Eduskuntavaalit 2011 – Tulospalvelu »

Merikoski Riku VIHR

Perustiedot

Merikoski Riku

110
  • Luottamustoimet:
  • Kunnanvaltuutettu

Ehdokkaan oma esittely

Olen 25-vuotias energiatekniikan opiskelija ja toisen kauden kunnanvaltuutettu Pirkkalasta. Toimin myös lukuisissa muissa luottamustehtävissä Tampereen teknillisellä yliopistolla ja Pirkkalassa.

Tärkeimpiä vaaliteemojani ovat laadukkaan ja maksuttoman koulutuksen säilyttäminen, nuorisotyöttömyyden vähentäminen, uusiutuvan energian ja ympäristöystävällisen liikenteen edistäminen sekä puhtaan ympäristön turvaaminen tulevaisuudessakin. Haluan myös olla rakentamassa yhteiskuntaa, jossa on oikeus olla erilainen tarvitsematta pelätä.

Ehdokkaan vastaukset

Kysymykset
1.

Tuloerot ovat kasvaneet Suomessa 1990-luvun puolivälin jälkeen nopeasti. Miten siihen pitäisi suhtautua?

Tuloeroja on kavennettava huomattavasti.
Tuloeroja on kavennettava lievästi.
Tuloerot ovat nyt sopivalla tasolla.
Tuloerot saavat edelleen kasvaa hillitysti.
Tuloerot saavat kasvaa vapaasti.
Riku Merikoski: Tuloerot ovat kasvaneet etenkin viimeisen vuosikymmenen aikana liian nopeasti. Varsinkin aivan köyhimpien ihmisten toimeentulo on nykyään liian tiukalla. Toisaalta kaikista hyvätuloisimpien tapa muuttaa ansiotulonsa vähemmän verotetuiksi pääomatuloiksi on entisestään kasvattanut eroja.
2.

Eduskunta hyväksyi vuonna 2009 lain, joka mahdollistaa parisuhteensa rekisteröineille homo- ja lesbopareille perheen sisäisen adoption. Pitäisikö homo- ja lesboparien saada oikeus myös perheen ulkopuoliseen adoptioon?

Kyllä.
Ei.
Riku Merikoski: Adoption kriteerit ovat aivan asianmukaisesti tiukat, ja ne täyttäville pareille oikeus voidaan myöntää. Aika moni maailman maa ei tosin hyväksy lapsia adoptoitavaksi samaa sukupuolta oleville pareille, joten oikeuden käyttömahdollisuuksia on vähän.
3.

Keväällä 2010 hallitus myönsi kaksi ydinvoimalalupaa. Kolmas hakija Fortum jäi ilman, mutta toivoo saavansa seuraavalta hallitukselta luvan Loviisan voimalan kahden reaktorin korvaamiseksi. Pitääkö Fortumille myöntää lupa?

Kyllä.
Ei.
Riku Merikoski: Jo myönnetyt ja rakenteilla olevat voimalat turvaavat Suomen sähköntarpeen pitkälle tulevaisuuteen, sillä jo niidenkin luvat perustuivat osin ylimitoitettuihin sähkönkulutusarvioihin. Lisäydinvoima ei edes lopeta sähköntuontia Venäjältä, jos venäläiset jatkavat sähkön myymistä edullisesti. Lisäksi Fortumin asema maan sähkömarkkinoilla on muutenkin erittäin vahva, joten lisälupa vähentäisi kilpailua entisestään, ja Fortumin nykyisten laitosten toiminta jatkuu vielä lähes 20 vuotta.
4.

Lapsilisää maksetaan jokaisesta Suomessa asuvasta lapsesta 17 ikävuoteen asti riippumatta vanhempien tulotasosta. Mitä lapsilisille pitäisi tehdä?

Lapsilisät tulee poistaa hyvätuloisilta.
Lapsilisän suuruus pitää porrastaa vanhempien tulojen mukaan.
Säilytetään nykytilanne.
Lapsilisän ei pidä vaikuttaa toimeentulotulen määrään, vaan toimeentulotuen varassa elävän tulee saada sekä tuki että lapsilisä.
Riku Merikoski: Toimeentulotuen saajien rankaiseminen lapsilisistä on kohtuutonta, ja rankaisee erityisesti köyhimpiä lapsiperheitä. Tämän ryhmän hyvinvoinnin vähentäminen ei saa olla valtion tavoite.
5.

Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan niin sanottua ikälakia, johon mahdollisesti kirjataan yhtenäisiä ikäihmisten hoidon laatuvaatimuksia ja palvelutakuu. Pitäisikö ikäihmisten hoivatakuu kirjata lakiin ja velvoittaa kunnat tarjoamaan vanhuksille subjektiivinen oikeus hoivaan?

Ei. Kuntien velvoitteita ei pidä lisätä.
Ei. Riittää, että ikäihmisten hoidon taso määritellään suosituksilla.
Kyllä. Ikäihmisillä pitää olla subjektiivinen oikeus hyvään hoitoon.
Riku Merikoski: Ei pidä rakentaa yhteiskuntaa, joissa ihmisillä on paljon oikeuksia, mutta kellään ei ole varaa rahoittaa niitä. Jokin nykyistä parempi hoidon perustaso voidaan määrittää suosituksilla, mutta yhteiskunta tarvitsee myös nykyistä enemmän välittämistä omista lähimmäisistä. Mikään laki ei voi korvata ihmisestä välittämistä vanhustenhoidossa.

Eläkkeet
6.

Vanhuuseläkkeelle siirtymisen ikä on nyt 63–68 vuotta. Eläkeiän alarajaa pitäisi mielestäni

laskea.
pitää nykyisellään.
nostaa vuodella.
nostaa usealla vuodella.
Riku Merikoski: Alarajan nostaminen on tarpeen, koska ihmisten elinikä pidentyy koko ajan. Jos eläkeiälle ei tehdä mitään, töissä olevien eläkemaksut nousevat nopeasti kohtuuttoman korkeiksi. Varsinkin nuorten osalta tämä tarkoittaisi, että he maksaisivat suuret eläkemaksut, mutta oma eläke jää kuitenkin pieneksi jo sovitun elinikäkertoimen vuoksi.
7.

Suomalaiset jäävät nykyään eläkkeelle keskimäärin alle 60-vuotiaina. Keskeisin syy ennenaikaiseen eläkkeeseen on työkyvyttömyys. Työssäjaksamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisen lisäksi eläkeiän nostamiseksi on esitetty myös muita keinoja. Mitä seuraavista käyttäisit ensisijaisesti työurien pidentämiseksi?

Poistaisin mahdollisuuden osa-aikaeläkkeeseen.
Poistaisin työttömyysputken eli oikeuden työttömyyspäivärahan lisäpäiviin ennen eläkeikää.
Nostaisin vanhuuseläkeiän alarajaa 63 vuodesta.
Ottaisin käyttöön nämä kaikki.
En käyttäisi mitään näistä.
Riku Merikoski: Näistä on valittava eläkeiän nostaminen, mutta vielä tärkeämpää olisi kesken työuran uupuvien ja sairastuvien määrän vähentäminen. Työkyvyttömyys- ja sairauseläkkeelle joutuvien määrä on saatava laskuun esimerkiksi lisäämällä työelämän joustavuutta.
8.

Eläkkeitä korotetaan niin sanotulla taitetulla indeksillä, jossa kuluttajahintojen painoarvo on 80 prosenttia ja palkansaajien yleisen palkkakehityksen 20 prosenttia. 1990-luvun puolivälissä käyttöön otetun taitetun indeksin vuoksi eläkeläiset ovat jääneet jälkeen yleisestä tulokehityksestä. Mitä taitetulle indeksille pitäisi tehdä?

Palkkakehityksen tulisi vaikuttaa indeksiin enemmän kuin kuluttajahintojen.
Indeksi tulisi muuttaa entiselleen, jolloin puolet siitä määräytyisi palkkojen ja puolet hintojen mukaan.
Indeksin tulisi seurata palkkojen nousua hieman nykyistä suuremmalla painolla.
Nykyistä indeksiä ei ole tarpeen muuttaa.
Kuluttajahintojen pitäisi vaikuttaa indeksiin enemmän kuin palkkojen.
Riku Merikoski: Näinhän tilanne on jo nykyään, kun hintojen vaikutus on 80 prosenttia ja palkkojen 20 prosenttia. Käytettävän indeksin tavoitteena ei voi olla eläkkeiden tason jatkuva merkittävä nosto, sillä eläkeläisten määrän nopeasti lisääntyessä tämä on taloudellinen mahdottomuus. Työikäisiä ei pidä rankaista eläkeläisten määrän lisääntymisestä. Indeksin tulee säilyttää eläkeläisten ostovoima suunnilleen ennallaan, ja siihen tarkoitukseen se on toiminut kohtuullisesti. Sen sijaan esimerkiksi opintotuki ja alhaisimmat sosiaalituet ovat jääneet pahasti jälkeen hintojen noususta, eikä opintorahaa ole vieläkään sidottu indeksiin.

