Hakko Hanna

• Pirkanmaan vaalipiiri
• Vihreät

• Ammatti: Opiskelija (HTK, ympäristöpolitiikka)
• Ikä vaalipäivänä: 23
• Koulutus: Alempi korkea-aste
• Kotisivu: http://www.hannahakko.fi/

Olen tamperelainen ympäristöpolitiikan kandi, yrittäjäperheen tytär ja Tampereen vihreiden nuorten puheenjohtaja. Olen toiminut pitkään myös muissa kansalaisjärjestöissä sekä työskennellyt Suomen ympäristökeskuksella ilmastonmuutoksen sosioekonomisten vaikutusten parissa.

Haluan kansanedustajaksi ensisijaisesti torjumaan ilmastokatastrofia, parantamaan eläinten oloja ja korjaamaan yhteiskuntaa tasa-arvoiseksi. Tärkeitä teemoja minulle ovat myös nuorten asiat, seksuaalioikeudet, kehitysyhteistyöhön panostaminen ja onnellisuuden nostaminen politiikan tavoitteeksi.

Konkreettisia tavoitteitani ovat mm.:
→ Suomeen ilmastolaki ja energiaverot päästöjen mukaan
→ Vanhemmuuden kustannukset tasaisesti työnantajille
→ Sukupuolineutraali avioliittolaki
→ Maataloustuet luomutuottajille ja eläintilojen valvonta kuntoon
→ Turkistarhaus historiaan

Kysymykset
1.	Tuloerot ovat kasvaneet Suomessa 1990-luvun puolivälin jälkeen nopeasti. Miten siihen pitäisi suhtautua?
		Tuloeroja on kavennettava huomattavasti.
		Tuloeroja on kavennettava lievästi.
		Tuloerot ovat nyt sopivalla tasolla.
		Tuloerot saavat edelleen kasvaa hillitysti.
		Tuloerot saavat kasvaa vapaasti.
		Hanna Hakko: Tutkimusten mukaan pienten tuloerojen maissa eletään tervellisemmin ja ollaan onnellisempia. Mielestäni se on hyvä syy pyrkiä kaventamaan tuloeroja.
2.	Eduskunta hyväksyi vuonna 2009 lain, joka mahdollistaa parisuhteensa rekisteröineille homo- ja lesbopareille perheen sisäisen adoption. Pitäisikö homo- ja lesboparien saada oikeus myös perheen ulkopuoliseen adoptioon?
	+	Kyllä.
		Ei.
		Hanna Hakko: Ei ole mitään syytä olettaa, että homo- tai lesboparista tulisi heteroparia tai yksinhuoltajaa huonommat vanhemmat adoptiolapselle. Siksi tämäkin suomalaisia eri asemaan keskenään asetteleva käytäntö tulee muuttaa ja sallia myös perheen ulkopuolinen adoptio kaikenlaisille pareille. Sukupuolten ja seksuaalisuuksien tasa-arvo on minulle tärkeä perusarvo.
3.	Keväällä 2010 hallitus myönsi kaksi ydinvoimalalupaa. Kolmas hakija Fortum jäi ilman, mutta toivoo saavansa seuraavalta hallitukselta luvan Loviisan voimalan kahden reaktorin korvaamiseksi. Pitääkö Fortumille myöntää lupa?
		Kyllä.
	+	Ei.
		Hanna Hakko: Loviisan vanhat yksiköt poistuvat käytössä vuoden 2030 paikkeilla, jolloin Suomen tulisi olla jo pitkällä menossa kohti täysin uusiutuvaa ja riskitöntä energiantuotantoa. Olkiluoto 3 ja istuvan eduskunnan myöntämät uudet luvat vievät meitä väärään suuntaan viemällä tilaa uusiutuvien energianlähteiden kehittämiseltä ja käyttöönotolta. Ilmastonmuutoksen ratkaiseminen vaatii nopeammin käyttöönotettavia energiaratkaisuja kuin ydinvoima.
4.	Lapsilisää maksetaan jokaisesta Suomessa asuvasta lapsesta 17 ikävuoteen asti riippumatta vanhempien tulotasosta. Mitä lapsilisille pitäisi tehdä?
