Lauslahti Sanna

• Uudenmaan vaalipiiri
• Kokoomus

• Ammatti: Kansanedustaja, yrittäjä
• Ikä vaalipäivänä: 45
• Koulutus: Tutkijakoulutus
• Kotisivu: http://www.lauslahti.net/

• Luottamustoimet:
• Kunnanvaltuutettu
• Kansanedustaja

Olen talouden ja terveydenhuollon asiantuntija mm. kolme kirjaa talouden johtamisesta. Toimin ensimmäistä kautta kansanedustajana. Koulutukseltani olen hallintotieteiden tohtori ja kauppatieteiden maisteri. Olen tehnyt pitkän työuran kahden pk-yrityksen ja yhden suuren yrityksen palveluksessa asiantuntija- ja johtotehtävissä. Ennen kansanedustajaksi tuloa tein väitöskirjaani ja toimin yrittäjänä.

Muita luottamustehtäviäni: Espoon kaupunginvaltuutettu ja HUS hallituksen jäsen sekä uimaliiton hallituksen puheenjohtaja.

Muutama sana perheestä. Perhe on minulle tärkeä. Se antaa voimaa ja tukea yhteisten asioiden hoitamiseen. Meillä on kolme lasta. (9, 13 ja 17 vuotiaat) Harrastan kilpauintia, juoksua (maraton), joogaa jne.

Kysymykset
1.	Tuloerot ovat kasvaneet Suomessa 1990-luvun puolivälin jälkeen nopeasti. Miten siihen pitäisi suhtautua?
		Tuloeroja on kavennettava huomattavasti.
		Tuloeroja on kavennettava lievästi.
		Tuloerot ovat nyt sopivalla tasolla.
		Tuloerot saavat edelleen kasvaa hillitysti.
		Tuloerot saavat kasvaa vapaasti.
		Sanna Lauslahti: Lapsiperheköyhyys on lisääntynyt. Erityisen vaikea tilanne on yksinhuoltajaperheissä ja perheissä, joissa on vain yksi tulonsaaja. Meidän on kohdennettava toimia vaikeimmassa asemassa oleviin ihmisiin.
2.	Eduskunta hyväksyi vuonna 2009 lain, joka mahdollistaa parisuhteensa rekisteröineille homo- ja lesbopareille perheen sisäisen adoption. Pitäisikö homo- ja lesboparien saada oikeus myös perheen ulkopuoliseen adoptioon?
		Kyllä.
		Ei.
		Sanna Lauslahti: Nyt on aika katsoa, miten vuonna 2009 säädetty laki toimii.
3.	Keväällä 2010 hallitus myönsi kaksi ydinvoimalalupaa. Kolmas hakija Fortum jäi ilman, mutta toivoo saavansa seuraavalta hallitukselta luvan Loviisan voimalan kahden reaktorin korvaamiseksi. Pitääkö Fortumille myöntää lupa?
		Kyllä.
		Ei.
		Sanna Lauslahti: Japanin onnettomuus pysähdyttää miettimään, onko ydinvoima turvallista. Japanin reaktorit olivat vanhoja ja vanhaa teknologiaa. Lisäksi kyse oli massiivisesta maanjäristyksestä, jollainen ei meidän maaperällä ole kovin todennäköinen tapahtuma. Suomalainen ydinvoimatuotanto ja laitosten rakentaminen on STUK:n tiukan valvonnan alla. Tässä tilanteessa katsoisin mihin viime kaudella annetut luvat riittävät. Ydinvoima on ylimenovaihekauden energiatuotantomuoto. Seuraavina vuosina on keskityttävä kehittämään teknologioita, joiden kautta energiatarpeemme pienenee.
4.	Lapsilisää maksetaan jokaisesta Suomessa asuvasta lapsesta 17 ikävuoteen asti riippumatta vanhempien tulotasosta. Mitä lapsilisille pitäisi tehdä?
		Lapsilisät tulee poistaa hyvätuloisilta.
		Lapsilisän suuruus pitää porrastaa vanhempien tulojen mukaan.
		Säilytetään nykytilanne.
		Lapsilisän ei pidä vaikuttaa toimeentulotulen määrään, vaan toimeentulotuen varassa elävän tulee saada sekä tuki että lapsilisä.
		Sanna Lauslahti: Tiedämme, että erityisesti lapsiperheissä on köyhyys lisääntynyt. Siihen on pureuduttava. Yksi ryhmä heistä on juuri toimeentulotuen varassa elävät lapsiperheet. Yksi keino on nostaa toimeentulon lapsikorotuksen suuruutta. Ja toinen vaihtoehto on lapsilisän erilainen käsittely toimeentulolaskennassa.