Talous
9.

Vaalien jälkeen valittava hallitus saattaa päättää karsia valtion menoja. Seuraavassa on lueteltu joukko mittaluokaltaan erisuuruisia säästöehdotuksia, joita vaalikeskustelussa on jo esitetty. Minkä näistä valitsisit ensimmäisenä? (Valitse yksi.)

Puolustusmäärärahojen leikkaaminen
Kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaaminen
Maataloustukien leikkaaminen
Yritystukien leikkaaminen
Lapsilisien poistaminen hyvätuloisilta
Sosiaalietuuksien indeksisidonnaisuuden purkaminen
Kuntien valtionosuuksien leikkaaminen
Subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta luopuminen
Jokin muu
Valtion menoja ei ole tarpeen karsia.
Riku Merikoski: Koko EU:n maataloustukijärjestelmää on uudistettava. Valtiolta menee tukiin jopa parisen miljardia euroa vuodessa, ja järjestelmä on kallis, tehoton ja byrokraattinen. Kokonaan tuesta ei varmasti voida luopua, mutta leikkaamisen varaa on.
10.

Suomi on muiden euromaiden mukana osallistunut rahaliiton kriisimaiden pelastamiseen satojen miljardien eurojen tukipaketeilla. Keväällä 2010 Suomi sitoutui lainaamaan Kreikalle 1,6 miljardia euroa. Sen lisäksi Suomi lupasi taata Euroopan vakausvälineen 750 miljardin lainavalmiuksia tarvittaessa yli 8 miljardilla eurolla. Suomi saattaa vielä joutua kasvattamaan takauslupaustensa määrää. Mikä seuraavista väittämistä kuvaa parhaiten näkemystäsi?

Suomen tulee eurooppalaisen solidaarisuuden takia tukea vaikeuksiin joutuneita kumppanimaita.
Vaikeuksissa olevan euromaan tukeminen on Suomen oma etu, sillä yhden euromaan ajautuminen vararikkoon vaarantaisi koko eurojärjestelmän ja samalla myös Suomen talouden.
Kreikka olisi pitänyt päästää velkasaneeraukseen ja näin välttää nyt syntynyt moraalikadon vaara.
Kreikan ja Irlannin tukeminen oli virhe, sillä kunkin maan pitäisi hoitaa omat asiansa.
Suomen liittyminen rahaliittoon oli virhe, jonka seurauksia nyt maksamme.
Suomen tulee erota rahaliitosta mahdollisimman pian.
Riku Merikoski: Emme elä muurien sisällä, vaan avoimessa talousjärjestelemässä, jossa toisten ongelmat ovat meidänkin ongelmiamme. Useiden euromaiden kaatuminen olisi johtanut työttömyyden suureen kasvuun ja talousahdinkoon myös Suomessa. Lisätakauksiin suhtaudun kuitenkin erittäin varovaisesti.
11.

Finanssikriisin myötä on vauhdittunut keskustelu rahoitusalan verottamisesta ja osallistumisesta kriisin kustannusten maksuun. EU-komissio on esittänyt maailmanlaajuista pörssi- eli transaktioveroa, jolla verotettaisiin joukkovelkakirjalaina-, osake-, valuutta- ja johdannaiskauppoja. Mikä seuraavista väittämistä vastaa parhaiten näkemystäsi?

