu koulun juhliin.
Pietari Jääskeläinen: Suvivirren laulaminen on niin keskeinen kansallinen perinne, että perinteen kyseenalaistaminen pitäisi jo vihdoin lopettaa.
25.

Vaalikaudella 2007–2011 Suomen maahanmuuttopolitiikkaa kiristettiin useilla eri päätöksillä. Millaista on mielestäsi Suomen nykyinen maahanmuuttopolitiikka?

Liian tiukkaa.
Sopivaa.
Liian löysää.
Pietari Jääskeläinen: valtaosa maahanmuuttajista tulee Suomeen joko avioliiton kautta tai työpaikan takia. Tältä osin ei tarvita kiristyksiä, jollei kyse ole esimerkiksi harmaan talouden työntekijöistä. Eduskunnan hallintovaliokunnan selvityksen mukaan Suomessa on maahanmuuttoa koskevia vetovoimatekijöitä verrattuna muihin EU-maihin. Tällaiset vetovoimatekijät tulee poistaa. Suomessa käännytetään nykyisen käytännön takia noin 70 % turvapaikanhakijoista. Vastaanottokustannukset ovat henkilöä kohden jopa yli 50 000 €/vuosi. Näillä varoilla voitaisiin auttaa kymmeniä pakolaisia lähellä heidän kotiseutuaan, jossa ilmastolliset, kulttuuriset, kielelliset, uskonnolliset ym. olot vastaisivat hyvin heidän aiempia olosuhteitaan ja valmiudet palata kotiseudulle jälleenrakennustyöhön olojen rauhoituttua olisivat hyvät.
26.

Saimaannorppa on määritelty erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Sen kanta on tällä nykyisin noin 270 yksilöä, ja joissakin arvioissa lajin sukupuuttoa pidetään ”erittäin todennäköisenä”. Saimaannorppaa on suojeltu viime vuosina lähinnä vapaaehtoistoiminnalla, muun muassa kalastusrajoituksilla ja alkukesän vapaaehtoisella verkkokalastuskiellolla. Miten suojelun kanssa tulisi toimia?

Saimaannorpan suojelua on tehostettu nyt jo liikaa.
Nykyinen suojelu on riittävää.
Verkkokalastus pitäisi kieltää kokonaan saimaannorpan keskeisillä pesimäalueilla.
Verkkokalastuksen täyskielto pitäisi laajentaa koskemaan koko Saimaata.
Koko Saimaan verkkokalastuksen täyskiellon lisäksi pitäisi tiukentaa rantarakentamisen lupakäytäntöjä.

Kunnat
27.

Kunnat ovat viime vuosina ulkoistaneet palveluitaan yksityisten yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden tuotettaviksi. Paineet tilata palveluita ulkopuolisilta kasvavat edelleen. Mikä seuraavista vastaa parhaiten näkemystäsi?

Kaikki kuntapalvelut pitää avata kilpailulle ja kunnan automaattisesti kilpailuttaa kaikki tarjoamansa palvelut.
Ulkoistamista pitää lisätä huomattavasti, koska yritykset tuottavat palvelut tehokkaammin mutta kunnat voivat edelleen itse päättää, mitä kilpailuttavat.
Ulkoistamista pitää lisätä, mutta kuntien pitää oppia kilpailuttamaan ulkopuoliset palvelunsa paremmin hinnan ja laadun kannalta.
+Palveluita ei pidä ulkoistaa nykyistä enempää, sillä ulkoistaminen vaarantaa julkisten palveluiden laadun eikä tuota merkittäviä säästöjä.
Ulkoistettuja palveluita pitää palauttaa kuntien hoidettaviksi. Kunnalla on lakisääteinen tehtävä tarjota palveluita, joten sen pitää myös tuottaa ne itse.
Ei mikään näistä.
Pietari Jääskeläinen: Kaikille kansalaisille on turvattava hyvät ja tasavertaiset peruspalvelut kohtuuhinnalla. Valtio on vähentänyt sosiali- ja terveyspalvelujen rahoitusosuuttaan 90-luvulta lähtien miljardeja euroja vuodessa. Sekä valtion että kuntien tulee asettaa tehtävät tärkeysjärjestykseeen ja osoittaa rahoitusta riittävästi terveydenhoiton ja muiden peruspavelujen turvaamiseen. Palveluja on yhä enemmän ulkoistettu ja ulkomaalaistettu (suurimmat yksityiset terveyspalvelujen tarjoajat ovat jo ulkomaalaisten omistuksessa kuten Terveystalo, Mehiläinen, MedOne..) Olemme menossa yhä enemmän Yhdysvaltojen suuntaan; palvelujen yksityistämisen lisäksi myös terveysvakuutuksia käytetään yhä enemmän. Vaarana on pitkässä juoksussa - mikäli julkinen terveydenhoito entisestään rapautuu - palvelujen hintojen raju kasvu (Yhdysvalloissa terveyspalvelujen kustannukset ovat BKT-seen verrattuna kaksinkertaiset huolimatta siitä että kaikki eivät ole terveydenhoidon piirissä) ja palvelujen eriarvoistuminen, pienituloiset saavat entistä heikommat palvelut...
28.