5.	Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan niin sanottua ikälakia, johon mahdollisesti kirjataan yhtenäisiä ikäihmisten hoidon laatuvaatimuksia ja palvelutakuu. Pitäisikö ikäihmisten hoivatakuu kirjata lakiin ja velvoittaa kunnat tarjoamaan vanhuksille subjektiivinen oikeus hoivaan?
		Ei. Kuntien velvoitteita ei pidä lisätä.
		Ei. Riittää, että ikäihmisten hoidon taso määritellään suosituksilla.
		Kyllä. Ikäihmisillä pitää olla subjektiivinen oikeus hyvään hoitoon.
		Sanna Lauslahti: Meillä tulee olla rahaa pitää huolta maatamme rakentaneista ikääntyneistä. Ikälakia tarvitaan. Siinä pitää huomioida, että senioreillamme on erilaiset ikääntymisen vaiheet ja avun tarve vaihtelee. Esim. vanhustenpalvelutalon asukkaissa voi olla heitä, jotka tarvitsevat kaikissa arjen askareissa apua ja osa taas pärjää pienemmällä avulla. Ikääntyvät ei ole homogeeninen ryhmä, vaan jokainen on omassa elämänvaiheessaan elävä.
Eläkkeet
6.	Vanhuuseläkkeelle siirtymisen ikä on nyt 63–68 vuotta. Eläkeiän alarajaa pitäisi mielestäni
		laskea.
		pitää nykyisellään.
		nostaa vuodella.
		nostaa usealla vuodella.
		Sanna Lauslahti: Työvoiman määrä vähenee. Työvuosia tarvitaa lisää. Keinoja on useita: opintoaikoja nopeutetaan, eläkkeelle siirtymistä pidennetään sekä työperäistä maahanmuuttoa lisätään. Pidempiä eläkepäiviä on luvassa kaikille, kun elinikä on noussut. Siksi on perusteltua myös uudelleen arvioida vanhuuseläkkeelle lähdön alaikärajaa.
7.	Suomalaiset jäävät nykyään eläkkeelle keskimäärin alle 60-vuotiaina. Keskeisin syy ennenaikaiseen eläkkeeseen on työkyvyttömyys. Työssäjaksamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisen lisäksi eläkeiän nostamiseksi on esitetty myös muita keinoja. Mitä seuraavista käyttäisit ensisijaisesti työurien pidentämiseksi?
		Poistaisin mahdollisuuden osa-aikaeläkkeeseen.
		Poistaisin työttömyysputken eli oikeuden työttömyyspäivärahan lisäpäiviin ennen eläkeikää.
		Nostaisin vanhuuseläkeiän alarajaa 63 vuodesta.
		Ottaisin käyttöön nämä kaikki.
	+	En käyttäisi mitään näistä.
		Sanna Lauslahti: Puuttuisin ennen kaikkea niiden tekijöiden poistamiseen, jotka aiheuttavat työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä. Työssäjaksaminen on yksi tärkeimpiä. Työnantajan etu on, että työntekijä voi työssään hyvin ja jaksaa.
8.	Eläkkeitä korotetaan niin sanotulla taitetulla indeksillä, jossa kuluttajahintojen painoarvo on 80 prosenttia ja palkansaajien yleisen palkkakehityksen 20 prosenttia. 1990-luvun puolivälissä käyttöön otetun taitetun indeksin vuoksi eläkeläiset ovat jääneet jälkeen yleisestä tulokehityksestä. Mitä taitetulle indeksille pitäisi tehdä?
		Palkkakehityksen tulisi vaikuttaa indeksiin enemmän kuin kuluttajahintojen.
		Indeksi tulisi muuttaa entiselleen, jolloin puolet siitä määräytyisi palkkojen ja puolet hintojen mukaan.
		Indeksin tulisi seurata palkkojen nousua hieman nykyistä suuremmalla painolla.
		Nykyistä indeksiä ei ole tarpeen muuttaa.
		Kuluttajahintojen pitäisi vaikuttaa indeksiin enemmän kuin palkkojen.
		Sanna Lauslahti: Tärkeää on, että eläke riittää elämiseen, lääkkeisiin ja asumiseen sekä seuraa näiden kustannusten kehitystä.