		Lapsilisät tulee poistaa hyvätuloisilta.
		Lapsilisän suuruus pitää porrastaa vanhempien tulojen mukaan.
		Säilytetään nykytilanne.
		Lapsilisän ei pidä vaikuttaa toimeentulotulen määrään, vaan toimeentulotuen varassa elävän tulee saada sekä tuki että lapsilisä.
		Hanna Hakko: Toimeentulotuen tulee olla riittävä, jotta vanhemmat voivat tarjota lapselleen turvallisen ja aineellisesti riittävän lapsuuden.
5.	Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan niin sanottua ikälakia, johon mahdollisesti kirjataan yhtenäisiä ikäihmisten hoidon laatuvaatimuksia ja palvelutakuu. Pitäisikö ikäihmisten hoivatakuu kirjata lakiin ja velvoittaa kunnat tarjoamaan vanhuksille subjektiivinen oikeus hoivaan?
		Ei. Kuntien velvoitteita ei pidä lisätä.
		Ei. Riittää, että ikäihmisten hoidon taso määritellään suosituksilla.
		Kyllä. Ikäihmisillä pitää olla subjektiivinen oikeus hyvään hoitoon.
		Hanna Hakko: Lakisäätelyä tärkeämpää on huolehtia riittävästä resursoinnista. Jos kuitenkin on havaittavissa, että vanhustenhoidon resurssit kohdistetaan väärin ja hoidon tasoa tietoisesti laiminlyödään, voi myös laki olla tarpeellinen. Laki tulisi säätää yhteisymmärryksessä kuntien kanssa.
Eläkkeet
6.	Vanhuuseläkkeelle siirtymisen ikä on nyt 63–68 vuotta. Eläkeiän alarajaa pitäisi mielestäni
		laskea.
		pitää nykyisellään.
		nostaa vuodella.
		nostaa usealla vuodella.
		Hanna Hakko: Tärkeintä on korottaa todellista eläköitymisikää huolehtimalla siitä, että ihmiset eivät pala töissään loppuun vaan viihtyvät työssään nykyistä pidempään. Nykyään aivan liian moni joutuu lähtemään työelämästä työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveysongelmien takia. Yleisesti ottaen eläkeikä saa kuitenkin nousta terveiden elinvuosien lisääntyessä, jotta eläkkeet ja muut yhteiskunnan menot saadaan katettua.
7.	Suomalaiset jäävät nykyään eläkkeelle keskimäärin alle 60-vuotiaina. Keskeisin syy ennenaikaiseen eläkkeeseen on työkyvyttömyys. Työssäjaksamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisen lisäksi eläkeiän nostamiseksi on esitetty myös muita keinoja. Mitä seuraavista käyttäisit ensisijaisesti työurien pidentämiseksi?
		Poistaisin mahdollisuuden osa-aikaeläkkeeseen.
		Poistaisin työttömyysputken eli oikeuden työttömyyspäivärahan lisäpäiviin ennen eläkeikää.
		Nostaisin vanhuuseläkeiän alarajaa 63 vuodesta.
		Ottaisin käyttöön nämä kaikki.
		En käyttäisi mitään näistä.
		Hanna Hakko: Työkyvyttömistä ei saada työkykyisiä pakkokeinoilla. Sen sijaan esimerkiksi osatyökykyisten mahdollisuuksia tehdä työtä menettämättä tukia tulisi parantaa.
8.	Eläkkeitä korotetaan niin sanotulla taitetulla indeksillä, jossa kuluttajahintojen painoarvo on 80 prosenttia ja palkansaajien yleisen palkkakehityksen 20 prosenttia. 1990-luvun puolivälissä käyttöön otetun taitetun indeksin vuoksi eläkeläiset ovat jääneet jälkeen yleisestä tulokehityksestä. Mitä taitetulle indeksille pitäisi tehdä?
		Palkkakehityksen tulisi vaikuttaa indeksiin enemmän kuin kuluttajahintojen.
		Indeksi tulisi muuttaa entiselleen, jolloin puolet siitä määräytyisi palkkojen ja puolet hintojen mukaan.