Kuntien määrä on vähentynyt kuntaliitosten seurauksena 336 kuntaan. Kuntia yhdistämällä pyritään parantamaan hallinnon tehokkuutta, sillä monella pienellä kunnalla on vaikeuksia selvitä lakisääteisten palveluiden tuottamisesta. Mikä olisi sopiva kuntien määrä?

Alle 170
170–229
230–289
+290–339
340–400
Yli 400
Pietari Jääskeläinen: Helpoin tapa pistää pää pensaaseen on yhdistää kuntia ja ajatella että homma on hoidettu. Aivan liian paljon on nähty viime aikoina huonosti hoidettuja kuntaliitoksia, jossa palvelujen saatavuus on heikentynyt. Monet pienet kunnat hoitavat palvelut paljon tehokkaammin kuin suuret kunnat. Kuntien yhteistyöllä voidaan hoitaa palvelut yli kuntarajojen. Keskeistä on miettiä, miten kansalaisten palvelut mahdollisimman tarkoituksenmukaisella ja taloudellisella tavalla hoidetaan lähipalvelut ja kansalaisten vaikutusmahdollisuudet turvaten.
29.

Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistymisestä on väännetty kättä jo pitkään. Yhdistymisestä olisi sen kannattajien mielestä hyötyä erityisesti maankäytön ja liikenteen suunnittelussa. Helsingin johto kannattaa metropolikuntaa, mutta Espoo ja Vantaa vastustavat sitä. Myös tuleva eduskunta ja hallitus voivat vaikuttaa asiaan. Mitä tulisi tehdä?

Nykytilanne on hyvä.
Yhteistyötä on lisättävä, mutta vapaaehtoisesti kuntien aloitteesta.
Valtion on luotava metropolikunta vaikka pakolla.
+Kuntien rajat on säilytettävä, mutta Helsingin seudulle on luotava uusi, vaaleilla valittu seutuvaltuusto, joka ottaisi vastuulleen suuren osan kuntien nykyisistä tehtävistä.
Pietari Jääskeläinen: merkittävät ylikunnalliset tehtävät; maankäyttö/kaavoitus, asuminen, liikenne-, ympäristö-, eräät koulutustehtävät sekä erikoissairaanhoito tulisi hoitaa kunnalllisvaalien yhteydessä valittavan metropolivaltuuston (n. 14 kuntaa) toimesta. Nyt näitä tehtäviä hoidetaan ilman todellista poliittista vastuuta.
30.

Valtio tasaa verotuloja kuntien kesken siten, että rahaa siirretään vauraammista kunnista köyhemmille. Järjestelmä takaa jokaiselle kunnalle verotulotason, joka on 91,86 prosenttia Suomen kuntien keskimääräisestä verotulosta. Järjestelmän suurimmat maksajat ovat Helsinki ja Espoo, joissa maksetuista kunnallisveroista noin 500 miljoonaa euroa siirretään tänä vuonna köyhemmille kunnille. Miten järjestelmään pitäisi suhtautua?

Pääkaupunkiseudulta pitäisi siirtää nykyistä enemmän verotuloja muualle maahan.
Nykyinen verotulojen tasausjärjestelmä on hyvä.
Pääkaupunkiseudun pitäisi saada pitää nykyistä suurempi osuus verotuloistaan.
Tasausjärjestelmä pitäisi purkaa.
Pietari Jääskeläinen: pitäisi ottaa enemmän huomioon pääkaupunkiseudun erityisolosuhteet, asumisen kalleus jne.

Hallituspohja
31.

Mainitse kolme puoluetta, joiden ainakin pitää mielestäsi olla seuraavassa hallituksessa. Valitse tasan kolme. (Puolueet on listattu rekisteröitymisjärjestyksessä.)

Sdp
Keskusta
Kokoomus
Rkp
Kristillisdemokraatit
Vihreät
Vasemmistoliitto
+Perussuomalaiset
Skp
Senioripuolue
Ktp
Stp
Itsenäisyyspuolue
Köyhien asialla
Piraattipuolue
Muutos 2011
Vapauspuolue
Pietari Jääskeläinen: Perussuomalaisten mielestä politiikkaan tarvitaan täysmuutos. Toiminnan perustana tulee ohjelmamme mukaan olla iättömät arvot: Rehellisyys, oikeudenmukaisuus ja inhimillisyys. Työn ja yrittämisen kunnioittaminen sekä henkinen kasvu. Jos arvot ovat pielessä, niin politiikka on pielessä kuten viime aikoina on voitu todeta. Perussuomalaiset voivat lähteä hallitusvastuuseen vain sellaisten puolueiden kanssa, joilla on sama arvopohja.

Näytä ehdokkaat, joiden vastaukset ovat tämän ehdokkaan vastauksia lähinnä ja kauimpana »

Katso ehdokkaan vastaukset Ilta-Sanomien vaalikoneessa »