Talous
9.	Vaalien jälkeen valittava hallitus saattaa päättää karsia valtion menoja. Seuraavassa on lueteltu joukko mittaluokaltaan erisuuruisia säästöehdotuksia, joita vaalikeskustelussa on jo esitetty. Minkä näistä valitsisit ensimmäisenä? (Valitse yksi.)
		Puolustusmäärärahojen leikkaaminen
		Kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaaminen
		Maataloustukien leikkaaminen
		Yritystukien leikkaaminen
		Lapsilisien poistaminen hyvätuloisilta
		Sosiaalietuuksien indeksisidonnaisuuden purkaminen
		Kuntien valtionosuuksien leikkaaminen
		Subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta luopuminen
		Jokin muu
		Valtion menoja ei ole tarpeen karsia.
		Sanna Lauslahti: Valtionavut elinkeinoelämälle ovat 3,5 mrd. Vuonna 2009 yhteisöverotuotto kunnille ja valtiolle oli 3,4 mrd. Verotuet teollisuudelle ja elinkeinoille olivat 3,6 mrd. Tällä saralla meillä on paikka myös miettiä asioita uudelleen. Pieni osa yrityksistämme on päässyt kiinni mitä erilaisimpiin tukiin. Osa tuista vääristää markkinoita. Esimerkiksi energiatuotannon puolella tukisirkus on karannut käsistä. Tarjolla on investointi-, pienpuuenergia- ja syöttötariffitukea. Yritysten tutkimus- ja tuotekehitystuet ovat oma lukunsa. Tällä puolella olisi löydettävissä säästöjä työvoimassa ja tuissa, jos purkaisimme päällekkäisyyksiä yritystukiorganisaatioissa. Samalla voisimme vapauttaa arvokkaita voimavaroja verotuloja tuovan yksityissektorin puolelle. Innovaatiopolitiikkaa voisi samalla miettiä innovoiden vaikuttavimpia keinoja.
10.	Suomi on muiden euromaiden mukana osallistunut rahaliiton kriisimaiden pelastamiseen satojen miljardien eurojen tukipaketeilla. Keväällä 2010 Suomi sitoutui lainaamaan Kreikalle 1,6 miljardia euroa. Sen lisäksi Suomi lupasi taata Euroopan vakausvälineen 750 miljardin lainavalmiuksia tarvittaessa yli 8 miljardilla eurolla. Suomi saattaa vielä joutua kasvattamaan takauslupaustensa määrää. Mikä seuraavista väittämistä kuvaa parhaiten näkemystäsi?
		Suomen tulee eurooppalaisen solidaarisuuden takia tukea vaikeuksiin joutuneita kumppanimaita.
		Vaikeuksissa olevan euromaan tukeminen on Suomen oma etu, sillä yhden euromaan ajautuminen vararikkoon vaarantaisi koko eurojärjestelmän ja samalla myös Suomen talouden.
		Kreikka olisi pitänyt päästää velkasaneeraukseen ja näin välttää nyt syntynyt moraalikadon vaara.
		Kreikan ja Irlannin tukeminen oli virhe, sillä kunkin maan pitäisi hoitaa omat asiansa.
		Suomen liittyminen rahaliittoon oli virhe, jonka seurauksia nyt maksamme.
		Suomen tulee erota rahaliitosta mahdollisimman pian.
		Sanna Lauslahti: Kreikalle annettu laina oli tulipalon laajenemisen estänyt toimi. Voisi sanoa, että jos emme olisi tehneet sitä, niin korot olisivat saattaneet lähteä nousemaan ja lama levinnyt ympäri Eurooppaa. Lyhyellä tarkasteluajanjaksolla se näkyy positiivisena kehityksenä. Kreikan tapauksessa velkasaneeraus olisi ollut kuitenkin kestävämpi toimi. Velkasaneeraus on hyvä mekanismi. Siinä maata rahoittaneet tahot ovat mukana maksumiehinä. Velkoja annetaan anteeksi ja maa sitoutuu saneerausohjelmaan. Samalla tiedetään, että maalla on jonkinmoiset mahdollisuudet selvitä tulevina vuosina kevennetystä velkataakasta. Lisävakuuksista: Raja on tullut vastaan. Loputtomiin ei voida takausvastuita ja lainoja lisätä. Jossain vaiheessa se vaikuttaa myös Suomen luottoluokitukseen, ja näin korkoihin. Itse uskon, että valtioiden velkasaneeraus toisi kestävämmän lopputuloksen. Autettavat maat ovat niin kurjassa taloustilanteessa, että nyt valittu malli vain siirtää ongelmaa tuleville vuosille.