Transaktiovero vaikeuttaisi ihmisten ja yritysten lainansaantia ja heikentäisi näin yleistä talouskasvua. Sitä ei pidä ottaa käyttöön missään tapauksessa.
Transaktiovero pitäisi ottaa käyttöön, mikäli kyseessä olisi maailmanlaajuinen järjestelmä.
EU:n pitäisi ottaa käyttöön transaktiovero, vaikka muu maailma ei järjestelmään osallistuisikaan.
Riku Merikoski: Keinottelun vähentäminen on hyvä tavoite, ja transaktiovero olisi siihen yksi mahdollinen tapa. Prosentuaalisesti hyvin pienellä verolla voidaan kerätä jo paljon rahaa ilman että se vaikuttaa ihmisten tai yritysten lainansaantiin käytännössä mitenkään. Pitkän ajan tavoitteena on ilman muuta järjestelmän maailmanlaajuisuus, mutta tällaisen päätöksen aikaansaaminen on erittäin vaikeaa.

Verot
12.

Mitä veromuotoa olisit valmis ensisijaisesti korottamaan? (Valitse yksi.)

Ansiotuloveroa.
Pääomatuloveroa.
Yritysveroa.
Arvonlisäveroa.
Energiaveroja.
Kiinteistöveroa.
Palauttaisin varallisuusveron.
Ei mitään näistä.
Ei ylipäätään verojen korotuksia.
Riku Merikoski: Pääomatuloverot ovat merkittävästi alhaisempia kuin ansiotuloverot, ja kohdistuvat etenkin suurituloisiin. Jotkut ovat jopa tietoisesti pystyneet muuttamaan ansiotulojaan pääomatuloiksi välttääkseen veroja. Pääomatuloa pitää korottaa maltillisesti, koska valtion on välttämätöntä hankkia lisää tuloja suuren alijäämän kattamiseksi.
13.

Valtio käyttää verotusta rahan keräämisen lisäksi myös erilaisten yhteiskunnallisten tavoitteiden edistämiseen. Kansalaisten toimintaa voidaan ohjata erilaisilla verohuojennuksilla. Vuonna 2009 näiden verohuojennusten takia valtiolta jäi saamatta 13 miljardia euroa. Summa vastaa noin neljännestä valtion budjetista. Verotukiin käytettyä rahaa joudutaan keräämään kiristämällä verotusta toisaalla. Mitä seuraavista verotuista olisit valmis leikkaamaan ensimmäiseksi? (Valitse yksi.)

Oman asunnon myyntivoiton verovapaus (menetys valtiolle: 900 miljoonaa euroa vuonna 2009).
Lapsilisien verovapaus (menetys valtiolle: 510 miljoonaa euroa 2009).
Asumistuen verovapaus (menetys valtiolle: 280 miljoonaa euroa 2009).
Työpaikan henkilökuntaetuuksien verovapaudet (menetys valtiolle: 260 miljoonaa euroa 2009).
Kotitalousvähennys (menetys valtiolle: 245 miljoonaa euroa 2009).
Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähentäminen (menetys valtiolle: 210 miljoonaa euroa 2009).
En mitään näistä.
Riku Merikoski: Vaihtoehdot eivät ole erityisen hyviä, mutta jäsenmaksuvähennyksistä luopumista pidän vähiten huonona. Esimerkiksi asumistuen ja lapsilisien verovapauden poistaminen heikentäisi etenkin köyhimpien ihmisten toimeentuloa.
14.

Mitä asuntolainojen korkojen verovähennysoikeudelle pitäisi tehdä?

Poistaa kokonaan.
Poistaa asteittain pitkällä siirtymäajalla.
Säilyttää nykyisellään.
Verovähennysoikeutta pitäisi laajentaa.
Riku Merikoski: Nykyisellään verovähennysoikeus ei hyödytä kuin asuntosijoittajia, joilla on paljon asuntoja, sillä kaikkien ostajien ostovoima paranee yhtä lailla nostaen näin asuntojen hintoja. Vähennysoikeudesta luopumiseen tarvitaan kuitenkin siirtymäaika, jottei se horjuta kenenkään taloutta kohtuuttomasti.
15.

Rakennetusta ja rakentamattomasta tonttimaasta maksetaan kiinteistöveroa. Pitäisikö myös metsä- ja peltomaalle asettaa kiinteistövero?

Kyllä.
Ei.
Riku Merikoski: Nykyinen verotus on mielestäni tältä osin riittävää.

Puolustus
16.

Laaja kaikkia miehiä koskeva asevelvollisuus on Euroopan maista vain Kreikassa, Kyproksessa ja Suomessa. Miten järjestäisit Suomen asevelvollisuuden?