		Indeksin tulisi seurata palkkojen nousua hieman nykyistä suuremmalla painolla.
		Nykyistä indeksiä ei ole tarpeen muuttaa.
		Kuluttajahintojen pitäisi vaikuttaa indeksiin enemmän kuin palkkojen.
		Hanna Hakko: Samalla on kuitenkin muistettava, että opintotukea ei ole vielä sidottu edes kuluttajahintaindeksiin, saatika ansiotasoa huomioivaan indeksiin. Opintotuen korjaaminen on mielestäni kiireellisempi tavoite.
Talous
9.	Vaalien jälkeen valittava hallitus saattaa päättää karsia valtion menoja. Seuraavassa on lueteltu joukko mittaluokaltaan erisuuruisia säästöehdotuksia, joita vaalikeskustelussa on jo esitetty. Minkä näistä valitsisit ensimmäisenä? (Valitse yksi.)
		Puolustusmäärärahojen leikkaaminen
		Kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaaminen
		Maataloustukien leikkaaminen
		Yritystukien leikkaaminen
		Lapsilisien poistaminen hyvätuloisilta
		Sosiaalietuuksien indeksisidonnaisuuden purkaminen
		Kuntien valtionosuuksien leikkaaminen
		Subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta luopuminen
		Jokin muu
		Valtion menoja ei ole tarpeen karsia.
		Hanna Hakko: Puolustusvoimia on kehitettävä vastaamaan tämän päivän uhkakuviin. Niiden valossa nykymuotoinen iso ja kallis reservi ei ole perusteltu. Lisäksi leikkauksia voidaan tehdä yritystuista ja maataloustuista. Esimerkiksi lihantuotannolle annettavat tuet voitaisiin lakkauttaa kokonaan.
10.	Suomi on muiden euromaiden mukana osallistunut rahaliiton kriisimaiden pelastamiseen satojen miljardien eurojen tukipaketeilla. Keväällä 2010 Suomi sitoutui lainaamaan Kreikalle 1,6 miljardia euroa. Sen lisäksi Suomi lupasi taata Euroopan vakausvälineen 750 miljardin lainavalmiuksia tarvittaessa yli 8 miljardilla eurolla. Suomi saattaa vielä joutua kasvattamaan takauslupaustensa määrää. Mikä seuraavista väittämistä kuvaa parhaiten näkemystäsi?
		Suomen tulee eurooppalaisen solidaarisuuden takia tukea vaikeuksiin joutuneita kumppanimaita.
		Vaikeuksissa olevan euromaan tukeminen on Suomen oma etu, sillä yhden euromaan ajautuminen vararikkoon vaarantaisi koko eurojärjestelmän ja samalla myös Suomen talouden.
		Kreikka olisi pitänyt päästää velkasaneeraukseen ja näin välttää nyt syntynyt moraalikadon vaara.
		Kreikan ja Irlannin tukeminen oli virhe, sillä kunkin maan pitäisi hoitaa omat asiansa.
		Suomen liittyminen rahaliittoon oli virhe, jonka seurauksia nyt maksamme.
		Suomen tulee erota rahaliitosta mahdollisimman pian.
		Hanna Hakko: Euroalueen joutuminen vaikeuksiin ja mahdollinen euron kaatuminen ei ole Suomen etujen mukaista ja siksi jatkossakin voidaan joutua antamaan myös taloudellista tukea muille alueen maille. Kuitenkin samalla on tarkasteltava kriittisesti koko talousjärjestelmää, jotta vastaisuudessa vältyttäisiin nykyisenkaltaisilta tilanteilta.
11.	Finanssikriisin myötä on vauhdittunut keskustelu rahoitusalan verottamisesta ja osallistumisesta kriisin kustannusten maksuun. EU-komissio on esittänyt maailmanlaajuista pörssi- eli transaktioveroa, jolla verotettaisiin joukkovelkakirjalaina-, osake-, valuutta- ja johdannaiskauppoja. Mikä seuraavista väittämistä vastaa parhaiten näkemystäsi?
		Transaktiovero vaikeuttaisi ihmisten ja yritysten lainansaantia ja heikentäisi näin yleistä talouskasvua. Sitä ei pidä ottaa käyttöön missään tapauksessa.