11.	Finanssikriisin myötä on vauhdittunut keskustelu rahoitusalan verottamisesta ja osallistumisesta kriisin kustannusten maksuun. EU-komissio on esittänyt maailmanlaajuista pörssi- eli transaktioveroa, jolla verotettaisiin joukkovelkakirjalaina-, osake-, valuutta- ja johdannaiskauppoja. Mikä seuraavista väittämistä vastaa parhaiten näkemystäsi?
		Transaktiovero vaikeuttaisi ihmisten ja yritysten lainansaantia ja heikentäisi näin yleistä talouskasvua. Sitä ei pidä ottaa käyttöön missään tapauksessa.
		Transaktiovero pitäisi ottaa käyttöön, mikäli kyseessä olisi maailmanlaajuinen järjestelmä.
		EU:n pitäisi ottaa käyttöön transaktiovero, vaikka muu maailma ei järjestelmään osallistuisikaan.
		Sanna Lauslahti: En tiedä, onko mahdollista saada maailmanlaajuista järjestelmää. Sen sijaan EU:ssa uskon, että sen ottaminen käyttöön on mahdollista. Riskinä on, että kaupankäynti siirtyy merten ylitse muihin maihin. Ennen päätöstä on selvitettävä, mitä veron käyttöön ottamisesta seuraa.
Verot
12.	Mitä veromuotoa olisit valmis ensisijaisesti korottamaan? (Valitse yksi.)
		Ansiotuloveroa.
		Pääomatuloveroa.
		Yritysveroa.
		Arvonlisäveroa.
		Energiaveroja.
		Kiinteistöveroa.
		Palauttaisin varallisuusveron.
		Ei mitään näistä.
		Ei ylipäätään verojen korotuksia.
		Sanna Lauslahti: Pääomatulovero tuo vain pienen lisäsumman valtion kassaan. En nostaisi nykyisestään energiaveroja varsinkaan niitä, jotka kohdentuvat asumiseen. Asuminen maksaa jo riittävän paljon. Arvonlisäveron nosto kohdistuu myös tuontitavaroihin. Nostaisin sitä 2 prosenttia. Se toisi n. 1,2 mrd lisätuloa. Toisaalta harkitsisin sitä, että en nostaisi arvonlisäveroa palveluissa. Näin tuettaisiin suomalaisia palvelutyöpaikkoja.
13.	Valtio käyttää verotusta rahan keräämisen lisäksi myös erilaisten yhteiskunnallisten tavoitteiden edistämiseen. Kansalaisten toimintaa voidaan ohjata erilaisilla verohuojennuksilla. Vuonna 2009 näiden verohuojennusten takia valtiolta jäi saamatta 13 miljardia euroa. Summa vastaa noin neljännestä valtion budjetista. Verotukiin käytettyä rahaa joudutaan keräämään kiristämällä verotusta toisaalla. Mitä seuraavista verotuista olisit valmis leikkaamaan ensimmäiseksi? (Valitse yksi.)
		Oman asunnon myyntivoiton verovapaus (menetys valtiolle: 900 miljoonaa euroa vuonna 2009).
		Lapsilisien verovapaus (menetys valtiolle: 510 miljoonaa euroa 2009).
		Asumistuen verovapaus (menetys valtiolle: 280 miljoonaa euroa 2009).
		Työpaikan henkilökuntaetuuksien verovapaudet (menetys valtiolle: 260 miljoonaa euroa 2009).
		Kotitalousvähennys (menetys valtiolle: 245 miljoonaa euroa 2009).
		Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähentäminen (menetys valtiolle: 210 miljoonaa euroa 2009).
		En mitään näistä.
14.	Mitä asuntolainojen korkojen verovähennysoikeudelle pitäisi tehdä?
		Poistaa kokonaan.
		Poistaa asteittain pitkällä siirtymäajalla.
		Säilyttää nykyisellään.
		Verovähennysoikeutta pitäisi laajentaa.
		Sanna Lauslahti: En luopuisi vähennysoikeudesta. Voi olla, että joudumme kuitenkin tarkastelemaan myös verovähennysoikeutta. Jos tämä tulee eteen, niin en luopuisi verovähennysoikeudesta niillä, joilla on ensimmäinen asunto. Verovähennysoikeus on tuonut mukanaan yhä useammalle suomalaiselle perheellä päästä kiinni omaan asuntoon.