Myös naisten tulisi olla asevelvollisia.
Nykykäytäntö on hyvä.
Pitäisi siirtyä nykyistä valikoivampaan asevelvollisuuteen.
Pitäisi siirtyä molempien sukupuolten vapaaehtoiseen asevelvollisuuteen.
Asevelvollisuudesta pitäisi luopua.
Riku Merikoski: Nykyinen kaikille miehille pakollinen asevelvollisuusjärjestelmä on kallis kansantaloudelle, sillä palvelus viivyttää työurien alkamista yhdestä kahteen vuoteen, koska se ei sovi kovin hyvin yhteen koulutusjärjestelmän kanssa. Asevelvollisten määrää tulisikin vähentää, ja palveluksen lyhentämismahdollisuuksia tutkia.
17.

Pitäisikö Suomen hakea Nato-jäsenyyttä?

Kyllä, jo alkavalla vaalikaudella.
Kyllä, mutta ei vielä alkavalla vaalikaudella.
Kyllä, jos Ruotsi hakee jäsenyyttä.
Ei alkavalla vaalikaudella.
Ei koskaan.
Riku Merikoski: Nato on jo muuttunut paljon ja voi muuttua lisääkin, joten "ei koskaan" on liioittelua. Toistaiseksi en katso kuitenkaan jäsenyyden lisäävän Suomen turvallisuutta, vaan pikemminkin se voisi vetää meidät useammin mukaan aseellisiin konflikteihin.

Ulkomaat
18.

Pitääkö Suomen tuoda Kiinan- ja Venäjän-politiikassaan voimakkaammin esiin myös ihmisoikeudet sekä demokratian tila kyseisissä maissa?

Kyllä, Suomen ulkopolitiikan lähtökohtana tulee olla kansalaisten oikeudet ja yleisesti hyväksytyt arvot.
Kyllä, mutta ainoastaan EU:n yhteisessä rintamassa.
Ei, taloudellisten etujen ajaminen on ensisijaista.
Ei, Venäjän ja Kiinan tapa kohdella omia kansalaisiaan ei kuulu Suomelle.
Riku Merikoski: Suomen yksinäinen urputus jää hyttysen ininäksi, joten meidän on yritettävä muuttaa EU:n politiikkaan tähän suuntaan. En kuitenkaan voi hyväksyä tilannetta, jossa pelkästään taloudellisten etujen vuoksi hyväksyttäisiin tilanne, jossa ihmisoikeudet päättyvät Vainikkalassa rajaa ylitettäessä.
19.

Venäjä kielsi alkuvuodesta ulkomaalaisten maanomistuksen raja-alueiltaan. Suomesta venäläiset voivat ostaa maata ja kiinteistöjä lähes rajoituksetta. Venäläiset ovat ostaneet viime vuosina Suomesta tuhansia kiinteistöjä. Mitä asialle pitäisi tehdä?

Suomessa pitäisi rajoittaa yleensäkin ulkomaalaisten oikeutta ostaa kiinteistöjä ja maata.
Suomessa pitäisi rajoittaa venäläisten oikeutta ostaa kiinteistöjä ja maata, kunnes Suomen ja Venäjän maa- ja kiinteistökaupoissa vallitsee vastavuoroisuus.
Suomessa ei pidä muuttaa ulkomaalaisten oikeutta ostaa maata ja kiinteistöjä.
Riku Merikoski: Tällaisten rajoitusten tekeminen ei ole mielestäni nykyaikaa. Venäjän raja-alueiden ulkomaalaisten omistuskielto on kyllä epäreilu, ja Suomen tulee pyrkiä sen poistamiseen, mutta epäreilu kohtelu muutenkin demokratialtaan kyseenalaisessa naapurimaassa ei voi olla peruste sille, että mekin ryhdymme epätasa-arvoiseen kohteluun.
20.

Suomi on sitoutunut YK:n asettamaan tavoitteeseen, jonka mukaan kehitysyhteistyön määrärahat tulee vuoteen 2015 mennessä nostaa 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Viime vuonna Suomi antoi kehitysyhteistyöhön 965,6 miljoonaa euroa, mikä on 0,55 prosenttia bruttokansantuotteesta. Mitä kehitysavulle pitäisi tehdä?