		Transaktiovero pitäisi ottaa käyttöön, mikäli kyseessä olisi maailmanlaajuinen järjestelmä.
		EU:n pitäisi ottaa käyttöön transaktiovero, vaikka muu maailma ei järjestelmään osallistuisikaan.
		Hanna Hakko: Veron tuoton käyttämisestä päättäisi kansan suoraan valitsema Euroopan parlamentti ja sillä voitaisiin rahoittaa yhteiseurooppalaisia hankkeita, kuten esimerkiksi suuria raide- tai sähköverkkoinvestointeja.
Verot
12.	Mitä veromuotoa olisit valmis ensisijaisesti korottamaan? (Valitse yksi.)
		Ansiotuloveroa.
		Pääomatuloveroa.
		Yritysveroa.
		Arvonlisäveroa.
		Energiaveroja.
		Kiinteistöveroa.
		Palauttaisin varallisuusveron.
		Ei mitään näistä.
		Ei ylipäätään verojen korotuksia.
		Hanna Hakko: Verotuksen painopiste tulee siirtää työn verotuksesta haittojen, erityisesti ympäristöhaittojen verotukseen. Tämä ei saa kuitenkaan johtaa tuloerojen kasvuun. Verotuksen tuloeroja tasaavaa vaikutusta ylläpidetään suuntaamalla tuloveron kevennykset pienituloisille ja korottamalla työtulovähennystä ja kunnallisveron perusvähennystä.
13.	Valtio käyttää verotusta rahan keräämisen lisäksi myös erilaisten yhteiskunnallisten tavoitteiden edistämiseen. Kansalaisten toimintaa voidaan ohjata erilaisilla verohuojennuksilla. Vuonna 2009 näiden verohuojennusten takia valtiolta jäi saamatta 13 miljardia euroa. Summa vastaa noin neljännestä valtion budjetista. Verotukiin käytettyä rahaa joudutaan keräämään kiristämällä verotusta toisaalla. Mitä seuraavista verotuista olisit valmis leikkaamaan ensimmäiseksi? (Valitse yksi.)
		Oman asunnon myyntivoiton verovapaus (menetys valtiolle: 900 miljoonaa euroa vuonna 2009).
		Lapsilisien verovapaus (menetys valtiolle: 510 miljoonaa euroa 2009).
		Asumistuen verovapaus (menetys valtiolle: 280 miljoonaa euroa 2009).
		Työpaikan henkilökuntaetuuksien verovapaudet (menetys valtiolle: 260 miljoonaa euroa 2009).
		Kotitalousvähennys (menetys valtiolle: 245 miljoonaa euroa 2009).
		Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähentäminen (menetys valtiolle: 210 miljoonaa euroa 2009).
		En mitään näistä.
		Hanna Hakko: Nykyinen verovapaus suosii erityisesti hyvätuloisia.
14.	Mitä asuntolainojen korkojen verovähennysoikeudelle pitäisi tehdä?
		Poistaa kokonaan.
		Poistaa asteittain pitkällä siirtymäajalla.
		Säilyttää nykyisellään.
		Verovähennysoikeutta pitäisi laajentaa.
		Hanna Hakko: Asuntokauppa toimii vapailla markkinoilla ja asuntojen kysyntä on varsinkin isoissa kaupungeissa tarjontaa suurempi. Näin ollen korkovähennykset siirtyvät suoraan asuntojen hintoihin ja ovat käytännössä tulonsiirto veronmaksajilta asuntosijoittajille. Vähennyksen poistaminen pitää tehdä siirymäajalla, jotta asuntolainansa vähennykset huomioiden mitoittaneet eivät joudu kohtuuttomaan tilanteeseen.
15.	Rakennetusta ja rakentamattomasta tonttimaasta maksetaan kiinteistöveroa. Pitäisikö myös metsä- ja peltomaalle asettaa kiinteistövero?
		Kyllä.
		Ei.
		Hanna Hakko: Kiinteistövero on ainoa jäljellä oleva omaisuuteen kohdistuva vero. Kuitenkin luonnontilaiseksi pysyvästi jätettävät metsät voisi vapauttaa kiinteistöverosta.