15.	Rakennetusta ja rakentamattomasta tonttimaasta maksetaan kiinteistöveroa. Pitäisikö myös metsä- ja peltomaalle asettaa kiinteistövero?
		Kyllä.
		Ei.
		Sanna Lauslahti: On reilua, että kaikki ovat saman kiinteistöveron piirissä. Kiinteistöveron alarajat pitäisi poistaa, jotta kunta voisi päättää vapaammin verosta.
Puolustus
16.	Laaja kaikkia miehiä koskeva asevelvollisuus on Euroopan maista vain Kreikassa, Kyproksessa ja Suomessa. Miten järjestäisit Suomen asevelvollisuuden?
		Myös naisten tulisi olla asevelvollisia.
		Nykykäytäntö on hyvä.
		Pitäisi siirtyä nykyistä valikoivampaan asevelvollisuuteen.
		Pitäisi siirtyä molempien sukupuolten vapaaehtoiseen asevelvollisuuteen.
		Asevelvollisuudesta pitäisi luopua.
		Sanna Lauslahti: Suomalainen maanpuolustusjärjestelmä on kustannustehokas ja maanpuolustustahtoa ylläpitävä sekä kansaamme yhdistävä.
17.	Pitäisikö Suomen hakea Nato-jäsenyyttä?
		Kyllä, jo alkavalla vaalikaudella.
		Kyllä, mutta ei vielä alkavalla vaalikaudella.
		Kyllä, jos Ruotsi hakee jäsenyyttä.
		Ei alkavalla vaalikaudella.
		Ei koskaan.
		Sanna Lauslahti: Natoon liittyminen ei ole ajankohtaista. Suomi on saavuttanut arvostetun aseman maailmalla nykyisellä linjallaan. Miksi muuttaa sitä? Näen tärkeänä, että jatkamme tiivistä kumppanuussuhdetta Naton kanssa.
Ulkomaat
18.	Pitääkö Suomen tuoda Kiinan- ja Venäjän-politiikassaan voimakkaammin esiin myös ihmisoikeudet sekä demokratian tila kyseisissä maissa?
		Kyllä, Suomen ulkopolitiikan lähtökohtana tulee olla kansalaisten oikeudet ja yleisesti hyväksytyt arvot.
		Kyllä, mutta ainoastaan EU:n yhteisessä rintamassa.
		Ei, taloudellisten etujen ajaminen on ensisijaista.
		Ei, Venäjän ja Kiinan tapa kohdella omia kansalaisiaan ei kuulu Suomelle.
		Sanna Lauslahti: Ihmisoikeudet ja demokratia ovat perusasioita, jotka kuuluvat osaksi EU:n ulkopolitiikkaa. EU:lla enemmän painoarvoa, koska edustaa useita maita.
19.	Venäjä kielsi alkuvuodesta ulkomaalaisten maanomistuksen raja-alueiltaan. Suomesta venäläiset voivat ostaa maata ja kiinteistöjä lähes rajoituksetta. Venäläiset ovat ostaneet viime vuosina Suomesta tuhansia kiinteistöjä. Mitä asialle pitäisi tehdä?
		Suomessa pitäisi rajoittaa yleensäkin ulkomaalaisten oikeutta ostaa kiinteistöjä ja maata.
		Suomessa pitäisi rajoittaa venäläisten oikeutta ostaa kiinteistöjä ja maata, kunnes Suomen ja Venäjän maa- ja kiinteistökaupoissa vallitsee vastavuoroisuus.
		Suomessa ei pidä muuttaa ulkomaalaisten oikeutta ostaa maata ja kiinteistöjä.
		Sanna Lauslahti: Reilupeli kummankin puolelta. Meillä pitää olla samat oikeudet kuin venäläisillä meidän maassamme.
20.	Suomi on sitoutunut YK:n asettamaan tavoitteeseen, jonka mukaan kehitysyhteistyön määrärahat tulee vuoteen 2015 mennessä nostaa 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Viime vuonna Suomi antoi kehitysyhteistyöhön 965,6 miljoonaa euroa, mikä on 0,55 prosenttia bruttokansantuotteesta. Mitä kehitysavulle pitäisi tehdä?
		Suomen tulee sitoumuksensa mukaan nostaa kehitysyhteistyömäärärahat 0,7 prosenttiin seuraavalla vaalikaudella.
		Kehitysyhteistyövaroja voi maltillisesti lisätä, mikäli valtiontalous sen sallii.
		Kehitysyhteistyövaroja ei pidä lisätä.
		Kehitysyhteistyövaroja pitää leikata.