Suomen tulee sitoumuksensa mukaan nostaa kehitysyhteistyömäärärahat 0,7 prosenttiin seuraavalla vaalikaudella.
Kehitysyhteistyövaroja voi maltillisesti lisätä, mikäli valtiontalous sen sallii.
Kehitysyhteistyövaroja ei pidä lisätä.
Kehitysyhteistyövaroja pitää leikata.
Kehitysyhteistyöhön ei pidä antaa valtion varoja.
Riku Merikoski: 0,7 prosenttia pitää olla tavoite, mutta ilman talouskasvua siihen pääseminen vaatisi leikkauksia muista menoista, enkä ole siihen valmis vain kehitysavun korottamisen vuoksi. Minusta kehitysavun periaate, jossa ihmisiä autetaan heidän omassa maassaan, on parempi vaihtoehto kuin suuret pakolaisaallot Eurooppaan.
21.

Jos Suomi olisi Facebookissa, mitkä kolme tässä listatuista maista sen pitäisi ensimmäisenä pyytää ystävikseen? (Valitse kolme.)

Ruotsi
Norja
Tanska
Viro
Islanti
Venäjä
Kiina
Intia
Yhdysvallat
Kanada
Britannia
Saksa
Ranska
Espanja
Italia
Puola
Turkki
Iran
Israel
Syyria
Tunisia
Ghana
Tansania
Brasilia
Bolivia
Kuuba
Riku Merikoski: Kysymys on vähän hullunkurinen, mutta suhteita tärkeimpiin naapurimaihin on hoidettava areenasta riippumatta. Saksa puolestaan on tärkeänä kauppakumppanina ja EU:n veturina erittäin merkittävä ystävä.

Kotimaa
22.

Aselakia kiristettiin syksyllä 2010 mm. nostamalla käsiaseluvan ikäraja 20 vuoteen. Mitä aselaille pitäisi uudessa eduskunnassa tehdä?

Käsiaseet pitäisi kieltää kokonaan.
Käsiaseiden säilyttäminen kotona pitäisi kieltää.
Aselaki on nyt hyvä.
Aselakia pitäisi lieventää.
Riku Merikoski: Aselain kiristykset olivat mielestäni hyväksyttäviä, mutta esimerkiksi metsästyksen vaikeuttamista en näe tarpeellisena. Poliisin aserekisterit olisi kuitenkin aika saattaa ajantasaisiksi, jotta tiedettäisiin edes, missä luvalliset aseet menevät.
23.

Peruskoulussa on kaksi pakollista vierasta kieltä, joista jommankumman pitää olla toinen kotimainen kieli. Pitäisikö toisen kotimaisen kielen opiskelu muuttaa vapaaehtoiseksi?

Kyllä.
Ei.
Riku Merikoski: Ruotsin pakollisuudelle ei mielestäni ole enää perusteita. Vähintäänkin sen vaihtaminen venäjään niillä alueilla, joissa se katsotaan hyödyllisemmäksi, pitäisi sallia.
24.

Sopiiko Suvivirren laulaminen koulujen kevätjuhlaan?

Kyllä, se kuuluu suomalaiseen kevätjuhlaperinteeseen.
Kyllä, kunhan uskonnottomille ja muiden uskontojen edustajille annetaan mahdollisuus olla osallistumatta virren veisuuseen.
Kyllä, kunhan uskonnottomille ja muiden uskontojen edustajille järjestetään vaihtoehtoista ohjelmaa.
Ei, uskonnolliset seremoniat eivät kuulu koulun juhliin.
Riku Merikoski: Suvivirttä ei mielestäni voi pitää uskonnollisena seremoniana, vaan enemmänkin pitkällisenä perinteenä. Kenenkään, ei kristittyjen, toisin uskovien tai uskonnottomien, ei ole Suomessa pakko laulaa mukana, jos se tuntuu ikävältä. Korvansakin voi varmaan tukkia, jos sanojen kuuntelukin tekee niin pahaa.
25.

Vaalikaudella 2007–2011 Suomen maahanmuuttopolitiikkaa kiristettiin useilla eri päätöksillä. Millaista on mielestäsi Suomen nykyinen maahanmuuttopolitiikka?