Puolustus
16.	Laaja kaikkia miehiä koskeva asevelvollisuus on Euroopan maista vain Kreikassa, Kyproksessa ja Suomessa. Miten järjestäisit Suomen asevelvollisuuden?
		Myös naisten tulisi olla asevelvollisia.
		Nykykäytäntö on hyvä.
		Pitäisi siirtyä nykyistä valikoivampaan asevelvollisuuteen.
	+	Pitäisi siirtyä molempien sukupuolten vapaaehtoiseen asevelvollisuuteen.
		Asevelvollisuudesta pitäisi luopua.
		Hanna Hakko: Nykyinen järjestelmä on epätasa-arvoinen ja epä-taloudellinen. Siviilipalveluksesta on tehtävä saman pituinen kuin asepalveluksesta, eikä palveluksesta kieltäytymisestä tulisi antaa vankilatuomioita.
17.	Pitäisikö Suomen hakea Nato-jäsenyyttä?
		Kyllä, jo alkavalla vaalikaudella.
		Kyllä, mutta ei vielä alkavalla vaalikaudella.
		Kyllä, jos Ruotsi hakee jäsenyyttä.
		Ei alkavalla vaalikaudella.
		Ei koskaan.
		Hanna Hakko: Suomen turvallisuuspoliittisessa tilanteessa ei ole tapahtunut sellaisia muutoksia, joista johtuen jäsenyys olisi millään tavoin ajankohtainen. Jatkossakin voidaan osallistua sellaisiin NATOn kriisinhallintaoperaatioihin, joilla on YK:n mandaatti.
Ulkomaat
18.	Pitääkö Suomen tuoda Kiinan- ja Venäjän-politiikassaan voimakkaammin esiin myös ihmisoikeudet sekä demokratian tila kyseisissä maissa?
	+	Kyllä, Suomen ulkopolitiikan lähtökohtana tulee olla kansalaisten oikeudet ja yleisesti hyväksytyt arvot.
		Kyllä, mutta ainoastaan EU:n yhteisessä rintamassa.
		Ei, taloudellisten etujen ajaminen on ensisijaista.
		Ei, Venäjän ja Kiinan tapa kohdella omia kansalaisiaan ei kuulu Suomelle.
		Hanna Hakko: Terveisiin suhteisiin kuuluu myös oikeus kritiikkiin. Lisäksi Suomen tulee toimia aktiivisesti EU:ssa, jotta sekin ottaisi ihmisoikeudet yhä suurempaan rooliin ulkopolitiikassaan.
19.	Venäjä kielsi alkuvuodesta ulkomaalaisten maanomistuksen raja-alueiltaan. Suomesta venäläiset voivat ostaa maata ja kiinteistöjä lähes rajoituksetta. Venäläiset ovat ostaneet viime vuosina Suomesta tuhansia kiinteistöjä. Mitä asialle pitäisi tehdä?
		Suomessa pitäisi rajoittaa yleensäkin ulkomaalaisten oikeutta ostaa kiinteistöjä ja maata.
		Suomessa pitäisi rajoittaa venäläisten oikeutta ostaa kiinteistöjä ja maata, kunnes Suomen ja Venäjän maa- ja kiinteistökaupoissa vallitsee vastavuoroisuus.
		Suomessa ei pidä muuttaa ulkomaalaisten oikeutta ostaa maata ja kiinteistöjä.
		Hanna Hakko: Jos rajoitetaan venäläisten oikeutta ostaa maata, rajoitetaan myös suomalaisten oikeutta myydä maata haluamalleen ostajalle. Suomen tulee kuitenkin aktiivisesti neuvotella Venäjän kanssa, jotta maan omistaminen Venäjältä helpottuu.
20.	Suomi on sitoutunut YK:n asettamaan tavoitteeseen, jonka mukaan kehitysyhteistyön määrärahat tulee vuoteen 2015 mennessä nostaa 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Viime vuonna Suomi antoi kehitysyhteistyöhön 965,6 miljoonaa euroa, mikä on 0,55 prosenttia bruttokansantuotteesta. Mitä kehitysavulle pitäisi tehdä?