		Kehitysyhteistyöhön ei pidä antaa valtion varoja.
		Sanna Lauslahti: On vaikea perustella tässä talous tilanteessa kehitysyhteistyövarojen nostamista. Käytännössä nosto tarkoittaisin lisälainan ottamista. Tänä vuonna valtio ottaa velkaa 9 mrd. Tärkeämpää on arvioida nykyisen kehitysyhteistyö miljardin vaikuttavuutta ja arvioida, millä tavoin saamme sen käytettyä vielä paremmin apua tarvitseville.
21.	Jos Suomi olisi Facebookissa, mitkä kolme tässä listatuista maista sen pitäisi ensimmäisenä pyytää ystävikseen? (Valitse kolme.)
		Ruotsi
		Norja
		Tanska
		Viro
		Islanti
		Venäjä
		Kiina
		Intia
		Yhdysvallat
		Kanada
		Britannia
		Saksa
		Ranska
		Espanja
		Italia
		Puola
		Turkki
		Iran
		Israel
		Syyria
		Tunisia
		Ghana
		Tansania
		Brasilia
		Bolivia
		Kuuba
		Sanna Lauslahti: Kannattaa olla kaveri kaikkien maiden kanssa. Kasvu tulee idästä. Se on Suomelle kaupallinen mahdollisuus - tuo mahdollisuuden luoda suomalaisille uusia työpaikkoja. USA on merkittävä toimija maailman taloudessa ja politiikassa. Toisaalta nostaisin kavereiksi myös muut Pohjoismaat. Yhdessä voimme olla vahvempia toimijoita eri areenoilla.
Kotimaa
22.	Aselakia kiristettiin syksyllä 2010 mm. nostamalla käsiaseluvan ikäraja 20 vuoteen. Mitä aselaille pitäisi uudessa eduskunnassa tehdä?
		Käsiaseet pitäisi kieltää kokonaan.
		Käsiaseiden säilyttäminen kotona pitäisi kieltää.
		Aselaki on nyt hyvä.
		Aselakia pitäisi lieventää.
		Sanna Lauslahti: Käsiaseiden säilyttäminen kotona on parempi kuin se, että ne olisivat ampumaradoilla. Olin tässä kohdin aikaisemmin toista mieltä. Jouduin muuttamaan kantaani. Kävini parilla ampumaradalla tutustumassa säilytystiloihin. On pakko myöntää, että kotona säilytettynä riskit ovat pienemmät. Riski on hajautettu. Se mitä voisi tehdä, on tiukentaa kotona säilytettävien aseiden säilytyslakia. Käsiaseiden kieltäminen kokonaan on toteutettu esim. Englannissa. Tulokset eivät ole olleet hyviä. Käsiaseiden kieltäminen ei estä aseiden laitonta hallussapitoa. Mieluiten rekistereitä kuin villiä toimintaa.
23.	Peruskoulussa on kaksi pakollista vierasta kieltä, joista jommankumman pitää olla toinen kotimainen kieli. Pitäisikö toisen kotimaisen kielen opiskelu muuttaa vapaaehtoiseksi?
		Kyllä.
		Ei.
		Sanna Lauslahti: Nykyinen tapa, jossa kaikki lukevat ruotsin koulussa ei ole turvannut ruotsinkielisten palvelua ruotsinkielellä. Tästä osa selittynee asenteilla ja osa opetusmenetelmillä. Selvää on, jos nuori ei koe ruotsia hyödyllisenä ja se on vielä pakko, niin se näkyy oppimismotivaation puutteena. Sen sijaan vapaaehtoiseksi muutettuna mahdollisuus opiskella toista kotimaistamme voisi hyvinkin lisätä motivaatiota. Opettajat ja muut kasvattajat tietävät, että vastentahtoisesti opittu ei pysy päässä kovinkaan hyvin. Tarvitsemme asennemuutoksen. Yksi keino on tehdä kielivalinnat vapaaehtoisiksi. Samalla lisätä mm. kielikylpy- ja -suihkuluokkia, muuttaa opetusmenetelmiä sekä houkutella ruotsinkielisiin kouluihin suomenkielisiä lapsia. Eikä yhtään huonoa olisi, että samoissa kouluissa opiskelisi niin ruotsin- kuin suomenkieliset. Näin saisimme ruotsinkielen luontevalla tavalla osaksi lastemme arkea. Kaikkien ei mielestäni tarvitse osata ruotsia. Ruotsinkielisten palvelut voidaan turvata tehokkaammilla tavoilla. Samalla voimme huomioida sen tosiasian, että Suomi on osa globaalia maailmaa. Hyvällä motivaatiolla opittu vahva kielitaito toisi Suomelle hyvän kilpailuvaltin.