Liian tiukkaa.
Sopivaa.
Liian löysää.
Riku Merikoski: Suomessa ei tule olla mitään avoimien ovien politiikkaa, mutta toisaalta esimerkiksi suomalaisten kanssa naimisiin menneiden ihmisten maahantulon estäminen olisi kohtuutonta. Maahanmuuton perusteet suuruusjärjestyksessä ovat nimittäin perhesiteet, opiskelu, työperäinen maahanmuutto sekä humanitaariset syyt, joista viimeisen osuus on alle 10 %. Myös opiskelijoiden tai töihin tulevien pysäyttäminen rajalla olisi älytöntä. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden osalta Suomen tulee noudattaa kansainvälisiä sopimuksia.
26.

Saimaannorppa on määritelty erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Sen kanta on tällä nykyisin noin 270 yksilöä, ja joissakin arvioissa lajin sukupuuttoa pidetään ”erittäin todennäköisenä”. Saimaannorppaa on suojeltu viime vuosina lähinnä vapaaehtoistoiminnalla, muun muassa kalastusrajoituksilla ja alkukesän vapaaehtoisella verkkokalastuskiellolla. Miten suojelun kanssa tulisi toimia?

Saimaannorpan suojelua on tehostettu nyt jo liikaa.
Nykyinen suojelu on riittävää.
Verkkokalastus pitäisi kieltää kokonaan saimaannorpan keskeisillä pesimäalueilla.
Verkkokalastuksen täyskielto pitäisi laajentaa koskemaan koko Saimaata.
Koko Saimaan verkkokalastuksen täyskiellon lisäksi pitäisi tiukentaa rantarakentamisen lupakäytäntöjä.
Riku Merikoski: Koko Saimaan verkkokalastuskielto olisi ylimitoitettu toimenpide, sillä norppaa ei todellakaan tavata koko järvellä. Keskeisillä pesimäalueilla verkkokalastus on kuitenkin selvästi sukupuuttoa jouduttavaa toimintaa, ja se pitäisi kieltää. Ainutlaatuisen eläinlajin säilyminen on tärkeämpää kuin se, että ihmisillä on oikeus laskea verkkonsa minne haluaa.

Kunnat
27.

Kunnat ovat viime vuosina ulkoistaneet palveluitaan yksityisten yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden tuotettaviksi. Paineet tilata palveluita ulkopuolisilta kasvavat edelleen. Mikä seuraavista vastaa parhaiten näkemystäsi?

Kaikki kuntapalvelut pitää avata kilpailulle ja kunnan automaattisesti kilpailuttaa kaikki tarjoamansa palvelut.
Ulkoistamista pitää lisätä huomattavasti, koska yritykset tuottavat palvelut tehokkaammin mutta kunnat voivat edelleen itse päättää, mitä kilpailuttavat.
Ulkoistamista pitää lisätä, mutta kuntien pitää oppia kilpailuttamaan ulkopuoliset palvelunsa paremmin hinnan ja laadun kannalta.
Palveluita ei pidä ulkoistaa nykyistä enempää, sillä ulkoistaminen vaarantaa julkisten palveluiden laadun eikä tuota merkittäviä säästöjä.
Ulkoistettuja palveluita pitää palauttaa kuntien hoidettaviksi. Kunnalla on lakisääteinen tehtävä tarjota palveluita, joten sen pitää myös tuottaa ne itse.
Ei mikään näistä.
Riku Merikoski: Ei kuntien kannata pitää kaikesta omasta palvelustaan kiinni hinnalla millä hyvänsä, mutta ulkoistamisessa pitää olla malttia ja järkeä. Julkisten monopolien muuttaminen yksityisiksi monopoleiksi on erittäin kallis ratkaisu.
28.

Kuntien määrä on vähentynyt kuntaliitosten seurauksena 336 kuntaan. Kuntia yhdistämällä pyritään parantamaan hallinnon tehokkuutta, sillä monella pienellä kunnalla on vaikeuksia selvitä lakisääteisten palveluiden tuottamisesta. Mikä olisi sopiva kuntien määrä?