	+	Suomen tulee sitoumuksensa mukaan nostaa kehitysyhteistyömäärärahat 0,7 prosenttiin seuraavalla vaalikaudella.
		Kehitysyhteistyövaroja voi maltillisesti lisätä, mikäli valtiontalous sen sallii.
		Kehitysyhteistyövaroja ei pidä lisätä.
		Kehitysyhteistyövaroja pitää leikata.
		Kehitysyhteistyöhön ei pidä antaa valtion varoja.
		Hanna Hakko: Suomen tulee nousta pohjoismaiselle tasolle myös kehitysyhteistyössä. Samalla pitää myös entistä enemmän kehittää kehitysyhteistyön laadun seurantaa, jotta tehokkaimmat auttamisen keinot löytyvät.
21.	Jos Suomi olisi Facebookissa, mitkä kolme tässä listatuista maista sen pitäisi ensimmäisenä pyytää ystävikseen? (Valitse kolme.)
		Ruotsi
		Norja
		Tanska
		Viro
		Islanti
		Venäjä
		Kiina
		Intia
		Yhdysvallat
		Kanada
		Britannia
		Saksa
		Ranska
		Espanja
		Italia
		Puola
		Turkki
		Iran
		Israel
		Syyria
		Tunisia
		Ghana
		Tansania
		Brasilia
		Bolivia
		Kuuba
		Hanna Hakko: Ruotsista voimme ottaa mallia, Viro on kuin sukua, ja Tunisian demokratisoitumista voisimme tukea.
Kotimaa
22.	Aselakia kiristettiin syksyllä 2010 mm. nostamalla käsiaseluvan ikäraja 20 vuoteen. Mitä aselaille pitäisi uudessa eduskunnassa tehdä?
		Käsiaseet pitäisi kieltää kokonaan.
		Käsiaseiden säilyttäminen kotona pitäisi kieltää.
		Aselaki on nyt hyvä.
		Aselakia pitäisi lieventää.
		Hanna Hakko: Mielestäni näin ampumaharrastajien harrastusta ei kohtuuttomasti vaikeuteta ja samalla vähennetään riskiä käsiaseiden joutumisesta vääriin käsiin.
23.	Peruskoulussa on kaksi pakollista vierasta kieltä, joista jommankumman pitää olla toinen kotimainen kieli. Pitäisikö toisen kotimaisen kielen opiskelu muuttaa vapaaehtoiseksi?
		Kyllä.
		Ei.
		Hanna Hakko: Pakollisesta ruotsin kielen opiskelusta tulisi luopua ja korvata se pakollisella toisella kielellä. Suomenruotsalaisten palvelut voidaan turvata varmistamalla palkattavien työntekijöiden aito ruotsin kielen taito silloin, kun tehtävä sitä vaatii. Itä-Suomessa mahdollisuus käyttää rajalliset opetusresurssit venäjään olisi todella hyödyksi paikallisessa työelämässä.
24.	Sopiiko Suvivirren laulaminen koulujen kevätjuhlaan?
		Kyllä, se kuuluu suomalaiseen kevätjuhlaperinteeseen.
		Kyllä, kunhan uskonnottomille ja muiden uskontojen edustajille annetaan mahdollisuus olla osallistumatta virren veisuuseen.
		Kyllä, kunhan uskonnottomille ja muiden uskontojen edustajille järjestetään vaihtoehtoista ohjelmaa.
		Ei, uskonnolliset seremoniat eivät kuulu koulun juhliin.
		Hanna Hakko: Uskonnonvapauden toteutumisen kannalta tärkeintä on varmistaa, ettei ketään pakoteta uskonnon harjoittamiseen ja etteivät uskonnottomat tai muihin uskontokuntiin kuin valtauskontoon kuuluvat tunne itseään toisarvoiseksi koulussa. Eri uskontojen ja uskonnottomien välisen ymmärryksen parantamiseksi tulisi uskonnonopetuksesta siirtyä kaikille yhteiseen katsomusaineeseen.
25.	Vaalikaudella 2007–2011 Suomen maahanmuuttopolitiikkaa kiristettiin useilla eri päätöksillä. Millaista on mielestäsi Suomen nykyinen maahanmuuttopolitiikka?