24.	Sopiiko Suvivirren laulaminen koulujen kevätjuhlaan?
		Kyllä, se kuuluu suomalaiseen kevätjuhlaperinteeseen.
		Kyllä, kunhan uskonnottomille ja muiden uskontojen edustajille annetaan mahdollisuus olla osallistumatta virren veisuuseen.
		Kyllä, kunhan uskonnottomille ja muiden uskontojen edustajille järjestetään vaihtoehtoista ohjelmaa.
		Ei, uskonnolliset seremoniat eivät kuulu koulun juhliin.
		Sanna Lauslahti: Suvivirsi on osa kevätjuhlakulttuuriperimää. Arvostan perinteitä, ja yksi sellainen on suvivirsi koulujen päättyessä. Muiden uskontokuntien ihmiset voivat halutessaan olla poissa suvivirren laulamisen ajan.
25.	Vaalikaudella 2007–2011 Suomen maahanmuuttopolitiikkaa kiristettiin useilla eri päätöksillä. Millaista on mielestäsi Suomen nykyinen maahanmuuttopolitiikka?
		Liian tiukkaa.
		Sopivaa.
	-	Liian löysää.
		Sanna Lauslahti: Ennen uusia päätöksiä on selvitettävä nyt tehtyjen tiukennusten vaikutus ja alueita, jotka johtavat ns. sosiaaliturvashoppailuun. Humanitaarisen maahanmuuton määrä tulee olla sellaisella tasolla, että voimme hoitaa tulijoiden kotoutuksen hyvin.
26.	Saimaannorppa on määritelty erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Sen kanta on tällä nykyisin noin 270 yksilöä, ja joissakin arvioissa lajin sukupuuttoa pidetään ”erittäin todennäköisenä”. Saimaannorppaa on suojeltu viime vuosina lähinnä vapaaehtoistoiminnalla, muun muassa kalastusrajoituksilla ja alkukesän vapaaehtoisella verkkokalastuskiellolla. Miten suojelun kanssa tulisi toimia?
		Saimaannorpan suojelua on tehostettu nyt jo liikaa.
		Nykyinen suojelu on riittävää.
		Verkkokalastus pitäisi kieltää kokonaan saimaannorpan keskeisillä pesimäalueilla.
		Verkkokalastuksen täyskielto pitäisi laajentaa koskemaan koko Saimaata.
		Koko Saimaan verkkokalastuksen täyskiellon lisäksi pitäisi tiukentaa rantarakentamisen lupakäytäntöjä.
		Sanna Lauslahti: Saimaannorppa on uhanalaisimpia hylkeitä. Tuen norppien suojelua 10 eurolla kuukaudessa.
Kunnat
27.	Kunnat ovat viime vuosina ulkoistaneet palveluitaan yksityisten yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden tuotettaviksi. Paineet tilata palveluita ulkopuolisilta kasvavat edelleen. Mikä seuraavista vastaa parhaiten näkemystäsi?
		Kaikki kuntapalvelut pitää avata kilpailulle ja kunnan automaattisesti kilpailuttaa kaikki tarjoamansa palvelut.
		Ulkoistamista pitää lisätä huomattavasti, koska yritykset tuottavat palvelut tehokkaammin mutta kunnat voivat edelleen itse päättää, mitä kilpailuttavat.
		Ulkoistamista pitää lisätä, mutta kuntien pitää oppia kilpailuttamaan ulkopuoliset palvelunsa paremmin hinnan ja laadun kannalta.
		Palveluita ei pidä ulkoistaa nykyistä enempää, sillä ulkoistaminen vaarantaa julkisten palveluiden laadun eikä tuota merkittäviä säästöjä.
		Ulkoistettuja palveluita pitää palauttaa kuntien hoidettaviksi. Kunnalla on lakisääteinen tehtävä tarjota palveluita, joten sen pitää myös tuottaa ne itse.
		Ei mikään näistä.
		Sanna Lauslahti: Palvelutuotannon tulee olla sellainen, että kuntalainen saa palvelua sekä se on laadukasta ja tuotettu järkevillä kustannuksilla. Yllä on nostettu myös nykyisiä ongelmia esille mm. kunnat eivät osaa vieläkään ostaa. Toisaalta hankintalakiammekin tulee uudistaa.