Alle 170
170–229
230–289
290–339
340–400
Yli 400
Riku Merikoski: Jos kuntien velvollisuudet säilyvät nykyisellään, niiden määrää on välttämätöntä vähentää suuresti. Nykyisellään yksi vaikea erikoissairaanhoidon potilas voi kaataa pienen muutaman tuhannen ihmisen kunnan talouden, eikä tässä ole mitään järkeä. Vaihtoehtoisesti kuntien tehtäviä etenkin terveydenhuollon osalta pitää siirtää esimerkiksi maakuntatasolle, jolloin kuntien määrä voi olla suurempi.
29.

Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistymisestä on väännetty kättä jo pitkään. Yhdistymisestä olisi sen kannattajien mielestä hyötyä erityisesti maankäytön ja liikenteen suunnittelussa. Helsingin johto kannattaa metropolikuntaa, mutta Espoo ja Vantaa vastustavat sitä. Myös tuleva eduskunta ja hallitus voivat vaikuttaa asiaan. Mitä tulisi tehdä?

Nykytilanne on hyvä.
Yhteistyötä on lisättävä, mutta vapaaehtoisesti kuntien aloitteesta.
Valtion on luotava metropolikunta vaikka pakolla.
Kuntien rajat on säilytettävä, mutta Helsingin seudulle on luotava uusi, vaaleilla valittu seutuvaltuusto, joka ottaisi vastuulleen suuren osan kuntien nykyisistä tehtävistä.
Riku Merikoski: En kannata pakkoliitoksia, mutta yhteistyön lisääminen on tarpeen. Seutuvaltuusto on yksi mahdollinen tapa järjestää asiaa, mutta en ole mallin toimivuudesta mitenkään vakuuttunut.
30.

Valtio tasaa verotuloja kuntien kesken siten, että rahaa siirretään vauraammista kunnista köyhemmille. Järjestelmä takaa jokaiselle kunnalle verotulotason, joka on 91,86 prosenttia Suomen kuntien keskimääräisestä verotulosta. Järjestelmän suurimmat maksajat ovat Helsinki ja Espoo, joissa maksetuista kunnallisveroista noin 500 miljoonaa euroa siirretään tänä vuonna köyhemmille kunnille. Miten järjestelmään pitäisi suhtautua?

Pääkaupunkiseudulta pitäisi siirtää nykyistä enemmän verotuloja muualle maahan.
Nykyinen verotulojen tasausjärjestelmä on hyvä.
Pääkaupunkiseudun pitäisi saada pitää nykyistä suurempi osuus verotuloistaan.
Tasausjärjestelmä pitäisi purkaa.
Riku Merikoski: Tasausjärjestelmän lopettaminen johtaisi akuuttiin talouskatastrofiin harvaan asutuilla seuduilla ja sitä kautta myös lukuisten ihmisten hyvinvoinnin heikentämiseen, eikä tämä voi olla mikään tavoite. Tasausjärjestelmää voidaan toki aina uudistaa, mutta on hyvä muistaa, että valtion toiminnot ovat vahvasti keskittyneet pääkaupunkiseudulle, ja osa korkeista verotuloista johtuu niistä, joten niiden tasaaminen osin myös muualle maahan on oikeudenmukaista.

Hallituspohja
31.

Mainitse kolme puoluetta, joiden ainakin pitää mielestäsi olla seuraavassa hallituksessa. Valitse tasan kolme. (Puolueet on listattu rekisteröitymisjärjestyksessä.)

Sdp
Keskusta
Kokoomus
Rkp
Kristillisdemokraatit
Vihreät
Vasemmistoliitto
Perussuomalaiset
Skp
Senioripuolue
Ktp
Stp
Itsenäisyyspuolue
Köyhien asialla
Piraattipuolue
Muutos 2011
Vapauspuolue
Riku Merikoski: Käydään nyt vaalit ensin. Keskustan harjoittama voimakas alue- ja maatalouspolitiikka on kuitenkin saanut minut toivomaan muutosta, ja SDP voisi hallituksessa löytää taas kateissa olleen vastuullisuutensa. Vihreät haluan hallitukseen, koska mielestäni hallituspaikka pitää olla jokaisen vaikuttamaan pyrkivän puolueen tavoite. RKP olisi aika jättää välillä ulos hallituksesta.

Näytä ehdokkaat, joiden vastaukset ovat tämän ehdokkaan vastauksia lähinnä ja kauimpana »

Katso ehdokkaan vastaukset Ilta-Sanomien vaalikoneessa »