		Liian tiukkaa.
		Sopivaa.
		Liian löysää.
		Hanna Hakko: Suomeen muuttaa väkimäärään suhteutettuna huomattavan pieni määrä ihmisiä, joista suurin osa naapurimaistamme ja Euroopasta. Tyypillisimpiä syitä maahanmuuttoon ovat työ, opiskelu ja perhe. Mikään näistä tekijöistä ei puolla merkittäviä tiukennuksia maahanmuuttopolitiikkaan, päin vastoin. Kotoutumiseen on kuitenkin varattava riittävästi resursseja ja kokeiltava rohkeasti uusia toimintatapoja.
26.	Saimaannorppa on määritelty erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Sen kanta on tällä nykyisin noin 270 yksilöä, ja joissakin arvioissa lajin sukupuuttoa pidetään ”erittäin todennäköisenä”. Saimaannorppaa on suojeltu viime vuosina lähinnä vapaaehtoistoiminnalla, muun muassa kalastusrajoituksilla ja alkukesän vapaaehtoisella verkkokalastuskiellolla. Miten suojelun kanssa tulisi toimia?
		Saimaannorpan suojelua on tehostettu nyt jo liikaa.
		Nykyinen suojelu on riittävää.
		Verkkokalastus pitäisi kieltää kokonaan saimaannorpan keskeisillä pesimäalueilla.
		Verkkokalastuksen täyskielto pitäisi laajentaa koskemaan koko Saimaata.
	+	Koko Saimaan verkkokalastuksen täyskiellon lisäksi pitäisi tiukentaa rantarakentamisen lupakäytäntöjä.
		Hanna Hakko: Kannatan kaikkien sellaisten toimenpiteiden käyttöönottoa, joiden voidaan osoittaa olevan eduksi norpalle. Vapaaehtoinen suojelu ei riitä, kun kyseessä on arvokas erittäin uhanalainen laji. Mikäli verkkokalastus ei varmasti ole joillakin alueilla norpalle uhaksi, se voidaan siellä sallia.
Kunnat
27.	Kunnat ovat viime vuosina ulkoistaneet palveluitaan yksityisten yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden tuotettaviksi. Paineet tilata palveluita ulkopuolisilta kasvavat edelleen. Mikä seuraavista vastaa parhaiten näkemystäsi?
		Kaikki kuntapalvelut pitää avata kilpailulle ja kunnan automaattisesti kilpailuttaa kaikki tarjoamansa palvelut.
		Ulkoistamista pitää lisätä huomattavasti, koska yritykset tuottavat palvelut tehokkaammin mutta kunnat voivat edelleen itse päättää, mitä kilpailuttavat.
		Ulkoistamista pitää lisätä, mutta kuntien pitää oppia kilpailuttamaan ulkopuoliset palvelunsa paremmin hinnan ja laadun kannalta.
		Palveluita ei pidä ulkoistaa nykyistä enempää, sillä ulkoistaminen vaarantaa julkisten palveluiden laadun eikä tuota merkittäviä säästöjä.
		Ulkoistettuja palveluita pitää palauttaa kuntien hoidettaviksi. Kunnalla on lakisääteinen tehtävä tarjota palveluita, joten sen pitää myös tuottaa ne itse.
		Ei mikään näistä.
		Hanna Hakko: Ulkoistamista voidaan lisätä silloin, kun sillä saavutetaan etuja julkiseen tuotantoon verrattuna pitkälläkin aikavälillä. Uusia mahdollisuuksia ulkoistamiseen tarjoavat yhteiskunnalliset yritykset, joiden ensisijaisena tavoitteena ei ole tuottaa maksimaalista voittoa omistajilleen, vaan kertyvät voitot käytetään pääsääntöisesti toiminnan kehittämiseen. Näistä on jo kokemusta muun muassa Ruotsista ja Iso-Britanniasta.
28.	Kuntien määrä on vähentynyt kuntaliitosten seurauksena 336 kuntaan. Kuntia yhdistämällä pyritään parantamaan hallinnon tehokkuutta, sillä monella pienellä kunnalla on vaikeuksia selvitä lakisääteisten palveluiden tuottamisesta. Mikä olisi sopiva kuntien määrä?