28.	Kuntien määrä on vähentynyt kuntaliitosten seurauksena 336 kuntaan. Kuntia yhdistämällä pyritään parantamaan hallinnon tehokkuutta, sillä monella pienellä kunnalla on vaikeuksia selvitä lakisääteisten palveluiden tuottamisesta. Mikä olisi sopiva kuntien määrä?
		Alle 170
		170–229
		230–289
		290–339
		340–400
		Yli 400
		Sanna Lauslahti: Suomessa on yhä liian monta pientä kuntaa. Yhdistämisen tavoitteena tulee olla palveluiden parempi saatavuus ja kunnan elinvoimaisuuden vahvistaminen. Pieniä kuntia yhdistämällä ei kuitenkaan ratkaista julkisen talouden vajetta - se on yksi pieni puro isossa joessa.
29.	Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistymisestä on väännetty kättä jo pitkään. Yhdistymisestä olisi sen kannattajien mielestä hyötyä erityisesti maankäytön ja liikenteen suunnittelussa. Helsingin johto kannattaa metropolikuntaa, mutta Espoo ja Vantaa vastustavat sitä. Myös tuleva eduskunta ja hallitus voivat vaikuttaa asiaan. Mitä tulisi tehdä?
		Nykytilanne on hyvä.
	+	Yhteistyötä on lisättävä, mutta vapaaehtoisesti kuntien aloitteesta.
		Valtion on luotava metropolikunta vaikka pakolla.
		Kuntien rajat on säilytettävä, mutta Helsingin seudulle on luotava uusi, vaaleilla valittu seutuvaltuusto, joka ottaisi vastuulleen suuren osan kuntien nykyisistä tehtävistä.
		Sanna Lauslahti: Metropolialueen yhteistyö on alueemme asukkaiden etu. En usko pakkoihin. Näyttöä yhteistyöstä on rutkasti. Yhteistyötä on tehty hyvin laajalti mm. joukkoliikenteessä, erikoissairaanhoidossa, vesi- ja jätehuollossa. Kouluihin ja päiväkoteihin voi hakeutua entistä vapaammin yli kuntarajojen. Jatkokehityspolku: yhteinen metropolikaava ja yhteinen elinkeinopoliittinen strategia.
30.	Valtio tasaa verotuloja kuntien kesken siten, että rahaa siirretään vauraammista kunnista köyhemmille. Järjestelmä takaa jokaiselle kunnalle verotulotason, joka on 91,86 prosenttia Suomen kuntien keskimääräisestä verotulosta. Järjestelmän suurimmat maksajat ovat Helsinki ja Espoo, joissa maksetuista kunnallisveroista noin 500 miljoonaa euroa siirretään tänä vuonna köyhemmille kunnille. Miten järjestelmään pitäisi suhtautua?
		Pääkaupunkiseudulta pitäisi siirtää nykyistä enemmän verotuloja muualle maahan.
		Nykyinen verotulojen tasausjärjestelmä on hyvä.
	+	Pääkaupunkiseudun pitäisi saada pitää nykyistä suurempi osuus verotuloistaan.
		Tasausjärjestelmä pitäisi purkaa.
		Sanna Lauslahti: Järjestelmä on epäoikeudenmukainen pk-seudulla asuvien kannalta. Siinä katsotaan keskimääräistä verotuloa, mutta ei asumiseen ja elämiseen liittyviä kustannuseroja. Pääkaupunkiseudulla kustannukset esim. asumisessa ovat ihan eri luokkaa kuin maaseudulla.
Hallituspohja
31.	Mainitse kolme puoluetta, joiden ainakin pitää mielestäsi olla seuraavassa hallituksessa. Valitse tasan kolme. (Puolueet on listattu rekisteröitymisjärjestyksessä.)
	-	Sdp
	-	Keskusta
	-	Kokoomus
	-	Rkp
	-	Kristillisdemokraatit
	-	Vihreät
	-	Vasemmistoliitto
	-	Perussuomalaiset
	-	Skp
		Senioripuolue
		Ktp
		Stp
		Itsenäisyyspuolue
		Köyhien asialla
		Piraattipuolue
		Muutos 2011
		Vapauspuolue
		Sanna Lauslahti: Vaalit ratkaisevat hallituspohjan.

Näytä ehdokkaat, joiden vastaukset ovat tämän ehdokkaan vastauksia lähinnä ja kauimpana »

Katso ehdokkaan vastaukset Ilta-Sanomien vaalikoneessa »