		Alle 170
		170–229
		230–289
		290–339
		340–400
		Yli 400
		Hanna Hakko: Kuntaliitosten muodostamissa suurkunnissa on kuitenkin kehitettävä uusia paikallisdemokratian keinoja.
29.	Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistymisestä on väännetty kättä jo pitkään. Yhdistymisestä olisi sen kannattajien mielestä hyötyä erityisesti maankäytön ja liikenteen suunnittelussa. Helsingin johto kannattaa metropolikuntaa, mutta Espoo ja Vantaa vastustavat sitä. Myös tuleva eduskunta ja hallitus voivat vaikuttaa asiaan. Mitä tulisi tehdä?
		Nykytilanne on hyvä.
		Yhteistyötä on lisättävä, mutta vapaaehtoisesti kuntien aloitteesta.
		Valtion on luotava metropolikunta vaikka pakolla.
		Kuntien rajat on säilytettävä, mutta Helsingin seudulle on luotava uusi, vaaleilla valittu seutuvaltuusto, joka ottaisi vastuulleen suuren osan kuntien nykyisistä tehtävistä.
		Hanna Hakko: Ensisijaisesti pitää pyrkiä neuvotteluratkaisun aikaansaantiin. Pääkaupunkiseudun toimivuudella on kuitenkin koko valtakunnan mittakaavassa suuri merkitys, joten kokonaisuuden kannalta huonoon lopputulokseen johtavasta näiden kaupunkien välisestä kilpailusta on viime kädessä päästävä eroon pakkokeinoin.
30.	Valtio tasaa verotuloja kuntien kesken siten, että rahaa siirretään vauraammista kunnista köyhemmille. Järjestelmä takaa jokaiselle kunnalle verotulotason, joka on 91,86 prosenttia Suomen kuntien keskimääräisestä verotulosta. Järjestelmän suurimmat maksajat ovat Helsinki ja Espoo, joissa maksetuista kunnallisveroista noin 500 miljoonaa euroa siirretään tänä vuonna köyhemmille kunnille. Miten järjestelmään pitäisi suhtautua?
		Pääkaupunkiseudulta pitäisi siirtää nykyistä enemmän verotuloja muualle maahan.
		Nykyinen verotulojen tasausjärjestelmä on hyvä.
		Pääkaupunkiseudun pitäisi saada pitää nykyistä suurempi osuus verotuloistaan.
		Tasausjärjestelmä pitäisi purkaa.
		Hanna Hakko: Suurin osa heikko-osaisistakin asuu kaupungeissa - miksi heidän pitäisi olla maksamassa hajallaan asuvien aiheuttamia kustannuksia? On väärin, että tiiviisti asuvien pitäisi maksaa hajallaan asumisen kustannukset.
Hallituspohja
31.	Mainitse kolme puoluetta, joiden ainakin pitää mielestäsi olla seuraavassa hallituksessa. Valitse tasan kolme. (Puolueet on listattu rekisteröitymisjärjestyksessä.)
		Sdp
		Keskusta
		Kokoomus
		Rkp
		Kristillisdemokraatit
		Vihreät
		Vasemmistoliitto
		Perussuomalaiset
		Skp
		Senioripuolue
		Ktp
		Stp
		Itsenäisyyspuolue
		Köyhien asialla
		Piraattipuolue
		Muutos 2011
		Vapauspuolue
		Hanna Hakko: Minulle tärkeissä asioissa, eli ilmastonmuutoksessa, eläinten oikeuksissa ja tasa-arvokysymyksissä eniten samaa mieltä olevia löytyy Vasemmistosta ja SDP:stä. On kuitenkin valitettavan kyseenalaista, kuinka tosissaan ne ovat sitoutuneet ympäristökantojensa taakse silloin, kun käsitellään esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen vähentämistä energiaverotuksen avulla.

Näytä ehdokkaat, joiden vastaukset ovat tämän ehdokkaan vastauksia lähinnä ja kauimpana »

Katso ehdokkaan vastaukset Ilta-Sanomien vaalikoneessa »